Professori: Ydinvoimapäätöksessä näkyy suhde Venäjään

Toiseksi kaasuntuonti ei tähän voimalaan lopu, mutta sähköntuontiin sillä todennäköisesti on vaikutusta. Täysin sama vaikutus saadaan myös rakentamalla suomalainen voimala. Venäjän sähköntuontia voidaan koska tahansa vähentää lisäämällä omaa tuotantoa, mutta Suomeen pääosin suomalaisten rahoilla rakennettu venäläinen voimala pyörii käyttöikänsä loppuun.

Jos se suomalaisen tuotannon pykääminen kotimaisin voimin olisi noin simppeliä, niin eiköhän niin olisi jo tehty :)

Tämä on no-brainer. Fortumille annetaan lopultakin lupa rakentaa Loviisaan haluamansa voimala. Lupa joka olisi pitänyt myöntää jo vuosia sitten.

Puskaradion mukaan Loviisassakin oli laitostoimittajaksi Rosatom etusijalla. Siinä on järkeä, koska nykyisetkin voimalat ovat perusratkaisuiltaan venäläisiä ja Fortumilla on paljon energiayhteistyötä Rosatomin kanssa.
 
Sanoisin, että Putinista tulee suomalaisen sähkön suuromistaja, eikä kai tätä nyt sentään kukaan aio kiistää.

Se, että Suomessa ei löytynyt rahaa ja tahtoa kattamaan hommaa E.ONin aukkoa, johtuu siitä, että kansalaismielipide on kääntymässä ydinvoimaa vastaan. Pitäisi varmaan syyttää Greenpeacea ja vihreitä osavastuullisiksi tilanteesta.


2007 kaikki alkoi. 2010 loppuvuosi oli kriittinen. Toimitusjohtaja ja hallituksen puh. joht. saivat potkut, muutama ensimmäinen rahoittaja lähti ja uusia rahoittajia oli tulossa.

http://yle.fi/uutiset/fennovoiman_toimitusjohtajalle_potkut/6317086

9/2012 "Jos E.ON lähtee, hanke kaatuu."

http://yle.fi/uutiset/fennovoiman_rahoitus_vaikeuksissa/6290995

10/2012 Saksa ilmoitti luopuvansa ydinvoimasta ja E.ON vetäytyy.

http://yle.fi/uutiset/kaatuuko_fennovoima_tahan_suuromistaja_eon_vetaytyy/6348092

E. ON: Tuemme toista omistajaa, Voimaosakeyhtiö SF:ää, löytämään keinon hankkeen viemiseksi eteenpäin (Abrahamsson 24.20. 2012)

Keväällä 2013 neuvottelut Rosatomin osakkuudesta ovat olleer käynnissä, tiedote ja sopimus kesällä:

http://yle.fi/uutiset/rosatom_neuvottelemme_fennovoiman_osakkuudesta/6687534
 
Viimeksi muokattu:
Aika 100% varmaa on, että jos Fennovoima kaatuu, niin uusia reaktoreita rakennetaan ennen 2030-lukua enintään yksi eikä mitenkään välttämättä yhtään.

Siinä sitten ollaan venäläisen kaasun, hiilen ja sähkön varassa.

Tiedän että täälläkin luullaan ydinvoimalan toimivan Moskovasta kauko-ohjauksella tai pysähtyvän heti kun laitetoimittaja sanoo "böö." Uskallan väittää tietäväni tästä asiasta melko luultavasti teitä enemmän ja sen perusteella sanon, että tämä on väärä luulo. Mutta jos ette minua usko, niin kysykää ukrainalaisilta. Onko tullut odottamattomia häiriöitä vaiko ei?

Suomessa on yksi maailman parhaista sääntelevistä viranomaisista ja niin paljon tämän alan asiantuntemusta, että jos naapuri yrittää jotain vilunkipeliä vaikkapa väittämällä jonkun osan olevan viallinen, niin se havaitaan ja käyttöön tulee enintään hyvin lyhytaikainen katkos. Me emme ole mikään Burkina Faso, jossa tyhmät operaattorit vaan vääntelevät vipuja venäjänkielisten ohjeiden mukaan.
 
Aika 100% varmaa on, että jos Fennovoima kaatuu, niin uusia reaktoreita rakennetaan ennen 2030-lukua enintään yksi eikä mitenkään välttämättä yhtään.

Siinä sitten ollaan venäläisen kaasun, hiilen ja sähkön varassa.

