Panssarintorjunta

Heitit sitten aina toimivan Törni-kortin peliin...ehkä haluat pelata myös Natsi-kortin?

@pstsika on täysin oikeassa tuossa kuvauksessa. PST-toimintakin onnistuu hätätilassa nykyisillä välineillä varmasti myös pikakoulutuksella, mutta ollakseen tehokasta ja suunnitelmallista sen tule olla asiaan erityisesti koulutettujen taistelijoiden suorittamaa. Siihen kysymykseen, että pitäisikö aseita ristiin kouluttaa myös muille kun PST-taistelijoille on vastaus kyllä - mutta ei se silti heistä tee osaavia PST-taistelijoita vaan hätätilassa reagoimaan kykeneviä. Toinen asia on se että 3,5kk aikana pystytään ehkä juuri ja juuri kouluttamaan oma ensisijainen tehtävä, joten tuo muiden tehtävien kouluttaminen ristiin jää pakostakin harmaaseen vaiheeseen.

En missaan nimessa halua pelata Natsi-korttia. Viittasin lahinna ilmaisuun "huoltojoukkojen riisitautinen" joka on hieman loukkaava vaikka ymmarsinkin ettei han valttamatta tarkoittanut loukata ketaan. Toisaalta, ei minulla ole mitaan mustalaisia vastaan. Aikoinaan maalla laitettiin luuta ovea vasten merkiksi ettei kukaan ole kotona. Tuosta huolimatta nuo kolme olivat menneet sisalle ja siksi enoni heidat heitti pihalle.

Olen samaa mielta @pstsika kanssa ettei koulutettua pst-lahitaistelijaa korvata "vartissa".
 
Heitit sitten aina toimivan Törni-kortin peliin...ehkä haluat pelata myös Natsi-kortin?

@pstsika on täysin oikeassa tuossa kuvauksessa. PST-toimintakin onnistuu hätätilassa nykyisillä välineillä varmasti myös pikakoulutuksella, mutta ollakseen tehokasta ja suunnitelmallista sen tule olla asiaan erityisesti koulutettujen taistelijoiden suorittamaa. Siihen kysymykseen, että pitäisikö aseita ristiin kouluttaa myös muille kun PST-taistelijoille on vastaus kyllä - mutta ei se silti heistä tee osaavia PST-taistelijoita vaan hätätilassa reagoimaan kykeneviä. Toinen asia on se että 3,5kk aikana pystytään ehkä juuri ja juuri kouluttamaan oma ensisijainen tehtävä, joten tuo muiden tehtävien kouluttaminen ristiin jää pakostakin harmaaseen vaiheeseen.

Koulutus on aina paikallaan ja on helpo yhtyä mielipiteeseen, että jokainen sotilas on myös oman erikoisroolinsa lisäksi kiväärimies ja pst- mies, mutta...
- Jos vm-aika on 5,5kk ei siinä ehdi keskittyä kuin välttämättömiin perusasioihin.
- Löytyykö jokaisesta perusyksiköstä osaamista kouluttaa esin se NLAW ja tietysti tarvitaan ne välineet.
- Tuntematta NLAW;n käyttöä lainkaan, kuinka helppo/vaikea laite on käyttää edes auttavasti.
- Vaikka vihollisella on paljon taisteluvaunuja, kevyitä vaunuja on vielä enemmän, niihin KES on täysin riittävä ase.

Itse sain koulutusta miinoihin ja räjähteisiin ja hauskaa oli, mutta en ole pioneeri. Omana aikana kouluttajilla oli 11kk aikaa opettaa näitä muita asioita ja ne opetettiin lähinnä täytteenä, kun vain yksi joukkue kolmesta mahtui ampumaan kerralla. Löytyykö nyt tälle "motivaatiokoulutukselle" aikaa?

Edit: Aika kysymykseen saatiinkin jo ammattimiehen näkemys.

Jos sotatila ei ole hätätila, niin mikä sitten on?

