Muistan siitä kapinasta kuulleeni että siinä kapinassa Kapinakenraali julisti kapinan alkaneeksi läskilaatikon päällä seisten.Eikös Suomessa oli joskus ns." läskikapina". Tämän case:n tuloksena olisi läskikapina m-16.
Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
tulikomento
Supreme Leader
Joo. Tuota olen itsekin miettinyt, että mikä mahtaa olla maikkarin varsin ponnekkaan rikostoimituksen osuus. Käsittääkseni Jarkko Sipilä ei ole sen ihmeemmin pyrkinyt vähättelemään mamujen ja tp-hakijoiden aiheuttamia ongelmia. Painetusta mediasta taas jotkut maakuntalehdet ovat erottuneet edukseen ajamalla realistista linjaa.
Muistuttaisin edelleen kaikkia että tämä EI OLE KENELTÄKÄÄN POIS tämä rikkaus, ettei vaan pääse unohtumaan..
Bushmaster
Greatest Leader
Ja joillekin se on tuonut vaan lisää ja lisää...
Honcho
SMLNKO M/83
Eipäs viedä kaikkea kunniaa "omalta" puolueeltani! Kokomuuksen kettutyttö A.Stubb ei EU-virkaa petatessaan veromiljardeja säästele.
Persuäänestäjän seurattavana on lähinnä selkäranka joka muistuttaa keitettyä makaronipötköä.
Ja muut puolueet...en edes mene niihin kun vihanhallintakurssit on käymättä.
StepanRudanskij
Respected Leader
Honcho
SMLNKO M/83
Sanonko...ei jumalauta! Toivottavasti auttaakin. Nyt seuraava askel on tulikivenkatkuinen yhteydenotto ev lut kirkkoon. Taidan rustata huomenna sähköpostia. Jos ei tyydyttävää vastausta kuulu niin sitten kyseeseen tulee se eroaminen.
HS:n otsikko on vähemmän yllättäen täyttä paskaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1454213379686?ref=hs-mob-popular-latest
HS:n otsikko on vähemmän yllättäen täyttä paskaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1454213379686?ref=hs-mob-popular-latest
YliKoo
Greatest Leader
Vapaasti lainaten: " Se Ruotsin tauti on sitte saatanan vaarallinen, yhtään ei parane avata suutaan..."
Tämä oli jo täällä aikaisemminkin, mutta en vittu tajua kuinka viestintä voi olla näin ristiriitaista. Osa kansasta keskustelee keskenään siitä, onko turvapaikanhakijoiden osuus 0,68 vai 0,71 PROMILLEA! Kukaan ei tuolla huomaa sitäkään, että poliisi ite kertoi että tuosta marginaaliluvusta puuttuu tietenkin "alaikäiset."
Tässä ei pian hyvä heilu, jos roti ei ala löytyä.
Edit: Kun puheena on ulkomaalaiset niin vastuu vieritetään turistien niskoille, tuolla toisalla.
Edit 2: Nämä siis Helsingin poliisilaitoksen
Viimeksi muokattu:
Desantti
Korpraali
Siis hetkinen! Onko nuo tilastot Helsingin osalta vai minkä? Aikaisemmin laittamani tilastot oli koko maan kattavat.
Tuossahan on aivan järkyttävät luvut, ulkomaan kansalaisten seksuaalirikoksien nousu +92,98% ja ulkomaan kansalaisten raiskausrikoksien nousu +116,13%. Mitä hittoja täällä tapahtuu?
Bushmaster
Greatest Leader
Sensori tuli ja käski kertoa "lähestulkoon hyviä uutisia"..
Valhe emävalhe tilasto ..
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Yksittäistapaukset nyt hiukan kumuloituu mutta muista, suomalainen mies on yksi Euroopan vaarallisimmista, samalla tasalla pakistanilaisten kanssa.
Ettes häpee.
Liitteet
YliKoo
Greatest Leader
Suomesta tehdään turvapaikka Irakin ja Afganistanin rankimmille rikollisille, palauttaa kun ei voi. Kyseessä siis YLEn juttu, linkki lopussa.
Nosto:
"Ja lopuksi huomio: "Tiukka linja" ei tarkoita, että kielteisen päätöksen saaneet palaavat lähtömaihinsa
Myönteisten tai kielteisten turvapaikkapäätösten osuuksien tarkastelu ei lopulta kerro koko tarinaa siitä, kuinka tehokkaasti maa käännyttää turvapaikanhakijoita oveltaan.
Otetaan esimerkiksi Ruotsi. Maa teki viime vuonna kymmeniä tuhansia kielteisiäturvapaikkapäätöksiä, mutta suuri osa heistä ei ole palannut lähtömaihinsa. Sen sijaan Ruotsin maahanmuuttovirasto arvioi, että vuosittain tuhansia kielteisen päätöksen saaneitakatoaa maan alle."
Turvapaikanhakijat 31.1.2016 klo 18:18 | päivitetty 31.1.2016 klo 19:43
Miksi oleskeluluvan saa Suomesta niin ”helposti”? Tässä kuusi syytä
Oleskelulupa tai turvapaikka irtosi Suomesta viime vuonna huomattavasti todennäköisemmin kuin muista pohjoismaista. Asiaan vaikuttavat monet seikat, kuten vaihteleva laintulkinta, erilaiset turvallisuusarviot, sekä maiden poliittinen ilmapiiri.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa. Kuva: Yle uutisgrafiikka.
Turvapaikanhakijat 31.1.2016 klo 18:18 | päivitetty 31.1.2016 klo 19:43
Miksi oleskeluluvan saa Suomesta niin ”helposti”? Tässä kuusi syytä
Oleskelulupa tai turvapaikka irtosi Suomesta viime vuonna huomattavasti todennäköisemmin kuin muista pohjoismaista. Asiaan vaikuttavat monet seikat, kuten vaihteleva laintulkinta, erilaiset turvallisuusarviot, sekä maiden poliittinen ilmapiiri.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa. Kuva: Yle uutisgrafiikka.
