Työllisyyden näkymät

[jurppi]

Stupid is strong with this one. Työttömien kyykytys lienee päämääränä niin jalo, että minkäänlainen järjenkäyttö ei ole tarpeellista.

Suomessa on työttömiä n. 260000. Oletetaan, että työttömyys jatkaa maltillista laskuaan ja vuoden lopussa työttömiä on 250000. 12 hakemusta per 3 kk tarkoittaa 48 hakemusta per vuosi, eli nämä neljännesmiljoona työtöntä tehtailevat vuodessa kaksitoista miljoonaa työhakemusta työttömyysturvansa säilyttääkseen. Vertailun vuoksi tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuonna 2016 keskimäärin 33900.

Miljoonien työhakemusten tekeminen, lähettäminen, vastaanottaminen, lukeminen ja TE-keskuksen taholta tapahtuva työnhaun valvonta toki työllistää valtavasti, mutta mitään järkeä tässä sirkuksessa ei ole. Työttömien lisäksi kärsivänä osapuolena on avoimista paikoista ilmoittavat työnantajat, jotka tulevat saamaan satoja ylimääräisiä hakemuksia ilmoituksiinsa. Jokainen joskus rekrytoinut tietää miten paljon aikaa menee kunnollisten hakemusten seulomiseen hakemusmassasta.

Suurimmalta osaltaan olen samaa mieltä..tuollaisessa työnhaussa ei ole juurikaan mitään järkeä.

Jokainen meistä kuitenkin tietää että tuosta työttömien määrästä suurin osa ei koskaan tule saamaan eikä haluakaan itselleen todellista työpaikkaa. He tarvitsevat vain ja ainoastaan työttömyyskorvauksen. Se ei tietenkään riitä, ainakaan perustasolla, joten he tarvitsevat ja saavat lisäksi sosiaalitukea, asumistukea jne.

Jonkin verran (muutamia kymmeniä tuhansia) löytyy myös sellaisia henkilöitä jotka hyödyntävät maksimaalisesti kaikki yhteiskunnan tarjoamat avustukset ja tuet. Tämän lisäksi he tekevät monenlaista harmaata työtä, käyvät jonkinlaista pienimuotoista kauppaa ja osa toimii enemmän ja/tai vähemmän mukana/apuna rikollisessakin toiminnassa. Näin on mahdollista saada pientä lisätuloa em. avustusten päälle.

Minä en syytä enkä leimaa koko tuota työttömien porukkaa.
A) Suurin osa on varmasti koko ajan valmis ottamaan vastaan asialliset työtilaisuudet. (sanoisin että 50% kaikista)
B) Sitten on melko paljon heitä jotka eivät yksinkertaisesti viitsi lähteä töihin koska he saavat erilaisina tukina lähes yhtä paljon kuin (joskus enemmänkin) kuin siinä tapauksessa jos olisivat töissä. (näitä on arvion mukaan n. 30%)
C) Eivät lähde töihin missään tapauksessa. Jäävät viime kädessä vaikka ilman työttömyyspäivärahaa ja elävät muilla tuilla ja tilapäisillä harmailla ansioilla. (tähän porukkaan kuuluu, karkeasti arvioiden n. 20 % työttömyyspäivärahaa saavista)

Ratkaisuiksi olisi löydettävä sellaiset keinot joilla koko työttömyysturvajärjestelmää uudistetaan. Keinoja on olemassa vaikka kuinka paljon mutta päättäjiltä (poliitikoilta) puuttuu halua tunnustaa kokonaisuuden todelliset ongelmat.

Avainasemassa on vastikkeellisuus:

A-ryhmän porukalle se tarkoittaa nykyistä aktiivisempaa ja kokonaisvaltaista työnhaun sekä koulutuksen tukea. Tähän liittyy myös työvoiman liikkuvuuden järjestelyt. En viitsi edes kirjoitella kaikkia mahdollisia esimerkkejä mutta erittäin paljon olisi tehtävissä. Tämän porukan osalta oikeita töitä löytyy 80%:lle. Loppujen osalle on järjestettävissä positiivisia erityisratkaisuja mahdollisia (esim. vanhemmasta päästä siirtyminen ennenaikaisesti eläkkeelle, vapaaehtoinen työpalvelu osa-aikaisesti jne.) On mahdollista kehittää myös täysin uusia ja nykyistä paremmin toimivia työvoima/työllisyysratkaisuita jne.

B- ryhmän osalta tarvitaan paljolti samoja asioita kuin A-porukalle. Lisäksi pitää saada muutoksia tukijärjestelmiin. Vastikkeellisuutta pitää lisätä kaikkien yhteiskunnan antamien tukien osalta. Siihen yhteiskunnalla on oikeus/velvollisuus.

