Suomi mukaan Islannin ilmavalvontaan

Hanski kirjoitti:
EDIT: Georgian saamasta avusta Wikipedia tietää kertoa seuraavaa (nyt ei ehdi tarkistamaan muista lähteistä):

"Ukraine delivered munitions and artillery systems to Georgia in September 2008,[10] and later supplied Georgia with 12 T-84 and 10 T-72 tanks, three BTR-80 armored personnel carriers, sixty portable air defence missiles, munitions for rocket launchers, and anti-tank guided missiles.[11] Ukraine continued to supply shipments of arms to Georgia, and announced that it would only stop if the United Nations Security Council imposed an arms embargo. Turkey sold Georgia 75 armored personnel carriers, firearms, ammunition, military vehicles, telecommunications systems, and Pakistani-made missiles.[12] Israel supplied Georgia with firearms after the war. The United States also delivered large amounts of arms and military equipment to Georgia after the war, and trained Georgian personnel.[13] Israel sold Georgia numerous Unmanned aerial vehicles, and Turkey supplied Georgia with two helicopters. The United States also trained Georgian soldiers to be deployed in Afghanistan. "

Just-In-Time
 
baikal kirjoitti:
Puolustus- ja ulkoasiainvaliokunta ei ole saanut tietoa kuinka Virossa on lennelty. Oikein helvetin hienoa toimintaa. Ja sitten vielä ihmetellään suu auki, että miksi poliitikot haluavat suitsia budjettia? Hoh, jos tuo on kirjaimellisesti totta niin kyllä meikäsysteemin toimivuus asettuu tässä kohtaa erikoiseen valoon.

taas jeesustelua.

Eduskunta on lainsäädäntöelin. Ei sieltä käydä pyytämässä lupaa kasainvälisiin harjoituksiin. Puolustusvoimia ohjaa puolustusministeriö ja puolustusministeri ei sooloile vaan toteuttaa hallituksen politiikkaa.

Tuossa baltian harjoituksessa harjoiteltiin, miten "eksynyt" kone saatetaan oikeaan paikkaan ja suomalaiset koneet harjoittelivat itämeren yllä (ja mahdollisesti baltian yllä) yhteistoimintaa baltian NATO-lennonjohdon kanssa koneen ohjaamista ja luovuttamista lennonjohdolle.

Jussi Niinistön juttuja ei nyt voi ottaa vakavasti, kun kaveri ei edes yritä tehdä yhteistyötä, vaan toteuttaa persujen räksytyspolitiikkaa puhtaasti yleispoliittisista syistä.

Salolainen taas päättämättömänä prinsessana on aina tuohtunut, mutta ei koskaan ole saanut mitän aikaan, missään, paitsi nyt hieman kiukuttelua. Erkki taas nyt ei oikein ole iloissaan, kun Tarja ei olekaan selkänojana.
 
Hanski kirjoitti:
Kokoomus ei minusta sitä ole ajanut mitenkään erityisesti ja aika vähän siinä on kytköksiä kunnallisvaaleihin.

Kuka on puhunut mitään mistään kuntavaaleista? Olisi toki ollut järkevää mainita tyhmemmällekin, että tässä on kyse eduskuntavaaleissa äänestäneistä. Ja sen pohjalta on muodostettu nykyinen katastrofihallitus.

Kokoomus johtaa hallituspolitiikkaa ja on tunnetusti NATO-myönteisin puolue. Ei ole siis vaikea tehdä päätelmää siitä mikä taho tämän hölmöyden takana on.
 
