Itseasiassa Statue of Forces Agreement vuodelta 1951 antaa isäntämaalle oikeuden tutkia ja rankaista maahan lähetettyä henkilöstöä jos rikkovat lakia:
"the authorities of the receiving State shall have jurisdiction over the members of a force or civilian component and their dependents with respect to offences committed within the territory of the receiving State and punishable by the law of that State."
ja
"The authorities of the receiving State shall have the right to exercise exclusive jurisdiction over members of a force or civilian component and their dependents with respect to offences, including offences relating to the security of that State, punishable by its law but not by the law of the sending state."
Sopimus antaa lähettäjämaalle mahdollisuuden myös soveltaa omia lakejaan rikoksen tekijään. Eli jenkkisotilas joka syyllistyy esim raiskaukseen voi saada isäntämaan rangaistuksen lisäksi vielä kotimaassaan kovempaa kakkua.
Käsitys jenkkien koskemattomuudesta johtaa mm Irakin ja Afganistanin kanssa tehdyistä sopimuksista. USA on halunnut suojata sotilaitaan kyseisten maiden varsin kyseenalaisen luotettavuuden omaavista oikeuslaitoksista ja varsin rankoilta (jopa jenkkien asteikolla) rangaistuksilta. Vastaavanlainen sopimus suojaa muuten myös suomalaisia sotilaita Afganistanissa.
Jos Suomi liittyisi NATO:oon, sovellettaisiin vuoden 1951 sopimusta eli NATO-maiden sotilaille ei tulisi mitään syytesuojaa.
Strategian laitoksen johtaja Torsti Siren on tehnyt hyvä tiivistelmän Suomen Nato-jäsenyydestä:
PUOLESTA
1) Nato (North Atlantic Treaty Organization) on nimensä mukaisesti sopimusjärjestö, jonka tehtävissä korostuu neljä kokonaisuutta: 1) samankaltaiset arvot jakavien valtioiden yhteisö (Turkki?), 2) t
urvallisuuskeskustelufoorumi, 3) kriisinhallintaorganisaatio ja 4) puolustusliitto
2) Nato on ennaltaehkäisevä poliittis-sotilaallinen PIDÄKE (yleensä tässä yhteydessä puhutaan kolmansista osapuolista, jolla Suomen kontekstissa tarkoitetaan yksiselitteisesti Venäjää)
3) Nato-jäsenenä voidaan säästää tulevaisuuden puolustusmateriaalihankinnoissa (NORDEFCO täydentää tätä, mutta ei korvaa)
4) Nato täydentää kotimaista huoltovarmuusjärjestelmäämme
5) Nato mahdollistaa yhteisbudjettiensa puitteissa myös esim. satamiemme ja lentokenttiemme infran parannushankkeita (turvallisuusinvestointiohjelma). Natolla on kolme yhteisbudjettia: 1) siviilibudjetti (jäsenvaltiot rahoittavat oman henkilöstönsä Naton esikunnissa), 2) Sotilasbudjetti (jäsenvaltioiden yhteisvastuullisesti rahoittamat sotilas"assetit", kuten AWACS-valvontajärjestelmä ja 3) turvallisuusinvestointiohjelma
6) 22 EU:n 28:sta jäsenvaltiosta (95 % EU:n väestöstä) hoitaa jo nyt puolustuksensa Naton kautta
7) Naton jäsenenä olemme transatlanttisen turvatakuun piirissä (= Yhdysvallat ja Naton 5. artikla)
8) Nyt en keksi enempää
VASTAAN
1) Suomi ei tarvitse Natoa, koska olemme aina puolustautuneet yksin (= emme koskaan - ei edes talvisodassa)
2) Naton jäsenenä joudumme Yhdysvaltojen sotiin (= emme joudu, jos emme halua Naton alueen ulkopuolisiin sotiin lähteä)
3) Naton jäsenenä joudumme ottamaan alueellemme Yhdysvaltojen tukikohtia (= emme todennäköisesti saa, vaikka kuinka huutaisimme niitä tänne)
4) Naton jäsenenä joutuisimme mahdollisen eurooppalaisen suursodan näyttämöksi (= joutuisimme joka tapauksessa liittoutumattomanakin)
5) Venäjä suuttuisi jäsenyydestämme (= Venäjä suuttuu joka tapauksessa aina mistä milloinkin sekä lisäksi, jos tukeudumme tähän väitteeseen, hyväksymme implisiittisesti, että Venäjällä on legitiimi strateginen intressi rajoittaa Suomen turvallisuuspoliittisia valintoja (= "Paasikiven-Kekkosen-linja")
6) Nyt ei ole aika hakeutua Natoon, eikä nyt ole aika keskustella Naton jäsenyydestä (Milloin sitten on?)
