Panssarintorjunta

[Raveni]

Tuo pitää varmasti paikkansa ja nykyaikainen media keskeinen sodankäynti on vaikeuttanut sotimista sen varsinaisessa merkityksessä eli tavoitteena tuhota vihollinen ja pakottaa se rauhaan. Ne siviili uhrit, ne siviili uhrit. Jos kansakunta käy taistelua olemassa olostaan siinä ei paljon korttelin asukkaat vaakakupissa paina mutta hyökkääjällä on vaikeampaa kun joutuu perustelemaan tehtyjä ratkaisuja medialle. Silloin on ikävämpi tilanne kun konflikti on niin laaja että yhden "kylän" pommittaminen kivikaudelle hukkuu muiden tapahtumien sekaa. Silloin on huomattavasti vaikeampaa käydä sotaa mediassa. vertaisin siltikin, kaikesta hulimatta kaupunki sotaa, sotaan vuoristossa. Noin niin kuin joukkojen käytöllisesti. Sopivasti sijoitetut, puolustukseen ryhmitetyt joukot pystyvät hallitsemaan aika hyvin aluetta ja vihollisella täytyy olla paikallisesti huomattavan paljon suurempi ylivoima kuin mitä se tarvitsee metsä maastossa. Tappioita täytyy tosin olla kummankin valmis sietämään.

Irakin Konflikti antoi huonon kuvan kaupunki sodasta koska sitä ei käytännössä käyty. Irakin kansalliskaarti ei tainnut ollakaan niin motivoitunut taisteluun. Tsetzenia taas oli kaupunki sotana sitä perinteisempää ja venäjällä meni ensimmäisessä sodassa lukuisia panssareita ja sen verran viisastuivat toiseen kahinaan mennessä että jysäyttivät korttelin kerrallaan alas. Ei tosin ollut voimasuhteet lähellekään tasan. Sen verran huonosti organisoitu ja varustettu Tsetzeeni armeija oli.

 

[koponen]

JOKOn puheenvuoron jälkeen a-tarviketäydennyksistä vastaavat henkilöt vetänevät syvään henkeä. Erään kotimaisen sotatalousasiantuntijan sanoin "jos vihollisen saa provosoitua ampumaan patteristolla iskun tarkka-ampujaamme vastaan, olemme hyvällä tiellä torjuntavoittoon". Tosin dispariteetista materiaalisen valmiuden ja täydennyskyvyn osalta on täälläkin käsitellyin perustein vaikeaa esittää realistisia arvioita.

 

[Second]

Tämä on viesti johon ei ikävä kyllä ole tullut vastausta, vaikka ansaitseekin.

No nyt ei jaksa ryhtyä pohtimaan aihetta sen kummemmin. Nostan aiheen tähän niin ei vaivu unohduksiin.

Tuolla joku avautui että miksi taas AKE ja PST sotketaan keskenään. Luulen että aihe ei ole kaukana ollenkaan, ei yhtään sen enempää kuin mitä kiväärikaliberi ja AKE on. Sen mitä olen lukenut useista aika isoistakin AKE-.operaatioista niin toistuvasti juuri PST-aseet nostetaan niiden aseiden listalle joita siellä on arvoistettu. Erään jenkki komentajan lista Falluhjasta oli muistaakseni, AT-4 singot, M1 Abrams vaunut, PST-ohjukset (Javelin ehkä, tai sitten M2 Bradleyn TOW-ohjukset), sekä joku jota en muista (ehkä konekivääri ehkä ei). Vihollisen arsenaalista pahimpina pidettiin muistaakseni IED:tä sekä sinkoja. Ei mitään kovin perinteisiä aseita joista AKE:n yhteydessä voisi olettaa: eli ne perinteiset 40mm Kranulaukaisimet/KrKK:t, kiväärit, konekiväärit, käsikranaatit... Toki nämä ovat varmasti olleet merkittävällä sijalla, sitä ei sovi unohtaa myöskään. Ja korostan että tämä oli muistaakseni yhden komentajan näkemys.

Luulen että AKE:ttavien joukkojen PST-aseiden kulustus kasvaa suureksi vaikkei nähtäisi ensimmäistäkään vihollisen vaunua ja huolto ja komentaja voivat joutua käyttämään aika kovaa kieltä sen suhteen että PST-aseiden kulutusta on !prkl! hillittävä.