Ammattisotilaan kannanotto
http://ammattisotilas.wordpress.com/2012/10/29/islantiin/

Toisen valtion ilmatilan turvaaminen on varmasti aiheuttanut melkoista päänvaivaa Puolustusministeriön valmisteleville virkamiehille. Ilmatilan turvaamisesta NATO:n alueella vastaa liittouma, joten worst case scenario on seuraava:

Venäläinen pommikone lähestyy Islannin ilmatilaa ja kone havaitaan ilmavalvontasensoreilla. NATO:n ilmaoperaatiokeskuksesta käsketään tunnistustehtävä ja suomalainen Hornet nousee Keflavikin tukikohdasta ilmaan. Hornet-lentäjä suorittaa tunnistuksen. Pommikone ei muuta reittiään, vaan tunkeutuu Islannin ilmatilaan, syystä tai toisesta, eikä vastaa torjuntahävittäjän radiokutsuun. Ilmaoperaatiokeskuksesta annetaan varoitus- ja myöhemmin torjuntatehtävä, jonka seurauksena pommikone putoaa mereen, liukuen juuri ja juuri kansainväliselle merialueelle.

Poliittinen paine Moskovasta tulisi olemaan valtava. Lentäjän ja häntä johtaneen taistelunjohtajan toimet kyseenalaistettaisiin. Tässä tilanteessa myös juridisen selkänojan täytyy olla aukoton: oliko suomalaisella lentäjällä suomen lakien mukaan oikeus käyttää tappavaa voimaa toisen valtion alueen turvaamiseksi? Oliko suomalaisella taistelunjohtajalla oikeus käskeä torjuntatehtävä lentäjälle? Voiko puolustusministeri tai ylipäällikkö delegoida kansallisen tulenavausoikeutensa kasvottomalle NATO:n organisaatiolle? Itsepuolustukseen vetoaminen ei tässä tapauksessa onnistuisi.
 
adam7 kirjoitti:
taas jeesustelua.

Eduskunta on lainsäädäntöelin. Ei sieltä käydä pyytämässä lupaa kasainvälisiin harjoituksiin. Puolustusvoimia ohjaa puolustusministeriö ja puolustusministeri ei sooloile vaan toteuttaa hallituksen politiikkaa.

Väärin. Eduskunta on myös elin, jonka luottamusta hallituksen ja siten myös puolustusministerin on nautittava.
 
Ylli kirjoitti:
Hanski kirjoitti:
Kokoomus ei minusta sitä ole ajanut mitenkään erityisesti ja aika vähän siinä on kytköksiä kunnallisvaaleihin.

Kuka on puhunut mitään mistään kuntavaaleista? Olisi toki ollut järkevää mainita tyhmemmällekin, että tässä on kyse eduskuntavaaleissa äänestäneistä. Ja sen pohjalta on muodostettu nykyinen katastrofihallitus.

Kokoomus johtaa hallituspolitiikkaa ja on tunnetusti NATO-myönteisin puolue. Ei ole siis vaikea tehdä päätelmää siitä mikä taho tämän hölmöyden takana on.

Ehkä olin niin tyhmä, etten tajunnut sinun viittaavan eduskuntavaaleihin. Eihän niistä olekaan kuin 1,5 vuotta aikaa!

Kuten Baikalkin muistutti, keskustelu Islannin ilmavalvonnasta alkoi 2009 Stoltenbergin raportin perusteella. Kokoomus ei ole erityisen aktiivisesti ajanut tätä asiaa, kuten ei mikään muukaan suomalainen puolue. Jos jaksaisit lukea esim. kyseisen Stoltenbergin raportin, saattaisit huomata, ettei kokoomus olekaan tämän ajatuksen isä.
 
Ylli kirjoitti:
Ammattisotilaan kannanotto
http://ammattisotilas.wordpress.com/2012/10/29/islantiin/

Toisen valtion ilmatilan turvaaminen on varmasti aiheuttanut melkoista päänvaivaa Puolustusministeriön valmisteleville virkamiehille. Ilmatilan turvaamisesta NATO:n alueella vastaa liittouma, joten worst case scenario on seuraava:

Venäläinen pommikone lähestyy Islannin ilmatilaa ja kone havaitaan ilmavalvontasensoreilla. NATO:n ilmaoperaatiokeskuksesta käsketään tunnistustehtävä ja suomalainen Hornet nousee Keflavikin tukikohdasta ilmaan. Hornet-lentäjä suorittaa tunnistuksen. Pommikone ei muuta reittiään, vaan tunkeutuu Islannin ilmatilaan, syystä tai toisesta, eikä vastaa torjuntahävittäjän radiokutsuun. Ilmaoperaatiokeskuksesta annetaan varoitus- ja myöhemmin torjuntatehtävä, jonka seurauksena pommikone putoaa mereen, liukuen juuri ja juuri kansainväliselle merialueelle.

