Suomalainen talouspropaganda

"hintojen halventaminen on epätervettä ja vaarallista" ????

http://www.hs.fi/talous/a1439690312361?jako=00a7f7439f9201d973ddfe1865d85577


HS-GALLUP
Kaupan sijainti merkitsee suomalaisille ruoan hintaa enemmän
Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat tarkkailevat aiempaa enemmän hintoja


Suomalaiselle myymälän sijainti on edelleen tärkeämpi seikka kuin ruoan hinta, mutta hinnan merkitys on kasvanut, käy ilmi kyselystä, jonka TNS Gallup on tehnyt Helsingin Sanomille.

Kyselyssä haastateltaville esitettiin seuraavat kysymykset: Onko suhtautumisesi elintarvikkeiden hintaan muuttunut? Mitkä tekijät vaikuttavat eniten siihen, minkä ruokakaupan valitset?

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kolme tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat ruokakaupan valintaan. Vastaajista 69 prosenttia ilmoitti tärkeimmäksi kriteeriksi kaupan sijainnin ja 57 prosenttia hintojen edullisuuden. Valikoiman laajuuden pani ensimmäiseksi kriteeriksi 41 prosenttia vastaajista.

Näin kysely tehtiin
TNS Gallup selvitti HS:n pyynnöstä suomalaisten näkemyksiä yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista kysymyksistä.

Haastatteluihin osallistui 1010 suomalaista, jotka olivat 15–74-vuotiaita.

Aineisto kerättiin kesäkuussa.

Tutkimustulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hintojen edullisuus on tärkeä peruste varsinkin monelle opiskelijalle ja eläkeläiselle, pohjois- ja itäsuomalaiselle sekä sosiaalidemokraatille. Keskimääräistä harvempi yrittäjä, akateemisesti koulutettu ja kokoomuksen kannattaja pitää edullista hintatasoa tärkeänä perusteena ruokakaupan valinnassa.

Valikoimien laajuus on tärkeätä keskimääräistä useammalle pääkaupunkiseudulla asuvalle, johtajalle ja ylemmälle toimihenkilölle. Vihreän liiton kannattajista kaksi kolmasosaa kiinnittää huomiota valikoimien laajuuteen päättäessään, mistä ostaa ruokatarvikkeensa.

Runsaat valikoimat merkitsevät keskimääräistä vähemmän 50 vuotta täyttäneille, ruuhka-Suomen ulkopuolella asuville sekä eläkeläisille. Myös keskimääräistä harvempi perussuomalainen ja keskustalainen kiinnittää erityistä huomiota elintarvikekauppansa valikoimien laajuuteen.

Tuotteiden laadukkuus on tärkeä asia kokoomuslaisille, akateemisesti koulutetuille, johtajille ja ylemmille toimihenkilöille sekä yrittäjille ja eläkeläisille. Alle 30-vuotiaat, opiskelijat ja työntekijät ovat esimerkkejä väestöryhmistä, joille laatu merkitsee tavallista vähemmän ruokakaupan valinnassa.

Kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista suhtautuu elintarvikkeiden hintoihin kuten aiemminkin. Melkein kolmannes kansasta kuitenkin kiinnittää hintoihin aikaisempaa enemmän huomiota.

Moni vasemmistoliittolainen ja perussuomalainen kiinnittää nyt enemmän huomiota ruokatarvikkeiden hintoihin kuin aiemmin.

Keskimääräistä harvempi johtaja ja ylempi toimihenkilö, akateemisesti koulutettu sekä kokoomuslainen ja vihreä on viime aikoina muuttanut suhtautumistaan ruoan hintaan.

Keskustelu ruoan hinnasta vilkastui sen jälkeen, kun S-ryhmä ilmoitti elintarvikkeiden hintojen halventamisesta. Tällä viikolla S-ryhmä kertoi sadan tuotteen hinnanlaskusta. Esimerkiksi grillinakin hintaa osuuskaupat alentavat 17 prosenttia.