C-ryhmän osalta tarvitaan myös tiukempaa työttömyys-/yhteiskuntapolitiikkaa. Vastikkeellisuutta jokaista tukisuoritusta vastaan. B ja C ryhmän osalta yhteiskunnalla on täysi oikeus edellyttää jokaista sosiaalitukierää vastaan sopivalla tavalla toteutettuja yhteiskuntaa ja yhteisöä hyödyttäviä työsuorituksia. Kaikenlaista järkevää, koulutuksellista, asiallista sekä mielekästä työtä on osoitettavissa/tarjottavissa vaikka kuinka paljon. Tarvitaan vain halua järjestää asiat.

Pitää myös huomioida että vastikkeellisuus on omiaan tuomaan esille täydelliset väärinkäyttäjät. Niin pitääkin tapahtua. Ei sellaisille pidä maksaa työttömyys-/sosiaalitukia jotka tosiasiallisesti asuvat toisessa maassa. Tai nauttivat erilaisilla rikollisilla järjestetyillä moninkertaisia tukia. Ovat itseasiassa töissä (tai sosiaalitukien nauttijoita) toisessa maassa vaikka saavat Suomesta kaikki mahdolliset tuet. Tai saavat erilaisia pimeitä tuloja/tuottoja muista maista ja samalla Suomen tukia. Esim. venäläisiä ja muita EU:n ulkopuolisista maista tulleita jne. Tällaisia työttömyystukijärjestelmää rikollisesti hyödyntäviä henkilöitä löytyy meiltä tuhansittain ehkä enemmänkin.

Mahdolliset rakennemuutoksiin tarvittavat rahoitukset on löydettävissä työvoimahallinnon sisältä.

 

[Deleted member 1381]

Jokainen meistä kuitenkin tietää että tuosta työttömien määrästä suurin osa ei koskaan tule saamaan eikä haluakaan itselleen todellista työpaikkaa.
...
Minä en syytä enkä leimaa koko tuota työttömien porukkaa.
A) Suurin osa on varmasti koko ajan valmis ottamaan vastaan asialliset työtilaisuudet. (sanoisin että 50% kaikista)

Kumpi se noista on? Vähän vaikea ottaa vakavasti tuota, kun mielipide muuttuu yhdessä kommentissa laidasta laitaan.

Aika poliitikkomainen vastaus; näennäisesti fiksu, mutta loppujen lopuksi määrä ja jargon korvaa laadun.

 

[jurppi]

Kumpi se noista on? Vähän vaikea ottaa vakavasti tuota, kun mielipide muuttuu yhdessä kommentissa laidasta laitaan.

Aika poliitikkomainen vastaus; näennäisesti fiksu, mutta loppujen lopuksi määrä ja jargon korvaa laadun.

Tarkennan että noin puolet nykyisistä 260.000 työttömästä ei tule koskaan työllistymään ns. omaehtoisesti. A-ryhmästä on ehkä mahdollista saada työllistymään mainitsemani 80% (luokka 100.000 henkilöä) , mutta tämäkin on vain arvio. Muusta porukasta tuskin kovin monet pääsevät eroon kortistosta..Tai ainakaan en usko että työttömien kokonaismäärä laskisi enää koskaan alle 100.000 määrään.

Muille joudutaan järjestämään ns. vastikkeellista velvoitetyötä. Mutta senkin pitää olla mielekästä ja hyödyllistä. Mitään pakkotyön tyyppisiä rangaistuksia ei tarvita.

Olen pahoillani jargonista...se on pelkästään tyhmää.

Toisaalta näitä ajatuksia heitellään tänne ilman sen suurempia taustaselvityksiä, työryhmiä tai mietintöjä. Jokainen vastaus on aina tervetullut..

 

[Raveni]

No worries, kahden vuoden aikajanalla puolet aloittaneista yrittäjistä lopettaa, viiden vuoden jälkeen 4/5:stä... joten aika moni ei pärjää. Itse kuulun kumpaankin ryhmään, eka yritys nurin kahden vuoden jälkeen, käteen jäi 18k:n velat, toinen meni nurin kuuden vuoden jälkeen, siitä jäi käteen jo asunto-osake .

Jenkeissähän kolmannen konkurssin tehneet ovat kysyttyjä luennoitsijoita, täällä saa epäonnistujan maineen, luuseri joka ei edes saanut omaa yritystään kannattavaksi, eikä edes kavereitaan palkannut kahvin keittoon parin tonnin palkalla. Mulkku mikä mulkku.

Noh, ainakin saatiin kokemusta ja suhteita jolla työllistyttiin myöhemmin. Ja työnantajatkaan ei niin inhoilta riistäjiltä tunnu kun on hieman kokemusta alalta.

Siinä varmaan on syy miksi jenkit on maailman suurin talousmahti ja miksi eurooppa on taantuva manner ja Suomi siinä sivussa.

