Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi

  • Äänestäjiä yhteensä
    883
skärdis kirjoitti:
Samaan johtopäätökseen olisin varovaisesti kallistumassa. Menetetty mikä menetetty, siis vanjan näkökulmasta.

Suomalaiset vaikuttaa liian yksimielisiltä, että voisi alkaa kiilaa lyömään. Tehtaankatu on aikalailla aseeton?

Ehkä kuulemme, että Venäjä sijoittaa ohjuksia sen ja NATOn rajalle, mutta se on turhaa louskutusta. Ohjukset ovat jo siellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ballistiset ohjukset on pääosin jo ammuttu Ukrainassa, jäljellä enää Bastionit tai muut sen sellaiset.

Ei pelota.
 
CNN paukuttaa edeleen pääuutislööpissä Suomen mahdollista liittymistä Natoon. Eihän venäjällä huomata? :oops:
 
tulikomento kirjoitti:
Veikkaan että Li kannattaa ja äänestää kyllä. Homo- ja seksuaalivähemmistövihamielinen Vladolf Putler edustaa kaikkea sitä mitä vastaan Vas. puoluejohtaja toimii politiikassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuoremmalla porukalla ei ole mitään Venäjä-fiksaatiota ja moni todennäköisesti seuraa Lin esimerkkiä. Näin ainakin toivon.
 
YliKoo kirjoitti:
Ehkä Niinistö näki sen, mitä saattaa olla edessä, kuten Ukrainalla nyt. Valtiomies myös otti huomioon, että Ukrainan tilalla olisi voinut olla Suomi.

Ennenkuin joku kysyy, että MISSÄ TODISTEET, kysyn itse että olisiko tuo ollut täysin poissuljettu vaihtoehto? Ehkä ei todennäköinen tuossa mittakaavassa, mutta merkkejä on ollut paljon ilmassa siihen suuntaan, että ei meidän erityissuhteemme olisi ollut täysin vedenpitävä. Ei ole vieläkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmasti näki, mutta mielestäni kansalle tekee hyvää että johtaha (johtaja*)esittää rohkeaa vaikka pelottaisi. Esityksellä estetään ettei heikkohermoisimmat mummot tärise kotona. Kenraali joka pelkää alaistensa nähden menettää nopeasti joukon moraalin.
 
Viimeksi muokattu:
Suluttaja kirjoitti:
Kenraali joka pelkää alaistensa nähden menettää nopeasti joukon moraalin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kenraalin ja valtionpäämiehen roolit ovat jokseenkin erilaiset, etten sanoisi päivastaiset.

Kenu voi käskeä, mutta presidenti suora valta on käänteinen - jos TP olisi nostanut nyrkkiä puheessaan ja sanonut vakuuttavasti että NATOON! olisi vaikutus ollut juuri päinvastainen. Nyt on kaikilla mahdollisuus tulla samaan rintamaan menettämättä kasvojaan.
 
YliKoo kirjoitti:
Kenraalin ja valtionpäämiehen roolit ovat jokseenkin erilaiset, etten sanoisi päivastaiset.

Kenu voi käskeä, mutta presidenti suora valta on käänteinen - jos TP olisi nostanut nyrkkiä puheessaan ja sanonut vakuuttavasti että NATOON! olisi vaikutus ollut juuri päinvastainen. Nyt on kaikilla mahdollisuus tulla samaan rintamaan menettämättä kasvojaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
En meinannut, että olisi pitänyt toitottaa natoon, vaan ihan yleistä olemusta liittyen kaikkiin esiintymisiin. Vaikka nato ei olisi agendalla oli esiintyminen mielestäni kansakunnan johtajalta huonoa. Kyse oli yleisestä turvallisuuden tunteesta, jonka ylipäälikkö loi. Sauli toimi (ei esiintynyt) muuten erittäin hyvin. Prosessit/vierailut oli selvästi valmisteltu ennalta. Niinistön esiintymisestä vain huokui omasta mielestä pelko eikä huolestuneisuus, mutta tämä on toki oma mielipiteeni ja voin olla kokemukseni kanssa yksin.
 