PUOLESTA
1) Nato (North Atlantic Treaty Organization) on nimensä mukaisesti sopimusjärjestö, jonka tehtävissä korostuu neljä kokonaisuutta: 1) samankaltaiset arvot jakavien valtioiden yhteisö (Turkki?), 2) t
urvallisuuskeskustelufoorumi, 3) kriisinhallintaorganisaatio ja 4) puolustusliitto
2) Nato on ennaltaehkäisevä poliittis-sotilaallinen PIDÄKE (yleensä tässä yhteydessä puhutaan kolmansista osapuolista, jolla Suomen kontekstissa tarkoitetaan yksiselitteisesti Venäjää)
3) Nato-jäsenenä voidaan säästää tulevaisuuden puolustusmateriaalihankinnoissa (NORDEFCO täydentää tätä, mutta ei korvaa)
4) Nato täydentää kotimaista huoltovarmuusjärjestelmäämme
5) Nato mahdollistaa yhteisbudjettiensa puitteissa myös esim. satamiemme ja lentokenttiemme infran parannushankkeita (turvallisuusinvestointiohjelma). Natolla on kolme yhteisbudjettia: 1) siviilibudjetti (jäsenvaltiot rahoittavat oman henkilöstönsä Naton esikunnissa), 2) Sotilasbudjetti (jäsenvaltioiden yhteisvastuullisesti rahoittamat sotilas"assetit", kuten AWACS-valvontajärjestelmä ja 3) turvallisuusinvestointiohjelma
6) 22 EU:n 28:sta jäsenvaltiosta (95 % EU:n väestöstä) hoitaa jo nyt puolustuksensa Naton kautta
7) Naton jäsenenä olemme transatlanttisen turvatakuun piirissä (= Yhdysvallat ja Naton 5. artikla)
8) Nyt en keksi enempää
VASTAAN
1) Suomi ei tarvitse Natoa, koska olemme aina puolustautuneet yksin (= emme koskaan - ei edes talvisodassa)
2) Naton jäsenenä joudumme Yhdysvaltojen sotiin (= emme joudu, jos emme halua Naton alueen ulkopuolisiin sotiin lähteä)
3) Naton jäsenenä joudumme ottamaan alueellemme Yhdysvaltojen tukikohtia (= emme todennäköisesti saa, vaikka kuinka huutaisimme niitä tänne)
4) Naton jäsenenä joutuisimme mahdollisen eurooppalaisen suursodan näyttämöksi (= joutuisimme joka tapauksessa liittoutumattomanakin)
5) Venäjä suuttuisi jäsenyydestämme (= Venäjä suuttuu joka tapauksessa aina mistä milloinkin sekä lisäksi, jos tukeudumme tähän väitteeseen, hyväksymme implisiittisesti, että Venäjällä on legitiimi strateginen intressi rajoittaa Suomen turvallisuuspoliittisia valintoja (= "Paasikiven-Kekkosen-linja")
6) Nyt ei ole aika hakeutua Natoon, eikä nyt ole aika keskustella Naton jäsenyydestä (Milloin sitten on?)
Ruotsia pidetään pahana turvallisuusriskinä ja ilmoitetaan, että muut Itämeren maat haluavat sen liittyvän nopeasti Natoon. Entä Suomi, onko tilanteemme todellakaan juurikaan parempi?
Sverige pekas ut som säkerhetshål
Estlands president Toomas Hendrik Ilves ser Sverige som ett "säkerhetshål" där ett oförsvarat Gotland oroar. Såväl Estland som andra EU-länder runt Östersjön har framfört till svenska försvarsberedningen att de vill se Sverige i Nato.
FOTO: Anders Wiklund / TT
10 maj 2014 kl 19:36, uppdaterad: 10 maj 2014 kl 19:37
I Sverige lägger nästa vecka försvarsberedningen fram sitt betänkande. Efter att ha fått respit på grund av Rysslands annektering av Krim ska beredningen då lägga grunden för 2015 års försvarsbeslut.
Samtidigt har Sveriges försvar och säkerhetspolitik blivit ett tema långt utanför slutna mötesrum i Stockholm. Som SvD avslöjade den 28 april har USA sagt att det är dags för Sverige att fundera på Nato-medlemskap. Nu kommer liknande signaler från EU-länder runt Östersjön.
