Tarkka-ampujan peruskivääri

[Samses]

Olisikos tämä T3 CTR täysin hupsu ase käytettäväksi TA käyttöön? Oletetaan, että ihan suurimmille kantamille ei ole tarvetta, joten nuo "compact" ominaisuudet eivät ole poissuljettuja. Tuota tarjotaan jonkinlaisena asepakettina, mutta tietenkään kiikari ei ole oikein käyttökelpoinen.

Mitä mieltä raati on tuosta .260 rem kaliberista? Tai noista 6,5 millisistä yleensä?

Aseita oikeasti tuntevat korjailkoot, mutta maallikon mielipiteitä:

- T3 CTR: itse ase, siis raudat, on T3:ssa aina sama, vain piipun kaliiperi, lipas ja - kuten CTR:ssä - tukki vaihtelee. Lisäksi CTR:ssä on ymmärtääkseni erilainen lipas-/liipasinkaari kuin muissa malleissa. CTR:ssä on poskipakka, joka on hyödyksi sekä ta-hommissa että metsästyksessä. Lienee lähinnä makuasia, ostaako jonkin Sakon T3:een tarjoamista tukeista vai varustetukin, joita on T3:een saatavissa lukuisia (mm. KKC:lla ja GRS:llä on T3:een tarviketukit, jotka menevät heittämällä kiinni). Perus-synteettitukin T3:en saat muuten multa käytettynä, ja halvalla lähtee!

- 6,5 mm yleisesti ja .260 Rem: varmaan ta-toiminnassa henkilömaaleihin oikein hyvin soveltuva kaliiperi monissa eri variaatioissaan, ja metsästyksessä sen monikäyttöisyys on monen mielestä hieno juttu. 260 Rem:iä en ole itse koskaan ampunut mutta sehän on 308:n hylsy jota on supistettu niin että siihen menee 6,5 mm luoti, eli voisi kuvitella että ainakin rekyyli on hyvin kohtuullinen. 6,5*55 svenssoni on hyvä patruuna - helppo ampua pitkälle koska laakea lentorata ja tarkka, riittää hirvellekin. Metsästysaseeksi tosin itse en ottanut 6,5 svedua vaikka sitä pitkään harkitsin, sillä hirvelle se on pienin mahdollinen ja taas latvalintua en täällä etelässä uskaltaisi sillä ampua sillä takavaara-alue on kilometrejä. .260 Rem metsästyskäytöstä sen verran, että en ole varma onko sille saatavissa hirvilaillisia patruunoita, kannattaa tsekata ennen hankintaa, ellei muuten niin siksi että asia vaikuttaa aseen jälleenmyyntimahdollisuuksiin, vaikkei itse aikoisi hirveä ampuakaan. (Peuralle se riittää, karhulle varmasti ei riitä.) Samoin jos ei lataa itse, kannattaa tsekata patruunoiden saatavuus ja hinta, melkoisen harvinainen kaliiperi kuitenkin. .308:ssa on se hyvä puoli että pativalikoima on hyvin laaja.

 

[Rauhantekijä]

...6,5 mm yleisesti varmaan ta-toiminnassa henkilömaaleihin oikein hyvin soveltuva kaliiperi. 6,5*55 svenssoni on hyvä patruuna - helppo ampua pitkälle.

Niin kyllä tämä on Suomessa ilmeisen aliarvostettu kaliberi. Mielestäni sopisi erittäin hyvin reserviläisen aseeksi, kun ajatusmaailmallisesti harjoittelee henkilömaaliin. Me vaan ollaan vissiin niin fakkintuneita .308 kivääreihin. Koska itse en ole metsästyksestä kiinnostunut, niin sellaiset monipuolisuus-asiat ei paljon paina. Suora lentorata ja pitkälle on ainoa joka kiinnostaa, siksi 6.5x55 on kiinnostava. Korjatkaa jos olen väärässä.

 

[SJ]

Me vaan ollaan vissiin niin fakkintuneita .308 kivääreihin.

Näin ensimmäistä aseen hankkimista tutkivana (ei varsinaisesti uneksivana, toisaalta tämä ei vielä edennyt aina asian suunnittelun tasollekaan) henkilönä arvaisin asiaan vaikuttavan vallitseva lupakulttuuri. Lupaa hakiessa pitää tietää kaliberi, eli käytännössä olisiko luvan hakijalla jo ase ja ostopaikka tiedossa noin useimmiten? Eli jos haet lupia ensimmäistä kertaa, niin se hyvin usein on se tutuin kaliberi.

