(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus

Mulla ei nyt tähän hätään ole mitään hyviä linkkejä, mutta mitä olen aiemmin joskus sivusilmällä tuota Espanjan ja Ranskan vääntöä seurannut niin isoin ongelma on itse asiassa ollut luonnon- eikä ydinvoimansuojelu. Pyreneiden vuoristo pitäisi ylittää joitain erityisen herkkiä luonnonsuojelualueita pitkin - mitä sekä luontojärjestöt että paikalliset vastustavat ankarasti - ja merijohto taas maksaa mansikoita. Taisi olla Välimeren pohja noilta osin jotenkin ongelmallinen vieläpä.

Ymmärrän kyllä ranskalaisten nihkeyttä. Ovat rakentaneet hyvin toimivan järjestelmän jossa sähkö on jo vuosikymmenet ollut sekä käytännössä päästövapaata että halpaa. (Ranskassa saa Euroopan halvimpiin kuuluvaa sähköä.) Nyt sitten pitäisi maksaa siitä lystistä, että tukiaisensa tuuli- ja aurinkokiimassa aivan järkyttävällä tavalla ylimitoittanut Espanja saisi tuutattua hankalaa ylijäämäsähköä polkuhintaan johonkin muualle kuin tehovastuksiin. Tämä sitten aiheuttaa tarpeettomia lisähankaluuksia maan omalle voimajärjestelmälle. Kun maat ovat vieläpä samalla aikavyöhykkeellä niin lisäbonarina aurinkosähkön rakentaminen etelä-Ranskaan tulee kärsimään.

Mutta näin se käy, epäilemättä meillekin tulee vielä maksuosuuksia siitä huvista että keskisemmässä Euroopassa halutaan rakentaa paljon uusiutuvia. Kun semmoinen 95% ihmisistä sekoittaa tässä keinot tavoitteisiin. Siitä seuraa, sanoisinko, epäoptimaalista osaoptimointia.

No, onneksi rahaa saa pankista joten eihän tässä mitään hätää liene.
 
Beerfect kirjoitti:
OK! Ymmärrän karkeasti mistä on kyse, lähinnä vain koska olet esittänyt asiaa selkeästi. :D

Mikä lie olisi oikeudenmukaisin kustannusjakoperuste? Jokaisen valtion väkiluku? Viimeisen 5 vuoden BKT? Vai otetaan rahat EU:n rahoista? Tilithän voidaan tasata vaikka 20v myöhemmin, kun tarkastellaan jälkikäteen kuka on hyötynyt (tai menettänyt) ja miten paljon (suhteellisesti). Puolueettomat talousasiantuntijat pääsisivät varmasti jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen selkeistä häviäjistä ja voittajista. Tarjotaan häviäjille korvaukseksi erinäisiä edullisia kauppasopimuksia jälkikäteen, ellei budjetista irtoa tasausrahaa.

Jännä että sähköverkon toimintaan joudutaan puuttumaan noin paljon ihmisen toimesta. Tulee sellainen fiilis, että ikään kuin verkkoon tarvittaisiin miljoonia pieniä akkuja tai kondensaattoreita tasaamaan kulutuksen ja tuotannon jakautumista, loiventamaan niiden jyrkkiä ylämäkiä ja alamäkiä. Täytyyhän siellä jotain olla jo nyt, mutta niitä ei vain ole tarpeeksi. Arvattavasti tässä tullaan taas siihen, että mitään käytännöllistä materiaalia ei olla keksitty millä sähköä saataisiin varastoitua ja purettua hyväksyttävällä hyötysuhteella? Niitäkin varaajia pitäisi sitten vaihtaa väliajoin kun mikään sähkönvaraaja ei taida kestää ikuisesti. Sitten jos niitä pienvaraajia olisi miljoonia, niin huolto olisi työlästä, ja se pitäisi porrastaa vuosikymmenien varrelle. Ensimmäisten vaihtaminen pitäisi aloittaa ennen kuin ne olisivat edes kuluneet loppuun... Eikö meillä ole mitään ympäristöystävällistä ja uusiutuvaa elektrolyyttinestettä? Tässä kohtaa tulee mieleen kaikki varoitukset vanhoista telkuista ja monitoreista, kun "niissä voi säilyä hengenvaaralliset sähkövaraukset vuosikausia".