– Det ligger i många demokratiska länders nationella intresse att det säkerhetshål som vi nu har pluggas igen, säger Estlands president Toomas Hendrik Ilves till SvD.
Begreppet ”säkerhetshål” som beskrivning av Sverige är ny. Den myntades inför 300 internationella deltagare i Lennart Meri Conference i Tallinn för två veckor sedan. Säkerhetskonferensen hölls i skuggan av Rysslands annektering av Krim och agerande inne i Ukraina.
– Både FN-stadgan och slutakten från Helsingforskonferensen 1975 slår fast att gränser inte får ändras med våld. Dessa helt fundamentala regler har nu satts ur spel, säger president llves.
Det nya läget gör att flera länder ser över sina försvar - och därmed hamnar Sveriges försvarsproblem i fokus. De blev uppenbara sedan ryskt bombflyg på långfredagen 2013 övat anfall mot Sverige från Gotska sjön. Medan svenskt jaktflyg blev kvar på marken så reagerade Nato och sände upp danska plan från Litauen.
President Ilves påminner både om den flygincidenten och om det ryska signalspaningsfartyg som i höstas patrullerade mellan Gotland och Sveriges fastland.
– Detta är inte hypotetiska situationer utan det finns ett intensivt intresse för Gotland. Det borde göra folk oroliga, säger presidenten.
Gotland saknar i dag fast försvar, men dess militära betydelse framhävdes på konferensen av den pensionerade svenske generalmajoren Karlis Neretniks. Han varnade för att Sveriges försvar i dag är så dåligt att Ryssland överraskande skulle kunna basera robotar på Gotland.
– Neretniks beskrivning är ganska korrekt. Från Gotland kan man med existerande (ryska) robotar täcka Oslo, Köpenhamn, Berlin, Warszawa, Vilnius, Riga, Tallin och Helsingfors. Därifrån är det möjligt att kontrollera hela regionen. Det går också att från Gotland åstadkomma en dominans även av hela luftrummet, säger president Ilves.
Presidenten har diskuterat Sveriges försvarsproblem med svenska ministrar. Sverige är militärt alliansfritt men med i EU. Enligt svensk politik omfattas vi därmed av en solidaritetsklausul i EU-fördraget.
– Allt detta tal om solidaritet är inte värt mycket. Det kanske finns något land som kan sända er en massa olivolja, säger president Ilves och förklarar:
– Skillnaden mellan EU och Nato är o:et i Nato. Det står för organisation. Nato har dagliga möten, ett militärt kommando som planerar för allt, så att man vet vem som gör vad och vem som ska vart. Inget av detta finns inom Europeiska unionen. Låt oss inse att ingen av oss klarar oss särskilt bra på egen hand, det är därför vi har Nato, säger president Ilves.
– Hela säkerhetssituationen i Östersjöområdet förändras när Sverige och Finland är en del av alliansen. Men vi kan inte tala om vad ni ska göra.
Samma budskap har getts till försvarsberedningen från andra grannländer, uppger flera källor för SvD. Danmarks förre utrikesminister Uffe Ellemann-Jensen:
– Det gäller er egen säkerhet. Det vore naivt att föreställa sig att EU ger er säkerhet, och är man inte medlem av Nato så får man ingen hjälp. Ni är ett hål i det gemensamma försvaret, det hål som Ryssland utnyttjade när de kom flygande på långfredagen. Det vore en styrka för Nato att få med er, och särskilt finnarna med sin försvarskultur, i alliansen.
Sverige satsar minst i Norden
Det militärt alliansfria Sverige satsar mindre på sitt försvar än de nordiska grannarna. Endast Lettland och Litauen som är med i Nato hamnar lägre än Sverige.
Viss kritik mot Sveriges försvar kunde höras från andra länder även under kalla krigets neutralitetspolitik. Då brukade svenska företrädare svara att vi satsade mer på försvaret än Nato-länderna själva. Men så är det inte längre.
I dag skulle några motargument mot ett svenskt Nato-medlemskap kunna vara att regeringen vill satsa mer på försvaret och att svenska folket inte vill gå med i Nato. I SvD/Sifo-mätningen i mars sade 50 procent av de tillfrågade nej till medlemskap.
Men inga sådana motargument framfördes konferensen, där utrikesminister Carl Bildt, flera ambassadörer och höga tjänstemän deltog.
Finns då verkligen något hot mot Sverige från Ryssland som skulle motivera ett Nato-inträde?