Poliittinen paine Moskovasta tulisi olemaan valtava. Lentäjän ja häntä johtaneen taistelunjohtajan toimet kyseenalaistettaisiin. Tässä tilanteessa myös juridisen selkänojan täytyy olla aukoton: oliko suomalaisella lentäjällä suomen lakien mukaan oikeus käyttää tappavaa voimaa toisen valtion alueen turvaamiseksi? Oliko suomalaisella taistelunjohtajalla oikeus käskeä torjuntatehtävä lentäjälle? Voiko puolustusministeri tai ylipäällikkö delegoida kansallisen tulenavausoikeutensa kasvottomalle NATO:n organisaatiolle? Itsepuolustukseen vetoaminen ei tässä tapauksessa onnistuisi.

Olisit nyt sitten samalla vaivalla lainannut loputkin perustellusta kirjoituksesta (eli kaksi viimeistä kappaletta samasta Ammattisotilaan blogista...):
"En ryhdy tässä yhtedessä arvioimaan Islannin operaation poliittisia hyötyjä, uskon että esimerkiksi Ulkopolitistin kirjoittajat osaavat ottaa asiaan paremmin kantaa. Tyydyn vain harmittelemaan sitä, ettei hallitus jälleen kerran kykene käymään Islanti – operaation todellisista syistä julkista keskustelua, vaan se verhotaan jopa virheellisen terminologian taakse. Henkilökohtaisella tasolla en myöskään näe ongelmaa siinä, että sotilaiden tehtäväkenttä muuttuu Suomen puolustamisesta Suomen intressien puolustamiseksi, kunhan kaikki ovat tietoisia mistä on kysymys.

Näin lopuksi heitän ilmaan kysymyksen: kun Suomi jo antaa liittouman käyttöön sotilaallista voimaa ja tosiasiallisesti kohta turvaa sekä NATO:n jäsenmaata (Islanti) että liittouman intressejä (Afganistan), voisimmeko me lopultakin ottaa vastaan myös liittouman antaman avun meille ja liittyä jäseneksi? Nykytilanteessa koemme jo jäsenyyden haitat, mutta emme nauti hyödyistä. Paradoksaalista on se."
 
Hanski kirjoitti:
Kuten Baikalkin muistutti, keskustelu Islannin ilmavalvonnasta alkoi 2009 Stoltenbergin raportin perusteella. Kokoomus ei ole erityisen aktiivisesti ajanut tätä asiaa, kuten ei mikään muukaan suomalainen puolue. Jos jaksaisit lukea esim. kyseisen Stoltenbergin raportin, saattaisit huomata, ettei kokoomus olekaan tämän ajatuksen isä.

OK. Siirretään vastuu tässä asiassa pois Suomen hallitukselta ja syytetään jotain Stoltenbergiä.
 
Ylli kirjoitti:
Hanski kirjoitti:
Kuten Baikalkin muistutti, keskustelu Islannin ilmavalvonnasta alkoi 2009 Stoltenbergin raportin perusteella. Kokoomus ei ole erityisen aktiivisesti ajanut tätä asiaa, kuten ei mikään muukaan suomalainen puolue. Jos jaksaisit lukea esim. kyseisen Stoltenbergin raportin, saattaisit huomata, ettei kokoomus olekaan tämän ajatuksen isä.

OK. Siirretään vastuu tässä asiassa pois Suomen hallitukselta ja syytetään jotain Stoltenbergiä.

Ajatuksen isänä oli Stoltenbergin johtama komitea, tuskin edes Stoltenberg itse ja ei ainakaan kokoomus.