S-ryhmän mukaan kysymys ei ole mistään kampanjasta vaan strategiasta.

S-ryhmän suurimpiin osuuskauppoihin kuuluva HOK-Elanto kertoi tällä viikolla, että sen ruokakaupan määrä kasvoi alkuvuonna prosentin. Hintojen halventamisen takia ruokakaupan liikevaihto väheni 0,4 prosenttia.

Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mielestä hintojen halventaminen on epätervettä ja vaarallista. Hänen mukaansa K-kauppiaat ovat laskeneet hintoja vastuullisesti.

Helanderin mukaan K-ryhmä vastaa kilpailijansa haasteeseen laadulla ja palvelulla.
 
Viimeksi muokattu:
Bushmaster kirjoitti:
Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mielestä hintojen halventaminen on epätervettä ja vaarallista.
Klikkaa laajentaaksesi...

magitsu kirjoitti:
No onhan se jos ja kun se tehdään yksipuolisesti isomman oikeudella.
Tuottajilta ei varmaan kysytty kun ne pistettiin maksamaan ale, josta kauppa ottaa kunnian.

Tästä juuri männä päivinä keskusteltiin:
http://maanpuolustus.net/threads/suuri-maatalouskeskustelu.4332/page-11
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka en maanviljelijä olekkaan niin maatalouden asema taitaa olla suorastaan pirullisen vaikea kun kaikki näyttää menevän tänä vuonna pieleen EU pakotteet, Venäjän vastapakotteet, lisäksi sää on mitä on eli huono puuttuu vielä heinäsirkat ja yö pakkaset, siinä sitä on yhdellä elinkeinolla pureksimista ihan tarpeeksi.
Tosin en usko Helanderin ajattelevan maanviljelijää puupenninvertaa taitaa miestä huolestuttaa enemmän omat palkkiot ja Keskon osakkeen tuotto.
 
Äkkiseltään vielä samasta aiheesta tuoretta juttua:

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lehdistötiedote_Verojen_kirja2.pdf
"LEHDISTÖTIEDOTE 21.8.2015 Tuloverotus on tiukka verrattuna kilpailijamaihin ja kiristynyt entisestään Kansainvälisessä vertailussa Suomi on tiukan palkkaverotuksen maa, etenkin suurituloisten osalta. Suomessa työn verotus on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä viime vuosina. Vuonna 2014 työtä verotettiin 25,11 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 23,15 prosenttia. Yli 130 000 euroa vuodessa ansaitsevien ansiotulojen verotus on Suomessa 2,1—10,0 prosenttiyksikköä kireämpää kuin keskeisissä kilpailijamaissamme — Alankomaissa, Saksassa ja Ruotsissa — sekä Britanniassa. Lisäksi Ruotsi verottaa keskituloisia noin 7 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi. Pienituloisten osalta Ruotsi ja Alankomaat verottavat Suomea kevyemmin. Vain Saksa verottaa palkansaajia Suomea rankemmin, mutta tämäkään ei koske suurituloisia. Suomen verotus on muutenkin eurooppalaisittain kireää. Suomen kokonaisveroaste, 44 prosenttia vuonna 2014, on samansuuruinen Ruotsin kanssa. Se on kuitenkin korkeampi kuin muissa keskeisissä vertailumaissa, joissa se on kymmenisen prosenttiyksikköä matalampi. Myös palkansaajan rajaveroasteen kohdalla suhde vertailumaihin on samankaltainen. Ennen talouskriisiä työn verotus oli Suomessa laskussa. Mutta viime vuosien päätösten vuoksi veropolitiikan pitkäaikainen tavoite työn verorasituksen alentamiseksi karkaa nyt yhä kauemmas. Verotuksen rakenne on pysynyt pitkälti ennallaan, vaikka myös kulutusverot ja maksut ovat nousseet. Yhteisö-, omaisuus- ja pääomatuloverojen osuus BKT:sta on kasvanut pitkällä aikavälillä. Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta EVA Fakta Verojen kirjasta, joka on päivitetty ja täydennetty versio tammikuussa 2014 ilmestyneestä teoksesta. Tiedot on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkija Hannu Kaseva. EVA Fakta Verojen kirja, täydennetty toinen painos, ja lisätietoa on luettavissa EVAn sivuilta www.eva.fi. Lisätietoja: Tutkija Hannu Kaseva, ETLA puh. 09 609 90244, sähköposti [email protected] Viestintäpäällikkö Henna Hopia, EVA puh. 045 601 8886, sähköposti [email protected]"

