Seuraavan sodan "panssarilaivat"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja scip10
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Minunkin kärjessä NH90 kopterit. Jos näistä muutamat alistettaisiin merivoimille suto tehtäviin, niin sija putoaisi kakkoseksi.

Toiselle sijalle pääsee Katanpää-luokan miinanetsijät. Liekö enää sodan jälkeen mitään tarvetta raivata?
Hesarien modernisoinnin peruutus lienee osin miinanetsijöiden syytä.
Rauma-luokan konemestarin mukaan Hesareilla oltaisiin menty pidempään kuin nyt pintapuolisesti päivitetyillä Raumoilla.

Kolmas sija Hornettien ilmasta maahan ohjuksille. Hornettien resurssit ja maalinosoitus?
Uuden Remeksen romaanin mukaan jokaiselle risteilyohjukselle määritetty maalit etukäteen.
Maalinosoitus suoritettu osin jopa paikanpäällä rajan takana. Liekö keksinyt omasta päästään vai saanut tietoa jostain.
 
Minunkin kärjessä NH90 kopterit. Jos näistä muutamat alistettaisiin merivoimille suto tehtäviin, niin sija putoaisi kakkoseksi.

Kertokaa ihmeessä että mikä niissä NH90 on vikana. Itse olen sitä mieltä että helikoptereita tarvitaan ja NH90 on teknisesti erinomainen väline tähän tarpeeseen. Haluaisin todella tietää mikä siitä tekee niin huonon hankinnan. Ei riitä pelkkä ne tuhotaan kentälle, koska se ei pidä paikkaansa.
 
NH:ta hankittiin liikaa. Tilaus olisi pitänyt puolittaa kun todettiin että ei saadakaan saattokoptereita. Uudet koneet tarvittiin, mutta kun mitään suuria 20 konetta tarvitsevia operaatiota ei voida tehdä missään oloissa kun ei ole saattokoneita...

Lisäksi itse NH on on edelleenkin raakile, todennäköisesti aikaisintaan vasta 2020 meillä kaikki koneet ovat FOC -tasolla.
 
NH:ta hankittiin liikaa. Tilaus olisi pitänyt puolittaa kun todettiin että ei saadakaan saattokoptereita. Uudet koneet tarvittiin, mutta kun mitään suuria 20 konetta tarvitsevia operaatiota ei voida tehdä missään oloissa kun ei ole saattokoneita...

Lisäksi itse NH on on edelleenkin raakile, todennäköisesti aikaisintaan vasta 2020 meillä kaikki koneet ovat FOC -tasolla.

Raakile? Se on siinä mielessä raakile että kaikki koneet eivät ole FOC-tasolla. Julkisissa lähteistä ei ole saatavissa juurikaan tietoa mitä todella kriittistä puuttuu tuosta IOC-mallista. Vain 5 konetta on tuota IOC-tasoa. Toimitukset kaikkien 15 IOC/+/++ tason koneiden osalta pitäisi olla vuoteen 2018 mennessä. Media on suoltanut paljon sontaa liittyen NH90 koneisiin niin Suomessa kuin esim. Saksassakin.

Mitä niillä saattokoptereilla olisi tehty? Niillä ei voi suojata kuljetus HEKOja vastapuolen ilmavoimalta. Ilmatorjunta/vastapuolen maajoukot ei mielestäni ole kovinkaan suuri uhka kuviteltavissa tehtävissä, vai kuinka? Toki voi tulla yllättäviä tilanteita jossa selustassa toimiessakin tulituelle olisi tarvetta (muutakin kuin M134).
 
Kolmas sija Hornettien ilmasta maahan ohjuksille. Hornettien resurssit ja maalinosoitus?
Uuden Remeksen romaanin mukaan jokaiselle risteilyohjukselle määritetty maalit etukäteen.
Maalinosoitus suoritettu osin jopa paikanpäällä rajan takana. Liekö keksinyt omasta päästään vai saanut tietoa jostain.

Mikä tässä on niin ongelmallista? Rajan takana on paljonkin sellaista, jonka rikkominen helpottaa meidän tilannetta, eikä siihen rikkomistyöhön ole juuri muita realistisia välineitä kuin risteilyohjukset. Pelkästään rajantakaiset tutka-asemat ja sillat muodostavat herkullisia maaleja, jotka voidaan selvittää jo rauhan aikana. Jossain määrin myös lentokentät ovat tällaisia maaleja. Jos vielä saamme tiedustelutietoja kavereilta, saattaa jokunen ohjus löytää tiensä myös esikunnan tai huoltokeskuksen pihalle. En minä sanoisi tuota JASSM-hankintaa huonoksi.