Nykyisessä hallituksessa kokoomus on suurimman puolueen mandaatilla, mutta esimerkiksi ulkoministeri sattuu olemaan tunnettu rauhanmies SDP:stä ja puolustusministeri RKP:stä. Vaikeaa kuvitella, että kokoomus pystyisi hallituksessa sanelemaan osallistumisesta yksipuolisesti. Niin tai näin, linjaukset löytyvät aika pitkälle hallitusohjelmasta, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet (sivu 22): "Suomi toimii aktiivisesti pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämiseksi. Pohjoismaiden turvalli-suus- ja puolustuspoliittisella yhteistyöllä tavoitellaan toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista. Turvallisuuspoliittista yhteistyötä jatketaan pohjoismaisen solidaarisuusjulistuksen pohjalta."
 
JOKO kirjoitti:
Hanski kirjoitti:
EDIT: Georgian saamasta avusta Wikipedia tietää kertoa seuraavaa (nyt ei ehdi tarkistamaan muista lähteistä):

"Ukraine delivered munitions and artillery systems to Georgia in September 2008,[10] and later supplied Georgia with 12 T-84 and 10 T-72 tanks, three BTR-80 armored personnel carriers, sixty portable air defence missiles, munitions for rocket launchers, and anti-tank guided missiles.[11] Ukraine continued to supply shipments of arms to Georgia, and announced that it would only stop if the United Nations Security Council imposed an arms embargo. Turkey sold Georgia 75 armored personnel carriers, firearms, ammunition, military vehicles, telecommunications systems, and Pakistani-made missiles.[12] Israel supplied Georgia with firearms after the war. The United States also delivered large amounts of arms and military equipment to Georgia after the war, and trained Georgian personnel.[13] Israel sold Georgia numerous Unmanned aerial vehicles, and Turkey supplied Georgia with two helicopters. The United States also trained Georgian soldiers to be deployed in Afghanistan. "

Just-In-Time

Joo, sota oli sen verran lyhyt, ettei apu ehtinyt perille. Georgia kuitenkin sai ja saa apua puolustuksensa kehittämiseen ja väite siitä, että maa olisi taistellut täysin yksin ilman ulkopuolista pienten valtioiden apua, ei pidä paikkaansa.
 
RistoJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Apu oli käytännössä merkityksetön ele. Toki apu sisälti merkittävän osan Ruotsin ilmavoimien kalustosta, mutta ei se tilannetta muuksi muuta. Voimaton liittolainen on hyödytön liittolainen. Todellinen apu olisi ollut useampi jalkaväkidivisioona.

Luotan toki Ruotsin lähettävän sukkia ja voita seuraavallakin kerralla. Me tulemme varmasti saamaan samanlaisen avustusvyöryn, kuin Georgia 2008. Minne ne kaikki tavarat ja joukot saadaan edes työnnettyä?

En sinällään vastusta sotilaallista yhteistyötä tai liittoutumista länsimaiden kanssa. Minä pidän ongelmana sotilaallisesta yhteistyöstä kumpuavaa toiveajattelua ja tästä johtuvaa resurssien tuhlaamista toissijaisiin toimintoihin.

En ymmärrä tätä avun vähättelyä. Ruotsi avusti Suomea omiin rahkeisiinsa nähden todella paljon. Tietenkään Ruotsilla ei ollut jalkaväkidivisioonia lähettää mutta sieltä tuli jo mainittujen asioiden lisäksi myös yli sata tuhatta kivääriä, likemmäs 1000 konekivääriä, satoja kenttä-, ilmatorjunta- ja pst-tykkejä. Jostain syystä nämä kaikki aina unohdetaan ja voivotellaa että Ruotsikaan ei meitä auttanut sodassa. Tulee mieleen tämä:
http://youtu.be/ExWfh6sGyso


Oli Ruotsilla jalkaväkeä lähettää, mutta poliittinen tahto puuttui. Aseita sentään tuli ja niistä oli jonkinlainen apu. Pst:n osalta paikoitellen ilmeisen merkittävä. Suomen asevoimien aseistukseen suhteutettuna apu oli suurinumeroista. Tämä tosin kertoo lähinnä Suomen virheistä varustautumisen suhteen. Asevoimat olivat heikosti varustettu, koska oli uskottu Kansainliittoon. Teollisen sodankäynnin mittakaavassa apu oli vähäistä. Tehdäänkö jälleen sama virhe?
 
