Itselle on jäänyt aika hämäräksi minkälaista yhteiskuntaa nykyvasemmisto oikein kannattaa, ja porukan vaalimenestyksen perusteella en ole ainoa epätietoinen.Kyllä sinun näkemyksesi vassareista on vähän vanhentunut. Taitaa olla monelle se Putinin Venäjä melkeinpä suurempi saatana kuin USA. Suurin osa nykyvassareista on myös niin nuoria ettei heillä ole ehtinyt olla paljoa, jos ollenkaan kontakteja entiseen NL:ään. Vai meinaatko että Arhinmäki on 13-vuotiaana ollut Stasin tai KGB:n agentti?
Sen olen kiinnostuneena pannut merkille että kannatettuaan yli 100 vuotta kansainvälistymistä, vasemmisto on yhtäkkiä ruvennut tämän kehityksen jarruttajaksi ja kansallisen ideologian kannattajaksi! Aikaisemmin kansallisuuteen takertuminen nähtiin taantumuksellisena.
Keskustavasemmisto eli demarit kannattaa perinteistä Suurta Valtiota eli hyvinvointiyhteiskuntaa, on se sitten saksalainen sosiaalinen markkinatalous tai ruotsalainen kansankoti.
Tästä vasemmalle mentäessä keskitytään lähinnä vastustamiseen. Vasemmisto vastustaa USAa, EU:ta, Israelia, NATOa, suuryrityksiä, (ääri-)oikeistoa, markkinataloutta, armeijaa, Putinin Venäjää, autoritaarista Kiinaa, islamisteja ja ydinvoimaa. Mutta ei nykypolven vassarit mitään wanhan koulukunnan komukoitakaan ole. Joko ne on puhtaita populisteja tai sitten ne ei vaan oikeasti pidä mistään.
NATO on hyvä esimerkki. Vasemmistoliiton mielestä NATOon ei tule missään tapauksessa liittyä. Silti omaan puolustukseen ei saa käyttää varoja, mutta Venäjän yleiseen huolestuttavaan kehitykseen, ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöongelmiin tulee kyllä puuttua.
yrjö
Ylipäällikkö
- Jos maailman kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus tai -veroisuus lisääntyy se merkitsee käytännössä sitä, että tulo-, omaisuus- ja hyvinvointierot kaventuvat. Jos ne kaventuvat, se taas merkitsee sitä, että "huonosti" voivien ja köyhien materiaalinen asema nousee siitä mitä se on ollut. "Hyvinvoivien" asema heikentyy siitä, mitä se on ollut. Suomen osalta se merkitsee siis elintason laskua toisten hyväksi. Moraalisesti tästä voi olla montaakin mieltä, vaikka kyse ei ole nollasummasta. Olen niin itsekäs, että en ole siihen valmis. Vaikka tietty haluan, että köyhien elinolot ja asema paranee. Silti, mulle on ihan okei tilanne, että Suomessa asiat on hyvin ja jossain toisessa valtiossa ei ole. Kannatan kansallisvaltion konseptia koska se on itsekkäästi juuri minulle, minun suvulle ja yhteisölle johon kuulun kuitenkin pääasiassa eduksi. Lisäksi tunnustan, että en ajattele asioita rationaalisesti. Oon päässyt irti siitä harhasta, että noin edes tulisi olla. Olen ihminen, en robotti tai atk-laite joka toimii ohjelman tai algoritmin mukaan. Mulle on Suomalainen kansallistunne on pääosin oikeastaan todella kiva fiilis. Ja sillä ei oo Lieksan Kiitos-hupparimiesten kanssa todellakaan yhtään mitään tekemistä. Vitu juntit, älkää omiko mun isänmaallisuutta!
- "EU-salaliitto"-ajatteluun pätee sama kuin kuussakäynti-salaliittouskomuksiin: salaliitto olisi vaikeampi toteuttaa kuin se, että kuussa käydään ihan oikeasti. Toi EU- ja kaikki muu skeida menee niin kuin se menee. Omalla painollaan ja siksi, että jengillä ei ole munaa sanoo "ei" sillon kun pitäisi, on liian isot omat intressit. Syitä on monia. Joku ajatus vaan on enemmän voitolla kuin joku muu. Se on selvä, että sitäkin jengiä on jotka uskoo et voitais olla rajaton yksi maa. Mut se ei ikinä toimi. Niin erilaisia ollaan ja historiaa on pitkälti takana. USA oli ihan eri juttu, tota vaan ei voi apinoida suoraan, toimar inte.
- Suomen vasurit on sekaisin. Ei niillä ole argumentit missään linjassa, just tää anti-nato, anti-usa, anti-venäjän, anti-israel jne. anti-kaikki. Samaan aikaan anti-oma maanpuolustus. Päälle täydellinen turvallisuuspolitiikan ignooraus. Ikään kuin pelättäisiin, että se idari komu-äänestäjä näkee miten ollaan nyt todella epäcoolin asian kanssa tekemisissä. Tämä erityisesti vihreät/VAS-akselilla. Harvinaisen törkeää populismia ja piittaamattomuutta johon meillä ei ole varaa. Saatanan jeesustelijat!