Epäilemättä kaikella mahdollisella ammutaan. Tässä saattaa nyt tulla pari näköharhaa tuoreimpien sotien perusteella. Ensimmäinen harha on jenkkien ahkera sinkojen kulutus. Siihen vaikuttaa mielestäni heidät tiukat tulenkäytönsäännöt. Pitää sotia söpösti ja nätisti siviiliuhreja välttäen. Siksi todellista tulivoimaa ei käytetä, vaan nyhrätään kessien kanssa. Israelilaiset harrastavat aivan samaa touhua ulkomaisen median pelossa. Kummallakin maalla olisi mahdollisuus lanata korttelit pommikoneilla ja tykistöllä. Kesseille ei jäisi sijaa metsätaistelua enempää.

Toinen harha tulee viimeisimpien sotien voimasuhteiden mielettömästä erosta. Hyökkääjä voi rauhassa nyhrätä kessien kanssa, koska vastapuolella ei ole mitään tymäkämpää millä vastata. Puolustaja puolestaan nyhrää RPG:n kanssa, kun hyökkääjän pelisäännöt estävät tehokkaiden aseiden käytön. Eihän se oikeasti sodittaessa näin mene. Kun rupeat hitaasti nysväämään hyökkäystä, niin vastapuoli vetää joukkonsa taaksepäin ja ampuu koko korttelin nurin suoralla tai epäsuoralla raskaalla tulella. Sama tilanne toistuu, kun puolustaja suhauttaa yhden singonlaukauksen matkaan. Hyökkääjä vastaa tykistöllä ja panssarien tulella. Sorakasaksi ammuttuihin taloihin ei tarvitse tehdä kulkuaukkoja seiniin.

Kyllä ne jenkit varsin nätisti lanasi tykistöllä ja heittimistöllä ne rakennukset joissa vihollista todettiin, huomattavaa on että Jenkeillä TJ- ja tykistösysteemit on sillä tasolla että yksittäiseen taloon osutaan helposti ilman tulentarkastuksia, jos eka kranu ei osu niin yksi korjaus riittää (vaikkakin tämä taas kuuluu tuonne tykistö-topikkiin). Just eilen kun etsin tuota "tärkeimmät aseet"-listaa niin löydin kuvauksia tai oikeammin haastattelun pätkää missä käytiin läpi tykistön toiminnasta Fallujahin puhdistusoperaatiosta. Helvetin tarkkaa työtä ja tykeillä uskallettiin pistää kranua tonttiin aika lähellekin omia joukkoja, muistaakseni 100 metriä oli minimi. Jos omat oli lähempänä niin siirryttiin heittimien käyttöön... Itse "tärkemmät aseet"-listaa en löytänyt.

Se mikä Fallujahssa näkyi ei välttämättä ole kovinkaan kaukana siitä mitä kotimainen torjuntapoppoo harrastaisi esim Helsingin yössä sillä poikkeuksella että Helsingissä vilisee todennäköisesti siviileitä helvetisi (vastakohtana evakuoitu Fallujah), samalla kun paremmat joukot on sidottu jonnekin muualle. Ainoastaan vastarinnalta/kapinallisilta uupui kotimaisen ylijohdon tykistö ja käytännössä myös heittimistö. Hyökkääjän voima suhteet tuliylivoima yms voivat olla aika lailla samat.

 

[Second]

Kaiken kaikkiaan olen tullut siihen johtopäätökseen, että pst-singot eivät sellaisenaan ole kummoisia välineitä elävää voimaa ja linnoiteita vastaan käytettäessä. Pitäisikö tuohon sitten jotenkin reagoida vastaisia hankintoja tehtäessä, en minä vaan tiedä :a-huh:

Niin en tiedä onko ne sitten loppujen lopuksi kummoisia, en osaa sanoa. Aineistoa on kumpaankin suuntaan. Siinä olen kuitenkin tällä hetkellä sitä mieltä että sinkoaseistuksen hommaamiseen käytettävät rahat tulisi käyttää nimenomaan PST-kapasiteetin ylläpitämiseen. Toki eihän siitä haittaa olisi, mutta kun se raha on niiiin tylsä aihe silloin kun sitä on liian vähän.