Viimeksi muokattu:
A-talkia seuraamalla ei voi kuin ihmetellä näiden natovastaisten tasoa. Nämäkö oli nyt sitä vastustajien terävintä kärkeä? Rätyllä oli suorastaan hauskaa kun kuunteli noiden kahden jorinoita. Ja Tiilikaista näytti lähinnä tympäisevän että joutuu palauttamaan mokomia horisijoita takaisin maan pinnalle.
Ja vielä niistä vaihtoehdoista. Tähän mennessä esillä on ollut vain kolme vaihtoehtoa. 1. EU.n turvatakuut (Saattaa riittää tai olla riittämättä, uskalletaanko me kokeilla?). 2. Sotilasliitto Ruotsin kanssa (Siis ihan oikeesti, sotilasliitto sotilaallisen tyhjiön kanssa? Yhteistyötä voidaan tehdä tottakai, mutta pistäisivät nyt hyvänen aika sen puolustuksensa kuntoon!) 3. NATO (Ainoa vaihtoehto, joka tuo sitovat turvatakuut ja mahdollisuuden vaikuttaa asioihin sisältä käsin.)

"Emmää täs mittä sadankomitea kaippa. Natto ja rautahoussu mää kaippa"
 
Suluttaja kirjoitti:
En meinannut, että olisi pitänyt toitottaa natoon, vaan ihan yleistä olemusta liittyen kaikkiin esiintymisiin. Vaikka nato ei olisi agendalla oli esiintyminen mielestäni kansakunnan johtajalta huonoa. Kyse oli yleisestä turvallisuuden tunteesta, jonka ylipäälikkö loi. Sauli toimi (ei esiintynyt) muuten erittäin hyvin. Prosessit/vierailut oli selvästi valmisteltu ennalta. Niinistön esiintymisestä vain huokui omasta mielestä pelko eikä huolestuneisuus, mutta tämä on toki oma mielipiteeni ja voin olla kokemukseni kanssa yksin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainoa floppi minkä minä näin, oli se kvanttihaastattelu. Siinä TP oli selkeästi väsynyt ja vittuuntunut ja kysyjä ei ollut 7han tehtävänsä tasalla.

Muut kryptisyydet ovat mielestäni olleet harkittuja ja olen lukenut sen viestin niistä, minkä nyt tiedämme.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
YliKoo kirjoitti:
Ainoa floppi minkä minä näin, oli se kvanttihaastattelu. Siinä TP oli selkeästi väsynyt ja vittuuntunut ja kysyjä ei ollut 7han tehtävänsä tasalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kvanttihaastattelun aikana näkyi pelko. Muuten vetänyt ok, jos taso pidetään asianajajassa. Johtajuutta ollut niukasti. Onneksi asianajajn rooli riittää, kun kansan mielipide on noin selvä. Ennen kuin joku tulee keulimaan johtajuudesta, niin muistutetaan, että monta kertaa itse sanonut, että ei halua johtaa.
 

Informaatiosodan uhrit: Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja Paavo Väyrynen​

paavovayrynen

Paavo Väyrynen13.4.2022 9:44päivitetty 13.4.2022 9:44771

Ruotsissa käydään sivistynyttä keskustelua mahdollisen Nato-jäsenyyden hyvistä ja huonoista puolista.

Suomessa on puolestaan käynnissä suoranainen informaatiosota.

Sanan sijaa saavat vain Nato-jäsenyyden kannattajat. Jäsenyyden vastustajat pyritään jopa murhaamaan tai heidät vaietaan kuoliaiksi.

Kovimmat iskut on suunnattu niihin sosialidemokraatteihin, jotka ovat ansioituneet Suomen menestyksekkään perinteisen ulkopoliittisen linjan toteuttajina ja johtajina.

Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja on joutunut suoranaisen luonnemurhan kohteeksi. Hänen uskottavuuttaan on pyritty keinoja kaihtamatta horjuttamaan.
Toinen luonnemurhan kohteeksi joutunut sosialidemokraatti on ulkoministerin ja tasavallan presidentin tehtäviä ansiokkaasti hoitanut Tarja Halonen.
Saattamalla Halosen elämäntyö kielteiseen valoon pyritään leimaamaan kielteisesti koko se poliittinen linja, jota Suomi on viime sotien jälkeen vaikeissa oloissa toteuttanut.