– Det finns inget direkt ryskt militärt hot mot Sverige. Men när ryssarna sänder bombflyg över Östersjön så betyder det något. Det innebär att de anser sig kunna härska fritt i området. Om ryssarna kan göra obehagliga saker mot ett EU-land så kommer de också att göra det, svarar François Heisbourg, ordförande för det ansedda International Institute for Strategic Studies i London.
Heisbourg har nyligen besökt Moskva och hans analys är att president Putin gett sig in på en ”äventyrspolitik” som inte känner några gränser.
– Det ligger inte i Sveriges ekonomiska, politiska och strategiska intresse att få instabilitet i Östersjöområdet och Östeuropa. Det skulle vara en stark signal till Ryssland om Sverige och Finland gick med i Nato. Dessutom skulle ni få ut maximal nytta av era försvarsutgifter, säger François Heisbourg.
Ryssland skulle protestera kraftfullt om Nato utvidgades till Sverige och Finland. I praktiken skulle ju ett svenskt Nato-inträde vara ett skydd mot Ryssland. Sveriges förre Moskvaambassadör Sven Hirdman har tidigare i SvD varnat för preventiva ryska åtgärder och ökad rysk övningsverksamhet. Också ryssar var inbjudna till denna konferens men kom inte, så de argumenten fördes inte fram.
Försvarsutgifter 2013 (procent av BNP)
Litauen: 0,8 %
Lettland: 1 %
Sverige: 1,2 %
Tyskland: 1,2 %
Danmark: 1,4 %
Norge: 1,4 %
Finland: 1,4 %
Mikael Holmström
08-13 56 36 [email protected]
Sverige pekas ut som säkerhetshål
Estlands president Toomas Hendrik Ilves ser Sverige som ett "säkerhetshål" där ett oförsvarat Gotland oroar. Såväl Estland som andra EU-länder runt Östersjön har framfört till svenska försvarsberedningen att de vill se Sverige i Nato.
FOTO: Anders Wiklund / TT
10 maj 2014 kl 19:36, uppdaterad: 10 maj 2014 kl 19:37
I Sverige lägger nästa vecka försvarsberedningen fram sitt betänkande. Efter att ha fått respit på grund av Rysslands annektering av Krim ska beredningen då lägga grunden för 2015 års försvarsbeslut.
Samtidigt har Sveriges försvar och säkerhetspolitik blivit ett tema långt utanför slutna mötesrum i Stockholm. Som SvD avslöjade den 28 april har USA sagt att det är dags för Sverige att fundera på Nato-medlemskap. Nu kommer liknande signaler från EU-länder runt Östersjön.
– Det ligger i många demokratiska länders nationella intresse att det säkerhetshål som vi nu har pluggas igen, säger Estlands president Toomas Hendrik Ilves till SvD.
Begreppet ”säkerhetshål” som beskrivning av Sverige är ny. Den myntades inför 300 internationella deltagare i Lennart Meri Conference i Tallinn för två veckor sedan. Säkerhetskonferensen hölls i skuggan av Rysslands annektering av Krim och agerande inne i Ukraina.
– Både FN-stadgan och slutakten från Helsingforskonferensen 1975 slår fast att gränser inte får ändras med våld. Dessa helt fundamentala regler har nu satts ur spel, säger president llves.
Det nya läget gör att flera länder ser över sina försvar - och därmed hamnar Sveriges försvarsproblem i fokus. De blev uppenbara sedan ryskt bombflyg på långfredagen 2013 övat anfall mot Sverige från Gotska sjön. Medan svenskt jaktflyg blev kvar på marken så reagerade Nato och sände upp danska plan från Litauen.
President Ilves påminner både om den flygincidenten och om det ryska signalspaningsfartyg som i höstas patrullerade mellan Gotland och Sveriges fastland.
– Detta är inte hypotetiska situationer utan det finns ett intensivt intresse för Gotland. Det borde göra folk oroliga, säger presidenten.
Gotland saknar i dag fast försvar, men dess militära betydelse framhävdes på konferensen av den pensionerade svenske generalmajoren Karlis Neretniks. Han varnade för att Sveriges försvar i dag är så dåligt att Ryssland överraskande skulle kunna basera robotar på Gotland.
– Neretniks beskrivning är ganska korrekt. Från Gotland kan man med existerande (ryska) robotar täcka Oslo, Köpenhamn, Berlin, Warszawa, Vilnius, Riga, Tallin och Helsingfors. Därifrån är det möjligt att kontrollera hela regionen. Det går också att från Gotland åstadkomma en dominans även av hela luftrummet, säger president Ilves.
