Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Panssarinprikaatien lakkautus sodan ajan kokoonpanosta...ja missä on ne jotka olisi korvaanut psprikaatit eli taisteluhelikopterit?

Jääkäriprikaati 2005 perustaminen?

Ennen oli 11 Jääprikaati90 ja 90-luvulla samo Kopra että maksaa 1 miljardi markkaa varustaa yhden jääkäriprikaatin 90.

Minä tykään että olisi parempi olla niisä jääkäriprikaati 90 kiini ja ei perustaa jääkäriprikaati 2005.

PV supistaminen......politinen korektinen sanaa tänäpäivänä on pienempi mutta moderniseerattu = on oikeesti huonompi
 
noska kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Onneksi Sisu voitti, sillä tämä oli kilpailija.

PanssariValmet eli PaVa http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=9031

Tuo Valmetin versiohan on muistaakseni panssarimuseossa. En kyllä ymmärrä miksi toteat että onneksi. Käsittääkseni kilpailu oli melko tasaväkinen ja kummallakin osapuolella oli omat hyvät ominaisuutensa. BTR:ien suurin etu paseihin nähden on joka pyörän erillisjousitus. Vastaavasti pasilla on taas omat etunsa, joista pienin ei ole se, että vaunusta pääsee ulos muualtakin kuin kattoluukuista (josta ominaiuuudesta olisi ollut hyötyä -90 luvun alussa erityisesti yhdessä tapauksessa).

En löytänyt Suomen sotilasta, jossa oli juttua tuon PaVa: kehittämisestä. Muistelen kuitenkin, että tuo jousittamaton takateli (keinuteli) pudotti vaunun nopeuden traktorilukemiin.
 
miheikki kirjoitti:
noska kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Onneksi Sisu voitti, sillä tämä oli kilpailija.

PanssariValmet eli PaVa http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=9031

Tuo Valmetin versiohan on muistaakseni panssarimuseossa. En kyllä ymmärrä miksi toteat että onneksi. Käsittääkseni kilpailu oli melko tasaväkinen ja kummallakin osapuolella oli omat hyvät ominaisuutensa. BTR:ien suurin etu paseihin nähden on joka pyörän erillisjousitus. Vastaavasti pasilla on taas omat etunsa, joista pienin ei ole se, että vaunusta pääsee ulos muualtakin kuin kattoluukuista (josta ominaiuuudesta olisi ollut hyötyä -90 luvun alussa erityisesti yhdessä tapauksessa).

En löytänyt Suomen sotilasta, jossa oli juttua tuon PaVa: kehittämisestä. Muistelen kuitenkin, että tuo jousittamaton takateli (keinuteli) pudotti vaunun nopeuden traktorilukemiin.

Muistan jotain vastaavaa kuulleeni kyllä, nyt kun otit puheeksi. Taisi joka olla 6x4 vetoinenkin tuo. Kuitenkin olen oppinut, etten perusta mitän kantaani pelkkään Suomen Sotilaan propagandaan, eikä minulla ole henkilökohtaista kokekmusta tai muista lähteistä saatua tietoa riittävästi tuon tuomitsemiseksi. Täytyy muistaa, että pasiakin kehitettiin vielä melko paljon testin jälkeen siinä saatujen kokemusten perusteella.
 
TKH kirjoitti:
Lähettäjä: TKH
Maanantaina 13.12. 2004 klo 17:37:51

Message:
Joo,voin omakohtaisesti(oli mulla armeijassa kuittivaununa tuo ainoa prototyyppi) sanoa että tuo PaVA(panssarivalmet) oli varsin vekkuli ajettava,edessä ilmajouset ja takana keinuteli ilman jousitusta...kyllä sillä kaheksaakymppiä vielä ajoi asfalttitiellä..jos vaan pää kesti sen peräöljyn käryn sisällä...-ero PaSiin ajo-ominaisuuksissa oli mieletön.Testiammuntojen rynkyn jäljet kyljissä toi todellista sodan tunnetta...
http://www.kuukuna.net/masinistit/555.html

Lähteen luotettavuus huuikea.
 
noska kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
noska kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Onneksi Sisu voitti, sillä tämä oli kilpailija.