On selvää, että nykytilanteessa käytettävissä oleva aika on kipeästi kortilla. Myös välineiden akuutti saatavuus, etenkin erikoisaseiden, voi olla ongelma. Puhuessani lisämausteen tuomista koulutukseen tarkoitin kaikkea sotilaskoulutusta jo rauhan aikana eli siis myös kertausharjoituksia ja siten myös meidän ehtoopuolen "siltavahtien" säännöllisiä makkaranpaistotapahtumia, kuten niitä täällä kuvataan. Koulutettavina aseina ja laitteina voidaan käyttää niitä, joita saadaan käsiin (aina ei välttämättä edes saada, sekin on hyväksyttävä). Huom! Tämä koskee siis kaikkia aseita, ei vain pst-kalustoa. Harjoituksia suunniteltaessa olisi tietysti hyvä huomioida nämä motivaatiotuokioiden mahdollistamiset, siltavahdeissa on ainakin meillä tätä asiaa aktiivisesti ajettu toimintaan kuuluvaksi.

Tähän väliin sananen pari motivaatiosta ja kouluttamisesta: laitteiden ja aseiden käytön oppimisesta voidaan tehdä pakkopullaa ja kovan kakan äkistämistä tai sitten oikeasti kiinnostavaa ja mukavaa puuhaa. Loppujen lopuksi tässäkin on kyse sopivasta, positiivisesta "ällyyttämisestä". Innostava kouluttaja voi lyödä koulutettaviinsa vahvan alkuliekin joka ei sammu tuulessa eikä sateessa mutta kipinä sammuu varmasti jos touhussa on väkinäinen vire. Nyt ja tulevaisuudessa koulutuksen haasteet motivoinnin suhteen ovat entistäkin suurempia, sillä nouseva polvi on totutettu jo imeväisiästä saakka individualistisia tarpeita paapovaan kohteluun ja käsittelyyn. Kouluttajalle on eduksi koulutettavan asian substanssihallinnan lisäksi omata aiempaa huomattavasti enemmän vuorovaikutustaitoja ja tunneälyä. Edelleen: Voiko joitakin pieniä osa- alueita tai esim. asioiden kertausta tai uuteen valmistautumista antaa iltapuuhaksi varusmiesesimiehille tai varttuneemmilla gubbersoneilla joukoille itselleen? Senkin voi toteuttaa kaikkia motivoivalla tavalla.

Aikaan ja materiaaliin vaikuttamisen keinot ja mahdollisuudet ovat ruohonjuuritasolla vähäiset (lähinnä politiikan keinot...), mutta korvien väliin eli omaan asenteeseen voi alkaa vaikuttaa heti. Kavereillekin voi puhua. Poliitikoillekin voi viestiä asiasta. Muutoksen ei aina tarvitse lähteä ulkoa päin; sisäinen muutos on se tärkein askel oikeaan suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä nämä oheiskoulutukset olivat yleisesti ottaen pidettyjä. A- ja R-tarvikkeita ei kyllä säästelty, vaan kaikenlaista paukkuvaa riittävästi.
Liekö tällä vaikutusta motivaatioon. Toisaalta luulisin, että kouluttajankin kannalta on mielekkäämpää järjestää koulutusta kun riittävästi tarvikkeita ja koulutusvälineitä.
 
Jos sotatila ei ole hätätila, niin mikä sitten on?

On selvää, että nykytilanteessa käytettävissä oleva aika on kipeästi kortilla. Myös välineiden akuutti saatavuus, etenkin erikoisaseiden, voi olla ongelma. Puhuessani lisämausteen tuomista koulutukseen tarkoitin kaikkea sotilaskoulutusta jo rauhan aikana eli siis myös kertausharjoituksia ja siten myös meidän ehtoopuolen "siltavahtien" säännöllisiä makkaranpaistotapahtumia, kuten niitä täällä kuvataan. Koulutettavina aseina ja laitteina voidaan käyttää niitä, joita saadaan käsiin (aina ei välttämättä edes saada, sekin on hyväksyttävä). Huom! Tämä koskee siis kaikkia aseita, ei vain pst-kalustoa. Harjoituksia suunniteltaessa olisi tietysti hyvä huomioida nämä motivaatiotuokioiden mahdollistamiset, siltavahdeissa on ainakin meillä tätä asiaa aktiivisesti ajettu toimintaan kuuluvaksi.