 

[jak]

Silloin 80-luvun lopussa hyvän työllisyyden aikaan töissä oli sellaista porukkaa jonka olisi suonut olevan vaikka kortistossa. Nyt niitä ei katteltaisi ja hyvä niin.

Nimimerkillä: Hengenlähtö lähellä.

 

[Nargö]

Avainasemassa on vastikkeellisuus:

A-ryhmän porukalle se tarkoittaa nykyistä aktiivisempaa ja kokonaisvaltaista työnhaun sekä koulutuksen tukea. Tähän liittyy myös työvoiman liikkuvuuden järjestelyt. En viitsi edes kirjoitella kaikkia mahdollisia esimerkkejä mutta erittäin paljon olisi tehtävissä. Tämän porukan osalta oikeita töitä löytyy 80%:lle. Loppujen osalle on järjestettävissä positiivisia erityisratkaisuja mahdollisia (esim. vanhemmasta päästä siirtyminen ennenaikaisesti eläkkeelle, vapaaehtoinen työpalvelu osa-aikaisesti jne.) On mahdollista kehittää myös täysin uusia ja nykyistä paremmin toimivia työvoima/työllisyysratkaisuita jne.

B- ryhmän osalta tarvitaan paljolti samoja asioita kuin A-porukalle. Lisäksi pitää saada muutoksia tukijärjestelmiin. Vastikkeellisuutta pitää lisätä kaikkien yhteiskunnan antamien tukien osalta. Siihen yhteiskunnalla on oikeus/velvollisuus.

C-ryhmän osalta tarvitaan myös tiukempaa työttömyys-/yhteiskuntapolitiikkaa. Vastikkeellisuutta jokaista tukisuoritusta vastaan. B ja C ryhmän osalta yhteiskunnalla on täysi oikeus edellyttää jokaista sosiaalitukierää vastaan sopivalla tavalla toteutettuja yhteiskuntaa ja yhteisöä hyödyttäviä työsuorituksia. Kaikenlaista järkevää, koulutuksellista, asiallista sekä mielekästä työtä on osoitettavissa/tarjottavissa vaikka kuinka paljon. Tarvitaan vain halua järjestää asiat.

Pitää myös huomioida että vastikkeellisuus on omiaan tuomaan esille täydelliset väärinkäyttäjät. Niin pitääkin tapahtua. Ei sellaisille pidä maksaa työttömyys-/sosiaalitukia jotka tosiasiallisesti asuvat toisessa maassa. Tai nauttivat erilaisilla rikollisilla järjestetyillä moninkertaisia tukia. Ovat itseasiassa töissä (tai sosiaalitukien nauttijoita) toisessa maassa vaikka saavat Suomesta kaikki mahdolliset tuet. Tai saavat erilaisia pimeitä tuloja/tuottoja muista maista ja samalla Suomen tukia. Esim. venäläisiä ja muita EU:n ulkopuolisista maista tulleita jne. Tällaisia työttömyystukijärjestelmää rikollisesti hyödyntäviä henkilöitä löytyy meiltä tuhansittain ehkä enemmänkin.

Mahdolliset rakennemuutoksiin tarvittavat rahoitukset on löydettävissä työvoimahallinnon sisältä.

Aika dystooppinen kuva, että puolet työttömistä ei oikeasti haluaisi itselleen työpaikkaa. Toisaalta kysymys on, että miten luotettavasti erottaa työhaluinen työhaluttomasta, jos heillä on tarkoitus olla oleellisesti toisistaan poikkeavat velvollisuudet? Varsinkaan, kun useimmille ei koskaan työvoimaviranomaisen taholta päästä esittämään kysymystä otatko työn X vastaan vai et.

Itse en myöskään pidä kovin hyvänä ideana tehdä työttömyyskorvauksesta vastikkeellista siten, että työttömältä edellytetään työsuoritusta sitä vastaan. Työttömyyskorvausta ei ole tarkoitettu palkaksi, työttömällä työtä tekevällä ei ole lomia, eläkekertymää tai muita työntekijän etuja ja työmarkkinat vääristyvät, jos "palkan" maksaa Kela tai työttömyyskassa, mutta työsuorituksen hyödyn korjaa joku muu (pahimmillaan yksityinen). Jos esimerkiksi pitkäaikaistyötön halutaan järjestää tekemään töitä niin ehdottomasti paras vaihtoehto olisi tarjota hänelle julkisen sektorin osa-aikatyö, jonka palkkasumma olisi jonkin verran päälle sen, minkä hän saisi erilaisina tukina.