Eikö sähköä voisi varastoida ilmaan, ukkospilvien tapaan? Oikein semmonen kunnon iso tummansininen pilvi pysyvästi jokaisen kaupungin ylle, piristämään jokaista päivää... Pilveä sitten sörkitään ukkosenjohdattimilla aina kun tarvitaan virtaa. Tosin suuri tumma pilvi kai haittaisi aurinkopaneeleita?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tossa taida semmoista "oikeudenmukaisinta" tapaa ollakaan. Jos näitä lähdettäisiin insinöörinäkökulmasta miettimään, niin lähtökohta olisi se, että esmes uusiutuvien tuet olisivat vähintään ton tahdistetun sähköverkon laajuiselle alueelle, ja sitten markkinat ratkaisisivat mihin niitä sijoitetaan. Voimaloita rakentaville olisi samat vaatimukset esim. tuotannon luotettavuudesta ja ennakoitavuudesta, ja kuten vaikka Suomessa tehdäänkin, sähkön myyjä sitoutuisi hyvissä ajoin (=vuorokautta ennen) toimittamaan sovitun määrän sähköä, tai itkemään ja toimittamaan. Missään nimessä ei rakenneltaisi himmeleitä joissa jollain tuotantomuodolla on etuajo-oikeus verkossa.

Tuosta sitten juontuisi luultavasti melko orgaanisesti semmoista sähköverkkojen yhdentymistä mikä olisi järkevintä.

Verkon toimintaan joudutaan näissä uusiutuvia rakentaneissa maissa puuttumaan voimallisesti ennen kaikkea siksi kun tuotanto heilahtelee, eikä laki anna myöten yksinkertaisesti "ohijuoksuttaa" vaikkapa tuulivoimaloiden tuotantoa tarpeen mukaan. Mutta tässä on jo nähtävissä toinen "hauska" ongelma. Nimittäin se, että kun nyt on Poliittisesti Päätetty että pieni ja hajautettu on tulevaisuutta, niin suurten voimaloiden osuus tietenkin pienenee. Ihan kiva mutta kukaan ei tainnut kertoa poliitikoille, että suurilla (turbo)generaattoreilla on melko oleellinen rooli sähköverkon vakauttajina: iso pyörivä sähkökone jatkaa pyörimistä melko vakionopeudella vaikka siihen kytketty kuorma vähän heilahtelisikin. Tämä teki verkon ajamisesta aikanaan ylipäätään mahdollista ilman että taajuudenmuutokset ottavat kaikista verkkosähköä nauttivista mikroprosessoripohjaisesta elektroniikasta toimintasavut ulos: suurten voimaloiden ns. inertia tasasi automaattisesti ja ilman ihmisen tai koneen väliintuloa vaikkapa sen, että Möttönen napsauttaa sähkösaunan päälle tai pois kello kahdelta iltapäivällä.

No tätä inertiaa ei esim. aurinkosähköllä ole lainkaan, ja tuulisähköllä erittäin rajoitetusti. Tästäkin on saksalaiset insinöörit käyneet onnekkaampia valtioita valistamassa, ja kuuleman mukaan aiheesta puhuneen Prof.Dr.Ing:in pärstävärkki olisi tässä kohdassa kelvannut kuvasanakirjan hakusanaan "weltschmerz." Totesi, että älkää te antako poliitikkojen tehdä näin hulluja päätöksiä...

Kun vaikka Fingridin aiheesta kirjoittamia raportteja osaa lukea hivenen rivien välistä, niin huomaa, että tähän ongelmaan ei oikeastaan ole vielä mitään ratkaisua. Puhetta synteettisestä inertiasta on, ja ehkäpä semmoinen keksitään kun uusiutuvien määrä kasvaa. Ehkäpä.
 
Tuulivoiman kultapossukerho on veronmaksajien elätti

4.8.2015 11:11päivitetty 4.8.2015 11:13 http://www.talouselama.fi/Tebatti/k...apossukerho+on+veronmaksajien+elatti/a2317305

Hallitusohjelma rajoittaa tuulivoiman ylisuurten yritystukien kiintiötä viidenneksen. Tämä säästää veronmaksajien rahaa vajaat miljardi euroa tuulivoiman 12 vuoden takuuhintojen aikana. Jäljelle jäävän kiintiön piiriin on Energiaviraston laskurin mukaan valtava tunku. Mistä tämä yletön jonottaminen johtuu?