Tätä käytetään perusteena Nato-jäsenyydelle ja jopa väitteelle, että Suomen olisi pitänyt liittoutua jo paljon aikaisemmin.

x x x
Minun osakseni on tullut kuoliaaksi vaikeneminen.
Olen toiminut ulkoministerinä yhtä kauan kuin Tuomioja, mutta lisäksi yli neljän vuoden ajan ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Myös kansanedustajana ja europarlamentaarikkona minulla on ollut Ukrainan kriisin eri vaiheissa yhtä ja toista sanottavaa.

Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen minulla on sekä käytännön kokemukseen että akateemiseen työhön perustuva vakaa kanta. Olen väitellyt tohtoriksi Suomen ulkopolitiikasta, ja minulla on kansainvälisten suhteiden dosentuuri Lapin yliopistossa.
Uuden Suomen Puheenvuorossa olen sentään saanut ajatuksiani julki, ja olen voinut esitellä niitä Alfa-TV:n Dissidentti-ohjelmissa.

Valtakunnallisten TV-kanavien uutis- ja ajankohtaisohjelmiin minua ei ole kutsuttu.
Torstaina 7.4. olin sentään Timo Haapalan haastateltavana Ilta-Sanomien nettiohjelmassa. Seuraavana päivänä julkaisin siitä blogin ”Esiinnyin televisiossa!”. Lehti markkinoi tallennetta ”Nato-änkyrän” haastatteluna.
Eiliseen A-studioon oli Nato-jäsenyydestä keskustelemaan kutsuttu kaksi muuta entistä ulkoministeriä, Erkki Tuomioja ja Timo Soini.
Timo Soini on yksi niistä entisistä ja nykyisistä poliitikoista, jotka ovat jo pitkään kannattaneet Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta esiintyvät nyt ikään kuin he olisivat tulleet tälle kannalle vasta Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
Soini on ollut Suomen Nato-jäsenyyden julkikannattaja ainakin vuodesta 2008 lähtien, jolloin hän siitä Uuden Suomen haastattelussa kertoi.

x x x
Suomen Nato-jäsenyyttä perustellaan yleisesti sillä, että Venäjän hyökkäys on muuttanut meidän turvallisuusympäristöämme.

Tosiasiassa Suomen oma turvallisuusympäristö ei ole muuttunut. Pohjois-Euroopassa tilanne on säilynyt vakaana ja rauhallisena.

Suomen Nato-jäsenyyttä lähinnä ideologisista syistä jo pitkään ajaneet poliittiset voimat käyttävät Venäjän hyökkäystä verukkeena asiansa ajamiseen. Muita tällä väitteellä johdetaan harhaan.
Tämä on ollut nähtävissä myös Keskustan puitteissa, kuten maanantaina julkaisemassani blogissa kerroin.
Tänään julkaistaan hallituksen selonteko turvallisuusympäristön muuttumista.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka turvallisuusympäristön muuttumista kuvataan ja kuinka Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden ja muiden vaihtoehtojen vaikutuksia käsitellään.
Olen omalta osaltani käsitellyt perusteellisesti Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä blogeissani ”Suomen Nato-jäsenyydessä ei olisi mitään järkeä” ja ”Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi suuria riskejä”. Ne ovat edelleen ajankohtaisia.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka niissä esitettyjä tosiasioita ja näkemyksiä selonteossa käsitellään.

x x x
Vertailun vuoksi olen kaivanut jo ennakkoon esiin sen tiedotteen, jolla suomalaisia valistettiin vuonna 1994 Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista. Tiedote lähetettiin joka kotiin.
Tiedotteessa talous- ja rahaliitto esitettiin tulevaisuuden tavoitteena, jonka oli määrä myöhemmin johtaa yhden, yhteisen valuutan käyttöön.
Kuitenkin euroon siirtymisessä oltiin jo silloin pitkällä.
Suomi vietiin euroalueeseen ilman kansanäänestystä. Kun asia ratkaistiin eduskunnassa tiedonantomenettelyllä, vedottiin siihen, että jäsenyys euroalueessa oli sisältynyt vuoden 1994 kansanäänestykseen.
Tiedotteen mukaan useimmissa tutkimuksissa oli arvioitu, että taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden oloissa enemmän kuin EU:n ulkopuolella.
Sitä ei kerrottu, että Suomi oli ollut vuoden 1994 alusta lähtien Euroopan talousalueen (ETA) jäsen ja jo saavuttanut jäsenyyden suurimmat edut pääsemällä tätä kautta EU:n sisämarkkinoille.
Jäsenyys EU:ssa on tuottanut meille suuria vaikeuksia ja mittavia taloudellisia menetyksiä, jotka näyttävät edelleen paisuvan.
Toivottavasti tänään julkaistava selonteko luo tasapuolisen ja luotettavan pohjan edessämme olevien vaihtoehtojen punninnalle.
 