JOKO kirjoitti:
Oli Ruotsilla jalkaväkeä lähettää, mutta poliittinen tahto puuttui.

Vai oliko ?

Ruotsissa tehtiin puolustuspäätös 1925, jolla kenttäarmeija pienennettiin neljään divisioonaan. Kun mannereuroopassa alkoi tapahtua, tehtiin 1936 uusi puolustuspäätös, jossa saajana oli pääasiassa ilmavoimat. Maavoimia tosin laajennettiin kuuteen divisioonaan. Nämä divisioonat siis sodan ajan vahvuuksia. Kun Suomi sai jaloille 13 divisioonaa ja prikaatin + pataljonia, oli Ruotsin SA-vahvuus siis kuusi divisioonaa. Riittikö tästä ulkomaan puolustukseen?

Ruotsissa upseeripiirit ja oikeistopuolueet olivat lähdössä. Demarit sanoivat ei.
 
skärdis kirjoitti:
pstsika kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Miksi Suomi ei sitten ammu ilmatilaansa työntyviä venäläisiä alas, jos niin kerran toimitaan Islannissa? Mitä eroa siinä on, muuta kuin nöyristely venäläisten edessä.

Koska venäläiset lentsikat eivät lentele Helsingin yläpuolella, noudattavat annettuja käskyjä ja ovat ilmatilassa vain hetken aikaa ”vahingossa” ja poistuvat pääosin oma-aloitteisesti.

Jos tilanne olisi se, että Suomen ilmatilaan tunkeutuisi esimerksiki parvi venäläisiä pommikoneita itäisen maarajan takaa ja ne eivät tottelisi suomalaisten tunnistuskoneiden käskyjä vaan pyrkisivät Helsinkiin sekä olisivat jo esimerkiksi Mikkelin tasalla, niin etkö usko, että taistelunjohto käskisi pysäyttää ne ampumalla?

Ahaa, nyt puhutaan jo parvesta, joka lähestyy määrätietoisesti kohti Reykjavikiä ja kaikki tämä vain suomalaisten testaamiseksi? :confused:

Aluksi esitettiin skenaario jostakin Islannin pohjoisista aluevesistä, jossa venäläinen hävittäjä leikittelee suomalaisen hornetin kanssa. Mutta ei, nyt ollaan jo hyökkäämässä parven voimin NATO-maan pääkaupungin kimppuun. Se olisi ensimmäinen kerta NATOn historiassa ja verrattavissa vähintään Kuuban kriisiin. En millään usko, että Venäjä lähtisi tuollaiseen operaatioon vain suomalaisia testatakseen.


Edit: Myönnän Suomen olevan hankalassa asemassa, jos maailmanpalo tosiaankin uhkaa syttyä Suomen vartiovuorolla. Historia on kuitenkin osoittanut, että Suomi ei ole suojassa suursodilta ja tulemme mitä todennäköisemmin vedetyksi mukaan konfliktiin, olemmepa Islannissa tai emme. Siinä vaiheessa takanamme on toivottovasti läntisiä ystäviä, sillä omin voimin emme ole ennenkään pärjänneet.

Kommentoin tummennettua osaa postauksestasi: Pst-sika vastasi asiallisesti esittämääsi kysymykseen. Jos asia on vaikea ymmärtää on suotavaa olla hetken aikaa hiljaa ja seurata sivusta. Ehkä tällöin aukeaa pst-sian vastauksen syvinkin olemus.
 
adam7 kirjoitti:
Ylli kirjoitti:
Oli Ruotsilla jalkaväkeä lähettää, mutta poliittinen tahto puuttui.

Vai oliko ?

Ruotsissa tehtiin puolustuspäätös 1925, jolla kenttäarmeija pienennettiin neljään divisioonaan. Kun mannereuroopassa alkoi tapahtua, tehtiin 1936 uusi puolustuspäätös, jossa saajana oli pääasiassa ilmavoimat. Maavoimia tosin laajennettiin kuuteen divisioonaan. Nämä divisioonat siis sodan ajan vahvuuksia. Kun Suomi sai jaloille 13 divisioonaa ja prikaatin + pataljonia, oli Ruotsin SA-vahvuus siis kuusi divisioonaa. Riittikö tästä ulkomaan puolustukseen?