Tähän väliin sananen pari motivaatiosta ja kouluttamisesta: laitteiden ja aseiden käytön oppimisesta voidaan tehdä pakkopullaa ja kovan kakan äkistämistä tai sitten oikeasti kiinnostavaa ja mukavaa puuhaa. Loppujen lopuksi tässäkin on kyse sopivasta, positiivisesta "ällyyttämisestä". Innostava kouluttaja voi lyödä koulutettaviinsa vahvan alkuliekin joka ei sammu tuulessa eikä sateessa mutta kipinä sammuu varmasti jos touhussa on väkinäinen vire. Nyt ja tulevaisuudessa koulutuksen haasteet motivoinnin suhteen ovat entistäkin suurempia, sillä nouseva polvi on totutettu jo imeväisiästä saakka individualistisia tarpeita paapovaan kohteluun ja käsittelyyn. Kouluttajalle on eduksi koulutettavan asian substanssihallinnan lisäksi omata aiempaa huomattavasti enemmän vuorovaikutustaitoja ja tunneälyä. Edelleen: Voiko joitakin pieniä osa- alueita tai esim. asioiden kertausta tai uuteen valmistautumista antaa iltapuuhaksi varusmiesesimiehille tai varttuneemmilla gubbersoneilla joukoille itselleen? Senkin voi toteuttaa kaikkia motivoivalla tavalla.

Aikaan ja materiaaliin vaikuttamisen keinot ja mahdollisuudet ovat ruohonjuuritasolla vähäiset (lähinnä politiikan keinot...), mutta korvien väliin eli omaan asenteeseen voi alkaa vaikuttaa heti. Kavereillekin voi puhua. Poliitikoillekin voi viestiä asiasta. Muutoksen ei aina tarvitse lähteä ulkoa päin; sisäinen muutos on se tärkein askel oikeaan suuntaan.

Asevoimille sotatila ei ole, eikä saa olla hätätila, vaan normaali toimintaympäristö.
Eihän vakava sairastuminenkaan, tai loukkautuminen, ole ensihoitojärjestelmälle kriisi, vaikka se sitä on potilaalle ja hänen omaisilleen. Normi päivä toimistossa, sodan tulisi olla PV;lle myös sellainen.

Motivaatiosta ja koulutuksen perille menosta olen samaa mieltä. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, ettei tämä ole ongelma kouluttajien osaamisen osalta. Resurssit ja aika voivat olla ongelma.
 
Minulta on mennyt kokonaan ohi tuo KES 12 LAW hankinta! Luulin vielä tällä viikolla että ruotuväki joutuu tulemaan niiden KES 88:n toimeen ja jotka happanevat käsiin..

Luin uudesta kessistä että M 72 EC LAW läpäisy RHA olisi jopa 450mm! Kiinnostaa että miten läpäisyä on parannettu noin paljon koska kaliiperi on pysynyt 66mm? Ontelopanoksen läpäisyhän pitäisi olla suorassa suhteessa ammuksen läpimittaan eikä tuossa uudessa singossa ole kai kuitenkaan tandem-kärkeä?

Miinuksena on mielestäni LAWin tuosta versiosta puuttuva kyky ampua sisätiloista. Se olisi ehdottoman tärkeä koska nykyään tapeltaisiin enemmän as-keskuksissa ja siellä ne taistelut usein ratkeaisivat. Ukraina ja muut konfliktit opettavat että kaupungit ne tärkeimpiä paikkoja ovat eikä se peltotilkku Stromsössä. KES 12 hyvä puoli on että paino on vähäinen eli kun kuntotestit näyttävät heikoilta nykynuorisolla niin kuormakin pitää olla säällinen ;) . Itse arvioin että AT4 CS olisi KES 88:n seuraaja mutta sen kohtuullinen teho tarkoittaa 7,5Kg:n painoa eli puolta enemmän kuin M 72 LAW EC:ssä. Ehkä kovempikuntoisille ammattisotilaille AT4 ja Carl Gustav M4 ovat soveltuvampia kuin suomen vähävoimaisille morteille ja ylipainoisille ressuille.... :D :D :D