PanssariValmet eli PaVa http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=9031

Tuo Valmetin versiohan on muistaakseni panssarimuseossa. En kyllä ymmärrä miksi toteat että onneksi. Käsittääkseni kilpailu oli melko tasaväkinen ja kummallakin osapuolella oli omat hyvät ominaisuutensa. BTR:ien suurin etu paseihin nähden on joka pyörän erillisjousitus. Vastaavasti pasilla on taas omat etunsa, joista pienin ei ole se, että vaunusta pääsee ulos muualtakin kuin kattoluukuista (josta ominaiuuudesta olisi ollut hyötyä -90 luvun alussa erityisesti yhdessä tapauksessa).

En löytänyt Suomen sotilasta, jossa oli juttua tuon PaVa: kehittämisestä. Muistelen kuitenkin, että tuo jousittamaton takateli (keinuteli) pudotti vaunun nopeuden traktorilukemiin.

Muistan jotain vastaavaa kuulleeni kyllä, nyt kun otit puheeksi. Taisi joka olla 6x4 vetoinenkin tuo. Kuitenkin olen oppinut, etten perusta mitän kantaani pelkkään Suomen Sotilaan propagandaan, eikä minulla ole henkilökohtaista kokekmusta tai muista lähteistä saatua tietoa riittävästi tuon tuomitsemiseksi. Täytyy muistaa, että pasiakin kehitettiin vielä melko paljon testin jälkeen siinä saatujen kokemusten perusteella.

Valmetin panssariajoneuvo perustui traktoritekniikkaan ja Sisun kuorma-autotekniikkaan, joten Valmetin version maantieominaisuudet voi arvata... Eräs panssariupseeri mainitsi aikoinaan, 80-luvun alussa, kun Pasitkin olivat vasta tulossa, Valmetin panssariajoneuvon olleen "maailman paras panssaroitu metsätraktori"... :a-grin:
 
Sivumennen sanoen, metsätraktorien tieltäpoistumiskykyä kaipaisi aika moni vihreään käyttöön suunniteltu ajoneuvo. Mutta takaisin asiaan, XA-linja on oikein hyvä hankinta ollut minusta.
 
Tuosta traktori vs. kuorma-auto ominaisuudesta olen myös kuullut ja siitä että Valmetin ominaisuudet ei oikein tiellä pärjänneet. Maastossa oli kuulemma kilpailukykyinen. Joissakin tilanteissa kuitenkin oli pasissa selvänä etuna se, että pyörät on tasavälein eikä niin kuin pavassa että etupyörien ja keskimmäisten välissä on tuo sivuoven isompi väli. (Oikeastaanhan tuo näyttää kuin kahdeksanpyöräisestä BTR:stä olis pudotettu yksi akseli pois, hieman lyhennettey ja etuakselia siirretty taaemmas). Uintiominaisuudet taisi olla kanssa pasissa ylivoimaiset. Paha mennä kuitenkaan sanomaan, että millaiseksi tuo Valmet olisi kehittynyt jatkossa. Se kun oli ilmeisesti melko keskeneräisenä ja pikaisesti testeihin kasattu.
Raisusta muuten sanovat siihen tutustuneet, että se olisi nimenomaan pitänyt tehdä metsätraktori alustalle eikä kuorma-auton.
 
noska kirjoitti:
Tuosta traktori vs. kuorma-auto ominaisuudesta olen myös kuullut ja siitä että Valmetin ominaisuudet ei oikein tiellä pärjänneet. Maastossa oli kuulemma kilpailukykyinen. Joissakin tilanteissa kuitenkin oli pasissa selvänä etuna se, että pyörät on tasavälein eikä niin kuin pavassa että etupyörien ja keskimmäisten välissä on tuo sivuoven isompi väli. Uintiominaisuudet taisi olla kanssa pasissa ylivoimaiset. Paha mennä kuitenkaan sanomaan, että millaiseksi tuo Valmet olisi kehittynyt jatkossa. Se kun oli ilmeisesti melko keskeneräisenä ja pikaisesti testeihin kasattu.
Raisusta muuten sanovat siihen tutustuneet, että se olisi nimenomaan pitänyt tehdä metsätraktori alustalle eikä kuorma-auton.

Oikeastaan ihan kumma, ettei Raisu ole metsäkonealustainen.
 