 

[Samses]

Näin ensimmäistä aseen hankkimista tutkivana (ei varsinaisesti uneksivana, toisaalta tämä ei vielä edennyt aina asian suunnittelun tasollekaan) henkilönä arvaisin asiaan vaikuttavan vallitseva lupakulttuuri. Lupaa hakiessa pitää tietää kaliberi, eli käytännössä olisiko luvan hakijalla jo ase ja ostopaikka tiedossa noin useimmiten? Eli jos haet lupia ensimmäistä kertaa, niin se hyvin usein on se tutuin kaliberi.

Kaliiberia ei tarvitse lyödä lukkoon aselupaa hakiessa. Riittää kun antaa haarukan. Esim. itse aikoinani ensiasetta hankkiessani pyysin ja sain ostoluvan "kivääri, 6,5 - 7,62 mm, lippaallinen kertatuli". Sama juttu kun laitoin teeripyssyä, pyysin ja sain luvan haarukalle 5,5 - 6,2 mm.

Olen kuullut että joillakin poliisilaitoksilla tätä on änkyröity, mutta tähän on hakijalla oikeus ja tämän kyllä saa, sitä vain pitää osata (kohteliaasti perustellen) vaatia. Meidän laitoksella ei ole koskaan ollut ongelmaa.

Kunhan haarukka on sellainen että haarukan sisälle osuvat kaliiperit kaikki sopivat ilmoitettuun käyttötarkoitukseen niin luvan saa kaliiperihaarukalla, ja sitten on paljon vapaammat kädet asetta valittaessa. Erityisen hyödyllistä tämä on tietysti silloin jos on etsimässä käytettyä asetta, kun on ostolupa valmiina niin ei se eteen sattuva hyvä tarjous pääse menemään ohi.

 

[jompez]

Aseita oikeasti tuntevat korjailkoot, mutta maallikon mielipiteitä:

- T3 CTR: itse ase, siis raudat, on T3:ssa aina sama, vain piipun kaliiperi, lipas ja - kuten CTR:ssä - tukki vaihtelee.

Maallikko täälläkin, mutta sen verran noissa T3:ssa raudatkin vaihtelee, että piipun paksuus voi olla erilainen. CTR:n ja muiden taktisten kuten myös Varmint-version piippu on paksumpi, ei lämpene niin nopeasti.

 

[Samses]

Maallikko täälläkin, mutta sen verran noissa T3:ssa raudatkin vaihtelee, että piipun paksuus voi olla erilainen. CTR:n ja muiden taktisten kuten myös Varmint-version piippu on paksumpi, ei lämpene niin nopeasti.

Totta, olisi pitänyt sanoa "lukkoaktio on sama" koska rautoihinhan se piippukin ainakin arkikielessä kuuluu.

CTR:ssä on "semi-hevy barrel" eli ilmeisesti jotain varmint-piipun ja metsästyspiipun (hunter barrel, sporter barrel) välimaastosta.

Noista paksuista piipuista sen verran että Pohjois-Dakotassa preeriakoiria räjäytellessä viileänä pysyvä piippu on tietysti hyvä - siihenhän nimitys varmint viittaakin -, samoin rata-ammunnassa. TA-toiminnassa ja metsästyksessä sen sijaan paksu piippu painaa niin juukelisti että itse en ainakaan viitsisi sitä metsässä kovin mielelläni kanniskella. Piipun kuumeneminen ei ole ta-toiminnassa eikä metsästyksessä ongelma koska ammutaan yksittäislaukauksia ja harvoin.

 

[MeriTJ]

Niin pitkään jollei itse harrasta patruunoiden latausta, kannattaa pysyä arviolta kotimaassa 10 suosituimman kiväärikaliberin parissa ja valkata sieltä itselleen omaan käyttötarkoitukseen sopivin. Suomi kun ei ole mikään aseharrastuksen suurvalta (vaikka lehdet joskus koittavatkin kovasti hehkuttaa suurta asemäärää vs asukasluku) niin erilaisten peruskamana pidettävän materiaalin ulkopuolelle tehtyjen tehdasladattujen patruunoiden saatavuus on helposti ongelma mikäli valitset jonkin eksoottisemman kaliberin. Meillä kun kaupallisessa yhtään isompia määriä tekee kotimaassa kauppansa lähinnä erilaiset perushirvipatruunat ja halvin mahdollinen FMJ muutamassa toiminta-ammunnan yleisessä kaliberissa. Edes niiden yleisten pesitysten osalta ei aina kaikkea löydy helposti jos vaikka USA:n asemarkkinat käy kuumana ja vie koko tuotannon euroopan jäädessä nuolemaan näppejään.

