Kenraali nosti Ylen A-studiossa esiin Venäjän taktiikan: ”Rajatun alueen haltuunotto”
Venäläisiä sota-aluksia laivaston paraatissa Krimin Sevastopolissa heinäkuussa 2015. Kuvassa oikealla tutkija, reservin prikaatikenraali Juha Pyykönen. (KUVA: Pavel Rebrov / Reuters, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva)
Julkaistu: 16.2. 23:39
Ylen A-Studion Talkissa keskusteltiin torstai-iltana eloisasti ja virkeästi maanpuolustuksesta, vaikka ankara flunssa oli kaatanut puolustusministeri
Jussi Niinistön (ps) pois rivistä.
Niinistöä tuurasi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
Ilkka Kanerva(kok).
Suurlähettiläs
Rene Nybergin mukaan ”kaikki mitä on nähty Itämerellä, on heijastumaa Ukrainasta” ja juuri se pakottaa nyt Suomen lisäämään valmiuttaan.
Hän kehotti valmistautumaan myös sellaiseen ”yllättävään ja arvaamattomaan”, joka ei ole ole suora sotilaallinen uhka ja mainitsi vuoden 2015, jolloin Venäjä ”yllätti totaalisesti meidät päästämällä Suomen rajalle 1000 ja Norjan rajalle 5000 pakolaista”.
Kansanedustaja
Eero Heinäluoman mukaan ”Venäjän uhkasta” on puhuttu ääneen jo yli kymmenen vuotta eikä hän nähnyt nykytilanteessa mitään dramaattista uutta. ”Kun tehdään näin, pitää hyväksyä samat oikeudet muillekin, että myös naapurissa saadaan käsitellä uhkakuvia samalla tavalla”, Heinäluoma lisäsi.
Prikaatikenraali, evp,
Juha Pyykönen otti esiin Venäjän käyttämän taktiikan vallata vain osa maasta: ”Rajatun alueen haltuunotto on tyypillinen uhkakuva. Kukaan ei (sen jälkeen) ole enää puhunut Georgian tai Ukrainan Nato-jäsenyydestä.”
Nyberg kaivoi muistista tilanteen Viron Narvassa 1990-luvun alussa arvellen, että siellä olisi saattanut syntyä Moldovan kaltainen (jaettu) asetelma, mikäli Viron hallitus ei olisi saanut Narvaa hallintoonsa ja väestön hyväksyntää.
Nybergin mielestä Baltian maiden Nato-jäsenyys siirsi ne spekulaatioiden ulkopuolelle ja vahvistaa myös Suomen asemaan. Hän ei usko Venäjän tulevan sillä suunnalla testaavan Naton 5. artiklaa (avunanto).
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kertoo puolustusselonteon tuomista muutoksista
Heinäluoman mielestä ainoa Suomeen kohdistuva uhka liittyy yleiseurooppalaiseen Naton ja Venäjän väliseen konfliktiin, jota hän piti erittäin epätodennäköisenä.
Kanerva nosti perinteisten ”kovan raudan” uhkakuvien ohi ”pirullisen älykkäät ja ovelat hybridisodan muodot kybersodan eri ulottuvuuksineen”.
”Eikä sen tarvitse välttämättä olla naapurivaltio”, Kanerva totesi.
Hän muistutti taannoisesta Suomen ulkoministeriön hakkeroimisesta, joka jatkui vuosia, ja josta ”ystävät” lopulta Suomea varoittivat. Kanerva tosin ihmetteli, mistä ystävät tiesivät. ”Se on kysymys, johon odotan vastausta”, Kanerva lisäsi.
Heinäluoma tarkensi ystävillä tarkoitetun Ruotsia, jolloin Nyberg intoutui kehumaan Ruotsin maailman huippuluokkaa olevaa signaalitiedustelua. Hän piti mielenkiintoisena, että Suomessakin on tulevaisuudessa neljä puolustushaaraa, kun maa-, meri- ja ilmavoimat saavat rinnalleen kybervoimat, joille tulee oma komentaja.
Kanerva ehdotti puolustusliittoa Ruotsin kanssa, jos se vain Ruotsille sopisi. Myös Norja-yhteistyö mainittiin ja herrat kehuivat Venäjän ja Nato-maa Norjan asiallisen hyviä suhteita.
Heinäluoma laittoi pientä jarrua ilmavoimien tulevalle torjuntahävittäjähankinnalle. Hän arveli, ettei nyt esillä oleva lukumäärä ole välttämättä lopullinen: ”Siihen palataan vaalien jälkeen, kuinka monta konetta hankitaan.”
Heinäluoma korosti maavoimien merkitystä, koska niiden suorituskyky on se, jossa Suomen on vaikein saada ulkoa apua.
Prikaatinkenraali Pyykönen tuki Heinäluomaa.
”Maavoimat on kaiken perusta ja ennaltaehkäisevän kynnyksen lukko”, Pyykönen kiteytti ammattikielellä.
Tuomas Manninen
...