 

[Raveni]

Itse uskon, että reilusti suurin osa työttömistä haluaisi tehdä töitä. Myönnän myös, että hommassa on kannustin loukkuja jotka valtio on itse rakentanut. Yksi on se, että päivän homma saattaa sotkea kahden kuukauden talouden. Oletetaan, että työtön tekee päivän, kahden tai vaikka viikon hantti homman. Sitten tämä henkilö joutuu odottamaan palkka päivää jotta saa lapun jonka sitten toimittaa kelalle. Hommaan saattaa mennä 1,5kk kun rahaa ei tule. Tuo on sellainen mihin tulisi puuttua. Ihmiselle tulisi aina olla varma toimeentulo ilman, että joutuu tressaamaan siitä, että mitä syödään viikon saati kahden päästä. Saako laskut maksettua vai päätyykö yhdeksi tilastomerkinnäksi ulosotto rekisteriin.

Toinen on se, että valitettavasti päivähoito maksutkin vaikuttavat. Jos vanhempi on työttömänä kotona eli hoitaa lasta itse ja ottaa esim. lyhyen työn vaikka kokoaikainen jonka johdosta joutuu viemään lapsen hoitoon niin voi olla, että talous menee miinukselle. Tuohon on onneksi nyt puututtu ja päivähoitomaksujen alarajaa nostettiin. Eli helpottaa työssäkäyvän, pienituloisen elämää. Työtä kannattaa taas tehdä.

Mitä tulee noihin uusiin keppiä kankulle ja nyrkkiä silmään suunnitelmille niin ne eivät lisää työpaikkoja muuta kuin julkisella puolella. Eli niillä jotka toimivat virkavastuulla ja joilla on 7 viikon lomat. Vaikutus saattaa olla yksityisellä sektorilla jopa negatiivinen koska työnantajat eivät uskalla ilmoittaa avoimista paikoista työvoimatoimistoon jos pelkona on tuhansia hakemuksia henkilöiöltä joiden on vain pakko hakea karenssin uhalla jotain. Jotain johon ei ole osaamista tai koulutusta.

Tuosta päästään taas yhteen ongelmaan. Työllistymistä voisi helpoittaa lyhyillä esim. Vuoden suoraan ja specifikoituun ammattiin kouluttamiselle. Kolme vuotta on liian pitkä aika kouluttautua uuteen ammattiin. Vuosi esim. levyseppä hitsaajan tai metallimiehen koulutusta ja saat perusteet hommaan. Eli koulutusta on kohdennettava ja joustavoitettava. Tämä vaatinee rajuja muutoksia koulutukseen ja siihen, että lyhyemmälläkin oppimisella voi valmistua. Näillä henkilöillä voisi tosin palkka olla 75 - 80% ammattimiehen palkasta mutta määräaikaisesti eli esim 6kk - 1v jonka jälkeen se asteittain nostettaisiin 100%:n Tuolla saataisiin dynaamisuutta työvoimaan. Opiskelu toki tapahtuisi työttömyys tuella.

 

[kimmo.j]

Itse uskon, että reilusti suurin osa työttömistä haluaisi tehdä töitä. Myönnän myös, että hommassa on kannustin loukkuja jotka valtio on itse rakentanut. Yksi on se, että päivän homma saattaa sotkea kahden kuukauden talouden. Oletetaan, että työtön tekee päivän, kahden tai vaikka viikon hantti homman. Sitten tämä henkilö joutuu odottamaan palkka päivää jotta saa lapun jonka sitten toimittaa kelalle. Hommaan saattaa mennä 1,5kk kun rahaa ei tule. Tuo on sellainen mihin tulisi puuttua. Ihmiselle tulisi aina olla varma toimeentulo ilman, että joutuu tressaamaan siitä, että mitä syödään viikon saati kahden päästä. Saako laskut maksettua vai päätyykö yhdeksi tilastomerkinnäksi ulosotto rekisteriin.

Toinen on se, että valitettavasti päivähoito maksutkin vaikuttavat. Jos vanhempi on työttömänä kotona eli hoitaa lasta itse ja ottaa esim. lyhyen työn vaikka kokoaikainen jonka johdosta joutuu viemään lapsen hoitoon niin voi olla, että talous menee miinukselle. Tuohon on onneksi nyt puututtu ja päivähoitomaksujen alarajaa nostettiin. Eli helpottaa työssäkäyvän, pienituloisen elämää. Työtä kannattaa taas tehdä.

Mitä tulee noihin uusiin keppiä kankulle ja nyrkkiä silmään suunnitelmille niin ne eivät lisää työpaikkoja muuta kuin julkisella puolella. Eli niillä jotka toimivat virkavastuulla ja joilla on 7 viikon lomat. Vaikutus saattaa olla yksityisellä sektorilla jopa negatiivinen koska työnantajat eivät uskalla ilmoittaa avoimista paikoista työvoimatoimistoon jos pelkona on tuhansia hakemuksia henkilöiöltä joiden on vain pakko hakea karenssin uhalla jotain. Jotain johon ei ole osaamista tai koulutusta.