Sinkokoulutukseen sanoisin ihan lyhyesti että KES jokamiehelle koulutukseen ja vain yleisperiaatteet NLAW:a JV:lle. Erikoismiehet käyttävät sitten työkalujaan (NLAW, SPIKE). Näinhän se on mennyt aikanaan APILAS/KES aikana ja taitaa jatkua samalla kaavalla eli hyväksi todetulla tavalla? Haasteena on sitten tuo lyhyt palvelusaika mutta jos turha paska jää vähemmälle ja keskitytään olennaiseen niin lopputulos on varmaan lähes yhtä hyvä kuin aikaisempina palvelusaikoina.

Silloin joskus -95 olin harmaissa 11 kk ja kyllä siellä turhaa täytettä oli ja paljon. Sen toivoisi muuttuvan edes hieman.
 
Ontelopanoksen läpäisyhän pitäisi olla suorassa suhteessa ammuksen läpimittaan eikä tuossa uudessa singossa ole kai kuitenkaan tandem-kärkeä?

Myös kartion materiaali vaikuttaa läpäisysyvyyteen, ja ymmärtääkseni myö kartion geometriaa muokkaamalla, voidaan jonkin verran vaikuttaa läpäisyyn.
 
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi mutta saivartelen kuitenkin hitusen. Pari kertaa Apilasta kertauksissa käpistelleenä muistelen että tuossa ei ollut etäisyyden mittaamisen ongelmaa vaan vaakaviiva asetettiin teloihin (?) ja teoriassa aina sattuu jos maali on paikallaan ja enintään 300m päässä. Ampumalinjan pitää kaiketi em. tapauksessa olla jokseenkin vaakasuora. Liikkuvan maalin ennakoista en puhu mitään.

Se tähtäimen käyttö on kuitenkin olennainen osa sitä aseen käsittelyä ja tuon lisäksi tulee tosiaan se taistelutekninen osaaminen.

Tottakai vihollisen tankki olisi ideaalitilanteessa siten, että se on kokonaan näkyvissä ja voi ampua kylkeen, mutta ei se aina varsinkaan pikatuliasemissa onnistu. Valmistelluista tuliasemista (mittaukset, raivaukset ym) ampuminen on se, jossa pikakoulutettu mies ehkä saa osumia, mutta se ei aina ole mahdollista ja siksipä pst-koulutus kertasingoin onkin melkoiselta osin metsästämistä. Tässäkin mielessä simulaattoriaseet ovat erinomainen koulutusväline, koska se mahdollistaa suuren määrän toistoja.

En missaan nimessa halua pelata Natsi-korttia. Viittasin lahinna ilmaisuun "huoltojoukkojen riisitautinen" joka on hieman loukkaava vaikka ymmarsinkin ettei han valttamatta tarkoittanut loukata ketaan. Toisaalta, ei minulla ole mitaan mustalaisia vastaan. Aikoinaan maalla laitettiin luuta ovea vasten merkiksi ettei kukaan ole kotona. Tuosta huolimatta nuo kolme olivat menneet sisalle ja siksi enoni heidat heitti pihalle.

Olen samaa mielta @pstsika kanssa ettei koulutettua pst-lahitaistelijaa korvata "vartissa".

En tarkoittanut tuota "riisitautinen huoltokomppanian komennusmies"- heittoa tarkoituksellisena loukkauksena, vaan pikemminkin pyrin sillä tuomaan esiin sen, että aselajimies ei kovin kummoisia valmiuksia panssarintorjuntaan omaa, vaikka pystyisikin hätätilanteessa estämään päälleajon ja toisekseen sitä, että kaluston koko ja paino asettaa sen käyttäjille tietyt vaatimukset ihan jo sellaisesta syystä, että muuten se ei kulje jalan taistelellessa mukana. Sille on ihan looginen syy, että esim. JK:n pienimmät jääkärit eivät valikoidu panssarintorjuntakoulutukseen.
 