http://mikkosavelius.puheenvuoro.uu...us-on-kilpailijamaita-kireampaa?ref=karuselli
"Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi perjantaina (21.8.2015) päivitetyn version Verojen kirjasta. Lehdistötiedotteessa huomautettiin, että Suomen palkkaverotus on kilpailijamaita kireämpää erityisesti keski- ja suurituloisten osalta - ero Ruotsi hyväksi on jopa seitsemän prosenttiyksikköä. Tämä on ristiriidassa niiden vasemmistopopulististen vaatimusten kanssa, jotka haluaisivat vielä entisestään kiristää nykyistä solidaarisuusveroa.

Ruotsi verottaa Suomea kevyemmin keski- ja suurituloisia
Palkkaverotus vertailu Suomen ja Ruotsin välillä on karua luettavaa. Maiden kokonaisverotus on suunnilleen sama 44 prosenttia, mutta erot syntyvät keski- ja suurituloisten verotuksessa. Siinä vaiheessa, kun keskiluokkaisen verotus Ruotsissa on peräti seitsemän prosenttiyksikköä kevyempää, niin maata voi nimittää veroparatiisiksi - tai Suomea ahkeruutta ja koulutusta yliverottavaksi maaksi.

Miksi korkeasti koulutettujen palkkaverotus ei saisi ylittää kilpailijamaita? Kuvitellaan, että ulkomainen lääketehdas hakee tutkimusyksikölleen sijoituspaikkaa eri maiden välillä - ja on päätynyt valitsemaan joko Suomen tai Ruotsin. Tutkimustyö vaatii korkean tuottavuuden ja sitä kautta kovapalkkaisia henkilöitä. Näitä henkilöitä täytyy pystyä houkuttelemaan ympäri Eurooppaa. Tällöin korkea verotus voi muodostua rekrytoinnin esteeksi.

Sivumennen mainittakoon, että ulkomaalaisomisteinen lääketehdas Bayer maksoi Suomeenperäti 91 miljoonan euron edestä jo pelkästään yhteisöveroa. Ja tähän päälle vielä palkkaverot.

Solidaarisuusvero on hölmöläisten keksintö
Politikkojen puheista huolimatta, suurituloisille suomalaisille suunnatun solidaarisuusveron tuotot ovat olemattomat, vaikka sitä on ehditty kiristämään jo muutaman kerran. Solidaarisuusveron tulo budjettiin on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin yhden kymmenesosa prosentin, siis noin 0,1 %, verran kaikista verotuloista. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu kuinka paljon solidaarisuusveron vuoksi Suomesta on muuttanut pois korkeasti koulutettuja henkilöitä tai jäänyt teollisia investointeja väliin.

Korkein rajaveroaste vertailussa
Suomen korkein veroaste on kilpailijamaita korkeampi. Ero Saksaan ja Iso-Britaniaan on jopa 10 prosenttiyksikköä. Siinä on korkeasti koulutetulle, hyväpalkkaiselle nuorelle mahdollisuus valita, missä maassa haluaa luoda työuransa. Puhumattakaan siitä, jos joku kotimaahan jäänyt suomalainen haluaa palkkatyöllä saavuttaa jotakin.

  • Suomi 57,2
  • Ruotsi 56,9
  • Alankomaat 53,4
  • Saksa 47,5
  • Iso-Britannia 47,0"
 
Olipa mielenkiintoinen tuo ylläoleva Mustaruudin laittama juttu.