- "EU-salaliitto"-ajatteluun pätee sama kuin kuussakäynti-salaliittouskomuksiin: salaliitto olisi vaikeampi toteuttaa kuin se, että kuussa käydään ihan oikeasti. Toi EU- ja kaikki muu skeida menee niin kuin se menee. Omalla painollaan ja siksi, että jengillä ei ole munaa sanoo "ei" sillon kun pitäisi, on liian isot omat intressit. Syitä on monia. Joku ajatus vaan on enemmän voitolla kuin joku muu. Se on selvä, että sitäkin jengiä on jotka uskoo et voitais olla rajaton yksi maa. Mut se ei ikinä toimi. Niin erilaisia ollaan ja historiaa on pitkälti takana. USA oli ihan eri juttu, tota vaan ei voi apinoida suoraan, toimar inte.
- Suomen vasurit on sekaisin. Ei niillä ole argumentit missään linjassa, just tää anti-nato, anti-usa, anti-venäjän, anti-israel jne. anti-kaikki. Samaan aikaan anti-oma maanpuolustus. Päälle täydellinen turvallisuuspolitiikan ignooraus. Ikään kuin pelättäisiin, että se idari komu-äänestäjä näkee miten ollaan nyt todella epäcoolin asian kanssa tekemisissä. Tämä erityisesti vihreät/VAS-akselilla. Harvinaisen törkeää populismia ja piittaamattomuutta johon meillä ei ole varaa. Saatanan jeesustelijat!
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Et ole vallan väärässä. Kun Vasemmistoliitto perustettiin niin se rupesi kalastelemaan urbaania nuorta demografiaa 'punavihreydellä' joka oli trendikäs aate mutta sitä ei koskaan kovin hyvin määritelty. Entinen proletariaatti jäi vähemmälle huomiolle ja on pikkuhiljaa menettänyt uskonsa puolueeseen. Vasemmistoliitto on jäänyt aikalailla roolittomaksi. Demarit osaavat markkinoida paremmin hyvinvointiyhteiskuntaa, vihreät paremmin ympäristönsuojelua (heistäkin löytyy punavihreitä, mutta myös muita). Vasemmistoliiton ainoaksi keppihevoseksi on tosiaan jäänyt änkyröidä liki kaikkea mahdollista vastaan. Sitten äärivasemmalta löytyy vielä vanhoja kunnon marxilaisia, mutta he eivät ole tyytyväisiä nykyisiin eduskuntapuolueisiin joten he perustelevat pikkupuolueita joilla ei ole menestyksen mahdollisuuksia.
Erkki
Ylipäällikkö
Vasemmistoliitossahan on vielä paljon näitä vanhoja kommareita joilla on selkäytimessä se Venäjä-myönteisyys.Kuten O.W:Kuusinen taisi joskus sanoa:"Todellinen kommunisti on aina uskollinen Moskovalle".Tämä joukko on sitä refleksinomaisesti edelleen,vaikka valta Moskovassa on vaihtunut.Nuorempi Arhinmäki-tyypin porukka on sitten asia erikseen,he ovat havahtuneet kritisoimaan myös Venäjää ,varsinkin sen arvokonservatismia ja kapitalismia.
Torrakko
Kapteeni
Tiiätkö, oon miettiny täysin vastaavaa asiaa mutta toisinpäin. Jos eurooppalaiset saisi puhaltamaan yhteen hiileen, se nostaisi EU-liittovaltio tunnetta. Esim. pikku sota jossain missä on suurin osa Euroopasta mukana ja missä yhessä toimittas. Sitten huomattas että ei se naapuri pahasta olekaan kun on sama koettu aseveljinä. Köh, köh Afganistan joo mutta jenkithä sen eka vallotti. Tällön ei tarvittas myöskään lapatossu vaihetta, jos sitä nyt tarvitaan ollenkaan.
EU:n välinen sotilasliitto, ihan oikea sellainen, tai jopa ihan oma EU armeija johon kaikki olemassa olevat yksiköt sijoitettaisi toimisi myös. Tietty silleen että kauniita puheita tulee ja kansalle selvitetään että käskyvaltaa jääpi oman maan joukoista. Tämäkin poistuisi sen sodan avulla koska sitä pidettäisiin jatkumona.
Taijan olla sotahullu
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
EU on taloudellinen jätti, mutta sotilaallinen kääpiö.
Vaikka EU-maiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti (193 mrd) on maailman toiseksi suurin, samoin kuin sotilaiden määrä (1.6 milj.), tehot puuttuvat tyystin.
Nato auttaa koordinointia, mutta silti on vaikea kuvitella, että 20+ eurooppalaisen Nato-maan suorituskyky olisi lähelläkään 1+ pohjoisamerikkalaisen Nato-maan suorituskykyä, vaikka resurssit olisivat suunnilleen samat.