Syy on täsmälleen sama kuin minkä tahansa marketin avajaisissa silloin, kun jotain tuotetta myydään poskettoman halvalla. Siis aivan yksinkertaisesti raha. Tuulivoimatuki laskettiin väärin ja siitä tuli kohtuuttoman antelias.


Tuuliloton voittajat
Olet voittaja tuulilotossa, jos sait luvan tehdä betonikakun metsään ja tilata ulkomaiselta toimittajalta voimalan siihen päälle.

Varsinais-Suomessa ulkomainen tuulivoimayritys ilmoittaa kahdeksan turbiinin tuulivoima-alueen tuottavan yritykselle voittoa jopa 56 miljoonaa euroa elinkaarensa aikana. Länsirannikolla kolmenkymmenen turbiinin alue tuottaisi ulkomaisen yrityksen laskelmien mukaan voittoa veronmaksajien kustannuksella 150 miljoonaa euroa.

Keski-Suomeen sekä toiseen paikkaan Varsinais-Suomeen luvattujen yhteisöverokertymien perusteella saadaan vieläkin suurempia lukuja. Voittoa kertyy yrityksille 5-10 miljoonaa euroa yhtä tuuliturbiinia kohden.

Kaikissa näissä tapauksissa tuulivoima-alueen pääomistajaksi tulisi ulkomainen rahasto, ja voitot on laskettu kaikkien rahoituskulujen jälkeen. Yritykset eivät kerro mihin maahan rahastot rekisteröidään, mistä rahat tulevat ja minne voitot menevät.

Tukitaso laskettiin pieleen
Hallituksen rajattua kiintiötä on tuulivoimatukien hullujen päivien aika nyt Suomessa ohi. Tuulivoimayritysten ilmoittamat lukemat kuitenkin kertovat, että alalle ehti syntyä varsinainen kultapossukerho.

Voimaloita rakennetaan uuden pienemmän kiintiön puitteissa noin 500 kappaletta. Jos leikkaamme jokaisen voimalan voitoista kaksi miljoonaa, tulee siitä yhteensä miljardi euroa. Tämänkin jälkeen yhtiöt saisivat oman ilmoituksensa mukaan jokaisesta voimalasta 3-8 miljoonaa euroa voittoa. Sekin on todella paljon.


Edessämme on suuria leikkauksia esimerkiksi koulutuksessa. Ne asettavat yhteiskuntamme tulevaisuuden ja kilpailukyvyn suuren haasteen eteen. Ei ole mitään mieltä samaan aikaan ruokkia ulkomaisten sijoittajien jättimäisten voittojen tehtailua vain siksi että tuulivoiman tukitaso laskettiin aikanaan pieleen.

Tapio Pitkäranta


diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti,

Helsinki
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Tossa annetaan sikäli vähän harhaanjohtava kuva että ongelma ei ollut niinkään pieleen menneestä laskennasta vaan siinä, että erinäisistä ja minulle osin tuntemattomista syistä alkuperäiseen esitykseen kuuluneet ja nimenomaisesti tälläisiä tapauksia estämään tarkoitetut tukileikkurit jätettiin suurimmalta osaltaan asentamatta. Kuka on syypää, riippuu vähän vastaajasta, mutta yhteistä näille puolueille on tunnusväri vihreä.

Jos olisi menty alunperäisen esityksen mukaan, tälläistä tilannetta ei olisi tullut eikä tuulivoima-ala olisi polttanut aika huikeasti poliittisia pelimerkkejään. Taisi nyt lyhyen tähtäimen ahneus pelata sen ulos isommasta roolista pidemmän tähtäimen ratkaisuna.
 
Deeiii kirjoitti:
Tossa on kaksi mielenkiintoista ja osin vastakkaista trendiä. Passiivitalot ja lämpöpumput tosiaan syövät kaukolämmön kannattavuutta, mutta toisaalta sitten taas kaukolämmössäkin tehdään kehitystä ja esimerkiksi aurinkokeräimiä onkin jo kaavailtu. Sitten on se, että tuotannon heilahtelujen tasaamiseksi jatkossa pitäisi olla jotain käyttökohteita missä energiaa voitaisiin säilöä myöhempää käyttöä varten. Varaava sähkölämmitys ja kaukolämmön lämpöakut olisivat tähän ihan omiaan.