Eräät vaativat Suomen rajoja kiinni, mutta kuinka raollaan rajat lopulta ovat?
Melkoisen raollaan, ainakin kun verrataan muihin Pohjoismaihin. EU-maiden keskiarvoon verrattuna ei niinkään.
Alla olevasta tilastosta nähdään, että viime vuonna Pohjoismaissa tehtyjen myönteisten turvapaikkapäätöksien osuuksissa on kymmenien prosenttien eroja, vaikka turvapaikkapäätösten pitäisi perustua samaan kansainväliseen lainsäädäntöön.
Mistä erot sitten johtuvat? Yle listasi kuusi syytä, jotka mahdollisesti vaikuttavat turvapaikkalinjaan.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa.
1. Tuomioistuimet tulkitsevat lakia ja päätöksiä omalla tavallaan
Suomessa saatu myönteinen turvapaikkapäätös ei monesti tarkoita turvapaikkaa, vaan oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella. Toissijaista suojelua on viime vuosina annettu erityisesti irakilaisille, jotka ovat ylivoimaisesti suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa. Toissijaisen suojelun antaminen pohjaa EU-lakiin. Teoriassa jokaisen EU-maan pitäisi siis antaa tai jättää antamatta toissijaista suojelua täsmälleen samoilla perusteilla.
Maiden erilaiset päätöstilastot kuitenkin vihjaavat, että käytäntö on jotain muuta.
Turvapaikkapäätökset tekee maahanmuuttovirasto, mutta kielteisestä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimet taas arvioivat maahanmuuttovirastojen turvapaikkapäätöksiä ja tulkitsevat EU-direktiiviä omalla tavallaan. Maahanmuuttovirasto luonnollisesti noudattelee päätöksiä tehdessään sitä linjaa, mitä korkein hallinto-oikeus on jo tekemissään tuomioissa vetänyt.
– Käytäntö on osoittanut, että tuomioistuinratkaisut eivät ole aivan samanlaisia. Näkemykset ja tulkinnat asioista vaihtelevat eri valtioissa. Eli pientä eroa näissä on, sanoo maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
Maahanmuuttajien oikeusasioihin erikoistunut lakimies Ville Punto kertoo käytännön esimerkin iranilaisesta turvapaikanhakijasta, joka tuli hänelle asiakkaaksi.
– Hän oli saanut kielteisen päätöksen Ruotsista, tuli hakemaan turvapaikkaa Suomesta ja sai sen täältä. Mutta ei tästä voi mitään yleistävää johtopäätöstä tehdä.
2. "Poliittinen ilmapiiri heijastuu päätöksiin"
Länsimaisen oikeuskäytännön ihanteisiin sisältyy ajatus oikeuslaitoksen täydellisestä riippumattomuudesta. Ajan poliittisen ilmatilan ei pitäisi vaikuttaa tuomioistuinten ratkaisuihin muuten kuin lainsäädännön kautta.
Lakimies Ville Punto kuitenkin tuumaa, että käytännössä asia ei ole aivan näin. Poliittisella ilmatilalla on vaikutuksensa ja tämä koskee Punton mukaan sekä turvapaikkapäätöksiä tekeviä maahanmuuttovirastoja, että päätöksiä mahdollisesti kumoavia tuomioistuimia.
– Kyllä poliittinen ilmapiiri heijastuu jollain lailla ulkomaalaisoikeus- ja turvapaikka-asioissa annettuihin päätöksiin. Maahanmuuttovirastoon vaikuttaa jonkinlainen poliittinen ohjauskin.
Tämä selittäisi hieman esimerkiksi Tanskan silmiinpistävän alhaista myönteisten päätösten osuutta. Tanska on viime aikoina herättänyt kansainvälisestikin huomiota tiukilla maahanmuuttopoliittisilla linjauksillaan.
3. Maiden turvallisuusarviot vaihtelevat
Turvapaikanhakijan suojelun tarvetta arvioidaan lähtömaan turvallisuustilanteen mukaan. EU-mailla ei toistaiseksi ole yhtenäisiä turvallisuusarvioita, vaan maiden maahanmuuttovirastot tekevät kukin omaa arviointiaan omaan tutkimukseensa nojaten.
Suomi on viime aikoina pyrkinyt yhtenäistämään linjaansa muiden Pohjoismaiden kanssa. Loppuvuodesta 2015 Suomi päivitti turvallisuusarviotaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta ja arvioi jokaisen maan turvallisuustilanteen parantuneen.
Turvallisuus on kuitenkin suhteellinen käsite. Esimerkiksi Bagdadin turvallisuustilanteen nähdään ehkä viime aikoina kohentuneen, mutta kaupunki on kaukana unelmien lomakohteesta.
– Esimerkiksi 15. – 21. tammikuuta Bagdadissa toteutui yli 65 terrorismiin liittyvää iskua ja yli sata ihmistä menetti henkensä, toteaa juuri Irakista palannut konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-asiantuntija Hussein al-Taee.
Maahanmuuttovirasto onkin muuttanut linjaansa niin, että se ei enää automaattisesti anna oleskelulupia vaaralliseksi nähdyltä alueelta saapuneille, vaan pyrkii katsomaan jokaisen turvapaikanhakijan tilanteen ja tarinan yksilöllisesti.
Al-Taee pitää menettelyä oikean suuntaisena.
– Täytyy arvioida Irakin poliittista tilannetta ja turvallisuustilannetta, mutta myös yksilöiden asemaa. Tilastot eivät kerro kuka tarvitsee turvapaikkaa ja kuka ei.