Tiedän että täälläkin luullaan ydinvoimalan toimivan Moskovasta kauko-ohjauksella tai pysähtyvän heti kun laitetoimittaja sanoo "böö." Uskallan väittää tietäväni tästä asiasta melko luultavasti teitä enemmän ja sen perusteella sanon, että tämä on väärä luulo. Mutta jos ette minua usko, niin kysykää ukrainalaisilta. Onko tullut odottamattomia häiriöitä vaiko ei?

Suomessa on yksi maailman parhaista sääntelevistä viranomaisista ja niin paljon tämän alan asiantuntemusta, että jos naapuri yrittää jotain vilunkipeliä vaikkapa väittämällä jonkun osan olevan viallinen, niin se havaitaan ja käyttöön tulee enintään hyvin lyhytaikainen katkos. Me emme ole mikään Burkina Faso, jossa tyhmät operaattorit vaan vääntelevät vipuja venäjänkielisten ohjeiden mukaan.

Laitoshan se vain on. Harmi, että kotimaiset eivät innostu omistussuhteesta sen enempää vaan karkailevat. Vaikea myydä tuo ydinvoima nykyisin - mutta tuo on hyvä argumentti, että se tuo riippumattomuutta.
 
Mites muuten jos kävisi niin, että Rosatom ei haluaisi tehdä yhteistyötä enää, mutta voimala olisi valmis ja toimiva. Voisiko joku ystävällismielinen toimija tuottaa varaosia meille?@Deeiii voisi tuottaa pikaisen tietoiskun miten saamme varastoitua polttoainetta näihin, ketkä sitä kriisinaikana voisivat meille tuoda ja miten varaosat. Entä miten suomalaiset voimalan operaattorit, osaavatko he tehdä kaikki temput?
 
Se olisi Rosatomin häviö. Ydinbisneksessähän tulot tulevat polttoaineen myynnistä. Mutta polttoaineessa ei ole mitään Apple-standardeja, vaan sitä voidaan tilata ja tilataan ihan keneltä hyvänsä toimittajalta. Ukrainalaiset tekevät just näin, Westinghouse tuottaa jatkossa polttoaineen. Jotain väitteitä on, että Rosatomin pa-tytäryhtiö TVEL olisi tehnyt kiusaa muuttamalla omien pa-sauvojensa mitoituksia ja siten särkemällä samassa reaktorissa olleita Westinghousen koesauvoja. Mutta toisaalta W. otti itse tapahtuneesta vastuun ja ongelma (jos sitä on) poistuu viimeistään kun koko lataus tulee Westinghouselta.

Minkään muun energianlähteen polttoaineen tai varaosien varastointi ei ole yhtä helppoa tai halpaa. Vuoden polttoaine kulkee noin kahdessa merikontissa. Varaosiakin on yleensä varastossa. Jos ei ole, niin niitä saa tilattua mistä vaan. Piirustukset kun ovat osa turvallisuusselvitystä. Ja kannattaa muistaa, että Rosatom toimittaa itse asiassa vain reilun puolet (muistaakseni) osista alun perinkään: muut tulevat lännestä, esim Alstomilta.

Teoriassa varmaan uhkaavin kohta on ohjausjärjestelmä, jonka lähdekoodiin on periaatteessa aina mahdollista sujauttaa takaportti. Käytännössä tämä ei vielä tee voimalasta kauko-ohjattavaa, koska sattuneesta syystä automaatio erotetaan esim. Internetistä. Lisäksi ainakin tähän saakka kriteerit ovat samat kuin lentokoneissa ja avaruussukkuloissa, eli järjestelmiä täytyy olla useampi ja niiden täytyy olla toisistaan riippumattomia. Osa tätä riippumattomuutta on eriävä toteutus, eli automaatio ei saa edes pyöriä samalla lähdekoodilla. Jos ekstravarovaisia halutaan olla, niin tuo rinnakkainen järjestelmä voitaisiin hankkia lännestä. Ja varmaan hankitaankin viimeistään sitten, kun päivittäminen käy ajankohtaiseksi.

Semmoista tilannetta ei tule, että Venäjän kiukuttelu voisi pysäyttää tuotannon yli muutamaksi kuukaudeksi. Ja sekin vaatisi tahallista sabotaasia. Näissä asioissa huumorintajua on sen verran vähän, että sen jälkeen kukaan ei ikinä enää tilaisi Rosatomilta edes muttereita.

Samaten löpinät siitä, että Putin hallitsisi nyt jotenkin tuon 400 MW tuotantoa, ovat lööperiä. Mitään voimalaa ei tässä maassa säädellä miten sattuu ilman nimenomaista käskyä verkonvalvojalta. Jos Putin ostaa yhden vuorollisen operaattoreita, niin tuo tietty onnistuu - sen yhden työvuoron ajan. Sitten viimeistään avataan tapahtumaloki ja huomataan, että voimala ajettiin alas operaattori Möttösen konsolista, eikä kukaan muu tehnyt mitään. Jonka jälkeen operaattori Möttöseltä sekä muulta työvuorolta poistetaan kulku- ja käyttöoikeudet ja heidät saatetaan ulos voimalan alueelta, hyvin mahdollisesti poliisin suojiin epäiltynä vahingonteosta ja ydinturvallisuuden vaarantamisesta.
 
