Historiallinen suurpetohavainto: Ahman jälkiä nähty Helsingissä ja Vantaalla - "on se kova jätkä"
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Suomen pienin suurpeto hakeutuu näin etelään.
- Ahmahavaintoja on tehty maaliskuussa Etelä-Suomessa pääkaupunkia myöten.
- Kyseessä on erittäin harvinainen tapaus, sillä ahman ei tiedetä ennen tulleen näin kauas.
- Tutkijan mukaan ahma ei aiheuta vaaraa ihmiselle.
Vantaan Seutulassa ja Helsingin Vuosaaressa on kuvattu ahman jälkiä. Niiden lisäksi ahmahavaintoja on raportoitu muualtakin Uudeltamaalta. Asiasta kertoivat ensin
Yle ja
Helsingin Uutiset. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori
Ilpo Kojola on nähnyt Vuosaaressa kuvatun tassunjäljen ja vahvistaa Iltalehdelle, että kyseessä on oletettavasti ahma. Havainnon uskottavuutta tukee se, että Vantaan Seutulassa ahman jäljet kuvasi paikallisen metsästysseuran jäsen, ja ne on arvioinut ahmaksi Vantaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö
Martti Palokas.
-
Ne ovat oikeasti ahman jälkiä. Ei siinä ole erehtymisen vaaraa, Palokas toteaa tässä Iltalehden jutussakin julkaistusta kuvasta.
Näky vetää kokeneen metsästäjän hämilleen.
-
Olen ollut metsästäjä 45 vuotta ja ensimmäistä kertaa törmään tällaiseen, että Vantaalla havaitaan ahma. Riistakeskuksen kautta paljastui, että Etelä-Suomessa on tehty viime viikkoina useita ahmahavaintoja, Palokas kertoo.
Suurpetoasiantuntija Kojolakaan ei muista tapausta, jossa ahma olisi vaeltanut näin kauas Etelä-Suomeen tyypillisiltä asuinsijoiltaan Pohjois- ja Itä-Suomen erämailta.
-
10-15 vuotta sitten työkaverini kertoi nähneensä ahman ylittämässä tietä Kirkkonummella, hän kertoo lähimmän osuman.
Hän arvioi, että Uudenmaan ahmahavainnot koskevat samaa yksilöä, joka on todennäköisesti nuori uros.
-
Etelä-Suomen ahmat ovat yksinäisiä kulkijoita. Ahma kulkee keskimäärin 20 kilometriä vuorokaudessa, paljon enemmänkin, kun se on niin sanotusti kulun päällä, Kojola sanoo.
Petoyhdyshenkilö Palokaskin tuntee ahman kulkurinmaineen.
-
Se voi hilpaista yhden yön aikana vaikka muutamia kymmeniä kilometrejä, eikä edes hengästy. On se kova jätkä.
Ahma on Suomen suurpedoista pienikokoisin, mutta se on vanttera tarmonpesä. Esimerkiksi itseään isomman ilveksen se häätää Kojolan mukaan pois saaliin kimpusta 6-0.
-
Veikkaan, että etelässä sen yksi kohde ovat juuri ilveksen kaatamat kauriit ja peurat.
Vaikka Etelä-Suomen kulkija-ahmat ovat harvinaisia, Kojola arvelee niiden yleistyvän lähivuosina, koska poronhoitoalueiden ahmakanta on alkanut runsastua. Poronhoitoalueen ulkopuolelta raportoidaan harvoin ahman aiheuttamista vahingoista. Kojolan mukaan Etelä-Suomen asukkaiden ei tarvitse pelätä cityahmaa.
-
Ahman ei tiedetä käyneen ihmisen kimppuun. Lampaista ja koirista on yksittäisiä tapauksia pitkältä ajalta.
Hän arvioi, että vaeltamalla pääkaupunkiseudulle ahma on asettanut vaaraan lähinnä itsensä.
-
Vilkkaasti liikennöidyllä alueella se on vaarassa jäädä auton alle.
Jos ahma selviää etelänmatkastaan hengissä, se todennäköisesti jossain vaiheessa kääntää kuonon takaisin kohti pohjoista.
-
Nuorilla ahmoilla on tapana etsiä lajitoveria, ja täältä se tuskin sitä löytää, Kojola toteaa.
Palokas kertoo saavansa nyt päivittäin kuvia ahmanjäljistä. Joku soitti nähneensä jopa elävän eläimen. Palokas suhtautuu osaan jälkihavainnoista epäilevästi.
-
Nyt kun tästä on uutisoitu, niin ihmiset luulevat näkevänsä ahmanjälkiä joka paikassa. Kun vaikkapa koiran tassunjäljen ympäriltä sulaa lunta, niin siitä kasvaa hillittömän kokoinen ja täysin epäselvä. Yhden kuvan lähettäjälle meinasin lähettää vastaukseksi, että olisiko sittenkin lumimies, hän kertoo naureskellen.
Petoyhdyshenkilö odottelee toiveikkaana, josko elävä ahma antaisi ikuistaa itsensä johonkin seudun monista riistakameroista.
.