4. Suomen tiukentunut linja ei vielä näy tilastoissa
Kuten jo mainittiin, Suomi päivitti Irakin, Somalian ja Afganistanin turvallisuusarvioitaan vasta viime vuoden lopulla. Tällä on todennäköisesti vaikutusta turvapaikkapäätöksiin, mutta ei vielä. Valtaosa viime vuonna tulleista noin 32 000 turvapaikanhakijasta edelleen odottaa hakemuksensa käsittelyä, joten tiukemman linjan seuraukset näkyvät vasta keväällä kun suurin suma turvapaikkahakemuksista saadaan päätökseen.
– Me emme etukäteen voi määritellä, että tietystä valtiosta tuleville näin ja näin suurelle osalle tulemme tekemään kielteisen päätöksen, koska me emme koskaan etukäteen tiedä minkälaisia hakijoita he ovat, miltä alueelta he tulevat ja minkälaisille perusteella turvapaikkaa tullaan hakemaan, maahanmuuttoviraston Repo sanoo.
Repo kuitenkin uskoo, että turvallisuusarvioiden päivitys tulee laskemaan myönteisten päätösten määrää.
– Päätöslinjauksissa todettiin, että jokaisessa maassa tietyillä alueilla turvallisuustilanne oli kehittynyt parempaan. Tämän tiedon perusteella voidaan arvioida, että myönteisten päätösten määrä ei tule olemaan niin suuri.
5. Turvapaikanhakijoiden profiili vaihtelee maasta maahan
Turvapaikanhakijat eivät hakeudu tasaisesti eri EU-maihin. Esimerkiksi Suomeen tulee niukasti syyrialaisia ja suuri määrä irakilaisia.
Lisäksi se mistä päin lähtömaata eri EU-maihin tullaan, vaihtelee. Suomen turvapaikkapäätöksiä tarkastellessa silmään pistävät etenkin somalialaisille annetut oleskeluluvat. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin somalialaisille 503 turvapaikkapäätöstä, joista vain 17 oli kielteisiä.
Maahanmuuttoviraston Repo perustelee tätä sillä, että viime aikoina tulleet somalialaiset ovat tulleet maan vaarallisena pidetyiltä etelä- ja keskiosilta. Aiempina vuosina somalialaisia tuli maan pohjoisosista ja myönteisten turvapaikkapäätösten osuus onkin tuolloin ollut huomattavasti pienempi.
– En tiedä onko tämä merkittävä tekijä, mutta se on yksi tekijä asiassa, Repo tuumaa.
6. Ehkä Suomi ei ole lepsu, vaan muut Pohjoismaat tiukkoja?
Suomen turvapaikkalinjan kutsuminen ”höveliksi” on perusteltua kun tarkastellaan vain Pohjoismaiden turvapaikkapäätöksiä. Asia on toinen kun Suomen linjaa EU-maiden keskiarvoon. Esimerkiksi Suomen kannalta merkittävimmän kansallisuusryhmän – irakilaisten – kohdalla ero on vain kaksi prosenttia.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa ja muissa EU-maissa keskimäärin vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa.
EU:n tavoitteena on yhtenäinen turvapaikkamenettely. Ei siis ole poissuljettua, että esimerkiksi tiukkaa linjaa vetävän Tanskan linja tulee jatkossa höllentymäänkin.
– Turvapaikka-asioiden tukiviraston hallintoneuvostossa nousi vahvasti keskustelussa esiin, miten voisimme vielä yhtenäistää niitä arvioita. Tulisiko olla yhteisiä turvallisuusarvioita ja näin pois päin, sanoo maahanmuuttoviraston Esko Repo.
Ja lopuksi huomio: "Tiukka linja" ei tarkoita, että kielteisen päätöksen saaneet palaavat lähtömaihinsa
Myönteisten tai kielteisten turvapaikkapäätösten osuuksien tarkastelu ei lopulta kerro koko tarinaa siitä, kuinka tehokkaasti maa käännyttää turvapaikanhakijoita oveltaan.
Otetaan esimerkiksi Ruotsi. Maa teki viime vuonna kymmeniä tuhansia kielteisiäturvapaikkapäätöksiä, mutta suuri osa heistä ei ole palannut lähtömaihinsa. Sen sijaan Ruotsin maahanmuuttovirasto arvioi, että vuosittain tuhansia kielteisen päätöksen saaneitakatoaa maan alle.
Kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan palauttaminen väkisin on hankalaa. Ruotsilla on palautussopimus Irakin kanssa, mutta Irak ei sopimuksesta huolimatta ole vuosiin ottanut vastaan Ruotsista pakolla palautettavia henkilöitä.
http://yle.fi/uutiset/miksi_oleskeluluvan_saa_suomesta_niin_helposti_tassa_kuusi_syyta/8638299
Nosto:
"Ja lopuksi huomio: "Tiukka linja" ei tarkoita, että kielteisen päätöksen saaneet palaavat lähtömaihinsa
Myönteisten tai kielteisten turvapaikkapäätösten osuuksien tarkastelu ei lopulta kerro koko tarinaa siitä, kuinka tehokkaasti maa käännyttää turvapaikanhakijoita oveltaan.
Otetaan esimerkiksi Ruotsi. Maa teki viime vuonna kymmeniä tuhansia kielteisiäturvapaikkapäätöksiä, mutta suuri osa heistä ei ole palannut lähtömaihinsa. Sen sijaan Ruotsin maahanmuuttovirasto arvioi, että vuosittain tuhansia kielteisen päätöksen saaneitakatoaa maan alle."
Turvapaikanhakijat 31.1.2016 klo 18:18 | päivitetty 31.1.2016 klo 19:43
Miksi oleskeluluvan saa Suomesta niin ”helposti”? Tässä kuusi syytä
Oleskelulupa tai turvapaikka irtosi Suomesta viime vuonna huomattavasti todennäköisemmin kuin muista pohjoismaista. Asiaan vaikuttavat monet seikat, kuten vaihteleva laintulkinta, erilaiset turvallisuusarviot, sekä maiden poliittinen ilmapiiri.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa. Kuva: Yle uutisgrafiikka.