Varomääräyksen D 2.2 mukaan harjoitusrakettiasetta saa kuljettaa ladattuna kunhan se on varmistettu, sipin sen sijaan saa ladata vasta tuliasemassa.

No meille periaatteessa opetettiin väärin vissin toi harak ampuminen. Sai virittää vasta asemassa.




Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi mutta saivartelen kuitenkin hitusen. Pari kertaa Apilasta kertauksissa käpistelleenä muistelen että tuossa ei ollut etäisyyden mittaamisen ongelmaa vaan vaakaviiva asetettiin teloihin (?) ja teoriassa aina sattuu jos maali on paikallaan ja enintään 300m päässä. Ampumalinjan pitää kaiketi em. tapauksessa olla jokseenkin vaakasuora. Liikkuvan maalin ennakoista en puhu mitään.


liikaa ei pidä kertoa näistä tähtäysjutuista. Ovat hys-hys juttuja oikeasssa elämässä. Muistan kun luin vanhaa Amerikkalaista paperidokumenttia liittyen potkurikonehävittäjään P-47, siinä oli aikanaan samanlaiset top secret leimat. Dokumentissa kun puhuttiin ammuksen lentoradasta konekiväärien hajonnasta yms... Enää tietenkään dokumentti ei ole modernilla aikakaudella relevantti joten se laitettiin interwebbiin.
 
Viimeksi muokattu:
liikaa ei pidä kertoa näistä tähtäysjutuista. Ovat hys-hys juttuja oikeasssa elämässä. Muistan kun luin vanhaa Amerikkalaista paperidokumenttia liittyen potkurikonehävittäjään P-47, siinä oli aikanaan samanlaiset top secret leimat. Dokumentissa kun puhuttiin ammuksen lentoradasta konekiväärien hajonnasta yms... Enää tietenkään dokumentti ei ole modernilla aikakaudella relevantti joten se laitettiin interwebbiin.

Kyseiset hommat liittyvät olennaisesti aselajikoulutukseen. Hyvä vaikeneminen ! :uzi:

Olen melko varma että KILO VICTOR GOLF selvittää Apilaksen tähtäyskuvion ja aseen käytön hyvinkin kattavasti. Ei todellakaan mitään salassa pidettävää informaatiota. Täytyypä kokeilla.
 
hehhe onhan sekin mahdollista, ase kun kerta on ranskalainen alunperin,

pittää kyllä miettiä aina teidänkin jätkien mitä tänne kirjoittelee, sanonpa vain kun kerran foorumi on...;)

EDIT: kyllä intissäkin tietoa annetaan sen verran kun sitä tarvitaan, mutta se ei silti tarkota että pitää levitellä tietoa jota ikäänkuin omistaa itse.

Pakko kyllä myöntää että välillä tulee itekkin miettineeksi että mitä uskaltaa kertoa inttiajasta... :confused:
 
Se tähtäimen käyttö on kuitenkin olennainen osa sitä aseen käsittelyä ja tuon lisäksi tulee tosiaan se taistelutekninen osaaminen.

Tottakai vihollisen tankki olisi ideaalitilanteessa siten, että se on kokonaan näkyvissä ja voi ampua kylkeen, mutta ei se aina varsinkaan pikatuliasemissa onnistu. Valmistelluista tuliasemista (mittaukset, raivaukset ym) ampuminen on se, jossa pikakoulutettu mies ehkä saa osumia, mutta se ei aina ole mahdollista ja siksipä pst-koulutus kertasingoin onkin melkoiselta osin metsästämistä. Tässäkin mielessä simulaattoriaseet ovat erinomainen koulutusväline, koska se mahdollistaa suuren määrän toistoja..