Luulen, että Heikka on oikeassa.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1440642018075


Innovaatio-sana kelpaisi vasemmistolle, elleivät Katainen ja Himanen olisi omineet sitä
KOTIMAA 27.8.2015 13:02 Päivitetty: 28.8.2015 16:07
1305811024584

KOLUMNI
Taneli Heikka
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.


1305811025909


Aamun lääkärikäynnillä erääseen takalistoon oli tungettu innovaatio. Luotaimesta oli apua. Näin totesi muuan irvileuka Facebookissa. Kannanottoa voidaan pitää innovaatiomyönteisenä.

Punalippuja heiluttavat mielenosoittajat vastustivat viime viikonlopun suurmielenosoituksessa innovaatiota ja valtion budjettileikkauksia. Historian digitaalisiin kuva-arkistoihin jää banderolli "Tunkekaa innovaatiot perseeseenne".

Somessa nousi innovaatioraivo. Viruksen lailla levisi otsikko "Tämä lakana kiihdytti – asiantuntija pöyristyi". Todettiin yhtäältä, että Suomi elää innovaatioista. Jos niitä olisi tarjolla vientiin, leikkauksia ei tarvittaisi.


Tätä pilkkaamaan nousivat aggressiivisesti niin sanotut innovaatiokriitikot. He eivät toki vihaa innovaatioita, vaan ainoastaan vaativat avointa keskustelua innovaatioiden ongelmista.

Anarkistit ja kommunistit pitävät innovaatioita kapitalistien uuskielenä. Innovaatiousko lieneekin uinut julkisen politiikan oikeaksi opiksi samaan tapaan kuin monikulturalismi.

Ja ovathan innovaatiokriitikot tavallaan oikeassa. Suomi on maailman innovatiivisin maa, jonka talouskriisistä selviytyäkseen on pakko leikata siitä korkeasta osaamisesta, jolla tälle karille osattiin navigoida.

Aivan uusi sana innovaatio ei ole. 1500- ja 1600-lukujen Euroopassa innovaattori oli haukkumasana. Sitä käytettiin niistä, jotka yrittivät muuttaa vallitsevaa maailmanjärjestystä ja valtahierarkioita. Teologian alueella esimerkiksi homoseksuaalisuuden hyväksyminen on innovaatio.

Nykymerkityksensä innovaatio sai taloustieteilijä Josef Schumpeterin teksteissä 1930-luvulla. Hänelle innovaatio oli prosessi, jossa heikot tuotteet ja toimintatavat karsiutuivat kekseliäämpien tieltä. Innovaatioissa oli siis kyse luovasta tuhosta.

Tämä tuho on Suomessa käynnissä. On ymmärrettävää, että ne joita se kovimmin koskee, haluavat tunkea sen pimeään paikkaan.

Uudempi innovaatioteoreettinen kirjallisuus luo toiveikasta valoa. Innovaatio on mikä tahansa, mikä luo uutta arvoa. Esimerkiksi ihmisarvoa, sosiaalista pääomaa, ekologista kestävyyttä, viisautta ja hyvinvointia. Toki myös rahaa. Uuden arvon synnyttäminen vaatii kaikkien yhteiskunnallisten tahojen vuorovaikutusta, eräänlaista suurta Maailma kylässä -festivaalia.

Usein mainittu esimerkki innovaatioympäristöstä on Yhdysvaltain Piilaakso, jonka ylivoimainen luomisvoima syntyi aseteollisuuden, hippikulttuurin, yrittäjyyden ja maahanmuuton yhdistelmästä. Renessanssin Firenze on toinen suosittu esimerkki. Siellä papit, pankkiirit, poliitikot ja taiteilijat ryyppäsivät yhdessä ja loivat modernin Euroopan. Nyky-Suomessa kukaan edellä mainituista ei edes puhu toisilleen.

Paradoksaalista on, että nykyiset innovaatiokriitikot ovat useimmiten monikulturalisteja, kun taas maahanmuuttokriitikot uskovat puhtaan suomalaisen kulttuurin ylivoimaiseen innovaatiokykyyn.