Poliittisesti tuo on kyllä hankala. Mutta rakentamisen alkuun on vielä ainakin pari vuotta, katsoisin tilannetta sitten. Jos Venäjä edelleen possuilee niin sitten itsekin pidän rakentamisen aloittamista epäviisaana. Olettaen, että ylipäätään tuo omistusehto saadaan täytettyä ja voimala rakenteille, mikä ei ole mitenkään varmaa.

Operaattoreiden osaamisesta vielä. Meillä täällä Suomessa olisi osaamista vaikka reaktoreiden suunnitteluun ja rakentamiseen omin päin. Mitään järkeä siinä ei olisi, mutta osaamisesta se ei ole kiinni. Tämä osaaminen näkyy esim. siinä, miten suomalaisten voimaloiden käyttöasteet ovat kautta linjan maailman parhaita. Tai siinä, miten Loviisaa on vuosien varrella päivitetty - se on käytännöllisesti katsoen aivan toinen laitos kuin alunperin. En nyt ihan äkkiä keksi mitään osaa, jota emme osaisi vähintään pienen pähkäilyn jälkeen väsätä tai tilata lännestä.
 
Poliittisesti tuo on kyllä hankala. Mutta rakentamisen alkuun on vielä ainakin pari vuotta, katsoisin tilannetta sitten. Jos Venäjä edelleen possuilee niin sitten itsekin pidän rakentamisen aloittamista epäviisaana. Olettaen, että ylipäätään tuo omistusehto saadaan täytettyä ja voimala rakenteille, mikä ei ole mitenkään varmaa.

Operaattoreiden osaamisesta vielä. Meillä täällä Suomessa olisi osaamista vaikka reaktoreiden suunnitteluun ja rakentamiseen omin päin. Mitään järkeä siinä ei olisi, mutta osaamisesta se ei ole kiinni. Tämä osaaminen näkyy esim. siinä, miten suomalaisten voimaloiden käyttöasteet ovat kautta linjan maailman parhaita. Tai siinä, miten Loviisaa on vuosien varrella päivitetty - se on käytännöllisesti katsoen aivan toinen laitos kuin alunperin. En nyt ihan äkkiä keksi mitään osaa, jota emme osaisi vähintään pienen pähkäilyn jälkeen väsätä tai tilata lännestä.

Ei jutuissasi ole kuin yksi puute. Se sama, mikä lännessä mättää muuallakin: kuvittelet, että kyse on jotenkin järkevästä toimijasta.
 
. Mutta ydinvoimaloiden toimintaan vaikuttaminen on hitokseen paljon vaikeampaa ja hitaampaa. Jos sanoo, että ei toimiteta enää varaosia tai polttoainetta, niin voimalaoperaattori sanoo, että so not, ja tilaa muualta kauan ennen kuin uusia osia tai polttoainetta tarvitaan.

Joo, mutta jos rakentamiseen menee 10 vuotta, niin miten sitten käy, jos Venäjä ilmoittaa, että jos Suomi liittyy Natoon, niin voimalan toimitus keskeytetään, koska vihamieliseen maahan ei voida viedä ydinteknologiaa? Jää keskeneräinen voimala, jossa satoja miljoonia suomalaista rahaa kiinni. Ei sitä kukaan muu voi loppuun tehdä, kun se on Rosatomin suunnittelema. Myönnän, että Venäjän vipuvarsi on pienempi sitten kun voimala on valmis, mutta kun ei noita tehdä puolessa vuodessa
 
Poliittisesti tuo on kyllä hankala. Mutta rakentamisen alkuun on vielä ainakin pari vuotta, katsoisin tilannetta sitten. Jos Venäjä edelleen possuilee niin sitten itsekin pidän rakentamisen aloittamista epäviisaana. Olettaen, että ylipäätään tuo omistusehto saadaan täytettyä ja voimala rakenteille, mikä ei ole mitenkään varmaa.