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Tuosta traktori vs. kuorma-auto ominaisuudesta olen myös kuullut ja siitä että Valmetin ominaisuudet ei oikein tiellä pärjänneet. Maastossa oli kuulemma kilpailukykyinen. Joissakin tilanteissa kuitenkin oli pasissa selvänä etuna se, että pyörät on tasavälein eikä niin kuin pavassa että etupyörien ja keskimmäisten välissä on tuo sivuoven isompi väli. Uintiominaisuudet taisi olla kanssa pasissa ylivoimaiset. Paha mennä kuitenkaan sanomaan, että millaiseksi tuo Valmet olisi kehittynyt jatkossa. Se kun oli ilmeisesti melko keskeneräisenä ja pikaisesti testeihin kasattu.
Raisusta muuten sanovat siihen tutustuneet, että se olisi nimenomaan pitänyt tehdä metsätraktori alustalle eikä kuorma-auton.

Oikeastaan ihan kumma, ettei Raisu ole metsäkonealustainen.
Syitä joita olen kuullut on ainakin, että suuniteltiin ensisijassa sirotemiinoitteiden raivaamiseen lentokentiltä, jolloin amastoominaisuutta ei tarvita (samasta syystä on ylileveä tiekäyttöön) ja että oli melko puhtaasti sisun ja pv:n kahden välinen projekti ja sisulla nyt oli kuorkkialustoista enemmän kokemusta.
 
Hejsan kirjoitti:
Panssarinprikaatien lakkautus sodan ajan kokoonpanosta...ja missä on ne jotka olisi korvaanut psprikaatit eli taisteluhelikopterit?

Jääkäriprikaati 2005 perustaminen?

Ennen oli 11 Jääprikaati90 ja 90-luvulla samo Kopra että maksaa 1 miljardi markkaa varustaa yhden jääkäriprikaatin 90.

Minä tykään että olisi parempi olla niisä jääkäriprikaati 90 kiini ja ei perustaa jääkäriprikaati 2005.

PV supistaminen......politinen korektinen sanaa tänäpäivänä on pienempi mutta moderniseerattu = on oikeesti huonompi

Kyllä 2005 on parempi. Valmiusprikaati05, siis. Suurempi, kauniinmpi voimakkaampi ja liikkuvampi. Tehokkaampi ja mediaseksikkäämpikin vielä. Ainakin paperilla.
 
No, pitäisikö nyt kysyä, että oliko Raisut hyvä hankinta, kun ne tuli mainituksi? Onko kenelläkään tietoa, että onko ne saatu kestämään sitä käyttöä, mikä niitä tositilanteessa odottaisi?
 
Riippuu kai siitä mikä se käyttö on. Ilmeisesti niitä on kuitenkin vielä käyttökuntoisenakin, vaikka vaihdelaatikon valmistaja on ollut konkurssissa jo 10 vuotta. Ulkomaan markkinat eivät oikein vetäneet, kehitystylö kävi liian kalliiksi ja pääsuunnittelijan vetäytyminen projektista toi liikaa ongelmia matkaan, valitut perusratkaisut asettivat liikaa rajoja edeelleen kehittämiselle, tärkeä alihankkija katosi prosessista, mahdollisuus taloudelliseen tulokseen hävisi ja valmistaja menetti mielenkiintoonsa koko hommaan. Mutta toisaalta ei oikein korvaavaa ratkaisuakaan olisi ilman Raisun kehittämistä ollut markkinoilla eikä ole oikeastaan vieläkään. Minun mielestäni hankinta oli kannattava. Eteen tulleista ongelmista ei suurta osaa kyennyt ennakoimaan ja käyttömahdollisuudet olivat alkuperäistä odotusta laajemmat.
 
noska kirjoitti:
Riippuu kai siitä mikä se käyttö on. Ilmeisesti niitä on kuitenkin vielä käyttökuntoisenakin, vaikka vaihdelaatikon valmistaja on ollut konkurssissa jo 10 vuotta. Ulkomaan markkinat eivät oikein vetäneet, kehitystylö kävi liian kalliiksi ja pääsuunnittelijan vetäytyminen projektista toi liikaa ongelmia matkaan, valitut perusratkaisut asettivat liikaa rajoja edeelleen kehittämiselle, tärkeä alihankkija katosi prosessista, mahdollisuus taloudelliseen tulokseen hävisi ja valmistaja menetti mielenkiintoonsa koko hommaan. Mutta toisaalta ei oikein korvaavaa ratkaisuakaan olisi ilman Raisun kehittämistä ollut markkinoilla eikä ole oikeastaan vieläkään. Minun mielestäni hankinta oli kannattava. Eteen tulleista ongelmista ei suurta osaa kyennyt ennakoimaan ja käyttömahdollisuudet olivat alkuperäistä odotusta laajemmat.