Turvapaikanhakijat 31.1.2016 klo 18:18 | päivitetty 31.1.2016 klo 19:43
Miksi oleskeluluvan saa Suomesta niin ”helposti”? Tässä kuusi syytä
Oleskelulupa tai turvapaikka irtosi Suomesta viime vuonna huomattavasti todennäköisemmin kuin muista pohjoismaista. Asiaan vaikuttavat monet seikat, kuten vaihteleva laintulkinta, erilaiset turvallisuusarviot, sekä maiden poliittinen ilmapiiri.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa. Kuva: Yle uutisgrafiikka.
Eräät vaativat Suomen rajoja kiinni, mutta kuinka raollaan rajat lopulta ovat?
Melkoisen raollaan, ainakin kun verrataan muihin Pohjoismaihin. EU-maiden keskiarvoon verrattuna ei niinkään.
Alla olevasta tilastosta nähdään, että viime vuonna Pohjoismaissa tehtyjen myönteisten turvapaikkapäätöksien osuuksissa on kymmenien prosenttien eroja, vaikka turvapaikkapäätösten pitäisi perustua samaan kansainväliseen lainsäädäntöön.
Mistä erot sitten johtuvat? Yle listasi kuusi syytä, jotka mahdollisesti vaikuttavat turvapaikkalinjaan.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa.
1. Tuomioistuimet tulkitsevat lakia ja päätöksiä omalla tavallaan
Suomessa saatu myönteinen turvapaikkapäätös ei monesti tarkoita turvapaikkaa, vaan oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella. Toissijaista suojelua on viime vuosina annettu erityisesti irakilaisille, jotka ovat ylivoimaisesti suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa. Toissijaisen suojelun antaminen pohjaa EU-lakiin. Teoriassa jokaisen EU-maan pitäisi siis antaa tai jättää antamatta toissijaista suojelua täsmälleen samoilla perusteilla.
Maiden erilaiset päätöstilastot kuitenkin vihjaavat, että käytäntö on jotain muuta.
Turvapaikkapäätökset tekee maahanmuuttovirasto, mutta kielteisestä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimet taas arvioivat maahanmuuttovirastojen turvapaikkapäätöksiä ja tulkitsevat EU-direktiiviä omalla tavallaan. Maahanmuuttovirasto luonnollisesti noudattelee päätöksiä tehdessään sitä linjaa, mitä korkein hallinto-oikeus on jo tekemissään tuomioissa vetänyt.
– Käytäntö on osoittanut, että tuomioistuinratkaisut eivät ole aivan samanlaisia. Näkemykset ja tulkinnat asioista vaihtelevat eri valtioissa. Eli pientä eroa näissä on, sanoo maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
Maahanmuuttajien oikeusasioihin erikoistunut lakimies Ville Punto kertoo käytännön esimerkin iranilaisesta turvapaikanhakijasta, joka tuli hänelle asiakkaaksi.
– Hän oli saanut kielteisen päätöksen Ruotsista, tuli hakemaan turvapaikkaa Suomesta ja sai sen täältä. Mutta ei tästä voi mitään yleistävää johtopäätöstä tehdä.
2. "Poliittinen ilmapiiri heijastuu päätöksiin"
Länsimaisen oikeuskäytännön ihanteisiin sisältyy ajatus oikeuslaitoksen täydellisestä riippumattomuudesta. Ajan poliittisen ilmatilan ei pitäisi vaikuttaa tuomioistuinten ratkaisuihin muuten kuin lainsäädännön kautta.
Lakimies Ville Punto kuitenkin tuumaa, että käytännössä asia ei ole aivan näin. Poliittisella ilmatilalla on vaikutuksensa ja tämä koskee Punton mukaan sekä turvapaikkapäätöksiä tekeviä maahanmuuttovirastoja, että päätöksiä mahdollisesti kumoavia tuomioistuimia.
– Kyllä poliittinen ilmapiiri heijastuu jollain lailla ulkomaalaisoikeus- ja turvapaikka-asioissa annettuihin päätöksiin. Maahanmuuttovirastoon vaikuttaa jonkinlainen poliittinen ohjauskin.
Tämä selittäisi hieman esimerkiksi Tanskan silmiinpistävän alhaista myönteisten päätösten osuutta. Tanska on viime aikoina herättänyt kansainvälisestikin huomiota tiukilla maahanmuuttopoliittisilla linjauksillaan.
3. Maiden turvallisuusarviot vaihtelevat
Turvapaikanhakijan suojelun tarvetta arvioidaan lähtömaan turvallisuustilanteen mukaan. EU-mailla ei toistaiseksi ole yhtenäisiä turvallisuusarvioita, vaan maiden maahanmuuttovirastot tekevät kukin omaa arviointiaan omaan tutkimukseensa nojaten.
Suomi on viime aikoina pyrkinyt yhtenäistämään linjaansa muiden Pohjoismaiden kanssa. Loppuvuodesta 2015 Suomi päivitti turvallisuusarviotaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta ja arvioi jokaisen maan turvallisuustilanteen parantuneen.
Turvallisuus on kuitenkin suhteellinen käsite. Esimerkiksi Bagdadin turvallisuustilanteen nähdään ehkä viime aikoina kohentuneen, mutta kaupunki on kaukana unelmien lomakohteesta.
– Esimerkiksi 15. – 21. tammikuuta Bagdadissa toteutui yli 65 terrorismiin liittyvää iskua ja yli sata ihmistä menetti henkensä, toteaa juuri Irakista palannut konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-asiantuntija Hussein al-Taee.
Maahanmuuttovirasto onkin muuttanut linjaansa niin, että se ei enää automaattisesti anna oleskelulupia vaaralliseksi nähdyltä alueelta saapuneille, vaan pyrkii katsomaan jokaisen turvapaikanhakijan tilanteen ja tarinan yksilöllisesti.