MLU 2 -päivityksen mukanahan tuli myös ilmataistelun kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia (Link 16 ym. avioniikkaa). Se ei siis ollut aivan niin kallis kuin äkkiseltään numeroita katsomalla voisi olettaa. Siten ei ole mieltä ehdottaa siihen käytettyjen rahojen siirtämistä kokonaan maavoimien raketinheittimille, kun raketinheitin ei voi siirtyä valtakunnan rajojen ulkopuolelle ampumaan ATACMS-tykistöohjuksia. Lisäksi pitää huomioida aikakausi: alkuun oli tarkoitus hankkia sekä JASSM että ATACMS, mutta nyt ATACMS on lykkäytynyt hamaan tulevaisuuteen. Eivät hankintapäätöksiä tehneet voineet tuollaista ennustaa.
 
Kuulehan, yksi ensimmäisiä strategisen iskun kohde ovat nuo hekot, jotka siis lojuvat Utissa. Ei tuollaisella määrällä hekoja mitään ihmeitä tehdä. Ei niitä riitä siirtämään oikeasti niin paljon joukkoja sinne missä niitä tarvitaan. Plus, että nuo hekot tulevat ilmassa melko helposti alasammutuiksi.

Noiden hekojen hinnalla olisi voitu varustaa esimerkiksi joku 40-8000 sotilaan Suojeluskunnat huippuluokan valmiudella ja varustuksella, sekä ostaa pirusti alueilmatorjuntaohjuksia, vaikkapa 4x sen verran NASAMSeja mitä ostettiin nyt (ja mieluusti paremmilla ohjuksilla, kuten vaikka ESSM tai Meteor). Käyttökuluilla palkata vaikka Santahaminaan, Kaartiin ja Hyrylään kuhunkin 24/7 valmiudessa oleva kantahenkilökunnasta koostuva sotilaspoliisikomppania.

Entä jos strateginen isku tehdäänkin Rovaniemelle?


Sitä en kyllä vähääkään käsitä, mitenkä joku NASAMS patteri korvaisi helikoptereita??
 
Mikä tässä on niin ongelmallista? Rajan takana on paljonkin sellaista, jonka rikkominen helpottaa meidän tilannetta, eikä siihen rikkomistyöhön ole juuri muita realistisia välineitä kuin risteilyohjukset. Pelkästään rajantakaiset tutka-asemat ja sillat muodostavat herkullisia maaleja, jotka voidaan selvittää jo rauhan aikana. Jossain määrin myös lentokentät ovat tällaisia maaleja. Jos vielä saamme tiedustelutietoja kavereilta, saattaa jokunen ohjus löytää tiensä myös esikunnan tai huoltokeskuksen pihalle. En minä sanoisi tuota JASSM-hankintaa huonoksi.

Juuri näin, ja samalla tavalla venäläiset ovat kartoittaneet Suomen avainkohteet.
 
Mikä tässä on niin ongelmallista? Rajan takana on paljonkin sellaista, jonka rikkominen helpottaa meidän tilannetta, eikä siihen rikkomistyöhön ole juuri muita realistisia välineitä kuin risteilyohjukset. Pelkästään rajantakaiset tutka-asemat ja sillat muodostavat herkullisia maaleja, jotka voidaan selvittää jo rauhan aikana. Jossain määrin myös lentokentät ovat tällaisia maaleja. Jos vielä saamme tiedustelutietoja kavereilta, saattaa jokunen ohjus löytää tiensä myös esikunnan tai huoltokeskuksen pihalle. En minä sanoisi tuota JASSM-hankintaa huonoksi.

Risteilyohjukset ovat sinänsä järkiostos, mutta esim. vaihtoehtona olleesta Tauruksesta tarjolla oli myös maasta ammuttava versio. Suomi on kuitenkin pieni maa ja ilmavoimat pohjimmiltaan melko pienet. Maasta ammuttuna kantama on ihan riittävä ja maalaukaisumahdollisuus mahdollistaa tulen massoittamisen paremmin kuin ilmasta tapahtuva laukaisu.
 