Tosin Suomessa ja Pohjoismaissa on onneksi sen verran vesivoimaa että ihan heti ei näitä tarvitse aktiivisesti miettiä. Tai ehkä pitäisi, koska nyt tehdään ratkaisuja siitä, millaista infraa meillä on 30 vuoden päästä.

Pienille polttolaitoksille saattaa tulla jossain välissä ongelmia myös pienhiukkaspäästörajoista ym. Tätä on tosi vaikea ennustaa koska niille on poliittista kannatusta, mutta toisaalta uudempi tutkimus pienhiukkasista lisää kyllä paineita kiristää polttamisen päästörajoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä on mielipiteesi Helenin suunnitelmista korvata vanhat CHP kivihiilivoimalat pienemmillä biovoimaloilla ja hajautetulla tuotannolla? Näin maallikon mielestä hajautettujen kilpailuetu voisi Suomessa olla juuri lämmöntuotannon puolella. Kaksisuuntainen kaukolämpöverkko antaisi mahdollisuuden rakentaa talojen katolle aurinkokeräimiä joiden ylijäämälämpö ajettaisiin kesäaikaan kaukolämpöverkkoon muiden käyttöön. Talvella käynnistettäisiin biovoimalat ja otettaisiin lämpöpumpuilla energiaa merestä ja maaperästä.

Toki lämpöpumput tarvitsevat sähköenergiaa jota tehdään toivottavasti ydinvoimalla, mutta varmaan tällaisen ratkaisun hiilipäästöt ovat huomattavasti nykyistä kivihiilellä tuotettua CHP:tä pienemmät? Mutta toimiiko tämä ja minkälaisin kustannuksin?
 
scip10 kirjoitti:
Mikä on mielipiteesi Helenin suunnitelmista korvata vanhat CHP kivihiilivoimalat pienemmillä biovoimaloilla ja hajautetulla tuotannolla? Näin maallikon mielestä hajautettujen kilpailuetu voisi Suomessa olla juuri lämmöntuotannon puolella. Kaksisuuntainen kaukolämpöverkko antaisi mahdollisuuden rakentaa talojen katolle aurinkokeräimiä joiden ylijäämälämpö ajettaisiin kesäaikaan kaukolämpöverkkoon muiden käyttöön. Talvella käynnistettäisiin biovoimalat ja otettaisiin lämpöpumpuilla energiaa merestä ja maaperästä.

Toki lämpöpumput tarvitsevat sähköenergiaa jota tehdään toivottavasti ydinvoimalla, mutta varmaan tällaisen ratkaisun hiilipäästöt ovat huomattavasti nykyistä kivihiilellä tuotettua CHP:tä pienemmät? Mutta toimiiko tämä ja minkälaisin kustannuksin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Helenin töissä olevilta kuulee että onnistuu... kunhan ei kysellä mitä se maksaa, tai mistä se biomassa tulee. Tällästä tää aina on, mikä on "hyvä" ratkaisu ei oo ihan sillai kauniisti ja yksikäsitteisesti selvää.

Helsingin lämmöntarpeen tyydyttäminen biovoimalla on kyllä nähdäkseni aika hullun hommaa. Syynä ensinnäkin massatarve, toiseksi etäisyys kotimaisista raaka-ainelähteistä, ja kolmanneksi se, että päästökaupan oloissa se ei vähennä päästöjä. Oikeudet vain vapautuvat jonnekin muualle poltettaviksi, ja helsinkiläinen veronmaksaja maksaa. Voisin kannattaa jos toi olisi kestävä ratkaisu ja biomassaa olisi saatavissa tarpeeksi, mutta kun alkaa näyttää siltä ettei näin ole.

Suurella todennäköisyydellä pellettiä ym. tuotaisiin esimerkiksi Etelä-Amerikasta, että se siitä kotimaisuudestakin sitten. Laivarahti kun ei paljon maksa, etenkään rekkaralliin verrattuna.

Kaksisuuntaisuus on hyvä juttu, aurinkokeräimet kans, lämpöpumputkin maa- ja merisovelluksina ja rajatusti miksei ilmapumppuinakin, tosin ne sitten kasvattavat huippukuormia talvisin. Kuka vaan sitten tän kaiken lystin maksaa kun nuo talviajan voimalat pitää kuitenkin mitoittaa liki huipputehoa varten, siinäpä kyssäri. Teknisesti kyllä varmaan onnistuu. En ole perehtynyt ihan tarkkaan siihen, miten paljon polttamista jäisi jäljelle eri aurinkokeräin/lämpöpumppuvaihtoehdoissa, mutta oletettavasti ihan merkittäviä määriä.