Operaattoreiden osaamisesta vielä. Meillä täällä Suomessa olisi osaamista vaikka reaktoreiden suunnitteluun ja rakentamiseen omin päin. Mitään järkeä siinä ei olisi, mutta osaamisesta se ei ole kiinni. Tämä osaaminen näkyy esim. siinä, miten suomalaisten voimaloiden käyttöasteet ovat kautta linjan maailman parhaita. Tai siinä, miten Loviisaa on vuosien varrella päivitetty - se on käytännöllisesti katsoen aivan toinen laitos kuin alunperin. En nyt ihan äkkiä keksi mitään osaa, jota emme osaisi vähintään pienen pähkäilyn jälkeen väsätä tai tilata lännestä.

Tuo on mielenkiintoista, mietityttänyt itseänikin.

Mitä noita toimittajia muuten on tällä hetkellä lännessä? Siis sellaisia jotka käytännössä (enemmän tai vähemmän yhteistyössä suomalaisten kanssa) saisivat voimalan tänne pykättyä. Onko Rosatom ollut tekniikaltaan, hinnaltaan, tai poliittisesti [tähän lanssi-hymiö] tähän uusimpaan paras vaihtoehto, vai onko tuossa "tuttu toimittaja ja teknologia" -vaikutus päällimmäisenä? Muita vaihtoehtoja, vaikka Westinghousea, ei ole julkisessa keskustelussa pahemmin otettu esiin, mikä hieman ihmetyttää.
 
Tuo on mielenkiintoista, mietityttänyt itseänikin.

Mitä noita toimittajia muuten on tällä hetkellä lännessä? Siis sellaisia jotka käytännössä (enemmän tai vähemmän yhteistyössä suomalaisten kanssa) saisivat voimalan tänne pykättyä. Onko Rosatom ollut tekniikaltaan, hinnaltaan, tai poliittisesti [tähän lanssi-hymiö] tähän uusimpaan paras vaihtoehto, vai onko tuossa "tuttu toimittaja ja teknologia" -vaikutus päällimmäisenä? Muita vaihtoehtoja, vaikka Westinghousea, ei ole julkisessa keskustelussa pahemmin otettu esiin, mikä hieman ihmetyttää.

Ensi vaiheessa Fennovoimalla ei ollutkaan pöydällä kuin Westinghouse (Toshiba) ja Areva.

Vuoden 2013 syksyllä Fennovoima ilmoitti neuvottelevansa vain Rosatomin kanssa.

Kaikki alkoi rahoittajien karkaamisesta ja E.ONin takinkäännöstä.
 
Mitä noita toimittajia muuten on tällä hetkellä lännessä? Siis sellaisia jotka käytännössä (enemmän tai vähemmän yhteistyössä suomalaisten kanssa) saisivat voimalan tänne pykättyä. Onko Rosatom ollut tekniikaltaan, hinnaltaan, tai poliittisesti [tähän lanssi-hymiö] tähän uusimpaan paras vaihtoehto, vai onko tuossa "tuttu toimittaja ja teknologia" -vaikutus päällimmäisenä? Muita vaihtoehtoja, vaikka Westinghousea, ei ole julkisessa keskustelussa pahemmin otettu esiin, mikä hieman ihmetyttää.

Rosatom on suurin yksittäinen omistaja Fennovoiman laitoksessa -> Rosatom myös toimittaa laitoksen. Ei kai se sen kummempaa ole. Itseasiassa siinä vaiheessa kun E.ON omisti tuon suuren osuuden Fennovoimasta niin Rosatom ei ollut toimittajaehdokkaana, siksipä juuri tämä nykyinen Fennovoiman hakemuksen uudelleenkäsittely. Siina alkuperäisessä hakemuksessa kun oli mukana ihan eri voimalaitosvaihtoehdot.

Mutta ihmetyttää kyllä hieman Vapaavuoren toiminta, TVO:lle ei myönnetty jatkoaikaa mutta Rosatomin voimalalle lupa heltiää? Vapaavuorihan lienee jonkinlainen kaappivihreä, tai ainakin hän on vastustanut mm. suuria kauppakeskuksia Helsingin ympäristökuntiin (joita vihreät siis ideologisesti vastustavat) ja onhan hän iltapäivälehtien mukaan viihtynyt aikoinaan viini-illallisella Vihreiden Anni Sinnemäen kanssa. Epäileekö Vapaavuori että Fennovoiman hanke kaatuu ihan itsestäänkin, eli että yhtään uutta ydinvoimalaa ei siis haluta rakennettavan? Muuten TVO:n luvan torppauksessa ei juuri mieltä ole. TVO operoi kahta voimalaa ja sen kolmas on rakenteilla, neljäs menisi siis liki rutiinilla OL 3:n jälkeen. Koko fennovoiman projekti sen sijaan on melko epävarma ja vasta alkutekijöissään.

