Veronmaksajien takausvastuut hurjalla tasolla
InvestoinnitYrittäminen
Suomen kyky kohdata ulkoisia häiriöitä ei kuitenkaan ole entisellään.
Vientitakuutoiminta
Vientitakuu. Kun ulkomainen yritys ostaa suomalaisyritykseltä tuotteen tai palvelun, se voi saada Finnveralta takuun pankkiluotolle. Vientiluottoja myöntää noin tusina suuria kansainvälisiä pankkeja.
Vientiluotto. Takaamisen lisäksi Finnvera on ryhtynyt myös lainoittamaan yritystoimintaa vientiluotoilla.
Valtio ottaa yhä enemmän riskiä veronmaksajien harteille. Valtion takauskanta on paisunut jo 42 miljardiin euroon. Vain kahdessa vuodessa valtion vastuut ovat kasvaneet vajaalla kymmenellä miljardilla.
Valtiovarainministeriön virkamiehen, talouspolitiikan koordinaattorin Sami Yläoutisenmielestä tilanne on huolestuttava, etenkin kun Suomen valtiontalouden kantokyky on finanssikriisin seurauksena heikentynyt huomattavasti ja velkasuhde on korkeampi kuin ennen kriisiä ennakoitiin.
”Edellytykset kohdata uusia taloudellisia häiriöitä ovat aiempaa heikoimmat. Vastuiden mahdollinen laukeaminen heikentäisi merkittävällä tavalla Suomen taloudellista asemaa. Siksi on huomionarvoista, että taloudelliset vastuut ovat kasvaneet merkittävästi. Lisäksi kansainvälinen ympäristö on epävakaa.”
Toistaiseksi takaustoiminta on tuottanut enemmän tuloja kuin maksettavia korvauksia. Yläoutinen huomauttaa kuitenkin, että tilanne voi olla väliaikainen.
”Takausten antaminen on halpaa, kunnes siitä tulee kallista.”
Puolet valtion ottamista riskeistä on peräisin yritystoiminnan takauksista. Finnvera oli viime vuoden loppuun mennessä myöntänyt 17 miljardia euroa vientitakuina pääosin suurille yrityksille ja vajaat kolme miljardia euroa kotimaisille pk-yrityksille investointi- ja käyttöpääomaksi.
Vientitakuista seitsemän miljardia on alusrahoitusta eli Suomen telakkateollisuuden saamien tilauksien takausta. Viisi miljardia on tietoliikennettä, pääosin verkkoyhtiö Nokian asiakkaiden ja vajaa kolme miljardia metsäteollisuuden laitetoimittajien tilausten takauksia.
Finanssikriisin jälkeen yritysvastuiden määrä on kaksinkertaistunut. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilän mukaan suurin syy on paitsi telakkatilauksissa myös finanssikriisissä.
”Pankkien sääntely kiristyi ja pankkien halu pitää taseissaan vientiluottoja on pudonnut.”
Heikkilän mukaan viennin rahoitus on erikoislaji ja maailmalla sitä tekee vain tusina isoja kansainvälisiä pankkeja. Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristyttyä pankit välttävät vientiluottoja.
Finnveran mandaattia on jatkuvasti kasvatettu. Edellinen hallitus salli Finnveran taata kotimaahan tehtäviä investointeja vienninedistämistarkoituksessa ja antaa pienille yrityksille isompia lainoja.
Nykyinen hallitus on nostamassa Finnveran valtuuksia takauksiin 20 miljardista 22,5 miljardiin euron ja luototukseen seitsemästä miljardista 13 miljardiin euroon. Valtuuksia kasvatetaan, koska telakkatakaukset vetivät valtuuden tappiin. Eduskunta keskusteli asiasta viimeksi perjantaina.
Vientitakuutoiminta on perusteltua, mutta ei ongelmatonta, arvioi taloustieteen professori Ari Hyytinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Hyytisen mukaan riskien mittaaminen on vaikeaa, mikä tekee hankalaksi hahmottaa valtion kantamat kokonaisriskit. Siksi tahoja, joiden kautta riskit syntyvät, pitäisi valvoa huolella.
”On myös vaikeaa todentaa, että julkisilla takauksilla tai rahoituksella onnistutaan paikkaamaan markkinapuutteita ja mihin hyöty lopulta valuu.”
Hyytisen mukaan on syynsä, miksi pankit eivät rahoita tiettyjä hankkeita.
”Jos yksityiset rahoittajat välttävät hankkeen tai yrityksen rahoittamista, miten se muuttuu kannattavaksi kohdistamalla enemmän riskiä ottavaa julkista rahoitusta tai tukea?”
Helsingin yliopiston julkisen talouden professori Markus Jäntti muistuttaa, että valtio ottaa jo nyt ison osan yritystoiminnan riskeistä.
”Ei rahoitusvastuita, mutta jos yritykset menevät konkurssiin, työttömäksi jäävät työntekijät kaatuvat sosiaaliturvatukina osittain valtiolle.”
Jäntin mielestä pitäisi puhua yritystuista.
”Kyseessä on yritystuki, koska annetaan rahanarvoisia takauksia yrityksille.”
Professori Hyytisen mielestä yritysrahoituksen pysyvä keskittyminen julkiselle toimijalle ei ole toivottavaa.
”Rahoituksen on hyvä olla valikoivaa. Hyvin toimiva yritysrahoitusjärjestelmä auttaa karsimaan elinkelvottomia yrityksiä ja hankkeita.”
Suomen takausvastuut ovat EU:n suurimpia
InvestoinnitYrittäminen
Suomen valtion takausvastuut ovat merkittävät, myös kansainvälisesti verrattuna. Eurostatin tammikuussa julkaistun vertailun mukaan Suomella on EU-maista kolmanneksi suurimmat takausvastuut. Suomea korkeammalle sijalle ylsivät Kreikka ja Itävalta.
Sen lisäksi Suomen vastuut kasvoivat vuodesta 2013 vuoteen 2014. Valtaosassa maista vastuut supistuivat, näin myös Kreikassa ja Itävallassa.
Suomen valtiolla oli vastuita yli 25 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014. Ruotsilla luku oli reilut 10 prosenttia. Vaikka Eurostatin tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia kansallisten laskentaerojen vuoksi, luvut antavat suuntaa.
Finanssikriisin jälkeen Finnveran vientitakuut kaksinkertaistuivat, koska pankit eivät halunneet vientiluottoja taseisiinsa. Finnveran toimitusjohtajaPauli Heikkilän mukaan trendi on samanlainen ympäri maailmaa. Viidenkymmenen vientirahoituslaitoksen yhteenlaskettu vastuiden määrä maailmalla oli vuonna 2014 noin 700 000 miljardia dollaria.
”Hyvän hankkeen raja on muuttunut pankeille. Me otamme kolme kertaa enemmän riskejä ja annamme pitkiä laina-aikoja.”
Heikkilän mukaan vastuut ovat kasvaneet ennen kaikkea vientirahoituksen puolella. Takuut jakautuvat kuitenkin verrattain pienelle yritysjoukolle.
Sen sijaan pk-yritysten rahoituksen parissa on jopa 30 000 yritystä, joille Finnvera myöntää investointi- ja käyttöpääomarahoitusta. Finanssikriisin jälkeen yritykset eivät ole investoineet, joten takauskanta on pysynyt entisellään noin kolmessa miljardissa eurossa. Kysyntää on ollut pääosin käyttöpääomalle.
”Meillä on järkevät painopistealueet. Emme heitä rahaa joka puolelle.”