EU:n rooli olisi luontevimmin tutkimuksen, aseteollisuuden ja puolustusinfrastruktuurin rakentamisessa. Siviilipuolen tutkimukseen ja tuotekehitykseen jaetaan jo nyt EU-tukea – miksei asekehitykseenkin? Aseteollisuus puolestaan kärsii fragmentoitumisesta, kun eri maissa on samanaikaisesti käynnissä rinnakkaisia ja päällekkäisiä projekteja kansallisiin tarpeisiin. Puolustusinfrastruktuuriin ja tulevaisuuden kalliisiin projekteihin millään Euroopan kääpiövaltioista ei ole yksin varaa: navigointi- ja tiedustelusatelliitit, ydinsukellusveneet, raskaat kuljetus- ja ilmatankkauskoneet…
Mitä tulee kriisinhallintatoimintaan, sen saisi siirtää kokonaan kansalliselta tasolta EU:lle. Turhan panttina odottelevat kansalliset ja monikansalliset EU:n battle groupit soisi lopetettavan. Tilalle EU:n budjetista rahoitettava “virkamiesarmeija”: EU:n muukalaislegioona.
kimmo.j
Respected Leader
Nojatuolistrategin mielipiteeseen tutkimuksen ja teollisuuden suhteen on helppo yhtyä.
Kriisinhallinnan osalta taas kysyn miksi ihmeessä sen EU,n pitäisi tehdä jotain joka tehdään jo muualla? Tässä tapauksessa Natossa.
Natolla on jo olemassa oleva komento-organisaatio viestiyhteyksineen. Sillä on sovittu toimintatapa operaatioiden käynnistämiseen joka on koeteltu operaatioissa, esim Kosovo.
EU,n sotilaallisen puuhastelun kanssa tuhlaamme vain rahaa ja resursseja tupla organisaatioon, kaikki vain sen takia että muutama Suomalainen ei halua kuulua Natoon.
Anteeksi, etten usko muiden ymmärtävän meidän ajatuksenjuoksuamme.
Suhtauden myös kriittisesti EU,n omiin sotilastiedusteluelimiin.
Tiedustelun saralla "toinen mielipide" voi kuitenkin joskus olla hyödyllinen.
Kriisinhallinnan osalta taas kysyn miksi ihmeessä sen EU,n pitäisi tehdä jotain joka tehdään jo muualla? Tässä tapauksessa Natossa.
Natolla on jo olemassa oleva komento-organisaatio viestiyhteyksineen. Sillä on sovittu toimintatapa operaatioiden käynnistämiseen joka on koeteltu operaatioissa, esim Kosovo.
EU,n sotilaallisen puuhastelun kanssa tuhlaamme vain rahaa ja resursseja tupla organisaatioon, kaikki vain sen takia että muutama Suomalainen ei halua kuulua Natoon.
Anteeksi, etten usko muiden ymmärtävän meidän ajatuksenjuoksuamme.
Suhtauden myös kriittisesti EU,n omiin sotilastiedusteluelimiin.
Tiedustelun saralla "toinen mielipide" voi kuitenkin joskus olla hyödyllinen.
Tvälups
Ylipäällikkö
Vain Katainen kannatti Nato-jäsenyyttä
il Torstai 24.4.2014 klo 22.28
Puoluejohtajista vain kokoomuksen Jyrki Katainen kannatti Nato-jäsenyyden hakemista Ylen ruotsinkielisen tv:n EU-vaalitentissä torstaina.
Katainenkaan ei osannut sanoa, milloin jäsenyyttä pitäisi hakea.
- Jos Suomi olisi Naton jäsen, emme olisi Venäjää tai mitään muutakaan vastaan, Katainen sanoi.
RKP:n Carl Haglund kyseli, onko Suomella varaa ylläpitää itsenäistä ja uskottavaa puolustusta, vaikka puolueensa linjan mukaisesti ei kannattanutkaan Nato-jäsenyyden hakemista.
Keskustan Juha Sipilä huomautti, että Nato-jäsenyydestä ei päätetä EU:ssa. Nato-jäsenyysoption hän halusi säilyttää.
Vihreiden Ville Niinistön mielestä Ukrainan kriisissä kyse on vain taloudesta, eikä kriisiä voi ratkaista esimerkiksi Naton avulla.
Vaalitentistä puuttui aamulla sairastunut SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen.
STT
il Torstai 24.4.2014 klo 22.28
Puoluejohtajista vain kokoomuksen Jyrki Katainen kannatti Nato-jäsenyyden hakemista Ylen ruotsinkielisen tv:n EU-vaalitentissä torstaina.
Katainenkaan ei osannut sanoa, milloin jäsenyyttä pitäisi hakea.
- Jos Suomi olisi Naton jäsen, emme olisi Venäjää tai mitään muutakaan vastaan, Katainen sanoi.
RKP:n Carl Haglund kyseli, onko Suomella varaa ylläpitää itsenäistä ja uskottavaa puolustusta, vaikka puolueensa linjan mukaisesti ei kannattanutkaan Nato-jäsenyyden hakemista.
Keskustan Juha Sipilä huomautti, että Nato-jäsenyydestä ei päätetä EU:ssa. Nato-jäsenyysoption hän halusi säilyttää.