Jos minulta kysyttäisiin niin puhaltaisin pölyt SECUREn piirustuksista ja tekisin Helsingistä kerralla lämpimän ja hiilettömän kaupungin. Tai sit kattelisin vielä sitä Loviisan putkea. No, ei kysytä.

Mun mielestä biolämmön edut ovat nimenomaan siellä missä on metsiäkin. Semmoiseen pieneen taajamaan sopivat kuin nenä päähän ja hyödyttävät paikallista taloutta. Suurkaupunkiin vähän nihkeää, ylipäätään pitäisi terveyssyistä päästä pois polttamisesta kaupunkialueilla.
 
Helsingin kivihiilivoimaloiden tilanne taitaa olla se, että niiden käyttöikä tulee jossain vaiheessa vastaan. Tämä tarkoittaa sitä että tulee pohtia mitä niiden tilalle rakennetaan. CHP kivihiilivoimala isossa kaupungissa ei varmaankaan ole mikään huono vaihtoehto, mutta uusien kivihiilikattiloiden rakentaminen voi olla sellainen mihin ei enää ryhdytä. Tässä ne biopolttoaineet tulevat harkittaviksi vaihtoehdoiksi.

Kaukojäähdytys mahdollistaa aurinkolämmön talteenoton ilman erillisiä merkittäviä investointeja. Eli kun se merivedellä (ja muilla keinoin) jäähdytetty neste kulkee kiinteistöjen läpi se lämpiää ja tämä lämpö voidaan siirtää kaukolämpöverkkoon. Kesäaikanakin tarvitaan lämmitystä (käyttövesi). Joku HELENin mainoslehtinen väittää sillä tuotettavan parhaimmillaan 250 000 henkilön tarvitsema lämpimän käyttöveden energiamäärä. Toki tässä tarvitaan lämpöpumppujakin apuna.
 
jee3z kirjoitti:
Voiskos näitä ft:n linkkejä copy/pastee tänne kiitos. Hyviä juttuja löytyy mutta maksullinen.. (Niin joo enhän minä edes tiedä onko tekstin kopioiminen jotenkin estetty ko. sivuilla)
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi sieltä kopioida, mutta tulee tuollainen valitus aina johonkin väliin tekstiä: High quality global journalism requires investment. Please share this article with others using the link below, do not cut & paste the article. See our Ts&Cs and Copyright Policy for more detail. Email [email protected] to buy additional rights. http://www.ft.com/cms/s/0/287378ee-0708-11e2-92ef-00144feabdc0.html#ixzz3l5PWg9F6

Mutta enpä tiedä, kaipa sitä silti voisi kopioida?
 
Kappas. Ihan kun muistelisin jonkun varoittaneen, että bioenergialle on melko luultavasti tulossa päästökiintiöt, luultavasti ennemmin kuin myöhemmin, vaikka puuvaltaiset pikkumaat niitä vastaan lobbaavatkin...

"In 2011, the science committee of the EU’s environment agency warned that the “bioenergy accounting error” had “immense” potential consequences for the planet’s forests and climate. Attempts to introduce sustainability standards that could curtail the use of harmful wood energy across the EU have so far been blocked by Finland and Sweden."

...

"Efforts to debate potential sustainability standards for wood energy have been stifled for more than five years, largely by opposition from Finland and Sweden, which rely heavily on wood burning for heat and electricity. The European Commission has told lawmakers that an “improved biomass policy” will be necessary to ensure “robust and verifiable greenhouse gas savings” from wood energy, and that it plans to propose one by 2017."

...

"Eickhout says wood pellet energy is “ruining the entire image of renewable energy.” He has called for sustainability standards that fully account for wood’s climate pollution. “I’m not saying that biomass should never be part of your portfolio but, at the moment, if I see how it’s being used, I’m very critical.”"

http://reports.climatecentral.org/pulp-fiction/1/

Ja ihan kuin joku olisi joskus todennut, että jos näin käy niin ydinvoimalle alkaa jäädä kovasti vähän vaihtoehtoja. Jos ei elintason erittäin merkittävä ja pakollinen alentaminen kelpaa.
 