Al-Taee pitää menettelyä oikean suuntaisena.
– Täytyy arvioida Irakin poliittista tilannetta ja turvallisuustilannetta, mutta myös yksilöiden asemaa. Tilastot eivät kerro kuka tarvitsee turvapaikkaa ja kuka ei.
4. Suomen tiukentunut linja ei vielä näy tilastoissa
Kuten jo mainittiin, Suomi päivitti Irakin, Somalian ja Afganistanin turvallisuusarvioitaan vasta viime vuoden lopulla. Tällä on todennäköisesti vaikutusta turvapaikkapäätöksiin, mutta ei vielä. Valtaosa viime vuonna tulleista noin 32 000 turvapaikanhakijasta edelleen odottaa hakemuksensa käsittelyä, joten tiukemman linjan seuraukset näkyvät vasta keväällä kun suurin suma turvapaikkahakemuksista saadaan päätökseen.
– Me emme etukäteen voi määritellä, että tietystä valtiosta tuleville näin ja näin suurelle osalle tulemme tekemään kielteisen päätöksen, koska me emme koskaan etukäteen tiedä minkälaisia hakijoita he ovat, miltä alueelta he tulevat ja minkälaisille perusteella turvapaikkaa tullaan hakemaan, maahanmuuttoviraston Repo sanoo.
Repo kuitenkin uskoo, että turvallisuusarvioiden päivitys tulee laskemaan myönteisten päätösten määrää.
– Päätöslinjauksissa todettiin, että jokaisessa maassa tietyillä alueilla turvallisuustilanne oli kehittynyt parempaan. Tämän tiedon perusteella voidaan arvioida, että myönteisten päätösten määrä ei tule olemaan niin suuri.
5. Turvapaikanhakijoiden profiili vaihtelee maasta maahan
Turvapaikanhakijat eivät hakeudu tasaisesti eri EU-maihin. Esimerkiksi Suomeen tulee niukasti syyrialaisia ja suuri määrä irakilaisia.
Lisäksi se mistä päin lähtömaata eri EU-maihin tullaan, vaihtelee. Suomen turvapaikkapäätöksiä tarkastellessa silmään pistävät etenkin somalialaisille annetut oleskeluluvat. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin somalialaisille 503 turvapaikkapäätöstä, joista vain 17 oli kielteisiä.
Maahanmuuttoviraston Repo perustelee tätä sillä, että viime aikoina tulleet somalialaiset ovat tulleet maan vaarallisena pidetyiltä etelä- ja keskiosilta. Aiempina vuosina somalialaisia tuli maan pohjoisosista ja myönteisten turvapaikkapäätösten osuus onkin tuolloin ollut huomattavasti pienempi.
– En tiedä onko tämä merkittävä tekijä, mutta se on yksi tekijä asiassa, Repo tuumaa.
6. Ehkä Suomi ei ole lepsu, vaan muut Pohjoismaat tiukkoja?
Suomen turvapaikkalinjan kutsuminen ”höveliksi” on perusteltua kun tarkastellaan vain Pohjoismaiden turvapaikkapäätöksiä. Asia on toinen kun Suomen linjaa EU-maiden keskiarvoon. Esimerkiksi Suomen kannalta merkittävimmän kansallisuusryhmän – irakilaisten – kohdalla ero on vain kaksi prosenttia.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus Suomessa ja muissa EU-maissa keskimäärin vuonna 2015. Rauenneita hakemuksia ja Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita ei ole otettu huomioon prosenttiosuuksia laskettaessa.
EU:n tavoitteena on yhtenäinen turvapaikkamenettely. Ei siis ole poissuljettua, että esimerkiksi tiukkaa linjaa vetävän Tanskan linja tulee jatkossa höllentymäänkin.
– Turvapaikka-asioiden tukiviraston hallintoneuvostossa nousi vahvasti keskustelussa esiin, miten voisimme vielä yhtenäistää niitä arvioita. Tulisiko olla yhteisiä turvallisuusarvioita ja näin pois päin, sanoo maahanmuuttoviraston Esko Repo.
Ja lopuksi huomio: "Tiukka linja" ei tarkoita, että kielteisen päätöksen saaneet palaavat lähtömaihinsa
Myönteisten tai kielteisten turvapaikkapäätösten osuuksien tarkastelu ei lopulta kerro koko tarinaa siitä, kuinka tehokkaasti maa käännyttää turvapaikanhakijoita oveltaan.
Otetaan esimerkiksi Ruotsi. Maa teki viime vuonna kymmeniä tuhansia kielteisiäturvapaikkapäätöksiä, mutta suuri osa heistä ei ole palannut lähtömaihinsa. Sen sijaan Ruotsin maahanmuuttovirasto arvioi, että vuosittain tuhansia kielteisen päätöksen saaneitakatoaa maan alle.
Kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan palauttaminen väkisin on hankalaa. Ruotsilla on palautussopimus Irakin kanssa, mutta Irak ei sopimuksesta huolimatta ole vuosiin ottanut vastaan Ruotsista pakolla palautettavia henkilöitä.
http://yle.fi/uutiset/miksi_oleskeluluvan_saa_suomesta_niin_helposti_tassa_kuusi_syyta/8638299
Desantti
Korpraali
Ei sillä, että epäilisin todellisuutta mutta onko tuohon virallista lähdettä? Nuohan ovat aivan käsittämättömiä lukuja.
YliKoo
Greatest Leader
Eikös poliisin julkaisua sellaisena voi pitää?
Linkit @Bushmaster in joka niin ikään on virallinen lähde
Bushmaster
Greatest Leader
Eikös poliisin julkaisua sellaisena voi pitää?
Linkit @Bushmaster in joka niin ikään on virallinen lähde
Tuo postaus löytyy 1 sivu taaksepäin. .kun vaan jaksaa kelata postauksia
Edit.