Kertokaa ihmeessä että mikä niissä NH90 on vikana. Itse olen sitä mieltä että helikoptereita tarvitaan ja NH90 on teknisesti erinomainen väline tähän tarpeeseen. Haluaisin todella tietää mikä siitä tekee niin huonon hankinnan. Ei riitä pelkkä ne tuhotaan kentälle, koska se ei pidä paikkaansa.
Toistetaampa itseäni:
NH-90 kauppoihin on mennyt tällä hetkellä *vain* noin 500 miljoonaa kun apujärjestelmät huomioidaan. No saisi sillä kolme patteria NASAMSeja eli tuplattua Suomen NASAMS-määrän ja jäljelle jäisi rahaa 100 miljoonaa euroa. 100 miljoonalla saisi 10000 euron aseet ja varusteet (eli yhden taistelijan täyden setin) yhteensä vain 10000 sotilaalle. Pelkät aseet saisi 40000 sotilaalle. NH-90 kopterin lentotunnin hinta on 3800 euroa ja jos noilla lennetään edes sen verran, mitä tarvitaan lentokyvyn ylläpitämiseksi piloteilla, eli about 200h/pilotti/vuosi, niin tästä tulee kustannuksia (jos oletetaan että per kone koulutetaan 2 pilottia) 2x20x200x3800= 31 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden kantapeikon palkkauskulut ovat sanotaan nyt vaikka 4000 euroa kuussa, eli 50000 vuodessa. 31 miljoonalla eurolla palkkaisi 620 kantapeikkoa palvelukseen, eli paltteerallaan 4 komppaniaa.
 
En kyllä ymmärrä jatkuvaa tunnepohjaista kritiikkiä siitä, että ilmavoimille ollaan hankkimassa AG-suorituskykyä, JASSM-ohjuksia ja maavoimille jotain muuta pitkänkantaman astaloa, joilla mahdollistetaan nykyaikaisen taistelukentän kannalta kriittinen puolustushaara- ja JOINT-tason vaikuttamiskyky vihollisen syvyyteen. Ei näiden niputtaminen samaan kategoriaan 30-luvun panssarilaivojen ja muiden "turhakkeiden" kanssa ole lainkaan verrannollista tai edes järkevää.

Lisää vaan sarkapukuja, ruosteisia norincoja, hevoskärryjä ja rapakuntoisia reserviläisiä, niin niillä mennään kyllä vai Uraliin asti. Tai jos nyt alkuun edes paistamaan vähän makkaraa ja fiilistelemään ammoin suoritetun varusmiespalveluksen ajan kultaamaa nostalgiaa. On ainakin vihollisen vaikuttamiskyvyllä runsaasti maaleja, joihin vaikuttaa ja kotiseurakuntien papit saavat taas kahvia juodakseen.
 
Toistetaampa itseäni:
NH-90 kauppoihin on mennyt tällä hetkellä *vain* noin 500 miljoonaa kun apujärjestelmät huomioidaan. No saisi sillä kolme patteria NASAMSeja eli tuplattua Suomen NASAMS-määrän ja jäljelle jäisi rahaa 100 miljoonaa euroa. 100 miljoonalla saisi 10000 euron aseet ja varusteet (eli yhden taistelijan täyden setin) yhteensä vain 10000 sotilaalle. Pelkät aseet saisi 40000 sotilaalle. NH-90 kopterin lentotunnin hinta on 3800 euroa ja jos noilla lennetään edes sen verran, mitä tarvitaan lentokyvyn ylläpitämiseksi piloteilla, eli about 200h/pilotti/vuosi, niin tästä tulee kustannuksia (jos oletetaan että per kone koulutetaan 2 pilottia) 2x20x200x3800= 31 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden kantapeikon palkkauskulut ovat sanotaan nyt vaikka 4000 euroa kuussa, eli 50000 vuodessa. 31 miljoonalla eurolla palkkaisi 620 kantapeikkoa palvelukseen, eli paltteerallaan 4 komppaniaa.

Tässä on nähtävästi näkökulmana sivuuttaa tavoiteltu helikopterien tuottaman suorituskyky ja käyttää rahat muuhun. Emme tiedä mitä on vaa'an toisessa kupissa ollut kun hankintoja päätettiin. Niin kuin tiedetään, Suomessa, kuten suurin piirtein kaikissa ei-suurvaltamaissa, joudutaan tekemään kompromisseja, kun kaikkea ei voi saada.
 