Vihreiden Ville Niinistön mielestä Ukrainan kriisissä kyse on vain taloudesta, eikä kriisiä voi ratkaista esimerkiksi Naton avulla.
Vaalitentistä puuttui aamulla sairastunut SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen.
STT
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin. Suomalaisten ajatustenjuoksua on toisinaan vaikea ymmärtää. "Erityisluonne ja Nato-optio" auttavat psykoanalyysiin:
EU:n Lissabonin sopimuksen 42. artiklassa käsitellään muun muassa yhteistä puolustusta ja turvatakuita:
- 7. kohta: Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.
- Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Naton sopimuksen 5. artiklassa puolestaan lukee seuraavasti:
- Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin turvallisuus ja ylläpitää sitä.
KorpiSISSI
Kenraali
NATOn sääntöjä voisi viilata siten, että EU-jäsenvaltiot tulkitaan suoraan jäseniksi myös NATOon niin mitään hakulomakkeita/prosesseja ei tarttis Turvallisuuttahan Suomi lähti hakemaan kun EUhun liityttiin?
Turvallisuuttahan Suomi lähti hakemaan kun EUhun liityttiin?
Tvälups
Ylipäällikkö
Kansan uutiset mielipiteet 25.4.2014 10.45
Yksi askel kohti Natoa
Paavo Arhinmäki
Hallitusohjelmaan kirjattiin Vasemmiston vaatimuksesta, ettei Suomi valmistele tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyden hakemista. Tämä selvä ja tiukka kirjaus on korvennut jo kolmen vuoden ajan Suomen Nato-haukkoja.
Ennen viime eduskuntavaaleja wikileaksin vuotamien asiakirjojen mukaan USA:n suurlähetystössä asti käytiin lupailemassa, että Suomi hakisi tällä eduskuntakaudella Nato-jäsenyyttä, jos kokoomus nousee pääministeripuolueeksi.
Massiivisesta median Nato-vyörytyksestä huolimatta Suomen kansa on suhtautunut koko ajan kriittisesti sotilasliiton jäsenyyteen.
Suomen ja Naton yhteistyötä pyritään kuitenkin jatkuvasti tiivistämään. Nato-haukat haluavat luoda tilanteen, jossa lopulta päästään sanomaan, että Nato-jäsenyys on vain ilmoitusasia, koska olemme jo niin läheisessä yhteistyössä.
Aikoinaan silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn sanoi, ettei Hornet-hankinnoilla ole mitään tekemistä Nato-jäsenyyden kanssa. Kun hankinnat oli tehty, hän perusteli Nato-jäsenyyttä muun muassa Horneteilla.
Kun Suomen EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys 1994, jäsenyyden kannattajat vakuuttelivat, ettei siinä yhteydessä päätetä mahdollisesta EMU-jäsenyydestä. Kun sitten Suomi liittyi EMU-jäseneksi, kerrottiin samoilla suilla, että EMU hyväksyttiin jo EU-jäsenyyden yhteydessä ja siksi asiasta ei tarvitse järjestää kansanäänestystä.
EMU oli osa Maastrichtin sopimusta, mutta samaan aikaan liittynyt Ruotsi ei ole edelleenkään euromaa, koska EMU-jäsenyys kaatui kansanäänestyksessä syyskuussa 2003.
Osittain tästä on kysymys myös salassa valmistellussa ns. isäntämaa-sopimuksessa. Kysymys on siitä, että Suomi ja Nato sopisivat tavasta, jolla apua voi pyytää ja antaa kriisitilanteissa. Se olisi jälleen yksi askel entistä tiiviimpään Suomen ja Naton väliseen yhteistyöhön.
Sopimus on osa 2000-luvun alussa sovittuja Naton rauhankumppanuustavoitteita. Yli kymmenen vuotta sitten sovitut tavoitteet eivät tarkoita sitä, että Suomen pitäisi ne kaikki toteuttaa. Jokaisen kohdalla on syytä käydä julkista poliittista keskustelua ja tehdä vasta sitten päätökset.
Niin sanotusta isäntämaa-sopimuksesta ei ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua eikä sitä esimerkiksi mainita suoraan tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Asiaa ei käsitelty kertaakaan viimeisen kolmen vuoden aikana myöskään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonka jäsen olin.
Sopimusneuvotteluja on käyty kaikessa hiljaisuudessa ja ilmeisesti puolustusministeri Carl Haglund on halunnut kiirehtiä neuvotteluja.
Sopimus olisi jälleen yksi askel kohti tiiviimpää yhteistyötä Naton kanssa. Vasemmisto ei näe tässä tilanteessa mitään perusteita lisäaskelien ottamiseksi kohti Natoa. Puolustusministerin ja hallituksen pitää nyt antaa julkinen selvitys käydyistä neuvotteluista ja neuvottelut isäntämaa-sopimuksesta on välittömästi keskeytettävä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.
Yksi askel kohti Natoa
Paavo Arhinmäki
Hallitusohjelmaan kirjattiin Vasemmiston vaatimuksesta, ettei Suomi valmistele tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyden hakemista. Tämä selvä ja tiukka kirjaus on korvennut jo kolmen vuoden ajan Suomen Nato-haukkoja.