BallistinenNahjus kirjoitti:
Se oli logiikan riemuvoitto, kun Helsingin Yliopiston proffa totesi, että kun Venäjä vastustaa ja reakoi Naton laajenemiseen, niin Suomenkin liittyminen lisää vastakkainasettelua. Kaiken voi kääntää ympäri. Itse siirryin Netflixiin tuossa kohti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vastakkain asettelu. Hmm. Mitähän sekin oikeastaan tarkoittaa...
Itse näen hyvänä, ettei koko maapallon väestö ole yhden diktaattorin tai kommunistisen keskushallinnon alistamina orjina. Vastavoima itäisille alistaville diktatuureille on demokratia. Ja vastavoima itäisille alistaville uskonnoille on kristinusko. Haluaisiko siis nuo haastatellut siis, että venäjälle ei pistettäisi vastaan? Venäjä kuitenkin on. Ja ilman vastaan asettumista se laajenee maapallon ympäri. Jos vastaan asettumista ei tehdä suomen itärajan tasalla riittävällä voimalla, niin suomi on kohta osa ryssälää.

Minulla ei riitä huumorintaju noiden neuvostoliiton aivopesemien kanssa. En ole katsonut ohjelmaa, enkä katso. On tässä maassa ollut paljon vialla jos professorin virkaan on tuollaisia päästetty. Olisikohan mahdollisen Nato jäsenyyden myötä käytävissä julkisesti läpi suomettuminen ja siihen osallistuneet poliitikot ja vallanpitäjät? Ilman julkista tuomitsemista nuo maanpetturuuteen syyllistyneet voivat kuvitella kuolemaansa asti olleensa oikealla asialla.
 
hansai kirjoitti:

Informaatiosodan uhrit: Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja Paavo Väyrynen​

paavovayrynen

Paavo Väyrynen13.4.2022 9:44päivitetty 13.4.2022 9:44771

Ruotsissa käydään sivistynyttä keskustelua mahdollisen Nato-jäsenyyden hyvistä ja huonoista puolista.

Suomessa on puolestaan käynnissä suoranainen informaatiosota.

Sanan sijaa saavat vain Nato-jäsenyyden kannattajat. Jäsenyyden vastustajat pyritään jopa murhaamaan tai heidät vaietaan kuoliaiksi.

Kovimmat iskut on suunnattu niihin sosialidemokraatteihin, jotka ovat ansioituneet Suomen menestyksekkään perinteisen ulkopoliittisen linjan toteuttajina ja johtajina.

Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja on joutunut suoranaisen luonnemurhan kohteeksi. Hänen uskottavuuttaan on pyritty keinoja kaihtamatta horjuttamaan.
Toinen luonnemurhan kohteeksi joutunut sosialidemokraatti on ulkoministerin ja tasavallan presidentin tehtäviä ansiokkaasti hoitanut Tarja Halonen.
Saattamalla Halosen elämäntyö kielteiseen valoon pyritään leimaamaan kielteisesti koko se poliittinen linja, jota Suomi on viime sotien jälkeen vaikeissa oloissa toteuttanut.

Tätä käytetään perusteena Nato-jäsenyydelle ja jopa väitteelle, että Suomen olisi pitänyt liittoutua jo paljon aikaisemmin.

x x x
Minun osakseni on tullut kuoliaaksi vaikeneminen.
Olen toiminut ulkoministerinä yhtä kauan kuin Tuomioja, mutta lisäksi yli neljän vuoden ajan ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Myös kansanedustajana ja europarlamentaarikkona minulla on ollut Ukrainan kriisin eri vaiheissa yhtä ja toista sanottavaa.

Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen minulla on sekä käytännön kokemukseen että akateemiseen työhön perustuva vakaa kanta. Olen väitellyt tohtoriksi Suomen ulkopolitiikasta, ja minulla on kansainvälisten suhteiden dosentuuri Lapin yliopistossa.
Uuden Suomen Puheenvuorossa olen sentään saanut ajatuksiani julki, ja olen voinut esitellä niitä Alfa-TV:n Dissidentti-ohjelmissa.