Ja kun Fortumkaan ei Kepun takia viimeksi lupaa saanut, niin voi olla ettei OL3:n lisäksi yhtään uutta voimalaa saada rakennetuksi vuosikymmeniin! Fucking great jos noin käy...
 
Mitä noita toimittajia muuten on tällä hetkellä lännessä? Siis sellaisia jotka käytännössä (enemmän tai vähemmän yhteistyössä suomalaisten kanssa) saisivat voimalan tänne pykättyä.

Tuossa Stukin alustava turvallisuusarvio (v. 2009)ehdokkaista Loviisa 3:n reaktoriksi.

Noista jenkki-japsi-vaihtoehdot ovat kiehutusvesireaktoreita, voi olla että Fortum ottaisi mieluummin painevesireaktorin joista sillä on kokemusta? Tosin liekö niillä niin isoa eroa. Onhan Olkiluoto 1 & 2:kin kiehutusvesireaktoreita. GE-Hitachin laitoksessa on ainakin se vika ettei yhtään tämän mallin reaktoria oltu vielä rakennettu. Se ja Rosatomin voimala näyttäisivät tuon mukaan myös tarvitsevan eniten muutostöitä täyttämään suomalaiset turvallisuusvaatimukset, toisaalta mitään voimalaa ei myöskään suoralta kädeltä tyrmätä sopimattomaksi. Rosatomin voimala on teholtaan pienin.
 
Rosatom on suurin yksittäinen omistaja Fennovoiman laitoksessa -> Rosatom myös toimittaa laitoksen. Ei kai se sen kummempaa ole. Itseasiassa siinä vaiheessa kun E.ON omisti tuon suuren osuuden Fennovoimasta niin Rosatom ei ollut toimittajaehdokkaana, siksipä juuri tämä nykyinen Fennovoiman hakemuksen uudelleenkäsittely. Siina alkuperäisessä hakemuksessa kun oli mukana ihan eri voimalaitosvaihtoehdot.

Mutta ihmetyttää kyllä hieman Vapaavuoren toiminta, TVO:lle ei myönnetty jatkoaikaa mutta Rosatomin voimalalle lupa heltiää? Vapaavuorihan lienee jonkinlainen kaappivihreä, tai ainakin hän on vastustanut mm. suuria kauppakeskuksia Helsingin ympäristökuntiin (joita vihreät siis ideologisesti vastustavat) ja onhan hän iltapäivälehtien mukaan viihtynyt aikoinaan viini-illallisella Vihreiden Anni Sinnemäen kanssa. Epäileekö Vapaavuori että Fennovoiman hanke kaatuu ihan itsestäänkin, eli että yhtään uutta ydinvoimalaa ei siis haluta rakennettavan? Muuten TVO:n luvan torppauksessa ei juuri mieltä ole. TVO operoi kahta voimalaa ja sen kolmas on rakenteilla, neljäs menisi siis liki rutiinilla OL 3:n jälkeen. Koko fennovoiman projekti sen sijaan on melko epävarma ja vasta alkutekijöissään.

Ja kun Fortumkaan ei Kepun takia viimeksi lupaa saanut, niin voi olla ettei OL3:n lisäksi yhtään uutta voimalaa saada rakennetuksi vuosikymmeniin! Fucking great jos noin käy...

Vapaavuori nuotitetaan puolueesta nin suurissa asioissa.
 
Rosatomin valintaa puolsi kolme syytä. Nämä ovat, ei missään erityisessä järjestyksessä, raha, raha, ja raha.

Ydinvoimalan hinnasta hyvin suuri osa on rahoituskustannusta. Jos reaktoritoimittaja pystyy tarjoamaan kylkiäisenä edullisen rahoituksen, kuten tässä tapauksessa kävi, niin tarjousta on hyvin vaikea ohittaa. Efektiivisesti venäläinen veronmaksaja siis subventoisi suomalaista energiantuotantoa. Minusta tämä olisi ollut hiton hyvä diili. Paitsi, Ukraina.

Tuosta Fulcrumin linkkaamasta STUKin paperista selviää aika hyvin kyseisen puljun ankaruus. Mikään voimala, lukuunottamatta jo rakenteilla olevaa EPR:ää, ei täyttänyt suomalaisia minimivaatimuksia sellaisenaan. Tämä yhdistettynä suomalaisten operaattorien erittäin korkeaan osaamistasoon - monella on periaatteelliset valmiudet suunnitella reaktori vaikka yksin - tekee minut huomattavan luottavaiseksi siihen, että Rosatom-riippuvuus olisi merkittävästi pienempi kuin jos puhuttaisiin Burkina Fasoon rakennettavasta voimalasta.