Tuosta päästään taas yhteen ongelmaan. Työllistymistä voisi helpoittaa lyhyillä esim. Vuoden suoraan ja specifikoituun ammattiin kouluttamiselle. Kolme vuotta on liian pitkä aika kouluttautua uuteen ammattiin. Vuosi esim. levyseppä hitsaajan tai metallimiehen koulutusta ja saat perusteet hommaan. Eli koulutusta on kohdennettava ja joustavoitettava. Tämä vaatinee rajuja muutoksia koulutukseen ja siihen, että lyhyemmälläkin oppimisella voi valmistua. Näillä henkilöillä voisi tosin palkka olla 75 - 80% ammattimiehen palkasta mutta määräaikaisesti eli esim 6kk - 1v jonka jälkeen se asteittain nostettaisiin 100%:n Tuolla saataisiin dynaamisuutta työvoimaan. Opiskelu toki tapahtuisi työttömyys tuella.

Tuohon työhaluun,
Moni varmaan haluaa töihin, mutta kun oman alan töitä ei ole, ainakaan omalla paikkakunnalla, mitään muutakaan työtä ei haluta ottaa vastaan.
Ja jos kyse on jostain "kuolevasta" ammatista, tai kuolevasta paikkakunnasta, tuollainen asenne tarkoittaa, ettei ihminen ole oikeasti halukas työllistymään.

Kannustinloukuista olen samaa mieltä.

 

[Raveni]

Tuohon työhaluun,
Moni varmaan haluaa töihin, mutta kun oman alan töitä ei ole, ainakaan omalla paikkakunnalla, mitään muutakaan työtä ei haluta ottaa vastaan.
Ja jos kyse on jostain "kuolevasta" ammatista, tai kuolevasta paikkakunnasta, tuollainen asenne tarkoittaa, ettei ihminen ole oikeasti halukas työllistymään.

Kannustinloukuista olen samaa mieltä.

Saattaa olla. Ihmisille toimeentulo on kuitenkin tärkeää ja ei sillä kelan rahalla juhlita. Kyllä moni olisi (mitä itse tiedän) olisi valmis tekemään mitä vain mihin osaaminen riittää. Vastaan tulee se, että ovat pätkötöitä ja tuet lähtee jolloin rahoja saa odottaa eli tulee stressiä pärjäämisestä. Toki joukkoon mahtuu myös niitä jotka ovat ihan tyytyväisiä kelan päivärahan tasoon kun saa asua keskustassa ja joku muu maksaa asumisenkin. Eihän meillä ole tuossa suhteessa samanlaista kuin esim jenkeissä jossa esim. Narkkarit asuvat kuka missäkin autiotalossa tai kadulla.

 

[jurppi]

Aika dystooppinen kuva, että puolet työttömistä ei oikeasti haluaisi itselleen työpaikkaa. Toisaalta kysymys on, että miten luotettavasti erottaa työhaluinen työhaluttomasta, jos heillä on tarkoitus olla oleellisesti toisistaan poikkeavat velvollisuudet? Varsinkaan, kun useimmille ei koskaan työvoimaviranomaisen taholta päästä esittämään kysymystä otatko työn X vastaan vai et.

Itse en myöskään pidä kovin hyvänä ideana tehdä työttömyyskorvauksesta vastikkeellista siten, että työttömältä edellytetään työsuoritusta sitä vastaan. Työttömyyskorvausta ei ole tarkoitettu palkaksi, työttömällä työtä tekevällä ei ole lomia, eläkekertymää tai muita työntekijän etuja ja työmarkkinat vääristyvät, jos "palkan" maksaa Kela tai työttömyyskassa, mutta työsuorituksen hyödyn korjaa joku muu (pahimmillaan yksityinen). Jos esimerkiksi pitkäaikaistyötön halutaan järjestää tekemään töitä niin ehdottomasti paras vaihtoehto olisi tarjota hänelle julkisen sektorin osa-aikatyö, jonka palkkasumma olisi jonkin verran päälle sen, minkä hän saisi erilaisina tukina.

Jotain parannusta tilanteeseen joudutaan joka tapauksessa tekemään. Suomessa ei yhteiskunnan saama verokertymä enää riitä kaikkiin avustuksiin. Eikä verotuottoja ole enää mahdollista juuri kasvattaakaan. Toki voidaan ottaa yhteiskunnalle (=veronmaksajat) lisää velkaa niin kauan kuin sitä saadaan.