Toki esim kaupunksijääkäreille joilta kuitenkin odotetaan hyökkäyskykyä voisi AKE:a varten hommata parempia singon latauksia. Onko kapunkijääkäreillä sellaisia välineitä että esim rakennuksen seinään saadaan yhdellä tai kahdella laukauksella luotettavasti tehtyä miehen mentävä reikä? Apilas voi sellainen ollakin (niin kauan kun eivät happane). Muuten luulen että olemassa oleva sinkovälineistö soveltuu heillekin suhteellisen hyvin. Kuinka hyvin esim KES:in orak lyö huoneistossa olijoilta korvat lukkoon ja päät sekaisin? Eli ammutaan läjä KES:jä juuri kun rytväkkä kaupunkijääkäriryhmä/joukkue on lähdössä rynnäkköön päin juuri räjäytettyä sisäänmenoreikää kerrostalon seinässä, eikä pojat muutu reikäjuustoksi siinä keskellä leveää katua. Tuollahan paikattaisiin juuri heittimistön ja tykistön huonoa tehoa rakennukseen linnoittautuneen vihollisen kykyyn aloittaa tehokas torjuntatuli.

En ylipäätään tiedä mikä on kimmokevaara luotiaseilla ammuttaessa. Eli onko niin että kimmokevaara muodostuu liian isoksi jos omat joukot (tulituki-elementti) ampuu vaikka kerrostalon 2 kerroksesta ankaraa suojatulta hyökkäys-elementin edetessä 1. kerroksesta kadulle ja sitä pitkin vastapäiseen vihollisen miehittämään kerrostaloon? ... Meikäläisen AKE-koulutksella osataan vasta vyörryttää huoneita ilman käsikranaatteja, sekä edetä kadulla :a-rolleyes: Jos kuitenkin vastaus on että omien ei EHDOTTOMASTI tule edetä kyseissä tilanteessa TAI suojatulta ei saa ampua kimmokevaaran vuoksi niin silloin KES tai vaikka 40mm KrPist voi olla hyvinkin tehokas apu tautiin.

Tämmöistä pientä hajatelmaa taas pukkaa.

Niin ja yksi mielenkiintoinen juttu on että kuinka todennäköisesti vaikkapa KES kykenee aloittamaan rakennuksessa tulipaloja? Torniossahan taloon linnoittautuneet sakut pakotettiin antautumaan juuri panssarikauhun kranaatilla joka sytytti rakennuksen tuleen (tämä käsittääkseni oli idea alunperinkin, eikä vain onnenpotku). Ilmeisesti kyseessä oli kivitalo, mutta jokatapauksessa puuta ja tektiileitä siellä sisällä varmaan oli jotka otti tulta. Puinen oamkotitalo varmaan palaa niin että töhinä käy, mutta mitkä lienee ovat kerrostalon speksit tässä suhteessa. Kuinka hyvin laminaatti, mineriitti, lastulevy yms syttyy palaamaan??? En ole pyromaani tai palomieskään, kuten en ole AKE-soturikaan, joten en tiedä vastausta tähänkään kysymykseen.

 

[Raveni]

En kyllä lähtisi kessillä tai apilaksella laukomaan sisällä huoneistossa... NLAW:n tuohon kykenee ja sitä täytyisikin saada lisää. Hinta on kessiä kovempi mutta niin on laatukin. Ampuja toden näköisesti tappaa itsensä jos laukaisee apilaksen huoneistossa ja kessilläkin voi olla ongelmia. Tietenkin tilan koko vaikuttaa mutta jos puhutaan tilasta joka antaa suojaa tähystykseltä ja ase vaikutukselta niin ongelmia noiden kanssa on jos ei kadulta tai katolta lauo.

 

[baikal]

Nykytiedon mukaan jenkit ampuivat tykistöllään "ilman tarkistuksia" ja "niiin lähelle" omia silloin, kun kohteet olivat valaistuja ja käytössä oli a-tarviketta, joka älysi valon päälle jotain. Ja niinhän se ilman muuta onkin, kun vähän vatkaatte mielikuvitustanne.