Ilmankos kun ei noista ole kuulunut viimeaikoina. Mutta eikö muita firmoja ole kiinnostanut noiden vaihdelaatikkojen kehittäminen?
 
noska kirjoitti:
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Tuosta traktori vs. kuorma-auto ominaisuudesta olen myös kuullut ja siitä että Valmetin ominaisuudet ei oikein tiellä pärjänneet. Maastossa oli kuulemma kilpailukykyinen. Joissakin tilanteissa kuitenkin oli pasissa selvänä etuna se, että pyörät on tasavälein eikä niin kuin pavassa että etupyörien ja keskimmäisten välissä on tuo sivuoven isompi väli. Uintiominaisuudet taisi olla kanssa pasissa ylivoimaiset. Paha mennä kuitenkaan sanomaan, että millaiseksi tuo Valmet olisi kehittynyt jatkossa. Se kun oli ilmeisesti melko keskeneräisenä ja pikaisesti testeihin kasattu.
Raisusta muuten sanovat siihen tutustuneet, että se olisi nimenomaan pitänyt tehdä metsätraktori alustalle eikä kuorma-auton.

Oikeastaan ihan kumma, ettei Raisu ole metsäkonealustainen.
Syitä joita olen kuullut on ainakin, että suuniteltiin ensisijassa sirotemiinoitteiden raivaamiseen lentokentiltä, jolloin amastoominaisuutta ei tarvita (samasta syystä on ylileveä tiekäyttöön) ja että oli melko puhtaasti sisun ja pv:n kahden välinen projekti ja sisulla nyt oli kuorkkialustoista enemmän kokemusta.

Jopas on loistava idea. Iivanan tarvitsee pudottaa vain muutama sirote kiitoradalle, jonka jälkeen meikäläiset hakkaavat kiitoradan silpuksi koko pituudelta. :a-grin:

Kuorma-auto on kieltämättä outo valinta alustaksi. Suurimman osan vuodesta tuolla masiinalla on pakko pysytellä tieuralla. Hyvissäkin olosuhteissa voinee raivata lähinnä kuivaa savipeltoa. Kostea keli tai mikä tahansa muu alusta ja Raisu on heti jumissa. Maan möyhiminen ajouralta varmistanee juuttumisen.

Miten ihmeellä tuollainen onkin menty kyhäämään?
 
JOKO kirjoitti:
noska kirjoitti:
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Tuosta traktori vs. kuorma-auto ominaisuudesta olen myös kuullut ja siitä että Valmetin ominaisuudet ei oikein tiellä pärjänneet. Maastossa oli kuulemma kilpailukykyinen. Joissakin tilanteissa kuitenkin oli pasissa selvänä etuna se, että pyörät on tasavälein eikä niin kuin pavassa että etupyörien ja keskimmäisten välissä on tuo sivuoven isompi väli. Uintiominaisuudet taisi olla kanssa pasissa ylivoimaiset. Paha mennä kuitenkaan sanomaan, että millaiseksi tuo Valmet olisi kehittynyt jatkossa. Se kun oli ilmeisesti melko keskeneräisenä ja pikaisesti testeihin kasattu.
Raisusta muuten sanovat siihen tutustuneet, että se olisi nimenomaan pitänyt tehdä metsätraktori alustalle eikä kuorma-auton.

Oikeastaan ihan kumma, ettei Raisu ole metsäkonealustainen.
Syitä joita olen kuullut on ainakin, että suuniteltiin ensisijassa sirotemiinoitteiden raivaamiseen lentokentiltä, jolloin amastoominaisuutta ei tarvita (samasta syystä on ylileveä tiekäyttöön) ja että oli melko puhtaasti sisun ja pv:n kahden välinen projekti ja sisulla nyt oli kuorkkialustoista enemmän kokemusta.