Valtakunnallisten TV-kanavien uutis- ja ajankohtaisohjelmiin minua ei ole kutsuttu.
Torstaina 7.4. olin sentään Timo Haapalan haastateltavana Ilta-Sanomien nettiohjelmassa. Seuraavana päivänä julkaisin siitä blogin ”Esiinnyin televisiossa!”. Lehti markkinoi tallennetta ”Nato-änkyrän” haastatteluna.
Eiliseen A-studioon oli Nato-jäsenyydestä keskustelemaan kutsuttu kaksi muuta entistä ulkoministeriä, Erkki Tuomioja ja Timo Soini.
Timo Soini on yksi niistä entisistä ja nykyisistä poliitikoista, jotka ovat jo pitkään kannattaneet Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta esiintyvät nyt ikään kuin he olisivat tulleet tälle kannalle vasta Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
Soini on ollut Suomen Nato-jäsenyyden julkikannattaja ainakin vuodesta 2008 lähtien, jolloin hän siitä Uuden Suomen haastattelussa kertoi.

x x x
Suomen Nato-jäsenyyttä perustellaan yleisesti sillä, että Venäjän hyökkäys on muuttanut meidän turvallisuusympäristöämme.

Tosiasiassa Suomen oma turvallisuusympäristö ei ole muuttunut. Pohjois-Euroopassa tilanne on säilynyt vakaana ja rauhallisena.

Suomen Nato-jäsenyyttä lähinnä ideologisista syistä jo pitkään ajaneet poliittiset voimat käyttävät Venäjän hyökkäystä verukkeena asiansa ajamiseen. Muita tällä väitteellä johdetaan harhaan.
Tämä on ollut nähtävissä myös Keskustan puitteissa, kuten maanantaina julkaisemassani blogissa kerroin.
Tänään julkaistaan hallituksen selonteko turvallisuusympäristön muuttumista.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka turvallisuusympäristön muuttumista kuvataan ja kuinka Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden ja muiden vaihtoehtojen vaikutuksia käsitellään.
Olen omalta osaltani käsitellyt perusteellisesti Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä blogeissani ”Suomen Nato-jäsenyydessä ei olisi mitään järkeä” ja ”Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi suuria riskejä”. Ne ovat edelleen ajankohtaisia.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka niissä esitettyjä tosiasioita ja näkemyksiä selonteossa käsitellään.

x x x
Vertailun vuoksi olen kaivanut jo ennakkoon esiin sen tiedotteen, jolla suomalaisia valistettiin vuonna 1994 Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista. Tiedote lähetettiin joka kotiin.
Tiedotteessa talous- ja rahaliitto esitettiin tulevaisuuden tavoitteena, jonka oli määrä myöhemmin johtaa yhden, yhteisen valuutan käyttöön.
Kuitenkin euroon siirtymisessä oltiin jo silloin pitkällä.
Suomi vietiin euroalueeseen ilman kansanäänestystä. Kun asia ratkaistiin eduskunnassa tiedonantomenettelyllä, vedottiin siihen, että jäsenyys euroalueessa oli sisältynyt vuoden 1994 kansanäänestykseen.
Tiedotteen mukaan useimmissa tutkimuksissa oli arvioitu, että taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden oloissa enemmän kuin EU:n ulkopuolella.
Sitä ei kerrottu, että Suomi oli ollut vuoden 1994 alusta lähtien Euroopan talousalueen (ETA) jäsen ja jo saavuttanut jäsenyyden suurimmat edut pääsemällä tätä kautta EU:n sisämarkkinoille.
Jäsenyys EU:ssa on tuottanut meille suuria vaikeuksia ja mittavia taloudellisia menetyksiä, jotka näyttävät edelleen paisuvan.
Toivottavasti tänään julkaistava selonteko luo tasapuolisen ja luotettavan pohjan edessämme olevien vaihtoehtojen punninnalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Paavoa harmittaa kun kukaan ei ota häntä tosissaan :D Paavon juttujen tasosta kertoo jo paljon se, että hän ei vieläkään ole huomannut minkään muuttuneen vaikka Venäjä on jatkanut hyökkäystään Ukrainaan jo pitkälti toista kuukautta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top