Ruotsissa upseeripiirit ja oikeistopuolueet olivat lähdössä. Demarit sanoivat ei.

Ei ihan noinkaan. Kupissa oli myös Saksan tahdot ja halustit.....Saksa ei halunnut KENENKÄÄN EIKÄ MINKÄÄN lähettävän joukkoja kovin sankasti Lappiin. Ruotsin alle kymppätonnin joukot hyväksyttiin.
 
yle Politiikka 31.10.2012 klo 15:55
Islannin ilmavalvonnasta ristiinvetoa useissa Pohjoismaissa
Myös Ruotsissa ja Islannissa on kriittisiä mielipiteitä yhteispohjoismaisesta ilmavalvonnasta Islannissa. Ruotsin pääministeri Carl Bildt kuitenkin vakuuttaa, että Ruotsissa Islannin ilmavalvontaan osallistumista kannatataan laajasti.

Pohjoismaiden ulkoministerit ovat jatkaneet Helsingissä keskustelua Suomen ja Ruotsin osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan yhdessä Norjan kanssa. Hankkeella on epäilijänsä joka maassa, myös Islannissa.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kertoi aamupäiväisen yhteiskokouksen jälkeen, että Ruotsissa Islannin ilmavalvontaan osallistumiselle on laaja tuki.

- Vastaan on oikeastaan vain vasemmistopuolue, jolla on varsin marginaalinen merkitys ruotsalaisessa politiikassa. Hehän ovat kaikkea vastaan, laajasti ottaen myös pohjoismaista yhteistyötä vastaan. Mutta muuten hankkeesta vallitsee laaja konsensus, Bildt totesi.

Bildtin suomalainen kollega Erkki Tuomioja (sd.) taas muistutti, että ilmavalvonnasta päättää lopullisesti eduskunta. Suuria ulkopoliittisia muutoksia hanke ei merkitsisi.

- Ja niihin jatkuviin kysymyksiin, muuttaako tämä Suomen Nato-suhdetta ja osallistummeko johonkin Baltia-ilmavalvontaan, on varsin selkeä vastaus: ei, Tuomioja sanoi.

Islantia itseään edusti kokouksessa ulkoministerin sijasta vasemmistopuolueeseen kuuluva elinkeinoministeri Steingrimur Sigfuusson. Hän joutui vastaamaan kysymykseen, mitä Suomen ja Ruotsin osallistuminen merkitsee Islannin ilmapuolustukselle.

- Olen ehkä väärä ihminen vastaamaan, koska vastustan yhdessä puolueeni kanssa Natoa. Voimme mielestäni hyvin argumentoida, että hankkeelle ei ole suurta tarvetta, islantilaisministeri kertoi.

Ulkoministerit käyttivät kahta eri käsitettä: "air policing", joka tarkoittaa sitä, että aseistettu hävittäjäkone heiluttaa siipiään ilmatilaan, kertoo koneen olevan väärässä ilmatilassa ja kehottaa sitä poistumaan, ettei tarvitse avata tulta. Tämä on jäämässä norjalaisten huoleksi. Valvonta- ja tunnistelennot taas tarkoittavat lähinnä valokuvausta ja tietojen välittämistä toisille.

Ulkoministeri Tuomioja ei pidä kovin todennäköisenä, että todellista tarvetta ilmenisi kolmen viikon aika vuonna 2014, koska kukaan ei ole koskaan loukannut Islannin ilmatilaa toisen maailmansodan jälkeen.
 
baikal kirjoitti:
adam7 kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Oli Ruotsilla jalkaväkeä lähettää, mutta poliittinen tahto puuttui.

Vai oliko ?