Jopas on loistava idea. Iivanan tarvitsee pudottaa vain muutama sirote kiitoradalle, jonka jälkeen meikäläiset hakkaavat kiitoradan silpuksi koko pituudelta. :a-grin:

Kuorma-auto on kieltämättä outo valinta alustaksi. Suurimman osan vuodesta tuolla masiinalla on pakko pysytellä tieuralla. Hyvissäkin olosuhteissa voinee raivata lähinnä kuivaa savipeltoa. Kostea keli tai mikä tahansa muu alusta ja Raisu on heti jumissa. Maan möyhiminen ajouralta varmistanee juuttumisen.

Miten ihmeellä tuollainen onkin menty kyhäämään?

Käsittääkseni se ei nyt kuitenkaan ole ihan noin huono maasto-ominaisuuksiltaan ja mitä tulee noihin kiitoratoihin, niin siihen tarkoitukseen ne ketjunpäät on varustettu muovisella pallolla joka siis estää suuremmat vahingot.
 
Täältä löytyy todella yksityiskohtainen vertailu erilaisista miinanraivausajoneuvoista (40 erilaista ajoneuvoa)
http://www.itep.ws/pdf/AMCSStudyReport.pdf

Tuo vertailu on tehty jenkkiarmeijan pioneereille (eli TV-sarjojen suomennoksissa insinööreille ). Tuossa vertailussa Raisu oli kahdeksas eli tuskinpa voidaan sanoa kovin huonoksi miinanraivausajoneuvoksi. Tietenkään vertailua ei ole tehty testaamalla jokaista ajoneuvoa samanlaisissa ympäristöissä, mutta perustuu silti pitkälti tosielämän miinanraivaustoiminnasta saatuihin raportteihin. Jonkun verran parempiakin ajoneuvoja on ilmeisesti tullut Raisun jälkeen markkinoille, mutta hankintahetkellä parikymmentä vuotta sitten se taisi olla sieltä paremmasta päästä raivausajoneuvoja. Tuon vertailun perusteella ei taida olla huono nytkään.
 
RistoJ kirjoitti:
Täältä löytyy todella yksityiskohtainen vertailu erilaisista miinanraivausajoneuvoista (40 erilaista ajoneuvoa)
http://www.itep.ws/pdf/AMCSStudyReport.pdf

Tuo vertailu on tehty jenkkiarmeijan pioneereille (eli TV-sarjojen suomennoksissa insinööreille ). Tuossa vertailussa Raisu oli kahdeksas eli tuskinpa voidaan sanoa kovin huonoksi miinanraivausajoneuvoksi. Tietenkään vertailua ei ole tehty testaamalla jokaista ajoneuvoa samanlaisissa ympäristöissä, mutta perustuu silti pitkälti tosielämän miinanraivaustoiminnasta saatuihin raportteihin. Jonkun verran parempiakin ajoneuvoja on ilmeisesti tullut Raisun jälkeen markkinoille, mutta hankintahetkellä parikymmentä vuotta sitten se taisi olla sieltä paremmasta päästä raivausajoneuvoja. Tuon vertailun perusteella ei taida olla huono nytkään.

Tuossa listalla ykkösenä oleva Aardvark mkIV. on muuten toinen merkki siitä, että Raisu ei ole ihan huono idea, koska nuo kaksi ovat ulkoisesti melko identtisiä.

Ja noiden tietojen mukaan Raisu tekisi ilmeisesti parempaa jälkeä ja nopeammin kuin tuo Aardvark. C-130:een se ei toki mahdu, mutta ihmettelin tuota selviytymiskykyä? Onko siinä todettu jotakin vikoja sillä saralla? Toisaalta saattaahan olla, että muissa vehkeissä on parempi suojaus ottaen huomioon mihin käyttöön se suunniteltiin. Mutta pakko se on myöntää, että tuo Aardvark on varmasti hyvä.
 