Eihän tuo etäisyysasia varmasti olekaan kuin pieni detalji kokonaisuudessa. Kunhan saivartelin. Apilaksen laukaisusta ei ole jäänyt selkeää muistikuvaa. Jotain pulikkaa siinä piti puristaa ja kääntää. Jäisi meikäläiseltä todennäköisesti sinko laukaisematta ainakin pikatilanteessa.
 
Noista kessin harakeista: Näytös ammunta harjoitukset -80 luvun loppupuolella. Minun piti ampua tuhota komennosta vihollisen vaunu, kertasingon harakilla. Siis pahvitaulu jossain n 100 metrissä. Ongelma oli tulikomennon kuuleminen kuulosuojaimet päässä. Ryhmänjohtaja, se nero, keksi, että ammu ilman suojaimia, ei harakki niin kovaa pamahda. Nooo, komento kuului nyt hyvin vaan kyllä nimittäin pamahti, tinnitti korvat aika saatanan lahjakkaasti muutaman päivän... siihen aikaan ei tyhjästä vinguttu, en minä siitä edes lääkärissä käynyt. Kuulen minä jotenkin tänäkin päivänä. Ole niin kehumista vaan ammutua tuli siviilissäkin poikasena liian huonolla kuulonsuojauksella.

Harakki upposi taulun eteen suohon, kova pamaus heilautti tähtäystä. Harjoituksen johtaja Ylil. S. otti näytöksestä pois koko harak ammunnan, ei ne jätkät näköjään osu...
 
hehhe onhan sekin mahdollista, ase kun kerta on ranskalainen alunperin,

pittää kyllä miettiä aina teidänkin jätkien mitä tänne kirjoittelee, sanonpa vain kun kerran foorumi on...;)

EDIT: kyllä intissäkin tietoa annetaan sen verran kun sitä tarvitaan, mutta se ei silti tarkota että pitää levitellä tietoa jota ikäänkuin omistaa itse.

Pakko kyllä myöntää että välillä tulee itekkin miettineeksi että mitä uskaltaa kertoa inttiajasta... :confused:

Pikaisella haulla löytyi mm. Pv:n sivuilta pdf-muodossa Taistelijan opas 2013 jossa on hyvinkin perusteellinen perustason ohjeistus Apilaksen käyttöön. Ja tähtäinkuvio kanssa. Ei siis kaikkein korkeimman salausluokan tavaraa...

Edit. Laukaisukoneiston toimintaa ei näköjään ole kuvattu.
 
hehhe onhan sekin mahdollista, ase kun kerta on ranskalainen alunperin,

pittää kyllä miettiä aina teidänkin jätkien mitä tänne kirjoittelee, sanonpa vain kun kerran foorumi on...;)

EDIT: kyllä intissäkin tietoa annetaan sen verran kun sitä tarvitaan, mutta se ei silti tarkota että pitää levitellä tietoa jota ikäänkuin omistaa itse.

Pakko kyllä myöntää että välillä tulee itekkin miettineeksi että mitä uskaltaa kertoa inttiajasta... :confused:

Jos et erikseen tiedä asian olevan salassapidettävää, niin ei se sitä sitten ole.

Edit. Laukaisukoneiston toimintaa ei näköjään ole kuvattu.

Apilaksen laukaisukoneisto sijaitsee putken päällä ja laukaisu tapahtuu sähkön avulla, johon tuo akkukin liittyy. Ase ja akku toimitetaan käyttäjälle foliopusseihin pakattuna ja kun ase halutaan saattaa ampumakuntoon, niin
1. Akku kiinnitetään.
2. Putken suojus kierretään irti.
3. Tähtäin käännetään esiin.
4. Avataan kasvonsuojus ja kiinnitetään se tähtäimeen.
5. Kytketään aseeseen virta päälle poistamalla laukaisukoneiston päällä oleva punaisella nauhalla varustettu sokka ja painetaan sen takana oleva kahva etuasentoon.
6. Otetaan ampuma-asento ase olkapäällä.
7. Käännetään laukaisukoneiston päällä oleva varmistin Safe asennosta Fire asentoon.
8. Puristetaan etusormea, keskisormea ja nimetöntä käyttäen aseen laukaisukoneiston sivuilta puristusvarmistin pois samanlaisella otteella kuin vauva pitää tuttipullosta.
9. Laukaistaan ase painamalla peukalolla laukaisukoneiston ampujanpuoleisessa päässä oleva laukaisinnappi pohjaan.