Kapitalistit ja utopistit pitävät innovaation käsitteestä. Harva sana sisältää sekä toivon paremmasta maailmasta että itseä hyödyttävät keinot, jolla sen voi saavuttaa. Innovaatio onkin ihanne, jonka vasemmisto omaksuisi, elleivät Jyrki Katainen jaPekka Himanen olisi kaapanneet sitä kokoomukselle.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa innovaation kohtalo on vähän kuin solidaarisuuden. Hieno solidaarisuuden ihanne happani, kun vasemmisto omi sen kapinalaulujensa ja moraalisen omahyväisyytensä iskusanaksi.

Nyt poliittinen oikeisto on innostuneempi innovaatioista kuin vasemmisto. Innovaatiivista muutosta kun vastustavat nyt ne, joita ennen kutsuttiin edistyksellisiksi.

Innovaatiopolitiikan linjakiistan voikin kiteyttää dilemmaan: käyttäisikö operaatiossa mieluiten neuvostomallista ns. suristinta, vai kaikkialla läsnäolevaa, ubiikia internet-sovellusta?

Makuasia tämäkin, ja kummassakin on puolensa. Innovatiivisimpia ympäristöjä ovat ne, jotka suvaitsevat kumpaakin tapaa.

Kirjoittaja on on Yhdysvalloissa, Washington DC:ssä asuva toimittaja ja yrittäjä, joka tekee väitöskirjaa digitalisaatiosta ja demokratiasta.
 
Suomi on omituisten ja osaamattomien päättäjien ja virkamiesten maa. Meillä on sössitty mahdollisuus saada rahoitusta Euroopan investointirahastosta, jolla on käytössään 315 miljardia euroa. Nyt ei tipu lainaa, ei myöskään rahaan innovaatiohin liittyviin kärkihankkeisiin. Keskustelin erään alaa tuntevan kanssa. Hän pitää poliitikkojemme ja johtavien virkamiestemme toimia (toimimattomuutta/osaamattomuutta) pöyristyttävänä ja äärimmäisen vahingollisena maallemme!

01.09.2015 10:26

STT

"Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi, että hallituksen kärkihankkeiden avulla pyritään nyt luomaan mielikuvia. Hän pitää propagandana puheita, että niillä saataisiin aikaan työllisyysasteen nousu 72 prosenttiin.

Hankkeiden rahoitus on vielä auki. Lehto kummastelee, miksei hallitus ole halunnut hyödyntää EU:n investointirahastoa suurten investointien rahoittamiseen. Suomi ei ole osallistunut rahastoon eikä ole myöskään saamapuolella."

EU julkisti 315 miljardin euron investointirahaston
Jean-Claude Juncker
EU-komissio julkisti tänään 315 miljardin euron investointirahaston.
26.11.2014 12:26
Taloussanomat
Euroopan komissio julkisti tänään 315 miljardin euron investointisuunnitelman maanosan talouden elvyttämiseksi. Lisäksi EU yrittää suunnitelman avulla saada lisää ihmisiä työmarkkinoille.

Suunnitelman tärkein osa on uusi strategisten investointien rahasto. Julkiseen rahaan perustuvan rahaston tarkoituksena on lisätä investointeja ainakin 315 miljardia euroa vuosina 2015-17.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Kerrankin teksti, joka istuu juuri otsikon alle!

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1440731325952

Suomi on omituisen talouspolitiikan maa, sanovat Vartiainen ja Pekkarinen
Klikkaa laajentaaksesi...

Todellakin, artikkeli on omituinen ja sekava. Ihmettelen noita puheita keynesiläisyydestä. Jutuista saa sen käsityksen että Keynesin opit ovat muualla maailmassa jotain kiveen hakattuja lakeja mutta Suomessa niistä ei piitata. Todellisuudessahan Keynes meni täysin pois muodista länsimaissa 70-luvulla, ja palasi muotiin vasta nykyisen talouskriisin aikana - kuten sanonta kuuluu, taisteluhaudoissa kaikki ovat keynesiläisiä.
 