En halua tässä missään nimessä lannistaa ketään hankkimasta juuri sellaista mitä haluaa mutta kannattaa tunnistaa tässä tietty haasteellisuus jos hankkii eksoottisemmin pesitettyä kampetta kaappiinsa ja haluaa sille etsiä parhaiten istuvan tehdaslatauksen. Pari kolme euroa per pamaus ja sekin hirveän nettisurffailu etsinnän jälkeen äkkiä vähentää suurinta treeni-intoa. Esimerkikisi edellä mainittu 6.5x55 on mielestäni yksi monikäyttöisimpiä ja selkeästi nousutrendissä olevia kalibereja kotimaisella rintamalla.

 

[SJ]

Totta, olisi pitänyt sanoa "lukkoaktio on sama" koska rautoihinhan se piippukin ainakin arkikielessä kuuluu.

CTR:ssä on "semi-hevy barrel" eli ilmeisesti jotain varmint-piipun ja metsästyspiipun (hunter barrel, sporter barrel) välimaastosta.

Noista paksuista piipuista sen verran että Pohjois-Dakotassa preeriakoiria räjäytellessä viileänä pysyvä piippu on tietysti hyvä - siihenhän nimitys varmint viittaakin -, samoin rata-ammunnassa. TA-toiminnassa ja metsästyksessä sen sijaan paksu piippu painaa niin juukelisti että itse en ainakaan viitsisi sitä metsässä kovin mielelläni kanniskella. Piipun kuumeneminen ei ole ta-toiminnassa eikä metsästyksessä ongelma koska ammutaan yksittäislaukauksia ja harvoin.

Ja minulla kun oli ymmärrys, että ne raskaat piiput on ne suosituimmat TA tarkoitukseen. Myös tämän ketjun alussa taisi olla mainintoja, että T3 varmint, sporter ja tactical olisivat ne parhaat lähtökohdat.

 

[Samses]

Ja minulla kun oli ymmärrys, että ne raskaat piiput on ne suosituimmat TA tarkoitukseen. Myös tämän ketjun alussa taisi olla mainintoja, että T3 varmint, sporter ja tactical olisivat ne parhaat lähtökohdat.

Ovat suositumpia ilman muuta, "vakavassa" ta-toiminnassa ja rata-ammunnassa. Hyviä puolia on vähäisempi kuumeneminen ja piipun vähäisempi värähtely jne.

Mutta - kokeile pitää käsiesi varassa varmint-piippuista asetta vaikka 5 minuuttia aseliikkeessä, ja kysy sitten itseltäsi: kun tähän lisätään päälle kilo optiikkaa, tukkiin kiinni bipodi, piippuun vaimennin, selkään miehelle reppu, alle upottava suo, haluanko kantaa tätä päivän metsässä? Väitän että et halua, sporter-piippuinenkin painaa syntisäkin lailla iltaan mennessä.

Käyttötarkoitus ratkaisee, sitä tässä koetan sanoa. Mieti mitä haluat aseella tehdä. Jos metsästys on yhtään mukana kuvassa, en sijassasi lähtisi ainakaan varmint-piippuista ostamaan, CTR:n ehkä kylläkin. Mutta, puhdas makuasia toki.

 

[SJ]

Ovat suositumpia ilman muuta, "vakavassa" ta-toiminnassa ja rata-ammunnassa. Hyviä puolia on vähäisempi kuumeneminen ja piipun vähäisempi värähtely jne.

Mutta - kokeile pitää käsiesi varassa varmint-piippuista asetta vaikka 5 minuuttia aseliikkeessä, ja kysy sitten itseltäsi: kun tähän lisätään päälle kilo optiikkaa, tukkiin kiinni bipodi, piippuun vaimennin, selkään miehelle reppu, alle upottava suo, haluanko kantaa tätä päivän metsässä? Väitän että et halua, sporter-piippuinenkin painaa syntisäkin lailla iltaan mennessä.