Näinköhän pitää taas muistuttaa, että jos jenkeillä onkin varaa ampuilla javeliinia kameliseimen seinille niin näinköhän sitä luksusta olisi tarjolla Suomen kenttäarmeijan pojilla? Komppanian heittimillä ei ihme koloja kivitaloihin tehdä tai sitten pitää olla puoli viikkoa aikaa luukuttaa kranuja katolle. Tulta kivitalon aukkoihin, savuja ja pino telluja nurkalle...kyllä siihen reikä syntyy ja kolmannessa kerroksessakin vielä etsitään tekohampaita teemukista sen tällin jälkeen. Joka tapauksessa sinne reijälle pitää juosten mennä, olipa se tehty javeliinilla tahi tellupinolla. Ja ei se javeliinin porskauttaminen tee siitä juoksutaipaleesta yhtään "turvallisempaa" vert. tämä toinen vaihtoehto.

 

[Second]

Nykytiedon mukaan jenkit ampuivat tykistöllään "ilman tarkistuksia" ja "niiin lähelle" omia silloin, kun kohteet olivat valaistuja ja käytössä oli a-tarviketta, joka älysi valon päälle jotain. Ja niinhän se ilman muuta onkin, kun vähän vatkaatte mielikuvitustanne.

Näinköhän pitää taas muistuttaa, että jos jenkeillä onkin varaa ampuilla javeliinia kameliseimen seinille niin näinköhän sitä luksusta olisi tarjolla Suomen kenttäarmeijan pojilla? Komppanian heittimillä ei ihme koloja kivitaloihin tehdä tai sitten pitää olla puoli viikkoa aikaa luukuttaa kranuja katolle. Tulta kivitalon aukkoihin, savuja ja pino telluja nurkalle...kyllä siihen reikä syntyy ja kolmannessa kerroksessakin vielä etsitään tekohampaita teemukista sen tällin jälkeen. Joka tapauksessa sinne reijälle pitää juosten mennä, olipa se tehty javeliinilla tahi tellupinolla. Ja ei se javeliinin porskauttaminen tee siitä juoksutaipaleesta yhtään "turvallisempaa" vert. tämä toinen vaihtoehto.

Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan haastateltava korosti että tyhmäkin a-tarvike on aika fiksua kun sitä osataan käyttää ja välineistö on laadukasta. Ja tämän vuoksi ei ole tarvetta siirtyä käyttämään pelkästään äly-ammuksia.

Joissakin tapauksissa epäilemättä jerry-kannu bensaa tai telamiinat riittää. Näin tapahtui myös Fallujahassa ja se oli tehokas konsti (silloin kun tilanne vain salli sen käytön). Toisissa tilanteissa se ei varmaankaan ole käyttökelponen ratkaisu vaan käytettään mielellään muista konsteja, kuten tapahtui myös fallujahassa. Tuolla ison osan sotimisesta hoiti USMC (toki siellä huseerasi vissiin laivastoa, armeijaa sekä ilmavoimia kanssa), jonka määrärahat ja budjetointi ei ole ihan Armyn tasoa ja siten ne Javelinitkin ovat huomattavasti harvinaisempia (komppaniasta löytyy toki kuusi laukaisinta virallisten listojen mukaan).

Ylipäätään suomalaista kaupunki-asutusta kuvastaa aika hyvin väljyys. Soluttautuminen valtavan r-aine tai polttoaine kantamuksen kanssa ei välttämättä onnistu kovinkaan helposti. Kun tuota ryhtyy tekemään niin sitä ehkä hieman kaipaisi jotakin toista välinettä jolla sekin reikä syntyisi seinään ja sekin lamautusvaikutus viholliseen. Laumautusvaikutus jonka perään juuri kyseilin KES:in kohdalla, eli siis sen vaikutuksen joka jalkaväen hyökätessä maastossa pyritään saamaan aikaan heittimistön tulella (mikäli totaaliseen yllätykseen ei päästä).

Raveni:

En kyllä lähtisi kessillä tai apilaksella laukomaan sisällä huoneistossa... NLAW:n tuohon kykenee ja sitä täytyisikin saada lisää. Hinta on kessiä kovempi mutta niin on laatukin. Ampuja toden näköisesti tappaa itsensä jos laukaisee apilaksen huoneistossa ja kessilläkin voi olla ongelmia. Tietenkin tilan koko vaikuttaa mutta jos puhutaan tilasta joka antaa suojaa tähystykseltä ja ase vaikutukselta niin ongelmia noiden kanssa on jos ei kadulta tai katolta lauo.

