Yhä useampi turvapaikanhakija haluaa takaisin kotimaahansa – Migri: Aivan poikkeuksellista
KOTIMAA JULKAISTU 12.12.2015 12:18
Yhä useampi Suomeen tullut turvapaikanhakija haluaa vetää vapaaehtoisesti hakemuksensa pois. Hakemuksiaan ovat peruneet varsinkin Irakista tulleet, mutta myös esimerkiksi albanialaiset.
Yleensä hakemuksen raukeamiseen johtaa turvapaikanhakijan oma pyyntö, taustalla on tavallisesti perhesyyt. Turvapaikanhakijat ovat kertoneet, että tilanne kotimaassa ja omassa perheessä on muuttunut sellaiseksi, että he haluavat sinne takaisin.
Kaiken kaikkiaan tänä vuonna käsitellyistä reilusta kuudesta tuhannesta turvapaikkahakemuksesta on rauennut noin 41 prosenttia, kertoo Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo. Irakilaisten hakemuksia on rauennut jo noin 2 000.
– Kokonaishakijamäärän lisäksi myös tämä on aivan poikkeuksellista, että niin suuri osa prosessiin tulleista kuitenkin haluaa peruuttaa hakemuksensa ja lähtee pois, Repo sanoo.
IOM avusti marraskuussa takaisin yli 100 ihmistä
Myös vapaaehtoisesti kotimaahansa palaavia avustavan IOM-järjestön (International Organization for Migration) Helsingin toimistosta vahvistetaan, että avustetut palautukset ovat olleet viime aikoina kasvussa.
Syyskuussa IOM auttoi Suomesta takaisin kotimaahansa 69 henkilöä, lokakuussa 78 henkilöä ja marraskuussa 111 henkilöä. Suurin osa palasi IOM:n mukaan Irakiin, Albaniaan ja Ukrainaan.
IOM avustaa palaajia matkustusasiakirjojen hankinnassa ja matkajärjestelyissä sekä lentokentillä lähtö-, kauttakulku- ja paluumaissa. Lisäksi IOM järjestää jatkokuljetuksen kotipaikalle asti.
Maasta poistamisen estää yleensä epäselvä henkilöys
Poliisihallituksen mukaan maasta poistamispäätöksistä on pystytty viime vuosina panemaan täytäntöön noin 60-70 prosenttia.
Yleensä maasta poistaminen estyy tai viivästyy siksi, että ihmisen henkilöys on epäselvä tai matkustusasiakirjoja ei ole saatavilla, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen.
Keskimäärin yksi maasta poistettava maksaa Suomelle Poutasen mukaan noin 1 100 euroa. Päätösten toimeenpanon koordinointi on keskitetty Helsingin ja Kaakkois-Suomen poliisilaitoksille.
Sitä Poliisihallitus ei vielä halua ennakoida, painuuko yhä useampi turvapaikanhakija kielteisen päätöksen takia niin sanotusti maan alle.
– Aina on ollut tilanteita, joissa osa näistä turvapaikanhakijoista, jotka saavat kielteisen päätöksen, katoaa. Osa heistä poistuu maasta niin, että viranomaiset eivät saa siitä ollenkaan tietoa. Jos henkilö katoaa, poliisi etsintäkuuluttaa hänet ja tavatessa sitten poistaa maasta, Poutanen kertoo.
Poutasen mukaan Suomessa on kuitenkin hyvin vaikea elää paperittomana.
– Meillä on Suomessa hyvin pieni yhteisö tällä hetkellä, jotka elävät niin, ettei viranomaisilla olisi siitä tietoa.
Maasta poistamispäätöksen saanet ohjataan lähtökohtaisesti vapaaehtoisen paluun piiriin, jolloin he poistuvat itsenäisesti maasta.
Jos se ei onnistu, poliisi palauttaa maasta poistettavat valvottuna ja viime kädessä heidät saatetaan pois maasta. Heitä voidaan lennättää pois Suomesta erillisillä tilauslennoilla tai Frontexin yhteisillä palautuslennoilla.
Saattamiseen turvaudutaan vain silloin, kun saatettavat ovat hankalia eikä heitä muutoin saada lentokoneeseen, Poutanen sanoo.
Tällaisilla lennoilla on yleensä kaksi saattajaa yhtä saatettavaa kohti, mutta lennoilla, joilla on useita kymmeniä palautettavia, saattajien suhteellinen määrä on pienempi.
Keskustelut palautussopimuksista käynnissä
Vaikka moni lähtee vapaaehtoisestikin, Suomi yrittää neuvotella viralliset palautussopimukset ainakin Irakin ja Afganistanin kanssa.
Sopimukset nousevat ulkoministeri Timo Soinin (ps) mukaan keskusteluun muun muassa ensi maanantaina Pohjoismaiden ulkoministerien yhteisessä kokouksessa Brysselissä.
– Neuvottelut palautussopimuksista ovat käynnissä, mutta yksityiskohtia ei paljasteta. Nyt on erittäin tärkeää, että Pohjoismaat sopivat yhtenäisesti näistä asioista, eivätkä kilpaile esimerkiksi siitä, kenelle jää mustapekka kouraan, Soini sanoo.
"Palautuskeskuksista ei tule suljettuja tiloja"
Turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamiseksi Suomeen ollaan perustamassa myös kahta palautuskeskusta, mutta niiden yksityiskohdista ei vielä hiiskuta.
Nykyään jotkut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt suljetaan tiukasti valvottuihin säilöönottokeskuksiin odottamaan käännytystä.
– Palautuskeskuksista ei tule tällaisia säilöönottokeskusten tapaisia suljettuja tiloja, Maahanmuuttoviraston Esko Repo sanoo.
Keskusten perustaminen etenee todennäköisesti vasta vuodenvaihteen jälkeen.
PEKKO YLÖNEN
pekko.ylonen(at)mtv.fi