Tässä linkki josta löytyy linkit poliisin tilastoon jonka packalen kirjoitukseensa on liittänyt
http://tompackalen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210965-pantiinko-poliisiylijohtajan-suuhun-kapula
Viimeksi muokattu:
Hemmo Paskiainen
Kapteeni
Tuossahan tuo noin niinkuin tiivistettynä taitaa olla syy miksi Ruotsista tuli niin paljon kuin tuli...
Desantti
Korpraali
Kyllä luulis voivan pitää luotettavina, oli mennyt ohi.Eikös poliisin julkaisua sellaisena voi pitää?
Linkit @Bushmaster in joka niin ikään on virallinen lähde
Ulkomaalaisten osuus raiskauksista noussut Helsingissä +116% ja seksuaalirikoksista +93%, ja ilmeisesti yksikään media ei ole nähnyt tarpeelliseksi tiedottaa näistä tilastoista? Ei enää löydy sanoja kuvaamaan tätä tilannetta.
Bushmaster
Greatest Leader
Luvut kertovat suuresta mahdollisuudesta joka on Suomelle positiivinen haaste sillä hädänalaisia on autettava kaikin keinoin...
YliKoo
Greatest Leader
Ei ehkä oman ketjun asia, mutta liippaa maahanmuuttoa. Santahaminaan on siivooja hakusessa, kuinka kohta: "Tehtävään valitun henkilön tulee olla Suomessa syntynyt Suomen kansalainen." suhtautuu lakiin. Rasmuksessa ( https://www.facebook.com/groups/114311111913455/?fref=ts ) väännellään asiasta ja kantelu on lähdössä. Tässä eniten asiaan perustuvat kommentit:
Pekka Savolainen Pv:n linjaus ei riko Perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta, eikä Yhdenvertaisuuslakia. Ns. hyväksyttävä syy, joka on oikeuttamisperuste, löytyy muualta lainsäädännöstä samalla tapaa kuin siihenkin, että asevelvollisia ovat vain koiraseläjät, ja naisille varusmiespalvelus on vapaaehtoinen.
PL
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
---
Yhdenvertaisuuslaki
11 §
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet
Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.
Tykkää · 1 t · Muokattu
Jari Huikari mutta kyse ei ole pv:n linjauksesta. puolustusvoimien linjaus on että pitää olla suomen kansalaisuus
Tykkää · 1 t
Daryl Taylor Asianomainen lainkohta on yhdenvertaisuuslain 8 §.
Suomen Perustuslain 2 §:n 3 momentin ns. oikeusvaltioperiaatteen mukaan "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."
Kun eduskunnassa on kerran säätänyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n on siten oltava muu eduskunnan säätämä nimenomainen lainkohta, jolla tehdään sille tätä tapausta koskeva poikkeus henkilön syntymäpaikan osalta. Sellaisesta lainkohdasta kukaan ei ole vielä esittänyt harmainta vihjettäkään tässä keskustelussa.
Tykkää · 1 t
Pekka Savolainen Pv:n työntekijän kelpoisuusvaatimuksista säädetään varsin useissa paikoissa, pääraamit määrittää Laki puolustusvoimista, aetustasolla asiasta määritetään tarkemmin, eri laitosten johtosäännöissä on omia vaatimuksiaan jne... Kaiken on kuitenkin perustuttava lakiin, ja syrjinnän suhteen tuo "hyväksyttävä syy" oikeutusperusteena tulee löytyä. "Kansallinen turvallisuus" on kelvollinen useimmissa tapauksissa.
Koko Pv:n osalta käskyttää Pääesikunta, kun taas esimerkiksi yksittäisessä varuskunnassa puolustusvoimien toimivaltainen viranomainen työsuhdeasioissa on viimekädessä demokraattisesti komentaja winkhymiö
Lain tasolla edes kansalaisuutta ei edellytetä sotilasvirkaankaan, vaan voimassa on, mitä valtion virasta muualla säädetään + arvioitu luotettavuus.
Käsittääkseni tälläkin hetkellä esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulussa on opetustehtävissä henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
---
Laki puolustusvoimista
37 §
Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien kelpoisuusvaatimukset (28.3.2014/262)
Sen lisäksi, mitä yleisestä kelpoisuudesta valtion virkaan muualla laissa säädetään, puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta.
Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan myös, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan virkaan sopiva.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä puolustusvoimien virkojen ja tehtävien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, kuten koulutuksesta, kokemuksesta sekä esimiestehtävässä edellytettävästä johtamistaidosta. (28.3.2014/262)
Tykkää · 1 · 1 t · Muokattu
Daryl Taylor Pekka Savolainen
Tino Singh on kelpoinen tähän asti mainitsemiesi ehtojen mukaan, muttei saisi tätä ilmoitettua työpaikkaa.
Tykkää · 1 · 1 t
Daryl Taylor Laki nro 262/2014 oli muuten vain muutossäädös. Pääinstrumentti on nro 551/2007.
Tykkää · 1 · 1 t · Muokattu
Daryl Taylor Asianomaisesta lainsäädännöstä löytyy viittauksia yksilön syntymävaltioon vain henkilörekisteröimistä koskevissa säännöissä. Missään ei nähdäkseni säädetä syntymävaltion vaikuttavan kulkulupaan eikä muuhunkaan oikeuteen.
Ks. 755/2000, 551/2007, 1253/2007
Tykkää · 55 min · Muokattu
Pekka Savolainen Itse asiassa muuten luulen (kun ilmoituksen tarkemmin luin), että avoimet työpaikat ovat Santahaminassa toimivassa yrityksessä, eivät pv:n työpaikkoja, joista vastaa yhteistyökumppanina yleensä ISS.
Santiksen status on varmasti osin myös historiallisista syistä se, mikä on, ja paikka on tavallaan pv:n "käyntikortti". Puolustusvoimissa komentaja on keisari varuskunnassaan, ja kyseessä voi olla yksinkertaisesti pysyväismääräys vuodelta kivi ja kirves...