Muistaakseni homma menee niin että kummallakin olisi hyvä olla tuletettu huone (ikkunat rikki ja ovet auki) ja kovista esineistä, seinistä yms puhdas taka-vaara alue joka KES:n kohdalla on 2 metriä (takasuihkun kimmokevaaran vuoksi). Apilaksella ehkä 7-9 metriä. Oli sitä puhetta tilavuuksistakin mutta en muista ja lähde on hukassa. No jokatapauksessa Apilaksen kanssa alkaa olemaan ongelmia just tilavuuden ja taka-vaara alueen sekä tulipaloriskien kanssa ja käytännössä varmaan on parempi kun ei mene ampumaan rakennuksen sisällä ollenkaan (jos ei missään hallitilassa olla). KES:in pitäisi olla ylipäätään aika harmiton tapaus kunhan ei ihan siivouskomerosta tai vessasta mene ampumaan (tai ainakin aukaisee oven mikäli ovi on selän takana).

 

[JOKO]

JOKOn puheenvuoron jälkeen a-tarviketäydennyksistä vastaavat henkilöt vetänevät syvään henkeä. Erään kotimaisen sotatalousasiantuntijan sanoin "jos vihollisen saa provosoitua ampumaan patteristolla iskun tarkka-ampujaamme vastaan, olemme hyvällä tiellä torjuntavoittoon". Tosin dispariteetista materiaalisen valmiuden ja täydennyskyvyn osalta on täälläkin käsitellyin perustein vaikeaa esittää realistisia arvioita.

Tähän kai ajatus aluepuolustuksesta on pitkälti pohjannut. Korpea meillä riittää kaadettavaksi. Viholliselta loppuu murkulat ennen, kuin meiltä pusikot.

Mikä on tilanne kaupungeissa? Ei meillä ole montaa asutuskeskusta ja niidenkin rakennuskannasta iso osa palaa maantasalle vaivatta. Jäljelle jäävät lähinnä betonielementtitalot. Montako raskasta kranaattia sellainen vaatii sortuakseen?

 

[Einomies1]

Huoli pois! Olisiko tässä SA:n uusi hankinta, joka EDA:n sivustolla mainittiin joku aika sitten:

Bunker Defeat Munition (BDM)

BDM Launcher with HEDP projectile

http://www.nammo.com/Products-and-Services/Shoulder-fired-systems/Bunker-Defeat-Munition-BDM/

Ei liene kovin kaukaa haettua kun NAMMO ja PV julkistivat hiljattain yli 90 me:n sopimuksen ampumatarvikkeista...

Tossa muuten pätkä Future Weapons-sarjasta jossa esitellään 30mm ABM-ammus (ilmaräjähteinen). Aika häijy paukku, joka poistaa tarpeen käyttää 2 eri ammusta AP/HE ammuttaessa betoni-seinän lävitse. Ei näytä harjateräkset haittaavan...

Paukku kävisi CV-90 vaunuun, kun tämä on juuri sama ase kuin suomen CV:ssä.

 

[Hejsan]

Hyvä Einomies1, mielenkiinostavaa, pidetään peukot pystössä nytten!!!

Laitan kuvia niistä

Bunker Defeat Munition (BDM)

M72 European version

M72A7 LAW (Light Anti-Armor Weapon)

M72A9 ASM (Anti-Structure Munition)

M72 ASM FFE (Anti-Structure Munition – Fire from Enclosure

 

[Hejsan]

Tässä on EDAn sivu by countries , painaa Finland niin saate ylös kaikki

http://www.eda.europa.eu/EbbWeb/bycountry.aspx

 

[Einomies1]

Onko tietoa mitä TOW2-ohjuksen versioita on suomella? Huomasin että TOW-2 AERO on varustettu 2:lla alaspäin suunnatulla ontelokärjellä reaktiivia vastaan.
Esimerkiksi NLAWissa on vain 1 kpl onteloja joten ohjuksen teho lienee kyseenalainen reaktiivilla varustettuja vaunuja vastaan.

Toki vaunun katto on heikosti panssaroitu (paitsi Leo 2 A 5-7+), mutta silti...