Ennen viime eduskuntavaaleja wikileaksin vuotamien asiakirjojen mukaan USA:n suurlähetystössä asti käytiin lupailemassa, että Suomi hakisi tällä eduskuntakaudella Nato-jäsenyyttä, jos kokoomus nousee pääministeripuolueeksi.
Massiivisesta median Nato-vyörytyksestä huolimatta Suomen kansa on suhtautunut koko ajan kriittisesti sotilasliiton jäsenyyteen.
Suomen ja Naton yhteistyötä pyritään kuitenkin jatkuvasti tiivistämään. Nato-haukat haluavat luoda tilanteen, jossa lopulta päästään sanomaan, että Nato-jäsenyys on vain ilmoitusasia, koska olemme jo niin läheisessä yhteistyössä.
Aikoinaan silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn sanoi, ettei Hornet-hankinnoilla ole mitään tekemistä Nato-jäsenyyden kanssa. Kun hankinnat oli tehty, hän perusteli Nato-jäsenyyttä muun muassa Horneteilla.
Kun Suomen EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys 1994, jäsenyyden kannattajat vakuuttelivat, ettei siinä yhteydessä päätetä mahdollisesta EMU-jäsenyydestä. Kun sitten Suomi liittyi EMU-jäseneksi, kerrottiin samoilla suilla, että EMU hyväksyttiin jo EU-jäsenyyden yhteydessä ja siksi asiasta ei tarvitse järjestää kansanäänestystä.
EMU oli osa Maastrichtin sopimusta, mutta samaan aikaan liittynyt Ruotsi ei ole edelleenkään euromaa, koska EMU-jäsenyys kaatui kansanäänestyksessä syyskuussa 2003.
Osittain tästä on kysymys myös salassa valmistellussa ns. isäntämaa-sopimuksessa. Kysymys on siitä, että Suomi ja Nato sopisivat tavasta, jolla apua voi pyytää ja antaa kriisitilanteissa. Se olisi jälleen yksi askel entistä tiiviimpään Suomen ja Naton väliseen yhteistyöhön.
Sopimus on osa 2000-luvun alussa sovittuja Naton rauhankumppanuustavoitteita. Yli kymmenen vuotta sitten sovitut tavoitteet eivät tarkoita sitä, että Suomen pitäisi ne kaikki toteuttaa. Jokaisen kohdalla on syytä käydä julkista poliittista keskustelua ja tehdä vasta sitten päätökset.
Niin sanotusta isäntämaa-sopimuksesta ei ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua eikä sitä esimerkiksi mainita suoraan tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Asiaa ei käsitelty kertaakaan viimeisen kolmen vuoden aikana myöskään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonka jäsen olin.
Sopimusneuvotteluja on käyty kaikessa hiljaisuudessa ja ilmeisesti puolustusministeri Carl Haglund on halunnut kiirehtiä neuvotteluja.
Sopimus olisi jälleen yksi askel kohti tiiviimpää yhteistyötä Naton kanssa. Vasemmisto ei näe tässä tilanteessa mitään perusteita lisäaskelien ottamiseksi kohti Natoa. Puolustusministerin ja hallituksen pitää nyt antaa julkinen selvitys käydyistä neuvotteluista ja neuvottelut isäntämaa-sopimuksesta on välittömästi keskeytettävä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
NATOn sääntöjä voisi viilata siten, että EU-jäsenvaltiot tulkitaan suoraan jäseniksi myös NATOon niin mitään hakulomakkeita/prosesseja ei tarttis
Keittiön kautta Natoon? Kun EU liittyy Natoon, kaikki jäsenmaat kuuluvat sitten automaattisesti puolustusliittoon.
Tuo taisi olla jo presidentti Niinistön aikaisempi ehdotus - kahden pilarin Nato.
Rapakon toiselle puolella ajatus toimii. Alaska ja Havaiji ovat Pohjois-Atlantin liiton jäseniä, kun kuuluvat Natoon kuuluvaan liittovaltioon. Valtioliitossa rapakon tällä puolen jokaisen jäsenmaan täytyy liittyä erikseen.
miheikki
Greatest Leader
Falklandinsaaret kuuluivat myös NATO -valtioon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Events_leading_to_the_Falklands_War
Jos Havaijille hyökätään niin se ei kuulu NATOlle. Se kun sijaitsee kravun kääntöpiirin eteläpuolella.
http://en.wikipedia.org/wiki/Events_leading_to_the_Falklands_War
Jos Havaijille hyökätään niin se ei kuulu NATOlle. Se kun sijaitsee kravun kääntöpiirin eteläpuolella.
Tvälups
Ylipäällikkö
Sipilä: Kyllä eläkeiän nostolle, ei Nato-jäsenyydelle
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tervehti kokousväkeä keskustan puoluevaltuuston vuosikokouksessa Vantaalla lauantaina.
is: 26.4.2014 11:11
Oppositiojohtaja Juha Sipilä (kesk) on pitänyt linjapuheensa keskustan puoluevaltuustossa Vantaalla.