SJ kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Täältä löytyy todella yksityiskohtainen vertailu erilaisista miinanraivausajoneuvoista (40 erilaista ajoneuvoa)
http://www.itep.ws/pdf/AMCSStudyReport.pdf

Tuo vertailu on tehty jenkkiarmeijan pioneereille (eli TV-sarjojen suomennoksissa insinööreille ). Tuossa vertailussa Raisu oli kahdeksas eli tuskinpa voidaan sanoa kovin huonoksi miinanraivausajoneuvoksi. Tietenkään vertailua ei ole tehty testaamalla jokaista ajoneuvoa samanlaisissa ympäristöissä, mutta perustuu silti pitkälti tosielämän miinanraivaustoiminnasta saatuihin raportteihin. Jonkun verran parempiakin ajoneuvoja on ilmeisesti tullut Raisun jälkeen markkinoille, mutta hankintahetkellä parikymmentä vuotta sitten se taisi olla sieltä paremmasta päästä raivausajoneuvoja. Tuon vertailun perusteella ei taida olla huono nytkään.

Tuossa listalla ykkösenä oleva Aardvark mkIV. on muuten toinen merkki siitä, että Raisu ei ole ihan huono idea, koska nuo kaksi ovat ulkoisesti melko identtisiä.

Ja noiden tietojen mukaan Raisu tekisi ilmeisesti parempaa jälkeä ja nopeammin kuin tuo Aardvark. C-130:een se ei toki mahdu, mutta ihmettelin tuota selviytymiskykyä? Onko siinä todettu jotakin vikoja sillä saralla? Toisaalta saattaahan olla, että muissa vehkeissä on parempi suojaus ottaen huomioon mihin käyttöön se suunniteltiin. Mutta pakko se on myöntää, että tuo Aardvark on varmasti hyvä.

On Aardvark varmasti hyvä. Täällä siitä evaluaatioraportti, jonka on tehnyt DERA eli Defence Evaluation and Research Agency, joka on Brittien puolustusministeriön alainen laitos.

http://www.itep.ws/pdf/aardvark_trial_report.pdf

Ilmeisesti Aardvark pystyy raivaamaan 35 cm halkaisijaltaan olevia puitakin... :-) Raisu muuten oli tuossa jenkkien arviossa aika hyvä tiheässä kasvillisuudessa, olikohan 4. paras.
 
SJ kirjoitti:
Ilmankos kun ei noista ole kuulunut viimeaikoina. Mutta eikö muita firmoja ole kiinnostanut noiden vaihdelaatikkojen kehittäminen?
Tietääkseni joku yritti, muttei onnistunut. Jotenkin tuli ilmeisesti mitat vastaan, ettei saanut laatikkoaan sopimaan samaan tilaan.
En paljoa tekniikasta ymmärrä, mutta se alkuperäinen järjestelmä (sähköinen vaihdelaaitkko tieajossa ja hydrauliveto raivausajossa) kuulostaa meikäläisen korvaan juuri niin hoopolta ja vikaantumisherkältä ratkaisulta kun vaan voi keksiä.
 
JOKO kirjoitti:
Jopas on loistava idea. Iivanan tarvitsee pudottaa vain muutama sirote kiitoradalle, jonka jälkeen meikäläiset hakkaavat kiitoradan silpuksi koko pituudelta. :a-grin:

Kuorma-auto on kieltämättä outo valinta alustaksi. Suurimman osan vuodesta tuolla masiinalla on pakko pysytellä tieuralla. Hyvissäkin olosuhteissa voinee raivata lähinnä kuivaa savipeltoa. Kostea keli tai mikä tahansa muu alusta ja Raisu on heti jumissa. Maan möyhiminen ajouralta varmistanee juuttumisen.

Miten ihmeellä tuollainen onkin menty kyhäämään?

Tuota samaa ideaa käytetään monessa muussakin laitteessa. Varstan pörimissuunta saadaan vaihdettua ja korkeus säädettyä niin etteivät ketjut ota edes kiinni radan pintaan vaan heittelevät sirottet edeltään pois. Kutsuivat tuota muistaakseni työntäväksi ja kelluttavaksi menetelmäksi. Vastakohtaana normaalia miinoitetta (miinat maan pinnan alla) varten pyöritetään varstaa toiseen suuntaan vetävällä menetelmällä ja anetaan varstojen lyödä kunnolla maahan niin että iskuvaikutus ulottuu selvästi maan sisään.
 
Back
Top