Nyt ollaan meillä jo tilanteessa jossa mm. yhteiskunnalla on tarjolla töitä joihin ei enää löydy tekijöitä, ainakaan kotimaasta. Ehkä joku osaa sanoa miksi työttömyyskorvausta, asumistukea ja sosiaaliavustuksia saavat eivät enää haluakaan lähteä töihin.

 

[Raveni]

Löytyykö osaamista edes kaikkiin työpaikkoin. Aikamoisia vaatimuksia työnantajat nykyään esittää.

 

[Herman30]

Tarjolla olevat työt ovat sellaisia että useimmalla työttömällä ei ole vaadittavaa taitoa ja osaamista. Tai/sekä se että ei sitä niin helposti mennä muualle jos on talo ja/tai perhe. Aika moni tällä foorumilla, ellei suurin osa, tunuu olevan reippaita ja aikaansaavia yrittäjähenkisiä mutta suuri osa työttömistä ei ole, arvaan minä.
Pitäisi saada lisää työpaikkoja jossa ei tarvitse korkeaa koulutusta.

 

[yrjö]

Jos ongelma on työttömien kelvottomuus töihin, kuten epäilemättä on, olisi järkevää pyrkiä leipomaan mahdollisimman monesta työkelpoinen.

 

[kimmo.j]

Löytyykö osaamista edes kaikkiin työpaikkoin. Aikamoisia vaatimuksia työnantajat nykyään esittää.

Näin rekrytointia tekevänä, suurin este monen ihmisen työllistymiselle löytyy peiliin katsomalla. Muutama yleisin kompastuskohta työllistymiselle.
- Asennevammat työtä kohtaan
- Epärealistinen kuva omasta asemasta työmarkkinoilla ja omasta hyvyydestä
- Epärealistiset odotukset kuinka työ järjestyisi työntekijän mukaan (esim. työvuorot)
- Haluttomuus oppia uutta, tai luopua vanhoista totutuista työtavoista/kulttuurista

Vaatimuksia joita esitetään en pitäisi mitenkään erikoisina, ainakin meille on löytynyt noita vaatimuksia täyttäviä ihmisiä. Toisille vaatimus selvinpäin työpaikkalle saapumisesta sovittuun aikaan on liikaa, toisille ei. Toisille työntekeminen annetulla tavalla on ongelma, koska halutaan säveltää itse, toisille ei.

Onneksi meillä kuitenkin on ihmisiä, nuoria ja vanhoja jotka ovat ilman näitä ongelmia, heitä työllistää mielellään ja he ovat työllistymisestä onnellisia.

 

[Raveni]

Jos ongelma on työttömien kelvottomuus töihin, kuten epäilemättä on, olisi järkevää pyrkiä leipomaan mahdollisimman monesta työkelpoinen.

Kyllä juurikin näin. Se onnistu rankaisemalla ennestään huonossa asemassa olevaa niin kuin nyt halutaan tehdä vaan oikeasti täsmä ja pika kouluttamalla ihmisiä uuteen työhön.

 

[Raveni]

Näin rekrytointia tekevänä, suurin este monen ihmisen työllistymiselle löytyy peiliin katsomalla. Muutama yleisin kompastuskohta työllistymiselle.
- Asennevammat työtä kohtaan
- Epärealistinen kuva omasta asemasta työmarkkinoilla ja omasta hyvyydestä
- Epärealistiset odotukset kuinka työ järjestyisi työntekijän mukaan (esim. työvuorot)
- Haluttomuus oppia uutta, tai luopua vanhoista totutuista työtavoista/kulttuurista

Vaatimuksia joita esitetään en pitäisi mitenkään erikoisina, ainakin meille on löytynyt noita vaatimuksia täyttäviä ihmisiä. Toisille vaatimus selvinpäin työpaikkalle saapumisesta sovittuun aikaan on liikaa, toisille ei. Toisille työntekeminen annetulla tavalla on ongelma, koska halutaan säveltää itse, toisille ei.

Onneksi meillä kuitenkin on ihmisiä, nuoria ja vanhoja jotka ovat ilman näitä ongelmia, heitä työllistää mielellään ja he ovat työllistymisestä onnellisia.

Vaatimuksilla tarkoitan, että työntekijän täytyisi olla valmis, ettei työnantajan tarvitsisi käyttää aikaa opastamiseen. Tuolta se ainakin vaikuttaa. Toki asennevammaisiakin varmasti löytyy. Niitä löytyy niin työpaikoilta kuin työttömistäkin. Silloin pitäisi selvittää mistä sellainen vamma on lähtöisin ja mitä sille voisi tehdä. Työpaikalla kyse on yleensä työilmapiiristä ja työttömänkohdalla varmaankin kohtelusta. Tulee se sitten valtion tai yritysmaailman taholta.