 

[Hejsan]

Onko tietoa mitä TOW2-ohjuksen versioita on suomella? Huomasin että TOW-2 AERO on varustettu 2:lla alaspäin suunnatulla ontelokärjellä reaktiivia vastaan.
Esimerkiksi NLAWissa on vain 1 kpl onteloja joten ohjuksen teho lienee kyseenalainen reaktiivilla varustettuja vaunuja vastaan.

Toki vaunun katto on heikosti panssaroitu (paitsi Leo 2 A 5-7+), mutta silti...

PSTOHJ 83 MA - BGM-71E, TOW 2A, tandem warhead version
PSTOHJ 83 MB - BMG-71F, TOW 2B, top-down attack version

 

[SJ]

Onko tietoa mitä TOW2-ohjuksen versioita on suomella? Huomasin että TOW-2 AERO on varustettu 2:lla alaspäin suunnatulla ontelokärjellä reaktiivia vastaan.
Esimerkiksi NLAWissa on vain 1 kpl onteloja joten ohjuksen teho lienee kyseenalainen reaktiivilla varustettuja vaunuja vastaan.

Toki vaunun katto on heikosti panssaroitu (paitsi Leo 2 A 5-7+), mutta silti...

NLAW:ssa se ontelokärki taitaa olla enemmän EFP tyypinen, jotta saadaan vahinkoa läpäisyn jälkeen ja varmaan myös siksi, että EFP toimii vielä silloinkin kun ammus räjähtää vaikkapa metrin tankin yläpuolella. Ja sikäli kun tiedän, niin EFP ei taida juuri ERA laatoista välittää (siis niiden sisältämää terästä enempää), joten kyllä niiden pitäisi homma hoitaa.

 

[Second]

Onko tietoa mitä TOW2-ohjuksen versioita on suomella? Huomasin että TOW-2 AERO on varustettu 2:lla alaspäin suunnatulla ontelokärjellä reaktiivia vastaan.
Esimerkiksi NLAWissa on vain 1 kpl onteloja joten ohjuksen teho lienee kyseenalainen reaktiivilla varustettuja vaunuja vastaan.

Toki vaunun katto on heikosti panssaroitu (paitsi Leo 2 A 5-7+), mutta silti...

Itseasiassa olen lukenut että tuo TOW-2B:n (eli kotimaisittain PSTOHJ 83 MB kuten hejsan totesi) "tandem-kärki" on enemmän osumisen tarkuutteen vaikuttava juttu. Eli niiden ei ole tarkoituskaan osua samaan paikaan vaan hieman eri kohtiin. Eli se on ikään kuin kaksoislaukaus, jos ensimmäinen ei osu niin tulee vielä toinen penetraattori jolla vielä on mahdollisuus osua. Toki parhamillaan osuu molemmat. Oletettavasti TOW 2B:n aikanen teknologia ei vielä ollut niin luotettavaa että voitiin luottaa siihen että ohjus räjähtää tarkalleen oikeassa kohdassa... Liekkö vielä nytkään...

Ylipäätään nuo EFP-tyyppiset klöntit on suhteellisen immuuneja ERA:lle ja muille reaktiivi-elementeille, jos verrataan varsinaiseen ontelokranaatin suihkuun. Kuten SJ kirjoittaa.

TOW:n EFP on vielä aika heikonlaista tavaraa. En muista että oliko se 12 senttiä vai jopa alle. Tuossa tämän vuosituhannen alkupuolellakin sen tehoa pidetiin lähinnä tyydyttävänä ja olen aika varma että lähi tulevaisuudessa kehitellään lisäpanssarielementtejä vaunujen katoille. NLAW:n läpäisykyky on muistaakseni selkeästi parempi.

 

[SJ]

TOW:n EFP on vielä aika heikonlaista tavaraa. En muista että oliko se 12 senttiä vai jopa alle. Tuossa tämän vuosituhannen alkupuolellakin sen tehoa pidetiin lähinnä tyydyttävänä ja olen aika varma että lähi tulevaisuudessa kehitellään lisäpanssarielementtejä vaunujen katoille. NLAW:n läpäisykyky on muistaakseni selkeästi parempi.