Käyttötarkoitus ratkaisee, sitä tässä koetan sanoa. Mieti mitä haluat aseella tehdä. Jos metsästys on yhtään mukana kuvassa, en sijassasi lähtisi ainakaan varmint-piippuista ostamaan, CTR:n ehkä kylläkin. Mutta, puhdas makuasia toki.

Kuten edellisellä sivulla mainitsinkin, niin CTR:ää on harkittu.

 

[SJ]

Tulipahan mieleen, onko BMP-2:ssa mahdollisesti mitään kohtaa, josta 7,62x51mm:n AP luoti voisi läpäistä? Tämä ihan sillä, että BMP-2:t ovat kohtuu vanhoja ja AP luotien läpäisy lienee parantunut sen jälkeen.

 

[SJ]

Tämä taitaa vastata muutamaan kysymykseen. Myös muutamiin omiini.

Kuvauksen mukaan kivääri on "factory" eli suoraan tehtaalta.

 

[Sivari]

Tulipahan mieleen, onko BMP-2:ssa mahdollisesti mitään kohtaa, josta 7,62x51mm:n AP luoti voisi läpäistä? Tämä ihan sillä, että BMP-2:t ovat kohtuu vanhoja ja AP luotien läpäisy lienee parantunut sen jälkeen.

Käytännössä ei. 7,62 AP luodin läpäisykyky ei liiemmin ole parantunut viimeiseen 50 vuoteen, jos otetaan laskuista pois amerikkalaisten kokeelliset sarjat SLAP tyylisestä patruunasta Yms. Marginaalit.

Tosin uskoisin oikealla iskukulmalla 7,62:sen läpäisevän ällitällin panssaroinnin, joka on ohut, ja kovuudeltaan hieman kyseenalaista; tiettyihin osiin saat normiporalla jälkeä aikaiseksi, joka kielii heikohkosta teräslaadusta.

 

[SJ]

Käytännössä ei. 7,62 AP luodin läpäisykyky ei liiemmin ole parantunut viimeiseen 50 vuoteen, jos otetaan laskuista pois amerikkalaisten kokeelliset sarjat SLAP tyylisestä patruunasta Yms. Marginaalit.

Tosin uskoisin oikealla iskukulmalla 7,62:sen läpäisevän ällitällin panssaroinnin, joka on ohut, ja kovuudeltaan hieman kyseenalaista; tiettyihin osiin saat normiporalla jälkeä aikaiseksi, joka kielii heikohkosta teräslaadusta.

Älli tällistä en ylläty, muistelen sen panssaroinnista mainitun, että se suunniteltiin kestämään PK -kk:n (tai vastaavan) tulen 250 metrin päästä. Ja ryssät taitaa käyttää pelkkää AP ammusta?

 

[Sivari]

Älli tällistä en ylläty, muistelen sen panssaroinnista mainitun, että se suunniteltiin kestämään PK -kk:n (tai vastaavan) tulen 250 metrin päästä. Ja ryssät taitaa käyttää pelkkää AP ammusta?

Venäläinen yleisesti käytössä oleva patruuna on terässydämminen. Ydin ei siis ole mitään kovametallia, eikä terässydämmen läpäisy kovissa materiaaleissa ole juurikaan lyijysydämmistä parempi.

E: en haluis olla ällin sisässä jos sitä ammuttaisiin 9 millistä tehokkaammalla aseella; on se välimatka mikä hyvänsä

 

[rukkaskikka]

Käsittääkseni vain uusimmat kiväärin AP-luodit, ovat kovametallipenetraattorilla http://www.ruagswissp.com/products/armour-piercing/

Esimerkiksi NIJ:n body armour -testeissä käytettävä 30-06 M2 AP on terässydäminen:

Ruotsalaiset ovat testailleet 6.5x25 CBJ -ihmeluotiaan MT-LB:n 7mm panssarointiin. Muistelen, että testikappale oli MT-LB:n ovi. Tekstissä todetaan: "The hardness of this steel was 400 Brinell. (Russians are well known for making good steel for their armoured veichles.) The distance was 50 m."

http://www.gotavapen.se/gota/cbj/cbj_crtg.htm

 

[JSP]

Olisikos tämä T3 CTR täysin hupsu ase käytettäväksi TA käyttöön? Oletetaan, että ihan suurimmille kantamille ei ole tarvetta, joten nuo "compact" ominaisuudet eivät ole poissuljettuja.