Veli ajs nostaa kyllä esiin huolen, jota en pysty negaamaan ihan täysin. Jos rakentaminen jätetään kesken, niin kyllähän se tarkoittaa tappiota myös suomalaiselle osapuolelle. Se kyllä tarkoittaa luultavasti vielä isompaa tappiota Rosatomin maineelle, ja epäilen, että tuohon peliliikkeesen ei ihan pienestä syystä lähdetä. Olisiko NATO-jäsenyys sellainen, en usko. Mutta varmaksi en tiedä.

No, saas nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu. Hyvinkin jänniä peliliikkeitä saattaa vielä seurata, tai sitten ei.
 
Käytännössä siis suurin turvallisuuspoliittinen riski kohdistuu rakennusvaiheeseen? Tämä vaikuttaa paljon turvallisemmalta mitä aluksi luulin. Venäläinen ydinvoimala Suomessa ei kuulostanut niin turvalliselta vaihtoehdolta. Oikein mielenkiintoinen aihe! Toivottavasti saadaan lisää ydinvoimaa Suomeen, se kun vaikuttaa kustannustehokkaalta ja ei tule CO2-päästöjäkään.

Rosatomille miinusta kuitenkin siitä, että heidän sosiaalisen median sivunsa on vain venäjäksi, enkä minä sitä oikein ymmärrä.. :)
 
Yhteistyösopimus tarjosi Rosatomille erikoisaseman Suomessa
Oikeustieteilijät arvostelevat Vapaavuoren ja Rosatomin allekirjoittamaa yhteistyösopimusta
TALOUS 27.9.2014 8:35
Olli Pohjanpalo

HELSINGIN SANOMAT


Petri Sajari
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) allekirjoitti Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin toimitusjohtajan Sergei Kirijenkon kanssa helmikuussa Suomen ja Venäjän yhteistyösopimuksen ydinenergiassa. Runsas puoli vuotta myöhemmin ministeri Vapaavuori esitti valtioneuvostolle Fennovoiman periaatepäätö
Suomi ja Venäjä allekirjoittivat helmikuussa sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla.

Sopimus on oikeustieteilijöiden mielestä erikoinen, koska sen täytäntöönpanosta vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ja Venäjällä ydinenergiayhtiö Rosatom. Kyse on samasta yhtiöstä, joka on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. Viikko sitten valtioneuvosto teki Fennovoimalle myönteisen periaatepäätöksen.

Helmikuussa sopimuksen allekirjoittivat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ja Rosatomin toimitusjohtaja Sergei Kirijenko.

Ensimmäisessä artiklassa sanotaan, että osapuolet rohkaisevat ja edistävät yhdenvertaisuuteen ja molemminpuoliseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla.

Kolmannen artiklan mukaan osapuolet tekevät yhteistyötä esimerkiksi ydinlaitteiden toimittamisessa. Sopimuksessa tarkoitettuja laitteita ovat ydinreaktorit.

Energiayhtiö Fennovoima ostaa mahdollisen ydinvoimalansa ydinreaktorin juuri Rosatomilta, joka on myös lupautunut rahoittamaan voimalan rakentamista merkittävästi.


1411743900182

Suomen ja Venäjän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Rosatom. Yhteistyö koskee ydinreaktoreita ja niiden käyttöä energiantuotannossa.


Yli kuukausi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Rosatomin suomalainen tytäryhtiö Raos Voima osti 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää elinkeinoministeri Vapaavuoren ja työ- ja elinkeinoministeriön toimintaa poikkeuksellisen vakavana.

"Kysymys ei ole pelkästään esittelevän ministerin esteellisyydestä ydinvoimaloiden periaatepäätöksissä vaan siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut edistämään Rosatomin liiketoimintaa. Sopimus on oppikirjaesimerkki epäasiallisesta vaikuttamisesta viranomaiseen, eli tässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriöön."

Artikkeliin liittyvät
Kaksi viikkoa sitten ministeri Vapaavuori esitti valtioneuvostolle työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman ratkaisun, jonka mukaan Fennovoiman pyytämä periaatepäätös hyväksyttäisiin ja Teollisuuden Voiman hylättäisiin. Valtioneuvosto ratkaisi asian Vapaavuoren esityksen mukaisesti. Vapaavuoren mielestä valtioiden välinen ydinenergiasopimus oli täysin riippumaton Fennovoimasta.

Hänen mukaansa Rosatomin kanssa allekirjoitettu yhteistyösopimus ei tehnyt häntä esteelliseksi esittelemään Fennovoiman pyytämää periaatepäätöstä hallitukselle.

"En voi nähdä mitään yhteyttä. Tosi kaukaa haetulta tuntuu", ministeri sanoo.

"Sopimus oli viranomaisten kanssa, valtioiden välillä tehty. Lupa on eri asia."