@Fremen - siirrän sun statementin tänne, tähän alle, josko olis sopivampi ketju. Ei helevatti, oletko ihan oikeessa tuolla vuodatuksella......jees, en epäile mitenkään, mutta tuli vaan tarve ottaa tälle hieman aikalisää ja pohdintaa. Piru vie.

---------------

- onko Suomi rikas maa?
- onko Suomi vauras maa?
- onko Suomi taysin persaukinen maa?

Aloitin ammattiurani 1997 myymalla ulkomaalaisille Suomen valtion velkakirjoja, eli RFGB:aa (Republic of Finland Government Bonds), tai tuttavallisemmin sanottuna "Roffeja"...

Ensimmainen vuosi meni hyvin. Sitten elokuussa 1998 tuli yllatys:

https://en.wikipedia.org/wiki/1998_Russian_financial_crisis

Tyo joka oli ollut helppoa, olikin yhtakkia mahdotonta. Suomen velalla tehtiin kauppaa kylla, mutta kaikki sijoittajat olivat myyntilaidalla. Korkoero Saksaan nousi kahdessa paivassa yli 2 prosenttia. Mika on ikavaa jos pitaa saannollisesti rullata eraantyvia lainoja uusiin. Uuteen hintaan.

Which brings me to my point. Suomi velkaantuu nyt kaytannossa 500 miljoonaa euroa kuukaudessa, vain etta saadaan pidettya valot paalla! Onko tama vauras maa? Onko tama rikas maa? Onko tata velkaa varaa "jakaa"?

Jos Venaja niiaa uudestaan, mihin uskon, kv. sijoittajat katsovat velkasalkkuihinsa ja toteavat: "hups, tama Suomi ei ole yhta kiinnostava kuin Itavalta, tai Hollanti. Myyntiin. Mennaan Hollanti-ylipainoon vs. shortti Finlandiin".
Jos kaikki myy eika kukaan osta, hinta laskee. Bondin hinta laskee, korko nousee. Kaikille uusille lainoille.
Suomen pitaa lainata 500m EUR kuukaudessa, mutta myos rullata vanhat eraantyvat lainat uusiin... markkinahintaan.

Mun pointti on: jos Venaja kyykkaa yhtaan kunnolla, Suomi on ihan superkusessa tan velkaantumisen kanssa. Sita ei kukaan halua sanoa mutta 15 vuotta rahaa myyneena voin kertoa etta nain syvalta on asiat.

On syy miksi Suomi on viime aikoina klumpattu yhteen Ita-Euroopan maiden kanssa:

ME OLLAAN YHTA PERSAUKISIA.

Jos ei Suomeen saada maahanmuuttajia joiden tyon tuottavuus on suomalaisten keskimaaraista tuottavuutta KORKEAMPI, niin taa maa on valitettavasti fucking done. Siina vaiheessa Eiran ja Marjaniemen kamppien neliohinnat on murheista pienimpia.



.
 
Nolla Matti ja Pekkarinen taisivat keksiä rikastumis automaatin ja lopulta maanomistajalle jää tuulivoimalan purkukustannukset kun laki lähtee siitä että jos firma ei sitä tee se jää maanomistajan kontolle ja kuinkas luulette siinä käyvän?

TUULITUET
+67 % - Suomen suurimman tuulivoimayhtiön liikevoittotaso hipoo taivaita


Timo Pylvänäinen
Kaikki kunnia Matti Vanhasen (kesk) II-hallitukselle, joka silloisen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) johdolla vei läpi uusiutuvan energian tukipaketin. Se on johtanut sijoittajille todella kannustaviin ja veronmaksajien kannalta yltiöpäisiin tukieuroihin erityisesti tuulivoimaloissa.

Hallitus antoi eduskunnalle viime viikolla lakimuutosesityksen tuulivoiman tukemisen hillitsemisestä. Jos se onnistuu tavoitteessaan, lakimuutos on tehnyt tehtävänsä.
Suomen suurimman tuulivoimayhtiön Tuuliwatin viime vuoden tilinpäätös kertoo konkreettisesti, minkälaiseen järjestelmään poliitikot ovat Suomen energiahankintaa vieneet.