Ruotsissa tehtiin puolustuspäätös 1925, jolla kenttäarmeija pienennettiin neljään divisioonaan. Kun mannereuroopassa alkoi tapahtua, tehtiin 1936 uusi puolustuspäätös, jossa saajana oli pääasiassa ilmavoimat. Maavoimia tosin laajennettiin kuuteen divisioonaan. Nämä divisioonat siis sodan ajan vahvuuksia. Kun Suomi sai jaloille 13 divisioonaa ja prikaatin + pataljonia, oli Ruotsin SA-vahvuus siis kuusi divisioonaa. Riittikö tästä ulkomaan puolustukseen?

Ruotsissa upseeripiirit ja oikeistopuolueet olivat lähdössä. Demarit sanoivat ei.

Ei ihan noinkaan. Kupissa oli myös Saksan tahdot ja halustit.....Saksa ei halunnut KENENKÄÄN EIKÄ MINKÄÄN lähettävän joukkoja kovin sankasti Lappiin. Ruotsin alle kymppätonnin joukot hyväksyttiin.

Ei me välttämättä puhuta eri asioista. Ruotsin kakkosuhka silloin oli että Neuvosto-Venäjä saapuu itärajalle. Ykkösuhka oli Saksa. Aiemmin oltiin varauduttu erikseen näihin. Molotov- Ribbentropp-sopimuksen jälkeen Ruotsin puolustussuunnittelu oli sekaisin, koska suunnitelmissa ei ollut että molempia vastaan olisi varauduttu.

Tapaus Saksassa oli varattu neljä divisioona Etelä-Ruotsiin ja kaksi reserviksi. Kun talvisota puhkesi, mobilisoitiin kaksi divisioona (yhden vakinaisen lisäksi), jolloin Etelä-Ruotsin jäi vain kolme käytettäväksi (mobilisaation jälkeen).

En ole missään nähnyt että Saksa olisi kieltänyt Ruotsia avustamasta, mutta jo olemassaolollaan Saksan vahva sotilasvoima suoraan meren takana esti kovinkaan lennokkaita avustushankkeita.

--------

Eli mitä tästä opimme ? Voimakas liitto (tuolloin NL ja Saksa) suuntaa toisten toimintaa vahvasti. Mikä voimakas liitto Suomella tänään olisi käytettävissä?
 
adam peräänkuuluttaa, että mikä olisi käytettävissä oleva voimakas liitto tänä päivänä? Sanoppa se. Onko se käytettävissä ihan noin vain? Vai tarkoitatko Shanghai-liittoa?

Pahoin pelkään, että asia on monimutkaisempi kuin mitä Kokoomus muutaman edustajansa voimin koilottaa. Jos asia olisi ihan iisi biisi, olisi Suomi liittynyt Natoon jo aika päiviä. Ihan turha tähän on vetää Tarjahalosta tai ekituomiojaa. Tarjaa ennen oli ylipäällikkönä oikea Nato-vouhakka mieheksi, Mahtisaari nimittäin....ja tuolloin Natoon liittyi puoli itä-eurooppaa....miksi SuomiRuotsiItävalta eivät? Valistunut vastaus kiitos.
 
baikal kirjoitti:
adam peräänkuuluttaa, että mikä olisi käytettävissä oleva voimakas liitto tänä päivänä? Sanoppa se. Onko se käytettävissä ihan noin vain? Vai tarkoitatko Shanghai-liittoa?

Pahoin pelkään, että asia on monimutkaisempi kuin mitä Kokoomus muutaman edustajansa voimin koilottaa. Jos asia olisi ihan iisi biisi, olisi Suomi liittynyt Natoon jo aika päiviä. Ihan turha tähän on vetää Tarjahalosta tai ekituomiojaa. Tarjaa ennen oli ylipäällikkönä oikea Nato-vouhakka mieheksi, Mahtisaari nimittäin....ja tuolloin Natoon liittyi puoli itä-eurooppaa....miksi SuomiRuotsiItävalta eivät? Valistunut vastaus kiitos.