Tuossa kun on viime kuukausien uutisia katsonut niin vaikka on rasismia niputtaa ihmisiä esim. Etnisen alkuperän mukaan niin työttömät voidaan niputtaa kevyest asennevammaisiksi, laiskoiksi, työtä vältteleväksi joukoksi joka tarvitsee piiskaa. Tuo on se kuva joka mediasta on välittynyt. On haastateltavana ollut työnantaja puoli tai poliitikot. Jos löhtökohtainen asenne työtöntä kohtaan on, että henkilö on epäonnistunut luuseri, joka on omaa syytään työtön eikä edes halua työtä niin metsään mennään ja sitä laskua maksetaankin tulevaisuudessa isolla joukolla.

 

[Sarek1]

Jos ongelma on työttömien kelvottomuus töihin, kuten epäilemättä on, olisi järkevää pyrkiä leipomaan mahdollisimman monesta työkelpoinen.

Tämä on eräs ongelman osa-alueista ja huolestuttavassa määrin kasvava ongelma. Yritysmaailman näkökulmasta tarkasteltuna todettiin jo vuosia sitten, että esim. Pohjois-Pohjanmaan alueella asuvista 18-35 -vuotiaista yli 30% on työkyvyttömiä (lue: ei työkykyisiä/-kuntoisia eri syistä). Tämä tulee lyömään pahasti näpeille tulevaisuudessa.

Nuorna se on vitsa väännettävä. Mietitäänpä hieman: jos henkilö ei ole kiinnittynyt työmarkkinoille reilun kolmenkympin ikään mennessä, kuinka todennäköisenä voidaan pitää sitä, että hän kykenee sopeuttamaan elämäntapaansa ja -tyyliään työelämän rytmiin ja edellytyksiin sen jälkeen? Ei onnistu, laulaa Eino Grön. Jos tottuu nuoresta saakka siihen, että pelkästä olemisesta saa rahaa ja että se riittää, niin ei ole kumma kun "ei nappaa". Työn tekemisestä saa rahapalkan lisäksi parhaimmillaan omanarvontuntoa, mikä voi olla yksilön kannalta rahaakin merkittävämpi anti. Mielenterveysongelmat ja masennus ovat yleistyneet nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Hmm. Olisikohan tällä ja edellä mainitulla seikalla mitään napanuoraa?

Työelämään valmennus ja työelämätaitojen harjaannuttaminen on ja tulee olemaan tärkeä sosiaalipalvelualan osa-alue.

Nyt eläkeikää nostetaan ja nostetaaan ja nostetaan, mikä entisestään heikentää nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään kiinni. Ajatuksena on varmaan, että allekirjoittaneen sukupolvi ajetaan ennenaikaiseen loppuun sorvin ääressä, jolloin eläkettä ei tarvitse maksaa. Problem solved. Vai onko sittenkään, pystymetsästäkö ne osaajat raapaistaan penkille kun vanha kelo kupsahtaa nurin? Voisihan tuota tehdä niinkin, että eläkeikää lähestyvät voisivat asteittain keventää työtahtia ja rinnalle voitaisiin ottaa nuorempia työntekijöitä oppimaan hommia?

Osa ongelmakimppua on luonnollisesti työn olemassaolo, työn alueellinen saatavuus, työn sopivuus henkilön koulutukseen sekä koulutuskelpoisuuteen nähden ja työn sijainti asumispaikkaan nähden. Kohtaanto-ongelmia on jo valtakunnallisesta koulutussuunnittelun olemattomuudesta lähtien.

Ja sitten siitä aiheesta. "Paremminvointiyhteiskunta" (tm) tarvitsee (vientiteollisuus)työpaikkoja. Päivän lööpeissä ollut telakkauutinen uusista tilatuista risteilijöistä ilahduttaa kovasti. Töitä on, jos niitä hankitaan. Kilpailu on kovaa, mutta me voimme pärjätä myös siinä. Muutenkin kuin EK:n opeilla.

Luoja varjelkoon isänmaatamme rikkiviisaiden poliitikkojemme älynväläyksiltä. (#globalisaatiokiima, #yksityistämisvimma, #kaikkirahatpoisSuomestaveroparatiiseihinjaäkkiä)

 

[tjmies]

Yle Puheen Politiikkaradiossa oli viime viikolla keskustelua työttömyydestä ja kannustinloukoista. Keskustelemassa oli muistaakseni yksi tutkija, yksi työnantajaliiton ja yksi työntekijäliiton edustaja. Kysyttiin että miten kannustinloukkuja voitaisiin purkaa. Työnantajaliiton edustaja puheli että vaihtoehtoja on monia ja että niissä on kaikissa ongelmia. Siihen perään pääräytti sitten että helpointa olisi laskea työttömyysturvaa.

Studiossa oli sitten hetki hiljaista.... Propsit muille keskustelijoille siitä että homma jatkui ja tämän esittäjä sai jopa kiitosta rehellisyydestä.