Mä hommasin .308 CTR:n yleiskivääriksi jolla on tarkoitus pääasiassa metsästää ja aloitella TA-hommia. Kiikariksi laitoin Vortex Viper PST 4-16x50FFP EBR-1 (MRAD) ja ase ultra SL5 vaimentimen. Oon ollut todella tyytyväinen pakettiin ja suosittelen lämpimästi. Painoa paketille tulee noin 4.5kg joka ei itseään häiritse. Kannan kivääriä metsällä aserepussa ja haulikkoa kädessä joten kiväärin painolla ei oo suurta merkitystä.

 

[Sivari]

Käsittääkseni vain uusimmat kiväärin AP-luodit, ovat kovametallipenetraattorilla http://www.ruagswissp.com/products/armour-piercing/

Esimerkiksi NIJ:n body armour -testeissä käytettävä 30-06 M2 AP on terässydäminen:

Mikä nyt lasketaan kovametalliksi, ja missä yhteydessä on helpointa ilmoittaa vain "steel core".
www.ammochannel.com/30-06-30-cal-m2-ap-armor-piercing/

Tuolla M2:den ytimen materiaali ilmoitetaan mangaani-molybdeeniksi, ja kovuus brinellin asteikolla +700, joka kuullostaa oikealle kovuudelle ps-luodilla. En tiedä mitään kovuusarvoja normi terässydämmiselle luodille, mutta uskon sen olevan selvästi alhaisempi. youtube on pullollaan erilaisia testiammuntoja, joista voi todeta esim 54R:n lyijy, ja normi terässydänluodin läpäisevän jokseenkin samalla tavalla puuta, betonia, ja metallia.

 

[Lalli Kirvesniemi]

Tänään luukusta kopsahti uusi Metsästäjä lehti.
Sen avattuani olin ällikällä lyöty. Pokkana pyydetään uudesta Sakon TRG mallista 7990€!
Siis mitä helvettiä! Hinta ei voi millään mittarilla perustua mihinkään järjelliseen seikkaan.
Toivon sydämeni pohjasta että, näitä ei kukaan mene ostamaan yhtä ainutta kappaletta!
Näillä älyttömyyksillä ajetaan peruskiväärien hinnat taktisesti muutamassa vuodessa pilviin. Kohta saatte maksaa perus kolomenollakasista 4000e.

Samassa lehdessä on näitä patruuna "tarjouksia". Patruunat maksaa nykyään enemmän kuin kihlat kultasepällä
:twisted:
Älkää ostako näiltä sanalla sanoen huijareilta. Ladatkaa itse ja tilatkaa netistä!

 

[Samses]

Tänään luukusta kopsahti uusi Metsästäjä lehti.
Sen avattuani olin ällikällä lyöty. Pokkana pyydetään uudesta Sakon TRG mallista 7990€!
Siis mitä helvettiä! Hinta ei voi millään mittarilla perustua mihinkään järjelliseen seikkaan.

Ei se toki mihinkään tekniseen seikkaan tai tuotantokustannukseen perustukaan, vaan tuotteen uutuuteen sinänsä. On keräilijöitä ym. aseharrastajia joille on itsearvoista että heillä on ensimmäisenä uusi asetyyppi. On sitten kingi radalla kun laukusta löytyy TRG M10.

Hyödykkeen hinta määräytyy markkinoilla. Sama suomeksi: ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Kyllä se hinta alas tulee muutaman vuoden sisällä.

Ja mitä niihin patruunoihin tulee, niin harjoituspatien hintahan on se josta patruunakulut muodostuvat. (Jos kerran viidessä vuodessa pääsee esim. hirveä kosauttamaan, niin jos se viiden vuoden sisällä ainoaan riistalaukaukseen käytetty Naturalis maksoi 7 euroa niin ei se suuri kustannus ole.) Onhan niitä laskelmia netti pullollaan että missä menee raja että kannattaa ruveta itse lataamaan. Tyypillinen esim. suomalainen metsästäjä, laukausmäärä alle 100 ls/vuosi, niin ei lyö leiville. 3000 ls/vuosi ampuva ta-harrastaja, tilanne on eri. EDIT poislukien tietysti harvinaiset kaliiperit joihin tehdaspatruunoiden saatavuus on heikko, niitä on pikku pakko latailla itse. Tunnen kaverin jolla on .358 Win - ei paljon patruunoita myymälän tiskiltä löydy.