Irakilaisten joukkopako Suomesta: 41 prosenttia turvapaikkahakemuksista raukeaa
Hakemusten peruminen kiihtyi marraskuussa, jolloin raukesi tuhat turvapaikkahakemusta.
MAAHANMUUTTOVIRASTON tiedottaja
Kaisa Härkisaari kertoo Ilta-Sanomille, että käsitellyistä turvapaikkahakemuksista on vuoden alusta joulukuun 8. päivään mennessä rauennut 41 prosenttia.
– Hakemuksia on käsitelty tämän vuoden aikana noin 6 100, ja niistä noin 2 500 kappaletta on rauennut, Härkisaari kertoi keskiviikkona.
Tahti on kiihtynyt loppuvuotta kohti. Lokakuun lopussa rauenneita hakemuksia oli 1 229, mutta marraskuun lopussa jo 2 230. Marraskuussa sopimuksia raukesi siis yli tuhat.
Turvapaikkahakemuksen raukeamiseen johtaa turvapaikanhakijan oma pyyntö tai se, jos viranomainen ei tavoita turvapaikanhakijaa kahteen kuukauteen. Vain yksittäistapauksissa turvapaikkahakemus on rauennut siihen, ettei hakijaa ole tavoitettu.
Härkisaari kertoo, että turvapaikkahakemus perutaan tavallisimmin perhesyistä, mikä tarkoittaa usein sitä, että tilanne kotimaassa on muuttunut.
– Hakijat esimerkiksi kertovat, että kotimaassa oleva sukulainen on sairastunut vakavasti, ja siksi halutaan palata takaisin, hän sanoo.
MONELLE järkytyksenä tulee myös se, ettei oman hakemuksen käsittelyprosessi olekaan nopea – varsinkin, jos perhe olisi tulossa perästä myöhemmin.
– Tulija saattaa joutua odottamaan puhuttelua muutaman kuukauden. Sen jälkeen saattaa kulua jopa puoli vuotta, ennen kuin tulee tieto siitä, saako ylipäätään jäädä maahan. Perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen käsittely kestää vielä sitten oman aikansa. Yli vuoden epätietoisuus voi tuntua rankalta, Härkisaari toteaa.
Hän sanoo, ettei osa Suomeen saapuneista ole välttämättä ollut tietoinen myöskään siitä, ettei pelkkä kurja elämäntilanne kotimaassa riitä syyksi saada turvapaikka toisesta maasta.
– Monia on johdettu harhaan. Se, ettei ole töitä tai elämä on muuten kurjaa, ei riitä. Jotta turvapaikan saa, tulee taustalla todistetusti olla kokemuksia vainosta, Härkisaari kertoo.
Turvapaikkahakemuksen peruuttaminen onnistuu turvapaikanhakijalta ilmoitusluontoisesti.
MARRASKUUN tilastojen julkistamisen yhteydessä selvisi, että kaikkein eniten turvapaikkahakemuksiaan ovat peruneet irakilaiset, joiden jättämiä hakemuksia on rauennut 1 708 kappaletta. Myös albanialaisten osuus on merkittävä; heidän jättämiään hakemuksia on rauennut 256.
Hakemuksia on peruttu myös siksi, etteivät tulijoiden käsitykset siitä, mitä Suomessa odottaa vastaa todellisuutta.
– Esimerkiksi eräille albaaneille oli annettu ymmärtää, että Suomesta saa työpaikan, ja jos ei saa, niin rahaa kotiinpaluuseen, Härkisaari kertoo eräästä tapauksesta.
Katariina Karjalainen, Heini Särkkä