Presidenten har diskuterat Sveriges försvarsproblem med svenska ministrar. Sverige är militärt alliansfritt men med i EU. Enligt svensk politik omfattas vi därmed av en solidaritetsklausul i EU-fördraget.
– Allt detta tal om solidaritet är inte värt mycket. Det kanske finns något land som kan sända er en massa olivolja, säger president Ilves och förklarar:
– Skillnaden mellan EU och Nato är o:et i Nato. Det står för organisation. Nato har dagliga möten, ett militärt kommando som planerar för allt, så att man vet vem som gör vad och vem som ska vart. Inget av detta finns inom Europeiska unionen. Låt oss inse att ingen av oss klarar oss särskilt bra på egen hand, det är därför vi har Nato, säger president Ilves.
– Hela säkerhetssituationen i Östersjöområdet förändras när Sverige och Finland är en del av alliansen. Men vi kan inte tala om vad ni ska göra.
Samma budskap har getts till försvarsberedningen från andra grannländer, uppger flera källor för SvD. Danmarks förre utrikesminister Uffe Ellemann-Jensen:
– Det gäller er egen säkerhet. Det vore naivt att föreställa sig att EU ger er säkerhet, och är man inte medlem av Nato så får man ingen hjälp. Ni är ett hål i det gemensamma försvaret, det hål som Ryssland utnyttjade när de kom flygande på långfredagen. Det vore en styrka för Nato att få med er, och särskilt finnarna med sin försvarskultur, i alliansen.
Sverige satsar minst i Norden
Det militärt alliansfria Sverige satsar mindre på sitt försvar än de nordiska grannarna. Endast Lettland och Litauen som är med i Nato hamnar lägre än Sverige.
Viss kritik mot Sveriges försvar kunde höras från andra länder även under kalla krigets neutralitetspolitik. Då brukade svenska företrädare svara att vi satsade mer på försvaret än Nato-länderna själva. Men så är det inte längre.
I dag skulle några motargument mot ett svenskt Nato-medlemskap kunna vara att regeringen vill satsa mer på försvaret och att svenska folket inte vill gå med i Nato. I SvD/Sifo-mätningen i mars sade 50 procent av de tillfrågade nej till medlemskap.
Men inga sådana motargument framfördes konferensen, där utrikesminister Carl Bildt, flera ambassadörer och höga tjänstemän deltog.
Finns då verkligen något hot mot Sverige från Ryssland som skulle motivera ett Nato-inträde?
– Det finns inget direkt ryskt militärt hot mot Sverige. Men när ryssarna sänder bombflyg över Östersjön så betyder det något. Det innebär att de anser sig kunna härska fritt i området. Om ryssarna kan göra obehagliga saker mot ett EU-land så kommer de också att göra det, svarar François Heisbourg, ordförande för det ansedda International Institute for Strategic Studies i London.
Heisbourg har nyligen besökt Moskva och hans analys är att president Putin gett sig in på en ”äventyrspolitik” som inte känner några gränser.
– Det ligger inte i Sveriges ekonomiska, politiska och strategiska intresse att få instabilitet i Östersjöområdet och Östeuropa. Det skulle vara en stark signal till Ryssland om Sverige och Finland gick med i Nato. Dessutom skulle ni få ut maximal nytta av era försvarsutgifter, säger François Heisbourg.
Ryssland skulle protestera kraftfullt om Nato utvidgades till Sverige och Finland. I praktiken skulle ju ett svenskt Nato-inträde vara ett skydd mot Ryssland. Sveriges förre Moskvaambassadör Sven Hirdman har tidigare i SvD varnat för preventiva ryska åtgärder och ökad rysk övningsverksamhet. Också ryssar var inbjudna till denna konferens men kom inte, så de argumenten fördes inte fram.
Försvarsutgifter 2013 (procent av BNP)
Litauen: 0,8 %
Lettland: 1 %
Sverige: 1,2 %
Tyskland: 1,2 %
Danmark: 1,4 %
Norge: 1,4 %
Finland: 1,4 %
Mikael Holmström
08-13 56 36 [email protected]
Täydennän ja korjaan historiatonta Strategian laitoksen johtajaa.
VASTAAN
1) Nato saattaa olla tekemättä mitään Suomen joutuessa Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Naton muottiin taotut Suomen asevoimat ovat siinä tilanteessa määrältään mitättömät puolustamaan Suomea.