Vapaavuori sanoo, ettei hän keskustellut jääviydestään oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa.

"Ei tullut edes mieleen."

Hallintolain mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.

Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia.

Mäenpään mielestä hallintolain mukaan ei voi olla hyväksyttävää, että työ- ja elinkeinoministeriö sitoutuu käyttämään toimivaltaansa Rosatomin eduksi.

"Tämä on sopimus, jollaisia yritykset tekevät keskenään. Suomen ei olisi pitänyt edes allekirjoittaa tällaista sopimusta, jossa toisena osapuolena on yritys. Pidän asiaa erittäin vakavana, koska se vaarantaa ilmiselvästi työ- ja elinkeinoministeriön riippumattomuuden ydinenergiaa koskevassa päätöksenteossa", Mäenpää sanoo.

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainenkummeksuu myös sopimusta.

"On hyvin erikoista, että tällainen sopimus on ylipäätään allekirjoitettu. Lisäksi pidän ongelmallisena, että sopimuksen allekirjoittanut ministeri on myöhemmin esittänyt sellaisen hankkeen hyväksymistä, jossa Rosatom on mukana", sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.

Pohjolainen pitää myös mahdollisena, että Vapaavuori on ollut asiassa esteellinen. Hän viittaa hallintolain säännökseen, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tässä tapauksessa muu erityinen syy olisi Vapaavuoren ja Rosatomin toimitusjohtajan allekirjoittama sopimus ydinenergiayhteistyöstä.

Pohjolaisen mielestä Vapaavuoren mahdollinen esteellisyys olisi pitänyt selvittää avoimesti ennen Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman hakemusten käsittelyä. "Kummallista on sekin, että edellinen sopimus loppui vuonna 2004, minkä jälkeen pärjättiin kymmenen vuotta vallan hyvin ilman sopimusta. Jostain syystä sitten helmikuussa 2014 katsottiin tarpeelliseksi allekirjoittaa uusi sopimus."

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Veli-Pekka Viljasen mielestä Rosatomilla on sopimuksessa poikkeuksellinen kaksoisrooli.

"Ei ole lainkaan normaalia, että valtiosopimuksessa toisena osapuolena olevaa valtiota edustaa liiketoimintaa harjoittava yritys. Konteksti on hyvin erikoinen. Rosatom toimii ikään kuin viranomaisen roolissa, vaikka se on yritys. Asetelma korostaa sitä, kuinka lähellä Venäjän hallintoa Rosatom on."
 
Yhteistyösopimus tarjosi Rosatomille erikoisaseman Suomessa
Oikeustieteilijät arvostelevat Vapaavuoren ja Rosatomin allekirjoittamaa yhteistyösopimusta
TALOUS 27.9.2014 8:35
Olli Pohjanpalo

HELSINGIN SANOMAT


Petri Sajari
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) allekirjoitti Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin toimitusjohtajan Sergei Kirijenkon kanssa helmikuussa Suomen ja Venäjän yhteistyösopimuksen ydinenergiassa. Runsas puoli vuotta myöhemmin ministeri Vapaavuori esitti valtioneuvostolle Fennovoiman periaatepäätö
Suomi ja Venäjä allekirjoittivat helmikuussa sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla.

Sopimus on oikeustieteilijöiden mielestä erikoinen, koska sen täytäntöönpanosta vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ja Venäjällä ydinenergiayhtiö Rosatom. Kyse on samasta yhtiöstä, joka on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. Viikko sitten valtioneuvosto teki Fennovoimalle myönteisen periaatepäätöksen.

Helmikuussa sopimuksen allekirjoittivat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ja Rosatomin toimitusjohtaja Sergei Kirijenko.

Ensimmäisessä artiklassa sanotaan, että osapuolet rohkaisevat ja edistävät yhdenvertaisuuteen ja molemminpuoliseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla.

Kolmannen artiklan mukaan osapuolet tekevät yhteistyötä esimerkiksi ydinlaitteiden toimittamisessa. Sopimuksessa tarkoitettuja laitteita ovat ydinreaktorit.

Energiayhtiö Fennovoima ostaa mahdollisen ydinvoimalansa ydinreaktorin juuri Rosatomilta, joka on myös lupautunut rahoittamaan voimalan rakentamista merkittävästi.


1411743900182

Suomen ja Venäjän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Rosatom. Yhteistyö koskee ydinreaktoreita ja niiden käyttöä energiantuotannossa.


Yli kuukausi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Rosatomin suomalainen tytäryhtiö Raos Voima osti 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää elinkeinoministeri Vapaavuoren ja työ- ja elinkeinoministeriön toimintaa poikkeuksellisen vakavana.