Tykkää · 2 · 59 min
Jari Huikari vaikka joku olisi määräys vuodelta kivi ja kirves niin se ei saa sotia vastoin perustuslakia
Tykkää · 57 min
Daryl Taylor Pekka Savolainen
– "kyseessä voi olla yksinkertaisesti pysyväismääräys vuodelta kivi ja kirves..."
Voi hyvinkin olla juuri näin. Sen takia katson, että Rasmus ry:n tulisi kannella tästä tapauksesta.
Pekka Savolainen Pv:n linjaus ei riko Perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta, eikä Yhdenvertaisuuslakia. Ns. hyväksyttävä syy, joka on oikeuttamisperuste, löytyy muualta lainsäädännöstä samalla tapaa kuin siihenkin, että asevelvollisia ovat vain koiraseläjät, ja naisille varusmiespalvelus on vapaaehtoinen.
PL
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
---
Yhdenvertaisuuslaki
11 §
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet
Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.
Tykkää · 1 t · Muokattu
Jari Huikari mutta kyse ei ole pv:n linjauksesta. puolustusvoimien linjaus on että pitää olla suomen kansalaisuus
Tykkää · 1 t
Daryl Taylor Asianomainen lainkohta on yhdenvertaisuuslain 8 §.
Suomen Perustuslain 2 §:n 3 momentin ns. oikeusvaltioperiaatteen mukaan "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."
Kun eduskunnassa on kerran säätänyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n on siten oltava muu eduskunnan säätämä nimenomainen lainkohta, jolla tehdään sille tätä tapausta koskeva poikkeus henkilön syntymäpaikan osalta. Sellaisesta lainkohdasta kukaan ei ole vielä esittänyt harmainta vihjettäkään tässä keskustelussa.
Tykkää · 1 t
Pekka Savolainen Pv:n työntekijän kelpoisuusvaatimuksista säädetään varsin useissa paikoissa, pääraamit määrittää Laki puolustusvoimista, aetustasolla asiasta määritetään tarkemmin, eri laitosten johtosäännöissä on omia vaatimuksiaan jne... Kaiken on kuitenkin perustuttava lakiin, ja syrjinnän suhteen tuo "hyväksyttävä syy" oikeutusperusteena tulee löytyä. "Kansallinen turvallisuus" on kelvollinen useimmissa tapauksissa.
Koko Pv:n osalta käskyttää Pääesikunta, kun taas esimerkiksi yksittäisessä varuskunnassa puolustusvoimien toimivaltainen viranomainen työsuhdeasioissa on viimekädessä demokraattisesti komentaja winkhymiö
Lain tasolla edes kansalaisuutta ei edellytetä sotilasvirkaankaan, vaan voimassa on, mitä valtion virasta muualla säädetään + arvioitu luotettavuus.
Käsittääkseni tälläkin hetkellä esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulussa on opetustehtävissä henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
---
Laki puolustusvoimista
37 §
Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien kelpoisuusvaatimukset (28.3.2014/262)
Sen lisäksi, mitä yleisestä kelpoisuudesta valtion virkaan muualla laissa säädetään, puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta.
Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan myös, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan virkaan sopiva.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä puolustusvoimien virkojen ja tehtävien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, kuten koulutuksesta, kokemuksesta sekä esimiestehtävässä edellytettävästä johtamistaidosta. (28.3.2014/262)
Tykkää · 1 · 1 t · Muokattu
Daryl Taylor Pekka Savolainen
Tino Singh on kelpoinen tähän asti mainitsemiesi ehtojen mukaan, muttei saisi tätä ilmoitettua työpaikkaa.
Tykkää · 1 · 1 t
Daryl Taylor Laki nro 262/2014 oli muuten vain muutossäädös. Pääinstrumentti on nro 551/2007.
Tykkää · 1 · 1 t · Muokattu
Daryl Taylor Asianomaisesta lainsäädännöstä löytyy viittauksia yksilön syntymävaltioon vain henkilörekisteröimistä koskevissa säännöissä. Missään ei nähdäkseni säädetä syntymävaltion vaikuttavan kulkulupaan eikä muuhunkaan oikeuteen.
Ks. 755/2000, 551/2007, 1253/2007
Tykkää · 55 min · Muokattu
Pekka Savolainen Itse asiassa muuten luulen (kun ilmoituksen tarkemmin luin), että avoimet työpaikat ovat Santahaminassa toimivassa yrityksessä, eivät pv:n työpaikkoja, joista vastaa yhteistyökumppanina yleensä ISS.
Santiksen status on varmasti osin myös historiallisista syistä se, mikä on, ja paikka on tavallaan pv:n "käyntikortti". Puolustusvoimissa komentaja on keisari varuskunnassaan, ja kyseessä voi olla yksinkertaisesti pysyväismääräys vuodelta kivi ja kirves...
Tykkää · 2 · 59 min
Jari Huikari vaikka joku olisi määräys vuodelta kivi ja kirves niin se ei saa sotia vastoin perustuslakia
Tykkää · 57 min
Daryl Taylor Pekka Savolainen
– "kyseessä voi olla yksinkertaisesti pysyväismääräys vuodelta kivi ja kirves..."
Voi hyvinkin olla juuri näin. Sen takia katson, että Rasmus ry:n tulisi kannella tästä tapauksesta.
Sakararäjähdepanos
Kersantti
Hei, vähän joudun kaivelemaan muutaman sivun takaisia, koska tämä ketju liikkuu minua nopeammin. Sekalaisia huomioita:
Voisin tietysti perustaa säätiön, joka osoittaa asuntoja varta vasten kantasuomalaisille. Irtoaisikohan kaupungin tukea, lainantakausta ja tahdikasta raportointia Hesarin puolelta?