Suosittelen jokaiselle tutustumista Puolan asevoimien urholliseen taisteluun 1.9.1939 alkaen ja aivan erityisesti heidän liittolaistensa panokseen tässä taistelussa. Haluaisin myös muistuttaa Suomen sijainnin olevan Puolaa ikävämpi läntisten suurvaltojen sodankäyntiä ajatellen ja myös strategisen merkityksen olevan huomattavasti Puolaa vähäisempi. Ja älkää selittäkö kaiken olevan tällä kertaa toisin. Ei meinaan ole.
Sen enempää asiaan nyt kantaa ottamatta tarkennan että Strategian laitoksen johtaja sattuu olemaan Puolan tilanteen asiantuntija. Mm. hänen väitöskirjansa käsitteli Puolan tilannetta: "State Agent, Identity and the "New World Order". Reconstructing Polish Defence Identity after the Cold War Era".
Kyllä se vaan on. Ranska ja Englanti takasivat Puolan koskemattomuuden ennen Saksan hyökkäystä. Tämä sitoumus annettiin kuitenkin vain vähän ennen hyökkäystä, joten ei ollut minkäänlaista komentorakennetta tai operatiivista suunnitelmaa Puolan auttamiseksi. Lisäksi Puola oli täysin eristyksissä Saksan ja Neuvostoliiton välissä, jolloin ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia toimittaa edes materiaaliapua.
Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen ja Suomi olisi NATO-maa, tilanne olisi aivan toinen.
- NATOlla on valmis komentorakenne apuoperaation johtamiseen.
- NATOlla olisi valmis operaatiosuunnitelma avun toteuttamiseksi.
- Suomen maantieteellisen aseman takia avun toimittaminen olisi mahdollista. Itämeri on käytännössä NATO:n sisämeri ja Ruotsi todennäköisesti antaisi satamansa, lentokenttänsä ja alueensa käyttöön, kuten antoi viime sotienkin aikana.
- Teknisen kehityksen ansiosta avun toimittaminen on paljon helpompaa esimerkiksi lentokuljetuksina.
- Sotajoukot ovat teknisen ja taktisen kehityksen myötä tänä päivänä paljon helpommin keskitettävissä kuin 75 vuotta sitten.
- Ja jos Suomi on sijainniltaan hankala NATO:lle, on se sitä myös mahdolliselle hyökkääjälle. Olemme sivussa Venäjänkin painopistesuunnasta ja suurten joukkojen keskittäminen Puolan suuntaan on Venäjälle helpompaa kuin Suomen suuntaan.
Mitä tulee NATOn toimivuuteen tai toimimattomuuteen, mielestäni keskustelu on aika hypoteettistä. Kannattaa muistaa että NATO on 28 maan liittouma, joilla on yhteensä yli 700 miljoonaa asukasta, melkein 3 miljoonaa aktiivisotilasta ja 5 miljoonaa reservissä. Kiistämättä mahtavin sotilaallinen voima tällä maapallolla. Liittouman toimiminen on näiden kaikkien valtioiden intresseissä. Ja heti kun liittouma jättää yhdenkin jäsenmaan puolustamatta, se hajoaa, koska kukaan ei voi enää luottaa liittouman toimivan. Juuri tämän intressin takia se on toiminut ja tulee toimimaan.
Kautta historian sotilaalliset liitot ovat useammin toimineet kuin jääneet toimimatta.
Hyvä Lepard, asia on 100% kuten sanot.
Myrskyhiiri
Respected Leader
On meillä ainakin tuota puolustuskulttuuria. Että kaikki kipin kapin MPK:n toimintaan NATO-kannasta riippumatta.
http://yle.fi/uutiset/svd_ruotsia_pidetaan_turvallisuusaukkona/7233277
Samaa suomen kielellä.
Pari hyvää pointtia:
– EU:n ja Naton välinen ero on o:ssa. Se merkitsee organisaatiota. Natolla on päivittäisiä kokouksia, sotilaallinen johto, joka suunnittelee, kuka tekee mitäkin, ja kuka menee minnekin. Mitään sellaista ei ole EU:ssa. Myönnetään, että kukaan meistä ei pärjää hyvin yksin. Siksi meillä on Nato.
– Kyseessä on oma turvallisuutenne. On naiivia kuvitella, että EU takaisi turvallisuutenne. Jos ette ole Natossa, ette saa mitään apua. Olette aukko yhteisessä puolustuksessamme – se aukko, jota Venäjä hyödynsi lentäessään pitkänäperjantaina. Nato vahvistuisi, jos te, ja erityisesti suomalaiset puolustuskulttuurillaan, tulisitte mukaan liittoumaan, Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensen sanoo SvD:ssä.
Samaa suomen kielellä.