Mitä niillä saattokoptereilla olisi tehty? Niillä ei voi suojata kuljetus HEKOja vastapuolen ilmavoimalta. Ilmatorjunta/vastapuolen maajoukot ei mielestäni ole kovinkaan suuri uhka kuviteltavissa tehtävissä, vai kuinka? Toki voi tulla yllättäviä tilanteita jossa selustassa toimiessakin tulituelle olisi tarvetta (muutakin kuin M134).
Onhan toki nykyaikaisissa taistelu/saattohekoissa ilmasta-ilmaan ohjuksetkin. Toisaalta AINA omien hekojen ollessa ilmassa osastona (yksitäisilläkin koneilla erittäin mielellään) tulee olla ilmaherruus vähintäänkin alueellisesti. Vihollisen IT-aseet tulee lamauttaa ja hävittäjätorjunnalla pitää taivas puhtaana.

No alkuperäinen ajatus oli kyetä siirtämään valmiusprikaatien iskuporras koneilla painopisteen mukaan. Vaikka ilmasuoja olisikin edes harmaassa vaiheessa ei hekoilla lennellä minnekkään missä on edes epäilys pinta-vihollisesta. Jos taas ei ole välitöntä vihollis uhkaa niin joutaa tekemään useamman reissun eikä tarvita niin paljon koneita. Hypoteettisessa maahanlasku skenaariossa joudutaan laskemaan kevyesti varustetut joukot (ilmarynnäkkö joukot ovat aina kevyttä jalkaväkeä) liian kauas kohteesta, kun ei ole saattokoptereita jotka tekevät tulivalmistelun laskeutumisalueelle, tukevat laskun aikana (kriittisin vaihe ilmarynnäkössä) ja toimivat lentävänä tykistönä kunnes paikalle saadaan vedettävätykistö. M134:t ovat ihan kivoja ja jopa tarpeellisia KV-tehtävissä, mutta aivan käyttöarvottomia ilmarynnäkön tukemiseen.

Itse en näe tällaista ilmarynnäkkötoimintaa tarpeellisena tai järkevänä, mutta tämä oli konsepti jota haettiin kun NH:t hankittiin! Nykyisin ilman saattohekoja NH:t ei pysty kun erikoisjoukkojen kuljetuksiin harmaassa vaiheessa, normaaliajan viranomaistentukemiseen sekä KV-toimintaan. Näihin olisi riittänyt se puoletkin nykyisestä määrästä.
 
Viimeksi muokattu:
Minä sain aikoinani sen käsityksen että taistelukoptereita haaveiltiin ihan perinteiseen tst-kopteritoimintaan, rynnäköintiin, pst:hen jne (vrt. myöhempi iskukykytutkimus). Kun poliitikot eivät tälle lämmenneet niin sitten kehitettiin tämä 'saattokopteri' -konsepti koska se kuulosti puolustavammalta ja vähemmän aggressiiviselta.

Ilmarynnäkköjä todennäköisempänä ja mielekkäämpänä käyttötapana pidän yksinkertaisesti nopeita joukkojen ja kevyen kaluston siirtoa painopistealueille, unohtamatta esim. evakuointeja. Komppania miehiä oikeassa paikassa on parempi kuin divisioona väärässä. Suomi on iso maa, vähän tiestöä, paljon vesistöjä, siltoja voi sodassa katketa jne. Tietysti rauhanajan tarpeisiin, harjoitteluun, kv. toimintaan jne perustoimintoihin riittäisi vähempikin määrä, mutta kyllä sodassa paljon on parempi kuin vähän. Tappioita kuitenkin tulee, huolto voi tökkiä jne.
Kokonaan toinen juttu on sitten, tuliko veikattua väärää hevosta? Kyllähän ihan neutraaleinkin silmin katsottuna NH90 on ollut melkoinen aikataulukatastrofi, kopterimaailman vastine Olkiluoto 3:lle.
 
Minä sain aikoinani sen käsityksen että taistelukoptereita haaveiltiin ihan perinteiseen tst-kopteritoimintaan, rynnäköintiin, pst:hen jne (vrt. myöhempi iskukykytutkimus). Kun poliitikot eivät tälle lämmenneet niin sitten kehitettiin tämä 'saattokopteri' -konsepti koska se kuulosti puolustavammalta ja vähemmän aggressiiviselta..
No voi olla noinkin, mutta kyllä minä olen ainakin ymmärtänyt alkuperäisen Valmiusprikaati konseptin aikanaan sotakouluopetuksessa siten, että jokaiseen PR:iin piti kouluttaa yksi pataljoona kykyneväksi SIETO tilassa ilmarynnäkköön jonka kuljettaisi HelikopteriRYKMENTTI. Olen nähnyt joskus kaavion HekoR:n kokoonpanosta jossa oli 1xKuljHekoP ja 1x TstHekoP...tämän joukon kanssa harjoiteltiin joskus sotakoulussa yhteistoimintaakin paperi ja kelmu tasalla...

