turska
Kenraali
White flight on arkipäivää jo suomessakin.
"Joillekin asukkaille Etelä-Vuosaari on vain välietappi.
– Me muutamme täältä ennen kuin lapsi menee päiväkotiin tai kouluun, kertoo nimettömänä pysyttelevä pienen lapsen äiti.
– Kun koulun oppilaista yli 50 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, se vaikuttaa oppimistuloksiin. En halua, että se vaikuttaa minun lapseni oppimiseen, hän toteaa."
Lapsiperheiden köyhyys repesi Helsingissä – "Muutamme täältä kun lapsi menee kouluun"
"Joillekin asukkaille Etelä-Vuosaari on vain välietappi.
– Me muutamme täältä ennen kuin lapsi menee päiväkotiin tai kouluun, kertoo nimettömänä pysyttelevä pienen lapsen äiti.
– Kun koulun oppilaista yli 50 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, se vaikuttaa oppimistuloksiin. En halua, että se vaikuttaa minun lapseni oppimiseen, hän toteaa."
Lapsiperheiden köyhyys repesi Helsingissä – "Muutamme täältä kun lapsi menee kouluun"
Vuokra-asuntovaltainen Kallahti rakennettiin 1990-luvulla. Alueen asukkaat arvostavat meren läheisyyttä ja hyviä ulkoilumahdollisuuksia. Lapsiperheitä alueella asuu paljon.
TULOT Vuosaaren Kallahdessa puolet lapsiperheistä kuuluu alimpaan tuloviidennekseen. Työttömyys lisäsi alueiden eriarvoistumista.
Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut Helsingissä selvästi viime vuosikymmeninä tietyillä alueilla. Etelä-Vuosaaren Kallahdessa liki puolet lapsista elää perheissä, jotka kuuluvat alimpaan tuloviidennekseen. Paloheinän pientaloalueella tässä tuloluokassa on vain viisi prosenttia lapsista.
– Helsinki on tänä päivänä huomattavasti eriytyneempi kuin 25 vuotta sitten. Alueiden väliset erot eivät ole kaventumassa, arvioi tutkija Mats Stjernberg Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.
– Pahimmillaan köyhyyden keskittyminen voi rajoittaa näillä alueilla kasvavien lasten mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, toteaa erityistutkija Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
korostuvat pienten alueiden välillä, mutta ovat revenneet myös isoissa peruspiireissä. Mellunkylässä alimpaan tuloluokkaan kuuluvien lasten osuus on kohonnut 20 vuodessa 15:sta 35 prosenttiin. Lauttasaaressa luku on pysynyt koko ajan alle 10 prosentin. Keskeinen tekijä eriarvoistumisessa on ollut työttömyyden kasvu.
– Ennen lamaa vuonna 1990 Helsingin työttömyysaste oli noin kolme prosenttia eivätkä alueiden väliset erot olleet kovin merkittäviä, huomauttaa Stjernberg.
Työttömyydessä on isot erot alueittain. Pienituloiset perheet keskittyvät alueille, joilla asuminen on halvempaa, eli käytännössä alueille, joilla on paljon tuettua vuokra-asumista.
– Jossain määrin voi olla kyse myös siitä, että hyvätuloiset karttavat aiempaa enemmän tiettyjä alueita, toteaa Stjernberg.
Maahanmuuttajaväestön kasvu vaikuttaa myös eriytymiseen.
– Varsinkin ei-länsimaalaisilla maahanmuuttajilla tulotaso on keskimäärin muuta väestöä pienempi. Muun muassa syrjinnän vuoksi asunnon hankkiminen muualta kuin kunnan vuokra-asunnoista voi olla vaikeaa, toteaa Kauppinen.
Kallahden asuntokannasta tuli olosuhteiden pakosta vuokra-asuntovaltainen. 1990-luvun alussa alueelle ei saatu kovan rahan asuntoja.
Itä-Helsingissä kasvaneella tutkijalla ja vihreän puolueen varapuheenjohtajalla Maria Ohisalolla on kuitenkin seudusta hyvät muistot.
– Kävin Kallahden ala-astetta. Koulu oli tuolloin juuri rakennettu, hyvillä liikuntapuitteilla ja harrastusmahdollisuuksilla varustettu ja luontoalueiden vieressä.
– Ensimmäisen luokkani kävin Mellunmäessä. En muista, että lapsuuteni kouluissa olisi tehty erotteluja eri taustoista tulleiden lasten kesken, mikä on todella positiivista. Tähän pitäisi pyrkiä edelleen, sanoo Ohisalo.
Joillekin asukkaille Etelä-Vuosaari on vain välietappi.
– Me muutamme täältä ennen kuin lapsi menee päiväkotiin tai kouluun, kertoo nimettömänä pysyttelevä pienen lapsen äiti.
– Kun koulun oppilaista yli 50 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, se vaikuttaa oppimistuloksiin. En halua, että se vaikuttaa minun lapseni oppimiseen, hän toteaa.
Suurkaupunkien suuntaus
Helsingin kehitys muistuttaa monen muun Euroopan suurkaupungin kehitystä.
Alueellinen eriytyminen on vielä kansainvälisesti katsottuna maltillista.
Kehitystä on pyritty hillitsemään sekoittamalla erityyppistä asuntotuotantoa uusille alueille.
Heikompien alueiden kouluille on annettu enemmän taloudellisia resursseja.
Itä-Helsingin lähiöihin on kohdistettu monenlaisia tukihankkeita. Näillä on lisätty viihtyisyyttä mutta köyhyyden keskittymiseen näillä ei ole tutkijoiden mukaan juuri vaikutusta.
http://www.helsinginuutiset.fi/arti...gissa-muutamme-taalta-kun-lapsi-menee-kouluun