Sipilä haukkui hallituksen ja toisteli keskustan vaihtoehtoa 200 000 työpaikan luomisesta.
Sipilä otti puheessaan kantaa myös eläkeikään ja Nato-keskusteluun.
Sipilä sanoi puheessaan, että eläkeikää pitää nostaa.
- Työurien pidentäminen ja eläkeuudistus ovat välttämättömiä Suomen selviytymiseksi.
- Ratkaisuun pitää kuulua myös eläkeiän nosto vähitellen. Ihmiset elävät entistä terveempinä ja entistä pidempään kaikkialla. Suomi on niitä harvoja eurooppalaisia maita, joka ei ole vielä kyennyt nostamaan eläkeikää. Odotan, että työmarkkinajärjestöt yllättävät meidät tässä asiassa sote-sovun tapaan, Sipilä sanoi.
Puheen ulkopoliitisessa osuudessa Sipilä teki selväksi, että keskusta ei halua Suomen Nato-jäsenyyttä.
- Mielestäni näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, jatkamme kumppanuusyhteistyötä esimerkiksi harjoitusten muodossa Naton kanssa, ja pidämme yllä aitoa mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä eli Nato-optiota.
- Muutama viikko sitten kuulimme yllättäen pääministeri Jyrki Kataisen kannan, että Suomen paikka on hänen mielestään Natossa. Minusta pääministerin ei pitäisi keskellä kriisiä lähettää tällaista viestiä maailmalle, kun hänen oman hallituksensa ohjelma on hengeltään täysin päinvastainen. Ohjelmassa on päätetty, että jäsenyyttä ei valmistella.
- Nostan tämän esille siksi, että historian saatossa keskellä tällaisia myllerryksiä on olemassa riski, että osana kriisien ratkaisua meidän päämme yli haetaan hiljaista ymmärrystä, joka määrittää asemamme Euroopassa meiltä kysymättä. Juuri tällaisen mielikuvan välttämiseksi oman liikkumatilan ylläpito ja hyvistä naapuruussuhteista huolehtiminen ovat ensiarvoisia, Sipilä paalutti.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tervehti kokousväkeä keskustan puoluevaltuuston vuosikokouksessa Vantaalla lauantaina.
is: 26.4.2014 11:11
Oppositiojohtaja Juha Sipilä (kesk) on pitänyt linjapuheensa keskustan puoluevaltuustossa Vantaalla.
Sipilä haukkui hallituksen ja toisteli keskustan vaihtoehtoa 200 000 työpaikan luomisesta.
Sipilä otti puheessaan kantaa myös eläkeikään ja Nato-keskusteluun.
Sipilä sanoi puheessaan, että eläkeikää pitää nostaa.
- Työurien pidentäminen ja eläkeuudistus ovat välttämättömiä Suomen selviytymiseksi.
- Ratkaisuun pitää kuulua myös eläkeiän nosto vähitellen. Ihmiset elävät entistä terveempinä ja entistä pidempään kaikkialla. Suomi on niitä harvoja eurooppalaisia maita, joka ei ole vielä kyennyt nostamaan eläkeikää. Odotan, että työmarkkinajärjestöt yllättävät meidät tässä asiassa sote-sovun tapaan, Sipilä sanoi.
Puheen ulkopoliitisessa osuudessa Sipilä teki selväksi, että keskusta ei halua Suomen Nato-jäsenyyttä.
- Mielestäni näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, jatkamme kumppanuusyhteistyötä esimerkiksi harjoitusten muodossa Naton kanssa, ja pidämme yllä aitoa mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä eli Nato-optiota.
- Muutama viikko sitten kuulimme yllättäen pääministeri Jyrki Kataisen kannan, että Suomen paikka on hänen mielestään Natossa. Minusta pääministerin ei pitäisi keskellä kriisiä lähettää tällaista viestiä maailmalle, kun hänen oman hallituksensa ohjelma on hengeltään täysin päinvastainen. Ohjelmassa on päätetty, että jäsenyyttä ei valmistella.
- Nostan tämän esille siksi, että historian saatossa keskellä tällaisia myllerryksiä on olemassa riski, että osana kriisien ratkaisua meidän päämme yli haetaan hiljaista ymmärrystä, joka määrittää asemamme Euroopassa meiltä kysymättä. Juuri tällaisen mielikuvan välttämiseksi oman liikkumatilan ylläpito ja hyvistä naapuruussuhteista huolehtiminen ovat ensiarvoisia, Sipilä paalutti.
Tvälups
Ylipäällikkö
Liitän vielä yhden pointin listaani miksen kiihoitu nato-jäsenyydestä:
Jos (kun) amerikkalainen sotilas nato-jäsenvaltiossa palvellessaan syyllistyy rikokseen (esim törkeä raiskaus) ei asianomaisella valtiolla ole oikeutta häntä tästä syyttää saati tuomita vaan asian tutkinta sekä oikeustoimet kuuluvat Yhdysvalloille. Haiskahtaa miehittäjältä.