Just siksi, kun puoli _itä-eurooppaa_ liittyi. Selvä ilmaus siitä, että SuomiRuotsiItävalta eivät ole itä-eurooppaa.
 
baikal kirjoitti:
adam peräänkuuluttaa, että mikä olisi käytettävissä oleva voimakas liitto tänä päivänä? Sanoppa se. Onko se käytettävissä ihan noin vain? Vai tarkoitatko Shanghai-liittoa?

Pahoin pelkään, että asia on monimutkaisempi kuin mitä Kokoomus muutaman edustajansa voimin koilottaa. Jos asia olisi ihan iisi biisi, olisi Suomi liittynyt Natoon jo aika päiviä. Ihan turha tähän on vetää Tarjahalosta tai ekituomiojaa. Tarjaa ennen oli ylipäällikkönä oikea Nato-vouhakka mieheksi, Mahtisaari nimittäin....ja tuolloin Natoon liittyi puoli itä-eurooppaa....miksi SuomiRuotsiItävalta eivät? Valistunut vastaus kiitos.

"Kansan" vastustus johtuu vuosikymmenten lehdistön ja politiikkojen "asennekasvatuksesta" jossa NATO:a on maalailtu ilmestyskirjan pedioksi ja hullujen amerikkalaiskenraalien mailmanlopetusseuraksi. Kun suomettuneet politikot ja lehdistön edustajat alkavat hiljalleen siirtyä eläkkeelle, voi asiasta käydä asiallisempaa keskustelua. Mielipidejohtajat muuttavat kyllä sitten "kansan" mielipiteen. Pitäisikö kutsua Makarov uudelle visiitille ;).

Yksi Ahtisaari ei tehnyt kesää. Hänen ongelmansahan oli, että hän tuli politiikan ulkopuolelta ja vailla tukijoukkoja. Jos ei ole saranoita johoon ruori kiinnitetään, laivaa ei käännetä. Muistat varmaan miten SDP-nöyryytti häntä ja aiheutti sen ettei hän asettunut ehdokkaaksi toiselle kaudelle. Tuolloin oli vielä enemmän YYA-kauden poliitikoita ringissä, jotka eivät noin vain voineet muuttaa kantaansa kadottamatta "uskottavuuttaan". Itä-Euroopan liittyminen oli helpompaa, siellähän oli täysin uudet päättäjät kun vanhat olivat täysin diskreditoituja.

Ruotsin geopoliittinen asema ja 60-luvulta perityvä "salainen" ydinasesateenvarjo tarkoittavat että Ruotsi on aivan eri asemassa kuin Suomi.
 
Niinistö: Ilmavalvontaan tarvitaan eduskunnan kanta
STT Keskiviikko 31.10.2012 klo 17.25

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen osallistuminen Islannin ilmavalvontaan on osa pohjoismaista yhteistyötä.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan eduskunta lausuu viimeisen sanan Suomen osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan. Hän toivoo, että asiaa käsitellään eduskunnassa järeästi.

Eduskuntaryhmien mahdolliset varaumat asiassa tulevat eduskuntakäsittelyn yhteydessä, Niinistö sanoi Mäntyniemessä. Hänestä nyt olemme tilanteessa, jossa presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ovat periaatteessa päättäneet vastata myönteisesti ja asiaa selvitetään lisää.

- Lopullisen vastauksen antaa eduskunta, joten tavallaan tällainen varauma on asiaan automaattisesti kuuluva.

Presidentin mukaan Suomen osallistuminen Islannin ilmavalvontaan on osa pohjoismaista yhteistyötä.

Hävittäjien aseistukseen palataan Niinistön mukaan vielä tarkemmin, mutta lähtökohtana on aseistamattomuus. Hävittäjien tehtäviä Islannin ilmavalvonnassa voidaan rinnastaa harjoitustoimintaan.

- Kaikenlainen puuttuminen Suomen tai Ruotsin koneilla ei tulisi kysymykseen. Siellä ollaan harjoituksenluonteisissa olosuhteissa. Norja on Suomelle ja Ruotsille "isoveli" näissä partiointilennoissa ja hoitaa sitten kaiken, mikä mahdollisesti aiheuttaa hoitamisen tarvetta.
 
Back
Top