Pelkkä linkki ei riitä kun juttu on maksumuurintakana.
Teollisuus: Sähköpula on "realistinen uhka"
TeollisuusKonepajatMetalli

2015114270631.jpg

Tuulivoima kukoistaa. Tuulivoimaloita nousee valtion tuella rannikoille. Kuva Kemin Röytän tuulivoimapuistosta. KUVA: PENTTI VUOSAARI
Uhkana jopa sähköpula ensi talvena. Verkkoyhtiö Fingrid vaatii jo takalaitaa valtion tuulituen jakamiselle.



Teollisuus varoittaa sähköpulasta tulevalle talvelle. Tuulimyllyt hyytyvät paukkupakkasilla. Hiilivoimalat ovat tuulihuumassa pudonneet pois energiapelistä sähkön varareservinä.

Teknologiateollisuuden energia-asiantuntija Martti Kätkä pitää realistisena uhkana, ettei teollisuus pysty hankkimaan riittävästi sähköä seuraavan kolmen vuoden aikana, ennen Olkiluoto kolmosen starttia.

”Eduskunnan on syytä säätää laki, että nyt seuraa kolme lauhaa talvea ja runsaita sateita pohjoismaihin”, Kätkä parodioi tuulivetoista energiapolitiikkaa.

Ruostumattoman teräksen valmistajan Outokummun johtoryhmän jäsenPekka Erkkilä toteaa, että julkinen tuki tuulivoimalle murentaa pohjaa muiden energialähteiden investoinneilta.

”Sähkön suurostajan vinkkelistä on hölmöläisten hommaa, että tuuli saa tukea, mutta eivät kilpailevat energialähteet. Se heikentää vapaata kilpailua ja vähentää tarjontaa energiassa”, Erkkilä jatkaa.

Outokummun Tornion terästehdas kuluttaa eniten sähköä raskaan teollisuuden yksiköistä Suomessa. Tehtaan sähkölasku on noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Sähköpula uhkasi jo marraskuun alussa. Siirtoverkkoyhtiö Fingrid onnistui nopeilla siirroillaan ulkomailta turvaamaan sähkön saannin. Mutta silloin vallitsi lauha keli.




”Kova pakkaset ovat jo eri täysin eri luku. Myllyt pysähtyvät tulipalopakkasilla”, Kätkä sanoo.

Teollisuus säikähti siirtoverkkoyhtiö Fingridin marraskuun raporttia, joka varoitti sähkön saantiriskeistä. Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunensanoo, että tuettu tuulivoima on myllertänyt sähkömarkkinoita paljon ennakoitua nopeammin ja voimallisemmin.

”Vuolas tuki tuulelle on pudottanut sähkön hinnan keinotekoisesti niin alas, ettei esimerkiksi hiilivoimaloita kannata pitää varalähteenä mahdollisen sähköpulan aikana”.

Ruusunen palauttaisi tuulivoiman takaisin markkinaehtoisuuteen. Silloin myllyt joutuvat maksamaan investointinsa tuotoillaan takaisin. ”Pian voi käydä kuten Saksassa, että valtio joutuu tukemaan kaikkia energiamuotoja. Ja se käy todella kalliiksi veronmaksajille.”

Kätkä jatkaa, että hiilivoimakin pitää säilyttää varalähteenä. Huoltovarmuuskeskuksella riittää hiilivarastoja.

2015114270641.jpg

Kuumaa. Tornion tehdas sulattaa ja jalostaa romuraudasta terästä. KUVA: KATJA LEHTO
2015114270643.jpg

Erkkilä suhteuttaa tuulivoimaa. Outokumpu teki taannoin laskelman, jonka mukaan Tornion tehtaan pyörittäminen vaatisi 350 tuulivoimalaa, mikä tarkoittaisi vajaata pariasataa kilometriä tuulimyllyjä Pohjanlahden rannikolla.

Pakkasilla myllyt pysähtyisivät ja samoin tehdas. Tuulimyllyjä pyöri viime vuoden lopussa yhteensä noin 260 koko maassa, mikä kuvaa energian kulutuksen mittasuhteita yksin Tornion tehtaan kohdalla. ”Siinä yksi syy, miksi Outokumpu meni ydinvoimayhtiö Fennovoiman osakkaaksi”, Erkkilä sanoo.

Kätkä kritisoi, että tutkijat julistavat riemuissaan yhä halvempaa tuulisähköä. Se ei kuitenkaan pysty turvaamaan kansantalouden moottorille, teollisuudelle energiaa.