Kokonaan toinen juttu on sitten, tuliko veikattua väärää hevosta? Kyllähän ihan neutraaleinkin silmin katsottuna NH90 on ollut melkoinen aikataulukatastrofi, kopterimaailman vastine Olkiluoto 3:lle.
Juuri näin. Kyllä me taidettiin veikata väärää hevosta....
 
Lisää vaan sarkapukuja, ruosteisia norincoja, hevoskärryjä ja rapakuntoisia reserviläisiä, niin niillä mennään kyllä vai Uraliin asti. Tai jos nyt alkuun edes paistamaan vähän makkaraa ja fiilistelemään ammoin suoritetun varusmiespalveluksen ajan kultaamaa nostalgiaa. On ainakin vihollisen vaikuttamiskyvyllä runsaasti maaleja, joihin vaikuttaa ja kotiseurakuntien papit saavat taas kahvia juodakseen.

Vaikka en sinällään Hessukessun taustajoukoissa seisokaan, niin ymmärrän hänen ajatusmaailmaansa. Voimme hankkia helikoptereita 400-500 miljoonan euron arvosta ja ylläpitää niitä 31 miljoonalla eurolla vuodessa.

Toinen vaihtoehto olisi hankkia tuolla rahalla tulivoimaisia maajoukkoja, jotka pystyvät nekin vastaamaan koko valtakunnan alueella. AMV konetykillä maksaa n. 3 miljoonaa euroa, joten koptereiden hinnalla olisi saatu noin 150 ajoneuvoa. Tehdään hyvin karkea laskutoimitus: 15 kpl AMV per komppania (3 joukkuetta a 4 AMV + komppanianpäällikön AMV, MEDEVAC-AMV ja AMOS-AMV). Helikoptereiden hinnalla olisi siis varustettu 10 suhteellisen tulivoimaista ja hyvin suojattua komppaniaa. Jos Suomi olisi juuri oikean muotoinen, 11 komppaniaa voitaisiin sijoittaa niin, että aina on komppania 104 kilometrin säteellä mistä hyvänsä pisteestä valtakunnan alueella. Kauanko tuon joukon alueelle saapumiseen kuluu? 100 kilometrin matkan taittamiseen voi mennä toista tuntia, mutta toisaalta on varmasti ennakoitavissa, missä joukkojamme tarvitaan ja luultavasti niitä tarvitaan hyvät liikenneyhteydet omaavilla alueilla, eli mitään metsäpolkuja pitkin tuskin joudutaan ajelemaan 50 km/h.

Helikoptereilla kulkee ehkä jopa kaksi komppaniaa kevyttä jalkaväkeä kertasiirrolla. Toisaalta sen paikalle saapumiseen kuluu aikaa, koska NH90:n maksiminopeus on 300 km/h. Eli kaksi komppaniaa kevyttä jalkaväkeä olisi saatavilla mihin tahansa Suomeen n. 1½ tunnin viiveellä. Periaatteessa, jos voimat halutaan jakaa, kopterit voitaneen jakaa kahteen tukikohtaan, jolloin yksi komppania kevyttä jalkaväkeä olisi saatavilla alle tunnissa mihin tahansa paikkaan valtakunnan alueelle.

Kumpi on parempi, kaksi komppaniaa kevyttä jalkaväkeä siirrettynä koptereilla kertasiirrolla vai yksi komppania keskiraskasta jalkaväkeä, joka liikkuu panssaroiduilla ajoneuvoilla? En tiedä, mutta jälkimmäinen vaihtoehto kuulostaa erittäin houkuttelevalta, jos tarkoitus ei ole tehdä ilmarynnäköitä vihollisen selustaan vaan torjua vihollisen tekemää maahanlaskua/maihinnousua syvällä omalla alueellamme. Helikoptereilla saadaan toki keskitettyä joukkoja nopeammin, mutta ensimmäisten tappioiden jälkeen kyky laskee huomattavasti. Lisäksi helikoptereiden kuljettamalla kevyellä jalkaväellä ei ole kovin raskasta kalustoa: 81 mm kranaatinheitin saattaa hyvinkin olla joukon raskain ase.