Tuuliwatti teki viime vuonna 39,3 miljoonan euron liikevaihdolla 26,2 miljoonaa euroa liikevoittoa - 66,6 prosenttia liikevaihdosta. Vastaavaan liikevoittotasoon eivät viime vuonna pystyneet edes Raha-automaattiyhdistys (60%) tai Veikkaus (27%).

Talouselämän TE 500 -listalta ainoastaan kauppakeskusten omistajana tunnettu kiinteistöjen kehittäjäCitycon pääsee 67 prosentin liikevoittotasolla samalla tasolle. Sato ja Spondakin jäävät liikevoittotasossa 61 prosenttiin.

Entä peli-ihme Supercell ? Liikevoittotaso jää 33 prosenttiin liikevaihdosta. Tai Suomen suurin energiajätti Fortum ? Liikevoittotaso jäi viime vuonna 28 prosenttiin liikevaihdosta.
Poistot syövät tuloksen

Yhteisöveroja Tuuliwatti ei käytännössä viime vuodesta maksanut, koska liiketulos on tilinpäätöksessä piilotettu poistoihin.
Suunnitelman mukaisia poistoja yhtiö teki 6,2 miljoonaa euroa, joka on tavanomaista. Ei niin tavanomaista on tilinpäätössiirtona tehty 22,5 miljoonan euron lisäpoisto, joka käytännössä nollaa Tuuliwatin tilikauden voiton.

Tuuliwatin taseeseen on parin vuoden aikana kertynyt tätä niin sanottua poistoeroa jo 31,1 miljoonaa euroa.
Käytännössä mankala-periaatteella toimiva Tuuliwatti toimittaa tuulisähköä omistajilleen S-ryhmän omistamalle S-Voimalle ja Mika Anttosen hallitsemalleSt1:lle niin halvalla kuin mahdollista.
Yhtiöllä ei esimerkiksi ole omaa henkilöstöä, vaan se ostaa tarvitsemansa palvelut omistajayhtiöiltään.

Rajuilla poistolla yhtiön tilikauden tulos on isketty nollaan, mutta samalla yhtiö lisää investointejaan tuulivoimaloihin hurjaa tahtia. Vuoden 2017 loppuun mennessä Tuuliwatti tavoittelee sitä, että yhtiöllä olisi 500 megawattia tuulivoimaa pyörimässä ympäri Suomea.

Tämä valtava kaikkiaan lähes 800 miljoonan euron investointiohjelma rahoitetaan siis pääosin veronmaksajien runsaskäsitellä avustuksella - tosin jälkikäteen.
Ylimääräisiä poistoja ei toki voi leipoa yhtiön taseessa tästä ikuisuuteen. Tuuliwattikin joutuu todenäköisesti purkamaan runsaat poistoeronsa viimeistään yhtiön investointiohjelman päättyessä vuoden 2017 jälkeen ja maksamaan tästä normaalin 20 prosentin yhteisöveron.

Tuuliwatti tulee toimeen jo lähes omillaan

Tuulitukea jokainen tuulivoimakiintiöön maksuehtojen puitteissa hyväksytty tuulivoimala saa kaikkiaan 12 vuotta tuotetusta sähköstä. Tämän vuoden loppuun asti tämä niin sanottu takuuhinta on 105,30 euroa megawattitunnillta ja ensi vuodesta lähtien 83,50 euroa megawattitunnilta.

Veronmaksajien osuus lasketaan takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan kolmen kuukauden keskiarvohinnasta.
Tukkusähkön markkinahinta oli viime vuonna Suomessa keskimäärin 36,02 euroa megawattitunnilta. Tuuliwatti sai siten veronmaksajiilta keskimäärin 69,28 euroa megawattitunnilta ja markkinoilta edellä mainitun 36,02 euroa.