Ehkä hiukan tähän liittyen, Ruotsissa Yle-filtterin läpi raportoituna "Ruotsin sisäministeri Tukholman levottomasta viikonlopusta: Rasistiset ryhmät levittävät vihaa ja uhkaa"
Sitä toisenkin sortin väkivaltaa kuulemma oli:
Kun Hesari raportoi samasta tapahtumaketjusta, kerrotaan että "Äärioikeistolaiset järjestivät keskustassa turvapaikanhakijoita vastustavan mielenosoituksen lauantaina. Sitä vastustamaan saapui vastamielenosoittajien joukko. Ryhmien välille syntyneen yhteenoton jälkeen poliisi otti kiinni kolme henkilöä pahoinpitelyistä epäiltynä. Heidät vapautettiin myöhemmin illalla, samoin kuin yksi poliisia kasvoihin lyönyt mies." Ketkähän tässä otettiin kiinni? Osa yksityiskohdista tuntuu aina katoavan tarpeettomana matkan varrelle.
Lopuksi vielä:
"Tulkeista edelleen huutava pula turvapaikkakäsittelyssä"
Kyllä tässä joku työllistyy, mutta mitenhän itse huippuosaajat, joiden hallitsemat kielet ovat kovassa huudossa lähinnä Irakin ja Afganistanin seudulla, eikä kommunikaatio täällä onnistu yhdelläkään niistä. Tässä suhteessa jo suomalaisella nelivuotiaalla on hallussaan yksi kilpailuetu, peruskoulun suorittaneella useampikin. Jotain todella ihmeellistä osaamista siellä itämailla on oltava, jos tästä ruljanssista huolimatta tulijoiden työpanos pelastaa Suomen, mutta muutaman sadan tuhannen kotimaisen työttömän jono ei sitten mitenkään.
Pankaa merkille, miten Hesarin ensimmäinen kommentti pohdiskelee kansalaisten yhdenvertaisuutta tässä jonotustilanteessa. Kommentin "samaa mieltä" -äänet ovat tällä hetkellä 198 - 0. Sama meininki jatkuu muissa keskeisiä kysymyksiä esittävissä kommenteissa. Alkavatko realiteetit pilkistää vahvimmankin unelman takaa, kun tarpeeksi lähelle napsahtaa? Sunnuntain lehti sitten kertookin
Tältä pohjalta aamulla reippaana töihin maksamaan omaa sekä naapurin asumista. Oma ei ole Helsingin kantakaupungissa, eikä tätä tahtia tule koskaan olemaankaan.
Voisin tietysti perustaa säätiön, joka osoittaa asuntoja varta vasten kantasuomalaisille. Irtoaisikohan kaupungin tukea, lainantakausta ja tahdikasta raportointia Hesarin puolelta?
Kappas vain kun taaskin pidätettiin kolme "vastamielenosoittajaa", eikä yhtäkään kuolemankatupartio-vihapuhujaa.
Ehkä hiukan tähän liittyen, Ruotsissa Yle-filtterin läpi raportoituna "Ruotsin sisäministeri Tukholman levottomasta viikonlopusta: Rasistiset ryhmät levittävät vihaa ja uhkaa"
Toistuuko tässä tietty kaava?
Sitä toisenkin sortin väkivaltaa kuulemma oli:
Laillisen turvapaikkajärjestelmän piirissä olevan ei edelleenkään tarvitse asua Ruotsissa kadulla. Telttaan voi ehkä joutua. Tukholmassa siis pyörii 300 reipasta nuorukaista, joiden ainoa elinkeino on ryöstellä veronmaksajia kellon ympäri, eikä poliisi mahda asialle mitään "alaikäisyyden" vuoksi. Lisää vaikka Talouselämästä. Nyt voisi taas Occamin partaveitsi testata, onko tässä ilmiössä oikeasti eniten svenssonia häiritsevä piirre poikain ihonväri, joka siten lietsoo täysin perusteettomiin ennakkoluuloihin pohjautuvaa rasismia.
Kun Hesari raportoi samasta tapahtumaketjusta, kerrotaan että "Äärioikeistolaiset järjestivät keskustassa turvapaikanhakijoita vastustavan mielenosoituksen lauantaina. Sitä vastustamaan saapui vastamielenosoittajien joukko. Ryhmien välille syntyneen yhteenoton jälkeen poliisi otti kiinni kolme henkilöä pahoinpitelyistä epäiltynä. Heidät vapautettiin myöhemmin illalla, samoin kuin yksi poliisia kasvoihin lyönyt mies." Ketkähän tässä otettiin kiinni? Osa yksityiskohdista tuntuu aina katoavan tarpeettomana matkan varrelle.
Joidenkin lehtien mukaan kyseessä oli ihan "vakava kahakka". Hesarin mielestä "Turvapaikanhakijat kahakoivat Kemissä". Tällaisissa tapauksissa käy aina mielessä, katoaisiko pikku-uutinen jo saman illan aikana etusivun ulkopuolelle, jos siitä vaihtaisi yhtä ainoaa sanaa:
Luulen, että tässä tapauksessa asiasta saatettaisiin mainita huomennakin, eikä verbinä olisi "kahakointi".
Lopuksi vielä:
"Tulkeista edelleen huutava pula turvapaikkakäsittelyssä"
Kyllä tässä joku työllistyy, mutta mitenhän itse huippuosaajat, joiden hallitsemat kielet ovat kovassa huudossa lähinnä Irakin ja Afganistanin seudulla, eikä kommunikaatio täällä onnistu yhdelläkään niistä. Tässä suhteessa jo suomalaisella nelivuotiaalla on hallussaan yksi kilpailuetu, peruskoulun suorittaneella useampikin. Jotain todella ihmeellistä osaamista siellä itämailla on oltava, jos tästä ruljanssista huolimatta tulijoiden työpanos pelastaa Suomen, mutta muutaman sadan tuhannen kotimaisen työttömän jono ei sitten mitenkään.