9988624fa3f809c4f7a49cdd9c9e6c35[1].jpg
 
Myös kartion materiaali vaikuttaa läpäisysyvyyteen, ja ymmärtääkseni myö kartion geometriaa muokkaamalla, voidaan jonkin verran vaikuttaa läpäisyyn.

Jossakin olen myös nähnyt mainintoja siitä, kuinka räjähdysaallon (räjähdysrintama?) etenemistä muokkaamalla saadaan lisää läpäisyä. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kartion ja nallin väliin tehdään jonkinlainen ontelo tai mahdollisesti laitetaan jokin inertti kappale, joka siis pakottaa räjähdyksen etenemään sen ympäri. Tällöin räjähdysaalto ikään kuin koukkaa ympäri, suoraan menemisen sijaan ja saavuttaa kartion sivut suoremmassa kulmassa ja koko sivun mitalla samalla hetkellä. Olettaisin, että tällöin se ontelosuihku muotoutuu optimaalisemmin ja mahdollisemmin liikkuu nopeammin.
 
Minulta on mennyt kokonaan ohi tuo KES 12 LAW hankinta! Luulin vielä tällä viikolla että ruotuväki joutuu tulemaan niiden KES 88:n toimeen ja jotka happanevat käsiin..

Luin uudesta kessistä että M 72 EC LAW läpäisy RHA olisi jopa 450mm! Kiinnostaa että miten läpäisyä on parannettu noin paljon koska kaliiperi on pysynyt 66mm? Ontelopanoksen läpäisyhän pitäisi olla suorassa suhteessa ammuksen läpimittaan eikä tuossa uudessa singossa ole kai kuitenkaan tandem-kärkeä?

Miinuksena on mielestäni LAWin tuosta versiosta puuttuva kyky ampua sisätiloista. Se olisi ehdottoman tärkeä koska nykyään tapeltaisiin enemmän as-keskuksissa ja siellä ne taistelut usein ratkeaisivat. Ukraina ja muut konfliktit opettavat että kaupungit ne tärkeimpiä paikkoja ovat eikä se peltotilkku Stromsössä. KES 12 hyvä puoli on että paino on vähäinen eli kun kuntotestit näyttävät heikoilta nykynuorisolla niin kuormakin pitää olla säällinen ;) . Itse arvioin että AT4 CS olisi KES 88:n seuraaja mutta sen kohtuullinen teho tarkoittaa 7,5Kg:n painoa eli puolta enemmän kuin M 72 LAW EC:ssä. Ehkä kovempikuntoisille ammattisotilaille AT4 ja Carl Gustav M4 ovat soveltuvampia kuin suomen vähävoimaisille morteille ja ylipainoisille ressuille.... :D :D :D

Sinkokoulutukseen sanoisin ihan lyhyesti että KES jokamiehelle koulutukseen ja vain yleisperiaatteet NLAW:a JV:lle. Erikoismiehet käyttävät sitten työkalujaan (NLAW, SPIKE). Näinhän se on mennyt aikanaan APILAS/KES aikana ja taitaa jatkua samalla kaavalla eli hyväksi todetulla tavalla? Haasteena on sitten tuo lyhyt palvelusaika mutta jos turha paska jää vähemmälle ja keskitytään olennaiseen niin lopputulos on varmaan lähes yhtä hyvä kuin aikaisempina palvelusaikoina.