Tuuliwatti tuotti viime vuonna sähköä karkeasti 375 000 megawattituntia. Yhtiön 39,3 miljoonan euron liikevaihdosta verorahat toivat siten lähes 26 miljoonaa euroa ja vapailta markkinoilta se sai kerättyä 13,5 miljoonaa euroa.

Ja yllättäen yhtiön liikevoitto on lähes sama kuin veronmaksajien maksama tukisumma.

Tuuliwatin tuulivoimalat näyttäisivätkin pärjäävän jo nyt lähes omillaan ilman mitään suurempia tukia.
 
Vonka kirjoitti:
Psst! Älä kerro kenellekään, mutta vienti vetää salaa

http://www.talouselama.fi/uutiset/psst+ala+kerro+kenellekaan+mutta+vienti+vetaa+salaa/a2322158
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on tärkeä pointti, lisäksi esim. telakkateollisuuden vienti tulee todella isoina "pompseina", olisi hauskaa tietää mikä on viennin taso, jos nämä jättihankkeet "jaksotettaisiin" niiden valmisteluajalle. Tietysti nousuprossia on "helppoa" saada kun lähtötaso on matala. Mutta ihan pikku positiivista merkkiä on näkyvillä.
 
Jokohan tätä penkaistiin täällä?

http://ketoharju.info/saatavakello/

Mielestäni tuossa on jotakin oikein, mutta suurimmaksi osaksi scheissea, minkä selittää tekijän kommaritausta.

Pari esimerkkiä:

Eläkerahastot paisuvat - kyllä. Mutta niitä ei ole korvamerkitty valtion juokseviin menoihin vaan niistä maksetaan jatkossa eläkkeitä ihmisille. Periaatteessa näiden olemassaolo vähentää menoja muualta, mutta ei toimi minään "selityksenä" isolle velalle.

Meillä on varoja huomattavasti enemmän kuin velkaa - kyllä. Ja sitten pitää tajuta, että tasevaroina siellä julkisella sektorilla on esim. sähköverkkoa, tiestöä, terveyskeskuksia, kouluja jne millä on kyllä vissi käyttöarvo ihmisten elämässä, mutta ei niillä makseta esim. ulkomaantuontia pätkääkään. Kreikallakin on tosi paljon "varoja", mutta ei niitä saa muutettua rahaksi kuin aniharvoin. On hienoa että suomella on infraa, mutta ensinnäkin sen korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta ja muutenkin se ei mitenkään kompensoi sitä, että negatiivinen rahavirta ts. velanotto on julkisella sektorilla tällä hetkellä aivan liian suurta, kun BKT:kään ei kasva samalla yhtään.

En olisi huolissani jos velkaantumistahti olisi pienempi, kun vientimme on ns investointihyödykkeitä lähinnä niin ei sitä kysyntää millään taikatempuilla luoda, on vain kestettävä matalasuhdanne nuukaillen ja odoteltava maailmantalouden piristymistä.
 
Rutkasti lisää työttömiä on suomelle eduksi...? :facepalm: ei mulla muuta..

Ilmarisen Kiander: Turvapaikanhakijat parantavat huoltosuhdetta - kestävyysvaje voisi jopa puolittua

http://www.iltalehti.fi/talous/2015090820313580_ta.shtml


Nykyisen väestöennusteen mukaan työikäisten määrä on supistumassa noin 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä.

Kiander muistuttaa, että suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Se vaikuttaa eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen.

- Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä, olisi työllisten määrä tuolloin noin 100 000 henkeä ennustettua suurempi, Kiander sanoo.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle, Kianderin mukaan julkisen talouden kestävyysvaje puolittuisi.


STT
 
Esitykset toteutetaan pakottavalla lainsäädännöllä, voimaan nykyisten työehtosopimusten päätyttyä.

Suurin ongelma on se, että ennen laki oli minimi ja sopimuksilla sai /saa nykyisin tehdä lakia paremman sopimuksen, joka otti huomioon kunkin alan tarpeen lakiin nähden.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top