"Kysymys ei ole pelkästään esittelevän ministerin esteellisyydestä ydinvoimaloiden periaatepäätöksissä vaan siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut edistämään Rosatomin liiketoimintaa. Sopimus on oppikirjaesimerkki epäasiallisesta vaikuttamisesta viranomaiseen, eli tässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriöön."

Artikkeliin liittyvät
Kaksi viikkoa sitten ministeri Vapaavuori esitti valtioneuvostolle työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman ratkaisun, jonka mukaan Fennovoiman pyytämä periaatepäätös hyväksyttäisiin ja Teollisuuden Voiman hylättäisiin. Valtioneuvosto ratkaisi asian Vapaavuoren esityksen mukaisesti. Vapaavuoren mielestä valtioiden välinen ydinenergiasopimus oli täysin riippumaton Fennovoimasta.

Hänen mukaansa Rosatomin kanssa allekirjoitettu yhteistyösopimus ei tehnyt häntä esteelliseksi esittelemään Fennovoiman pyytämää periaatepäätöstä hallitukselle.

"En voi nähdä mitään yhteyttä. Tosi kaukaa haetulta tuntuu", ministeri sanoo.

"Sopimus oli viranomaisten kanssa, valtioiden välillä tehty. Lupa on eri asia."

Vapaavuori sanoo, ettei hän keskustellut jääviydestään oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa.

"Ei tullut edes mieleen."

Hallintolain mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.

Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia.

Mäenpään mielestä hallintolain mukaan ei voi olla hyväksyttävää, että työ- ja elinkeinoministeriö sitoutuu käyttämään toimivaltaansa Rosatomin eduksi.

"Tämä on sopimus, jollaisia yritykset tekevät keskenään. Suomen ei olisi pitänyt edes allekirjoittaa tällaista sopimusta, jossa toisena osapuolena on yritys. Pidän asiaa erittäin vakavana, koska se vaarantaa ilmiselvästi työ- ja elinkeinoministeriön riippumattomuuden ydinenergiaa koskevassa päätöksenteossa", Mäenpää sanoo.

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainenkummeksuu myös sopimusta.

"On hyvin erikoista, että tällainen sopimus on ylipäätään allekirjoitettu. Lisäksi pidän ongelmallisena, että sopimuksen allekirjoittanut ministeri on myöhemmin esittänyt sellaisen hankkeen hyväksymistä, jossa Rosatom on mukana", sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.

Pohjolainen pitää myös mahdollisena, että Vapaavuori on ollut asiassa esteellinen. Hän viittaa hallintolain säännökseen, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tässä tapauksessa muu erityinen syy olisi Vapaavuoren ja Rosatomin toimitusjohtajan allekirjoittama sopimus ydinenergiayhteistyöstä.

Pohjolaisen mielestä Vapaavuoren mahdollinen esteellisyys olisi pitänyt selvittää avoimesti ennen Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman hakemusten käsittelyä. "Kummallista on sekin, että edellinen sopimus loppui vuonna 2004, minkä jälkeen pärjättiin kymmenen vuotta vallan hyvin ilman sopimusta. Jostain syystä sitten helmikuussa 2014 katsottiin tarpeelliseksi allekirjoittaa uusi sopimus."

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Veli-Pekka Viljasen mielestä Rosatomilla on sopimuksessa poikkeuksellinen kaksoisrooli.

"Ei ole lainkaan normaalia, että valtiosopimuksessa toisena osapuolena olevaa valtiota edustaa liiketoimintaa harjoittava yritys. Konteksti on hyvin erikoinen. Rosatom toimii ikään kuin viranomaisen roolissa, vaikka se on yritys. Asetelma korostaa sitä, kuinka lähellä Venäjän hallintoa Rosatom on."


Tämä Vapaavuorihan on aivan täysi roisto! Mitä hän on saanut tästä? Tämä on vakava juttu. Ilmankos hän jarruttaa täysillä TVO:ta. Suomi on valtiona sitoutunut Rosatomin liiketoimintaan eli Venäjän valtion "voittoa tuottamattoman korporaation" agendaan.

Tämä on MEGALUOKAN SKANDAALI.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää elinkeinoministeri Vapaavuoren ja työ- ja elinkeinoministeriön toimintaa poikkeuksellisen vakavana.

"Kysymys ei ole pelkästään esittelevän ministerin esteellisyydestä ydinvoimaloiden periaatepäätöksissä vaan siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut edistämään Rosatomin liiketoimintaa. Sopimus on oppikirjaesimerkki epäasiallisesta vaikuttamisesta viranomaiseen, eli tässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriöön."
 
Back
Top