American policy is to maximize U.S. jurisdiction over its service members. For foreign countries that have a primary right of jurisdiction over U.S. service members, the United States requests that those countries waive their right so the American military may take appropriate action. And in the overwhelming number of cases, countries such as Germany, Japan and South Korea do waive their right, because they know from decades of experience that the U.S. does in fact hold its service members accountable.
Jos (kun) amerikkalainen sotilas nato-jäsenvaltiossa palvellessaan syyllistyy rikokseen (esim törkeä raiskaus) ei asianomaisella valtiolla ole oikeutta häntä tästä syyttää saati tuomita vaan asian tutkinta sekä oikeustoimet kuuluvat Yhdysvalloille. Haiskahtaa miehittäjältä.
American policy is to maximize U.S. jurisdiction over its service members. For foreign countries that have a primary right of jurisdiction over U.S. service members, the United States requests that those countries waive their right so the American military may take appropriate action. And in the overwhelming number of cases, countries such as Germany, Japan and South Korea do waive their right, because they know from decades of experience that the U.S. does in fact hold its service members accountable.
Tvälups
Ylipäällikkö
Pohjalainen tiistai 29.04.2014
Tyly tuomio puolustuksen ammattiväeltä
Suomen kyky puolustaa koko maata aiheuttaa epäilevää keskustelua jatkuvasti. ??KUVA: JYRKI TERVO
Upseeristo on maanpuolustuksen ammattiväkeä. Se antaa tylyn tuomion Suomen valmiudesta puolustaa alueitaan. Helsingin Sanomien ja Upseeriliiton yhteinen kyselytutkimus kertoo epäuskosta siihen, että Suomi kykenisi nykyisin määrärahoin puolustautumaan uskottavasti. Joka toinen vastaaja ei pidä sitä mahdollisena, ja liki 38 prosenttia ajattelee varovasti samoin.
Myös pääministeri Jyrki Katainen otti puolustukseen kantaa kansallisen vetaraanipäivän pääjuhlassa Mikkelissä.
Hän korosti oman maanpuolustuskyvyn tärkeyttä kansainvälisen politiikan suhdanteista riippumatta. Siitä pitää huolehtia, liittoutumattomana tai ei.
Kataisen mukaan pienet maat eivät tulevaisuudessa kykene yksin huolehtimaan sotilaallisesta suorituskyvystä. Yhteistyö on siten välttämätöntä.
Upseeristo näyttää ajattelevan hyvin samoin ja ottaa rohkeasti etunojaa kohti puolustusliitto Natoa.
Jäsenyyttä kannattaa kaksi kolmesta upseerista. Liittoutumattomuus sai alle neljänneksen kannatuksen.
Suomessa on jo pitkään yritetty olla korostetun rauhallisia suhteessa Venäjään. Ukrainan kriisin kärjistyttyäkin ovat melko monet keskeiset vaikuttajat Suomessa olleen sitä mieltä, että konflikti ei ole muuttanut ilmapiiriä.
Kysely antaa ainakin upseeriston mielialoista toisenlaisen kuvan. Siitä huokuu epäluottamus, ja myös uhka-arviot ovat selkeitä.
Lähes yksimielisesti Venäjän ulkopolitiikan koetaan muuttuneen Putinin paluun jälkeen aggressiivisemmaksi. Neljä viidestä näkee Venäjän uhkaksi Suomelle, jopa kasvavaksi sellaiseksi.
Ukrainan kriisin myötä joka toisen käsitys on muuttunut hieman tai paljon myönteisemmäksi Natolle.
Oli hämmentävää kuulla, mitä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi Natosta puolueensa valtuustossa.
Hän arvioi olleen Suomelle vahingoksi, kun pääministeri Katainen on ottanut myönteisesti kantaa Natoon.
Hänen mielestään pääministerin pitää puhua hallituksensa suulla näissä asioissa, ja sen kantahan on torjuva.
On väärin vaatia, että Kataisen ja kokoomuksen pitäisi olla Nato-asiassa muun hallituksen vankina ja suu supussa yhtenäisyyden nimissä.
Ei hallituspuolueilta voida vaatia, että ne myyvät periaatteitaan sillä hetkellä, kun ne sorvaavat kompromisseilla hallitusohjelmaa.
Peräti kummallinen on Sipilän ajatus, että kriisin keskellä pitäisi olla hiljaa, koska osana kriisien ratkaisuja muut maat voivat sopia Suomelta kysymättä sellaista, joka ei ole meille eduksi.
Tässä mennään asian ytimeen. Juuri tuon seikan vuoksi Suomen olisi pitänyt hakea Naton jäsenyyttä jo aikoja sitten. Silloin oltaisiin tarvittaessa läsnä oikeissa pöydissä.
Päinvastoin kuin Sipilä sanoo, nyt asioista pitää puhua avoimesti, ei padota avointa keskustelua.
Mittausten mukaan kansan enemmistö voi harkita jäsenyyttä, jos valtionjohto pitää sitä hyvänä. Nyt pääministeri on jo sanansa sanonut. Pelkääkö Sipilä mielialojen liikahdusta?