Helikoptereita puolustaisi se, jos meillä olisi esim. 5 komppaniaa kevyttä jalkaväkeä korkeassa valmiudessa (=ammattilaisista koottu joukko). Tilanne ei kuitenkaan ole se, joten helikoptereillakin kuljetetaan joka tapauksessa reserviläisiä, joita riittää varmasti myös AMV-komppanioiden miehittämiseen. On kyllä hyvä ajatella myös tulevaisuutta, eikä lähteä kehittämään puhdasta massa-armeijaa (=Hessukessun ideat 10 000 miehen kuorma-autojoukoista), mutta AMV-kalusto olisi varmasti hyödynnettävissä pienessä ammattiarmeijassakin.


Edit: Helikoptereilla on joitakin kykyjä, jotka AMV-pumpuilta puuttuvat, mutta ovatko ne sellaisia, että niistä kannattaa maksaa? Yhden kopterin hinnalla saanee ihan kohtalaisen kenttäsairaalan ja muutaman kopterin hinnalla jo halvan miinalaivan.
 
Viimeksi muokattu:
@RPG83 perusteli hyvin. Olen samoilla linjoilla - tosin sillä erolla että matematiikka ei ole ihan noin suoraviivainen koska ne 3-5 kpl MI-8:ja olisi pitänyt jo RA-, KV- ja ERIKJ-tarpeiden takia korvata uusilla joka tapauksessa. Ei mielestäni kuitenkaan NH:lla joka toistaiseksi on osoittautunut lähinnä kuten @fulcrum sanoi ilmojen Olkiluoto 3:si...
 
@RPG83 perusteli hyvin. Olen samoilla linjoilla - tosin sillä erolla että matematiikka ei ole ihan noin suoraviivainen koska ne 3-5 kpl MI-8:ja olisi pitänyt jo RA-, KV- ja ERIKJ-tarpeiden takia korvata uusilla joka tapauksessa. Ei mielestäni kuitenkaan NH:lla joka toistaiseksi on osoittautunut lähinnä kuten @fulcrum sanoi ilmojen Olkiluoto 3:si...

Joo, erikoisjoukot olisivat tarvinneet jonkin vispilän joka tapauksessa. Mitä muita vaihtoehtoja kuin NH90 tuohon aikaan oli? Sikorskyn tekeleet ja AgustaWestlandin kopterit?
 
Merlin olisi ollut 2000-luvun alussa samanlainen arpapeli kun NH:kun...varmaan Blackhawk olisi ollut varmin valinta. Siihenhän Ruotsissakin päädyttiin.
 
Ruotsalaisetkin kyllä tekivät saman virheliikkeen kuin me...

Sweden
In 2001, Sweden signed a contract for 18 helicopters, made up of 13 TTT/SAR and 5 ASW variants to be operated by the Swedish Air Force.[70][71] The NH90 is known as the Helikopter 14 (HKP14) in Swedish service, with the NFH designated HKB14B.[72] By January 2013, Sweden had ordered 18 NH90s with six helicopters delivered.[38] Sweden did not expect their NH90s to be operational until 2020 and ordered 15 UH-60M Black Hawks in 2011,[73] Sweden deployed four of their new Black Hawks to Afghanistan in March 2013.[74]

http://en.wikipedia.org/wiki/NHIndustries_NH90
 
JASSM hankinassa lähinnä tälläistä maallikkoa mietityttää kuinka hyvin Hornetteja voidaan käyttää tuollaisiin tehtäviin, sillä luulisi vihollisen ilmatoiminnan aiheuttavan tarpeeksi haasteita. Tälläiset asiat kuitenkin on varmasti minua fiksumpien toimesta mietitty etukäteen, joten jos JASSM -ohjuksia voidaan käyttää hyvin kaukovaikuttamiseen niin en kyllä näe sitä mitenkään turhana hankintana. Samoin MLRS:lle olisi hyvä jos sille saataisiin jotain sellasta a-tarviketta jolla voi vaikuttaa hieman pidemmällekkin (esim. jo ideana kuopattu ATACMS). RPG83:n AMV vs NH90 on kyllä ajatuksia herättävä.
 
Back
Top