Pari hyvää pointtia:
– EU:n ja Naton välinen ero on o:ssa. Se merkitsee organisaatiota. Natolla on päivittäisiä kokouksia, sotilaallinen johto, joka suunnittelee, kuka tekee mitäkin, ja kuka menee minnekin. Mitään sellaista ei ole EU:ssa. Myönnetään, että kukaan meistä ei pärjää hyvin yksin. Siksi meillä on Nato.
– Kyseessä on oma turvallisuutenne. On naiivia kuvitella, että EU takaisi turvallisuutenne. Jos ette ole Natossa, ette saa mitään apua. Olette aukko yhteisessä puolustuksessamme – se aukko, jota Venäjä hyödynsi lentäessään pitkänäperjantaina. Nato vahvistuisi, jos te, ja erityisesti suomalaiset puolustuskulttuurillaan, tulisitte mukaan liittoumaan, Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensen sanoo SvD:ssä.
Kiinnostaisi, mistä nämä Sirenin teesit löytyvät alkuperäisenä?
Jos tuota listaa katsoo, niin nyt jonkun pitää sanoa yksikin todellinen syy, miksi Natoon ei mennä (jos ottavat meitin), nuo vastakommentit on kirjattu vähän kieliposkella.
Jos perustelu natovastaisuudelle on, etteivät "ne välttämättä puolustaisikaan meitä", oltaisiinko me siinä vaiheessa menetetty jotain? Sitten oltaisiin perinteisesti omillamme ja sopimuksista riippumattoman avun varassa.
Ilmeisesti minun henkilökohtainen eipäsnatojuupasnato päättyi juuri juupaksen voittoon...
Kiinnostaisi, mistä nämä Sirenin teesit löytyvät alkuperäisenä?
Jos tuota listaa katsoo, niin nyt jonkun pitää sanoa yksikin todellinen syy, miksi Natoon ei mennä (jos ottavat meitin), nuo vastakommentit on kirjattu vähän kieliposkella.
Jos perustelu natovastaisuudelle on, etteivät "ne välttämättä puolustaisikaan meitä", oltaisiinko me siinä vaiheessa menetetty jotain? Sitten oltaisiin perinteisesti omillamme ja sopimuksista riippumattoman avun varassa.
Ilmeisesti minun henkilökohtainen eipäsnatojuupasnato päättyi juuri juupaksen voittoon...
Löytyy Sirenin Facebookista jolla hän käy aktiivista keskustelua aiheesta.
Peuhkis
Luutnantti
Kiinnostaisi, mistä nämä Sirenin teesit löytyvät alkuperäisenä?
Jos tuota listaa katsoo, niin nyt jonkun pitää sanoa yksikin todellinen syy, miksi Natoon ei mennä (jos ottavat meitin), nuo vastakommentit on kirjattu vähän kieliposkella.
Jos perustelu natovastaisuudelle on, etteivät "ne välttämättä puolustaisikaan meitä", oltaisiinko me siinä vaiheessa menetetty jotain? Sitten oltaisiin perinteisesti omillamme ja sopimuksista riippumattoman avun varassa.
Ilmeisesti minun henkilökohtainen eipäsnatojuupasnato päättyi juuri juupaksen voittoon...
Siinä vaiheessa on menetetty jotain KUN nato jäsenyyden yhteydessä puolustusvoimia ajetaan alas koska kyllähän nato suojelee. Ja sitten KUN koko paska hajoaa kun ketään ei kiinnosta tapattaa omia kansalaisiaan suomen puolesta olemme virallisesti kusessa.
Vieläkö tästä nykytilanteesta on varaa "ajaa alemmas". Eikö olla jo aika pohjalla.
Vertaa Baltian asevoimiin. Kyllä miesmääristä voidaan vielä ottaa nolla pois. Sitten ehkä rupeaa raha riittämään ammattisotilaista kootun mekanisoidun yhtymän juoksuttamiseen kehitysmaissa. Suomen puolustus jää komeroissa makaavien hirvikiväärien varaan. Tietty nyt sanotaan, ettei asevelvollisuudesta ja suurista maavoimista luovuta, mutta tuohon voitaneen luottaa siinä missä kaikkeen muuhunkin läntisen yhteistyön tiimoilta.