Tyly tuomio puolustuksen ammattiväeltä
Suomen kyky puolustaa koko maata aiheuttaa epäilevää keskustelua jatkuvasti. ??KUVA: JYRKI TERVO
Upseeristo on maanpuolustuksen ammattiväkeä. Se antaa tylyn tuomion Suomen valmiudesta puolustaa alueitaan. Helsingin Sanomien ja Upseeriliiton yhteinen kyselytutkimus kertoo epäuskosta siihen, että Suomi kykenisi nykyisin määrärahoin puolustautumaan uskottavasti. Joka toinen vastaaja ei pidä sitä mahdollisena, ja liki 38 prosenttia ajattelee varovasti samoin.
Myös pääministeri Jyrki Katainen otti puolustukseen kantaa kansallisen vetaraanipäivän pääjuhlassa Mikkelissä.
Hän korosti oman maanpuolustuskyvyn tärkeyttä kansainvälisen politiikan suhdanteista riippumatta. Siitä pitää huolehtia, liittoutumattomana tai ei.
Kataisen mukaan pienet maat eivät tulevaisuudessa kykene yksin huolehtimaan sotilaallisesta suorituskyvystä. Yhteistyö on siten välttämätöntä.
Upseeristo näyttää ajattelevan hyvin samoin ja ottaa rohkeasti etunojaa kohti puolustusliitto Natoa.
Jäsenyyttä kannattaa kaksi kolmesta upseerista. Liittoutumattomuus sai alle neljänneksen kannatuksen.
Suomessa on jo pitkään yritetty olla korostetun rauhallisia suhteessa Venäjään. Ukrainan kriisin kärjistyttyäkin ovat melko monet keskeiset vaikuttajat Suomessa olleen sitä mieltä, että konflikti ei ole muuttanut ilmapiiriä.
Kysely antaa ainakin upseeriston mielialoista toisenlaisen kuvan. Siitä huokuu epäluottamus, ja myös uhka-arviot ovat selkeitä.
Lähes yksimielisesti Venäjän ulkopolitiikan koetaan muuttuneen Putinin paluun jälkeen aggressiivisemmaksi. Neljä viidestä näkee Venäjän uhkaksi Suomelle, jopa kasvavaksi sellaiseksi.
Ukrainan kriisin myötä joka toisen käsitys on muuttunut hieman tai paljon myönteisemmäksi Natolle.
Oli hämmentävää kuulla, mitä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi Natosta puolueensa valtuustossa.
Hän arvioi olleen Suomelle vahingoksi, kun pääministeri Katainen on ottanut myönteisesti kantaa Natoon.
Hänen mielestään pääministerin pitää puhua hallituksensa suulla näissä asioissa, ja sen kantahan on torjuva.
On väärin vaatia, että Kataisen ja kokoomuksen pitäisi olla Nato-asiassa muun hallituksen vankina ja suu supussa yhtenäisyyden nimissä.
Ei hallituspuolueilta voida vaatia, että ne myyvät periaatteitaan sillä hetkellä, kun ne sorvaavat kompromisseilla hallitusohjelmaa.
Peräti kummallinen on Sipilän ajatus, että kriisin keskellä pitäisi olla hiljaa, koska osana kriisien ratkaisuja muut maat voivat sopia Suomelta kysymättä sellaista, joka ei ole meille eduksi.
Tässä mennään asian ytimeen. Juuri tuon seikan vuoksi Suomen olisi pitänyt hakea Naton jäsenyyttä jo aikoja sitten. Silloin oltaisiin tarvittaessa läsnä oikeissa pöydissä.
Päinvastoin kuin Sipilä sanoo, nyt asioista pitää puhua avoimesti, ei padota avointa keskustelua.
Mittausten mukaan kansan enemmistö voi harkita jäsenyyttä, jos valtionjohto pitää sitä hyvänä. Nyt pääministeri on jo sanansa sanonut. Pelkääkö Sipilä mielialojen liikahdusta?
Vonka
Supreme Leader
Sipilä? Palkat alas, eläkkeet ylös, ei Natoon eiikä puhuta siitä.
Katainen? Palkat alas, eläkkeet ylös, Natoon ja hän komissaariksi Brysseliin tarkkailemaan tilannetta.
Arhinmäki? Kansalaispalkka kaikille, erityisesti anarkisteille, ei Natoon ja pitää kirjata tämä tavoite hallitusohjelmiin ikiajoiksi samoin kuin se, että USA on imperialisti ja Venäjää pitää ymmärtää.
Onhan noita linjoja muitakin tietysti, mutta tuossa malliksi.
Katainen? Palkat alas, eläkkeet ylös, Natoon ja hän komissaariksi Brysseliin tarkkailemaan tilannetta.
Arhinmäki? Kansalaispalkka kaikille, erityisesti anarkisteille, ei Natoon ja pitää kirjata tämä tavoite hallitusohjelmiin ikiajoiksi samoin kuin se, että USA on imperialisti ja Venäjää pitää ymmärtää.
Onhan noita linjoja muitakin tietysti, mutta tuossa malliksi.