Rupesin siinä sitten miettimään omia tuttuja jotka ovat tai ovat aikaisemmin oleet työttömiä. Tajusin että lähipiirissäni ei ole kuin kolme tällaista henkilöä.
Näistä yksi haki kaikkia mahdollisia paikkoja ja oli jo kerran ottanut vastaan työopaikan tilanteessa jossa käteen jäävä tulo itse asiassa laski töihin mennessä. Hän on nyt taas töissä ja pisin työttömyysjakso on ollut muutamia kuukausia.
Toinen tapaus ei ole koskaan ollut palkkatöissä, vaan ketkutellut koko elämänsä pimeitä töitä (silloin tällöin) tekevänä "työttämänä".
Viimeinen tapaus on sitten sellainen (psyykkisistä) ongelmista kärsivä kaveri, joka on ollut muutamaan otteeseen työllistettynä, mutta jolla on väärän alan (liikaa koulutettua porukkaa töihin nähden) tutkinto. Enää ei taida koskaan töitä tehdä, kun lääkäri/psykologi on antanut siunauksensa sille että hänellä nyt näitä ongelma on ja tästä syystä työttömyys on muuttunut moraalisesti hyväksyttäväksi.

Pohdiskelussa yllätyin sekä siitä että lähipiirissä ei ole työttömiä enempää sekä siitä yksikään näistä ei ole työttömänä siksi että töitä ei olisi.

 

[Nargö]

Tuosta päästään taas yhteen ongelmaan. Työllistymistä voisi helpoittaa lyhyillä esim. Vuoden suoraan ja specifikoituun ammattiin kouluttamiselle. Kolme vuotta on liian pitkä aika kouluttautua uuteen ammattiin. Vuosi esim. levyseppä hitsaajan tai metallimiehen koulutusta ja saat perusteet hommaan. Eli koulutusta on kohdennettava ja joustavoitettava. Tämä vaatinee rajuja muutoksia koulutukseen ja siihen, että lyhyemmälläkin oppimisella voi valmistua. Näillä henkilöillä voisi tosin palkka olla 75 - 80% ammattimiehen palkasta mutta määräaikaisesti eli esim 6kk - 1v jonka jälkeen se asteittain nostettaisiin 100%:n Tuolla saataisiin dynaamisuutta työvoimaan. Opiskelu toki tapahtuisi työttömyys tuella.

Aikuisilla ammatillisen perustutkinnon suorittamisaika on nykyään periaatteessa kaksi vuotta, koska he välttyvät yleissivistävien aineiden lukemiselta. Käytännössä aika saattaa olla joitakin kuukausia lyhyempikin, kun ja jos esimerkiksi aiempia opintoja hyväksiluetaan.

Toisaalta opiskelutahti ammattikoulussa on aika lailla mallia "kaikkein hitaimpien ehdoilla", eikä myöskään kotiläksyjä ole juuri tapana antaa. Itse pitäisin hyvinkin realistisena saman opintokokonaisuuden mahduttamista esimerkiksi yhteen vuoteen, jolloin opiskelija voisi itse opintoihin hakeutuessaan valita, haluaako opiskella kovempaan (1 v) vai hitaampaan tahtiin (2 v). Vuoden suoritusaika tarkoittaisi vastaavaa opiskelutahtia kuin mikä on todellisuutta esimerkiksi lukiossa.

 

[Nargö]

Nyt ollaan meillä jo tilanteessa jossa mm. yhteiskunnalla on tarjolla töitä joihin ei enää löydy tekijöitä, ainakaan kotimaasta. Ehkä joku osaa sanoa miksi työttömyyskorvausta, asumistukea ja sosiaaliavustuksia saavat eivät enää haluakaan lähteä töihin.

Onko näitä työntekijää vailla olevia töitä oikeasti merkittävämmin olemassa? Joitakin sellaisia töitä toki on suhteellisen suuri osuus täyttämättä, jotka vaativat pitkää koulutusta tai muuta erityistä asiantuntijuutta. Vaikkapa lahjakas ohjelmoija tai pätevä puheterapeutti saisi helpolla itselleen paikan.

Mutta onko niiden ohella sitten juuri muita työvoimapula-aloja kuin marjanpoiminnan tapaiset tilapäiset keikkatyöt? Niiden osalta olisi varmasti paljon tehtävissä paremmalla markkinoinnilla ja organisoinnilla. Monella ei ole välttämättä tiedossa koko mahdollisuus vaikka myydä metsästä poimimiaan puolukoita tai palkkautua poimijaksi maatilalle (asian ja työpaikkojen nostaminen esille TE-toimiston kautta voisi olla yksi hyvä keino). Kulkeminen poimintapaikallekin voi olla ongelma erityisesti autottomille.