Tuosta huolimatta kannattaa muistaa, että alkeellinenkin (siis "nyrkkipaja" tavara) läpäisee helposti 50% panoksen halkaisijasta ja teollinen kalusto on sitten vähintään oman halkaisijan verran. Tämä siis koskee noita lähietäisyydelle tarkoitettuja EFP:itä, kylkimiinat on sitten tarkoitettu pitemmille matkoille. En usko, että monessakaan venäläisessä tankissa on suojausta edes sitä 60mm yläpuolella, joskin jotkut kohdat varmaan ovat liian paksuja (tornin etupanssarin kohdalta varmaan on turha koettaa), ja siinä varmaan onkin syy useammalle panokselle.

 

[Second]

TOW:n EFP on vielä aika heikonlaista tavaraa. En muista että oliko se 12 senttiä vai jopa alle. Tuossa tämän vuosituhannen alkupuolellakin sen tehoa pidetiin lähinnä tyydyttävänä ja olen aika varma että lähi tulevaisuudessa kehitellään lisäpanssarielementtejä vaunujen katoille. NLAW:n läpäisykyky on muistaakseni selkeästi parempi.

Tuosta huolimatta kannattaa muistaa, että alkeellinenkin (siis "nyrkkipaja" tavara) läpäisee helposti 50% panoksen halkaisijasta ja teollinen kalusto on sitten vähintään oman halkaisijan verran. Tämä siis koskee noita lähietäisyydelle tarkoitettuja EFP:itä, kylkimiinat on sitten tarkoitettu pitemmille matkoille. En usko, että monessakaan venäläisessä tankissa on suojausta edes sitä 60mm yläpuolella, joskin jotkut kohdat varmaan ovat liian paksuja (tornin etupanssarin kohdalta varmaan on turha koettaa), ja siinä varmaan onkin syy useammalle panokselle.

Minä puhuinkin TOW 2B:stä ja sen EFP:ssä olevasta läpäisystä sekä tulevaisuuden mahdollisista lisäpanssarointi projekteista.

 

[Einomies1]

Siis perustuuko EFP:n teho vs. perinteinen ontelo-suihku, siihen että EFP-slugi pysyy yhtenäisenä klönttinä ja on niin nopea että reaktiivipanssari ei ehdi poksahtamaan vai penetratorin materiaaliin (eri metalli) vai mihin?

 

[SJ]

Siis perustuuko EFP:n teho vs. perinteinen ontelo-suihku, siihen että EFP-slugi pysyy yhtenäisenä klönttinä ja on niin nopea että reaktiivipanssari ei ehdi poksahtamaan vai penetratorin materiaaliin (eri metalli) vai mihin?

Ontelopanos tekee kapean ja pitkän klöntin siitä kuparista joka siis liikkuu erittäin suurella nopeudella. EFP taas tekee vähemmän kapean ja lyhyemmän klöntin joka on myös hitaampi. Ontelopanos kyllä läpäisee enemmän, mutta se sen penetraattori on huomattavasti herkempi häiriöille, eli sille, että ERA laatta aiheuttaa sivuttaisvoimia räjähdyksellään, mikä taas katkaisee sen klöntin. EFP taas ei välitä pienistä, kun sen massa on suhteellisen pienellä alueella, joten mahdolliset voimat vaikuttaa sen koko massaan, eikä paloittele sitä kuten ontelopanoksen kanssa kävisi.

Tai näin minä sen ymmärtäisin.

 

[Second]

Siis perustuuko EFP:n teho vs. perinteinen ontelo-suihku, siihen että EFP-slugi pysyy yhtenäisenä klönttinä ja on niin nopea että reaktiivipanssari ei ehdi poksahtamaan vai penetratorin materiaaliin (eri metalli) vai mihin?

EFP säilyttää massan ja koostumuksen hyvinkin pitkien matkojen päähän. Ontelolla läpäisy alkaa vähetä hyvin pian kun suihku hajoaa ilmaan. EFP on siis enemmänkin nuoli-ammusmainen juttu, kuin ontelon ylikuuma plasma/nestesuihku.

Reaktiivipanssarissa (jos vastassa on pelkkää r-ainetta) ei teho ole välttämättä kovinkaan merkittävä EFP:tä ajatellen. Varmaan se vie osan energiasta, mutta vaikutus EFP:hen on huomattavasti pienempi kuin ontelon suihkuun. Tosin en ole läheskään varma, mutta näin luulisin.