Silloin joskus -95 olin harmaissa 11 kk ja kyllä siellä turhaa täytettä oli ja paljon. Sen toivoisi muuttuvan edes hieman.

kyllähän noita wanhoja kessejä menee pulisen tusinaa mukana ilman ongelmaa...? Kevyempi paino niin kantaa enemmän kappaleita...

en osaa Kaarle Kustaasta tai AT4:stä sanoa mitään koska tunnistan nuo aseet lähinnä vain kuvista ja videoista enkä tunne sen enempää. ovatko oikeasti parempia kuin kessit yms? Perustuen vaikutukseen vihollisessa ja läpäisykykyyn?

oikeastaan yksi kova paikka muistui mieleen intistä kun piti tetsata neljän tellun kanssa. Huh, siinä hiki lensi kun piti mäkeä tetsata ylös. Homma vissiin kuitenkin onnistui muistaakseni. Kyllähän toki mustinkin parissa hikisiä hetkiä oli aikanaan
 
Noista kessin harakeista: Näytös ammunta harjoitukset -80 luvun loppupuolella. Minun piti ampua tuhota komennosta vihollisen vaunu, kertasingon harakilla. Siis pahvitaulu jossain n 100 metrissä. Ongelma oli tulikomennon kuuleminen kuulosuojaimet päässä. Ryhmänjohtaja, se nero, keksi, että ammu ilman suojaimia, ei harakki niin kovaa pamahda. Nooo, komento kuului nyt hyvin vaan kyllä nimittäin pamahti, tinnitti korvat aika saatanan lahjakkaasti muutaman päivän... siihen aikaan ei tyhjästä vinguttu, en minä siitä edes lääkärissä käynyt. Kuulen minä jotenkin tänäkin päivänä. Ole niin kehumista vaan ammutua tuli siviilissäkin poikasena liian huonolla kuulonsuojauksella.

Harakki upposi taulun eteen suohon, kova pamaus heilautti tähtäystä. Harjoituksen johtaja Ylil. S. otti näytöksestä pois koko harak ammunnan, ei ne jätkät näköjään osu...

En myöskään suosittele ampumaan Apilasta, joka on tarkastettu toisen miehen toimesta väärin, osoittautuu tuliasemassa vialliseksi ja jonka kouluttaja "fiksaa" tuliasemassa "kuntoon" poistamalla silmää vasten painettavan kumikartion. Pitkä tarina, mutta onneksi ei tullut mitään oikeaa vahinkoa.

#vaihdetaan-ampujaa-lennosta #sotilaskäsky #näytösammunta

Nimim. Silmä verenpunainen ja sattui ihan vitusti.
 
en osaa Kaarle Kustaasta tai AT4:stä sanoa mitään koska tunnistan nuo aseet lähinnä vain kuvista ja videoista enkä tunne sen enempää. ovatko oikeasti parempia kuin kessit yms? Perustuen vaikutukseen vihollisessa ja läpäisykykyyn?

Tässä jälleen linkki tuohon bofors demon ensimmäiseen osaan. PST kalusto taitaa olla 2:ssa, mutta sinä tulisit muutenkin katsoneeksi koko demon, joten laitan vain tämän.

Tuossa lyhyt video CG:n HEDP ammuksesta BMP-2:n kylkeen.

Ja tässä on (jälleen) yksi demopäivä video, pääasiassa demoavat NLAW:ia, mutta samalla näytillä on muutama CG:n ammus myöskin.

 
Viimeksi muokattu:
No meille periaatteessa opetettiin väärin vissin toi harak ampuminen. Sai virittää vasta asemassa.
Vaikka varomääräys sen salliikin en minäkään anna virittää HARAK-asetta kun vasta tuli-aseman takana tai tuli-asemaasa...sen verran monenlaista sukan kuluttajaa näitäkin ammuntoja ampuu....

liikaa ei pidä kertoa näistä tähtäysjutuista. Ovat hys-hys juttuja oikeasssa elämässä.
Nyt virta päälle! Ei todellakaan ole. Löytyy ihan PV:n nettisivuilta nuo APILAKSEN käyttöohjeet esim .Taistelijan opas 2013:sta...

EDIT: @Rannari ehti ensin.
 
Back
Top