Suomen ja Ruotsin tuki tuulelle on vääristänyt sähkön hintaa, joka on Kätkän mukaan pudonnut luonnottoman halvaksi.

”Teollisuus ei pysty saamaan ostoissaan täyttä etua edullisesta sähköstä. Se hankkii energiaa paljon pitkäaikaisilla sopimuksilla”.

Tuulisähkö on vetänyt etenkin sijoittajia puoleensa. Valtion jopa satojen miljoonien eurojen tuki jatkuu vielä ainakin vuosikymmenen. Teollisuus joutuu luovimaan sähkömarkkinoilla, jossa tuettu tuulisähkö voi luoda arvaamattomia hinta- tai saantiriskejä etenkin talvella.

Osa teollisuusjohtajista kärjistää, että tehtaat joutuvat hitaan alasajon kohteeksi, ja vieläpä valtion tuulituen avulla. Mikäli sähköä ei tule riittävästi pakkasilla, nousevat hinnat. Sähkölaskun osuus on suuri, noin viidennes esimerkiksi metallitehtaiden kustannuskuormasta.

Boliden Kokkolan sinkkitehtaan toimitusjohtaja Jarmo Herronen sanoo, että tuettu sähkö heikentää investointeja laitoksiin, jotka tuottavat sähköä ympäri vuoden. Tuki tuulelle sekoittaa sähkön saatavuuden ja markkinahinnan ennustettavuutta.

Norilsk Nickelsin Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi ja Herronen toteavat, että sähkön saatavuus ja vakaa hinta on ehdoton edellytys teollisuudelle.

Poliittisesti parjattu hiilivoima saa kannatusta. Kumera-konserninhallituksen puheenjohtaja Vesa Kumpulainen toteaa, että sähkön nykyisessä markkinatilanteessa on syytä pitää hiilivoimalat varalähteenä.

Raahelaisen konepajan Miilumäen toimitusjohtaja Pekka Miilumäkikorostaa, että sähkölasku nousee jo nytkin riittävän suureksi pk-teollisuudelle. ”Suomessa sähkö on paljon kalliimpaa kuin monissa muissa maissa, joissa energiaa ei mene hallien lämmittämiseen.”
 
Jatkoa edelliseen.
Fingrid: ”Teollisuus saa sähkönsä”
TeollisuusEnergiaMetalli



Siirtoverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen vakuuttaa, että teollisuus saa riittävästi sähköä, vaikka tulipalopakkaset nostaisivat kulutuksen huippunsa. ”Rajoituksia tulisi ensin kotitalouksille”.

Ruususen mukaan etenkin Ruotsi on Suomen ohella tukenut tuulivoimaa, mikä on pudottanut markkinahinnan historiallisen halvaksi. Myös teollisuus on saanut etua ennätyksellisen edullisesta sähköstä.

”Tuulivoiman kohdalla emme osanneet etukäteen ennakoida, mitä Suomen ja Ruotsin tuki vaikuttaa sähkön markkinahintoihin”, Ruusunen jatkaa.

Fingrid pystyy siirtämään sähköä niin idästä kuin lännestä. ”Sähköä saa, mutta myyjät hakevat tietenkin parhaita hintoja, mikäli tulee ajoittaista pulaa sähköstä kylminä aikoina”.

Teollisuus on vaatinut sähkön siirtokapasiteetin nostamista Suomen ja Ruotsin välillä. Nyt suomalainen teollisuus maksaa enemmän sähköstä kuin ruotsalainen. Ruotsissa markkinasähkön tarjonta nousee nyt suuremmaksi kuin Suomessa.

Suomessa tuulivoiman tuki menee suoraan valtion verovaroista, mutta Saksassa tuulisähkön tuen maksaa yksittäinen kuluttaja sähkölaskussaan.
 
Raportit Turkista kertovat, että Rosatom olisi keskeyttänyt työt Turkin Akkuyun ydinvoimalan rakentamiseksi. Perusteena on maiden väliset lisääntyneet jännitteet. Venäjälle Rosatomin hankkeet ovat osa sen strategista vallankäyttöä, kuten tunnettua.

Suomessa silloinen pääministeri Alexander Stubb (kokoomus, entinen markkinatalouspuolue) sanoi näistä Rosatomiin liittyvistä huolista julkisten toimijoiden varassa etenevän Fennovoiman ydinhankkeen eduskuntakäsittelyssä, että energiapolitiikka ja ulkopolitiikka ovat toisistaan erillisiä asioita: "energia pitää vain pitää energiana".