Asevelvollisuuden alasajoa epäilen jo ihan EU-tasolla tehdyksi päätökseksi. Se muodostaa merkittävän uhan Unionin yhtenäisyyden kannalta, jos ja kun jossain jäsenmaassa kansalaisten enemmistö alkaa olla Unionista lähtemisen kannalla. Euroopassa on hyvin pitkät perinteet aseellisen separatismin saralla. Ja ihan aiheesta, kun kaikki edelliset monikansalliset kokeilut ovat pohjanneet sortoon ja riistoon. Tämä kokeilu tulee tuskin eroamaan edellisistä.
Eurooppaa pyritään yhdistämään ja saamaan yhteisen hallinnon alle. Yhteinen vihollinen yhdistää. Se kannattaa pitää mielessä, kun katselemme kiivaalla tahdilla toistuvia väkivaltaisa kriisejä Unionin rajojen takana. Onko kaikki sattumaa ja niin spontaanisti alkaneita, kuin meidän annetaan ymmärtää?
Myrskyhiiri
Respected Leader
Tässä linkki Euroopan parlamentin mietintöön 14.2.2014 ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset seuraukset. Pj:na huseerannut Sampo Terho. Miksi laitoin tähän niin saattaa antaa ajantasaista infoa EU - NATO -suhteesta ja jonkin verran edellisten suhteesta Venäjään, vaikka onkin tämän viimeisen osalta jo hieman vanhentunut. Sisältää myös eriäviä mielipiteitä.
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A7-2014-0109&language=FI
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A7-2014-0109&language=FI
Terho pistää mielestäni aika hyvin:
http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_parrakas_nainen/7233487
Ukraina on Naton rauhankumppani, kuten Suomi. Ukrainan kohtalo todistaa, että Naton kumppanuus ilman jäsenyyttä suojaa yhtä paljon kuin avaamaton sateenvarjo sateelta. Päivänpaisteisena aikana avaamaton sateenvarjo näyttää siltä kuin sen haltija olisi varautunut pahan päivän varalle. Kun paha päivä nousee, totuus valkenee.
Suomellahan on kuitenkin tämä kuuluisa Nato-optio. Me voimme kuulemma hakea Naton jäsenyyttä, jos niin tahdomme. Se on totta. Me voimme hakea minkä tahansa järjestön jäsenyyttä milloin tahansa. Sen ilmoittaminen erikseen tasaisin väliajoin ei muutu turvallisuudeksi.
Nato-option hokeminen näyttää tuottavan joillekin transsimaista mielihyvää, kuten vuosikymmenten takaiset ulkopolitiikan taikasanat: yya, ystävyys, luottamus, rauhantahtoinen, suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella pysytteleminen. Se maailma meni jo.
Tilanne on siis tämä. Kun itärajan takaa alkaa lappaa sotilasta, nuoret suomalaiset miehet ryhmittyvät puolustukseen ja huutavat rytmikkäästi: ”Nato-optio! Nato-optio! Nato-optio!” Kyllä varmasti hyökkääjä perääntyy.
Tuo edellinen kappale on esimerkki siitä, miten tosiasioitten tarkka ja kiihkoton kuvaaminen tuottaa usein satiirisen lopputuloksen.
http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_parrakas_nainen/7233487
Ukraina on Naton rauhankumppani, kuten Suomi. Ukrainan kohtalo todistaa, että Naton kumppanuus ilman jäsenyyttä suojaa yhtä paljon kuin avaamaton sateenvarjo sateelta. Päivänpaisteisena aikana avaamaton sateenvarjo näyttää siltä kuin sen haltija olisi varautunut pahan päivän varalle. Kun paha päivä nousee, totuus valkenee.
Suomellahan on kuitenkin tämä kuuluisa Nato-optio. Me voimme kuulemma hakea Naton jäsenyyttä, jos niin tahdomme. Se on totta. Me voimme hakea minkä tahansa järjestön jäsenyyttä milloin tahansa. Sen ilmoittaminen erikseen tasaisin väliajoin ei muutu turvallisuudeksi.
Nato-option hokeminen näyttää tuottavan joillekin transsimaista mielihyvää, kuten vuosikymmenten takaiset ulkopolitiikan taikasanat: yya, ystävyys, luottamus, rauhantahtoinen, suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella pysytteleminen. Se maailma meni jo.
Tilanne on siis tämä. Kun itärajan takaa alkaa lappaa sotilasta, nuoret suomalaiset miehet ryhmittyvät puolustukseen ja huutavat rytmikkäästi: ”Nato-optio! Nato-optio! Nato-optio!” Kyllä varmasti hyökkääjä perääntyy.
Tuo edellinen kappale on esimerkki siitä, miten tosiasioitten tarkka ja kiihkoton kuvaaminen tuottaa usein satiirisen lopputuloksen.