Ei mulla muuta
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähde: Facebook, Ville Niinistö.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Pohdittavaksi tämä kysymys.

Onko ydinvoima tiensä päässä?

http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2016/03/11/onko-ydinvoima-tiensa-paassa/20162772/145

Sen enempää Britannialla kuin ranskalaisilla tai kiinalaisilla ydinvoimarakantajillakaan näytä olevan enää varaa Hinkley Pointin voimalaan. Ei, vaikka mukana on yhden valtion takeet ja kahden valtion omistamat yritykset.
Klikkaa laajentaaksesi...

EPR voi hyvinkin olla tiensä päässä. Ja Euroopassa on tunnettuja hankaluuksia, kun osa EU-maista vastustaa ydinvoimaa uskonnollisista syistä ja on haastamassa jopa oikeuteen jos toinen maa uskaltaa sellaista rakentaa. Mutta kokonaisuutena... no, maailmalla on nyt rakenteilla 66 reaktoria ja viime vuonna kiinalaiset kytkivät ydinvoimaa verkkoon enemmän kuin tuulta ja aurinkoa yhteensä.
 
Venäjällä on suunnitelmissa lisätä ydinvoimakapasiteettiaan 50% vuoteen 2030 mennessä.
 
Ei niin kauan aikaa sitten Kiinassa oli suunnitteila/rakenteilla 1500 uutta hiilivoimalaa. Se on toki nounou länsimaiden ja globaalin ilmastostrategian kannalta. Ydinvoimakin on nounou. Tuulivoima, aurinkovoima, aaltovoima ym. on jeesjees mutta mihin ne riittävät? Insinöörilogiikalla tulee vaan mieleen, että yöllä/talvella harvemmin paistaa tai tuulee isosti.

Sanoisin jopa, että kaikki uusiutuvaan energiantuotantoon perustuvat järjestelmät eivät ole ympäristöystävällisiä ja kaikki uusiutumattomat eivät ole ympäristölle haitallisia. Jos joku ei edellämainitusta ymmärtänyt niin sanotaan sitten vielä erikseen että minusta ydinvoima on ympäristöystävällinen ja realistinen vaihtoehto alati kasvavalle energiantarpeelle.

Niin kauan kuin sähköä tulee "töpselistä" ei asia ole ongelma. Se ei kuitenkaan ole välttämättä "state of the art" niin kauan kuin suomen energiaomavaraisuusaste on pahasti alijäämäinen:

"Kulutus ja tuotanto Suomessa 11.3.2016
Kulutus 10 365 MW
Tuotanto 7 788 MW"

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx

Huoltovarmuuskeskus on huolissaan uusiutuvan sähköntuotannon kasvun asettamasta haasteesta Suomen sähköjärjestelmälle, kertoo Turun Sanomat.

Ongelmaksi on nousemassa se, miten turvata riittävä tuotanto huippukulutuksen aikaan.

"Tämä on iso huoltovarmuusuhka Suomelle", sanoo TS:lle Huoltovarmuuskeskuksen Energiahuolto-osaston johtaja Risto Leukkunen.
 
Atomivoima on ihan riivatun hyvä ja kohtuuhintainen tapa tuottaa sähköä. Mutta pahimmillaan seuraukset siitä, kun asiat menevät vituilleen ovat jäätävät. Kaikella on aina hintansa ja kääntöpuolensa, eikä sitä pitäisi vähätellä. Jos atomivoimalat joutuisivat oikeasti vakuuttamaan toimintansa, niin vakuutusmaksut olisivat sellaiset, että sähkö ei olisikaan halpaa.
 
Ydinenergiaa vastustaessa unohtuvat monesti vaihtoehtojen uhriluvut. Joka vuosi Suomessa kuolee vähintään kymmeniä, todennäköisemmin satoja ihmisiä turve- ja hiilivoimaloiden päästöihin. Turverekkarallin laskenalliset liikennekuolematkin voisi ottaa lukuun. Nämä kuolemat tulevat aina, eivät vain onnettomuuksissa. Puhdasta energiaa ei oikeastaan ole olemassa, kenties geotermistä lämpöä lukuun ottamatta.

http://www.forbes.com/sites/jamesco...-deathprint-a-price-always-paid/#58fc73e149d2
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top