Tykistö

[ultimateidiot]

Tosi Isoja muuntajia taitaa olla vähänlaisesti varalla Suomessa…

minusta tuntuu, ettei kukaan ole ajatellut sähköverkko/ tuotantoa siviileille sota - aikana..

On kait noita jokunen, jo ihan toimitusaikojenkin vuoksi. Saattaisi Fingridin valvomossa muuten nousta hiki otsalle muuntajarikon osuessa kohdalle, sen verran pitkistä ajoista puhutaan. Mutta ei niitäkään ihan mahdottomia määriä kannata alkaa varalla pitämään, maksavat rutosti ja pirulaiset vaatii huoltoa vaikkei käytettäisi. Pääasiassahan sähköverkon viat hoidetaan erottamalla vikaantunut osa verkosta ja kierrättämällä sähköt varayhteyksien kautta. Kriisi-aikana todennäköisesti myös säännöstelemällä kulutusta, eli jos tuotanto-/siirtokapasiteetti ei riitä, niin ei-kriittisiltä kuluttajilta lyödään sähköt pois.

 

[Mölkky]

On kait noita jokunen, jo ihan toimitusaikojenkin vuoksi. Saattaisi Fingridin valvomossa muuten nousta hiki otsalle muuntajarikon osuessa kohdalle, sen verran pitkistä ajoista puhutaan. Mutta ei niitäkään ihan mahdottomia määriä kannata alkaa varalla pitämään, maksavat rutosti ja pirulaiset vaatii huoltoa vaikkei käytettäisi. Pääasiassahan sähköverkon viat hoidetaan erottamalla vikaantunut osa verkosta ja kierrättämällä sähköt varayhteyksien kautta. Kriisi-aikana todennäköisesti myös säännöstelemällä kulutusta, eli jos tuotanto-/siirtokapasiteetti ei riitä, niin ei-kriittisiltä kuluttajilta lyödään sähköt pois.

Niin. Tässä asiassa on tehty aikanaa perustavaa luokkaa oleva virhearviointi ja asia on kyllä ollut erinomaisen hyvin tiedossa jo vuosikymmeniä. Heitän tässä vastapalloon sellaisen asian kuin Suomen ilmavoimat, miksi ne on niin valtavan yliresurssoitu aselaji ollut jo… vuosikymmeniä. Ilmeisiä syitä on useita, yksi niistä on kriittisen infraan suojaaminen. Tämä ei sitten ole punaleima juttuja, asia on kyllä ollut ryssien tiedossa 80-luvulta lähtien. Yllätys, että siihen aikaan alkoi ilmavoimien tason, ei nosto vaan harppaus tasolle, jossa ainoa mahdollinenvastustaja ei voi voittaa. Sittemmin on tullut harmiksi muita ryssän massamaisia vitukkeita, niihin on sitten päätetty hankkia sopiva vastavoima. Tosin sillä alueella oltiin hiukan myöhään liikkeellä.

No tämä kommenttina asioihin joista täällä on juteltu, vaikka eivät otsikkoon liittyneetkään. Aiheeseen liittyen haluan palauttaa mieliin sen tosiseikan, että myös ryssän massamaiseen tulenkäyttöön ollaan valmistauduttu kaikissa maavoimien taistelutavoissa. Sota jota ryssät käyvät ja ovat käyneet koko pikkupirun vallassaoloajan on juuri se mihin meillä ollaan valmistauduttu, ei mitään muuta vaan juuri se. Siksi meillä on tykistöä ja muuta epäsuoraa aivan vtusti. Yksi iso yllätys Ukrainassa on ollut tarkka-ampujien vähäinen määrä molemmin puolin, no sattui tulemaan siinäkin maailmanmestaruus meille. Läntisessä doktriinissa se on todella merkittävä tekijä, luulin niin olevan myös ryssillä, onneksi erehdyin.

 

[Old Boy]

Kuumapuristamista kutsutaan tosiaan myös vetämiseksi, eli siis sama menetelmä periaatteessa, jolla myös messinkihylsyt on valmistettu nyt melkein 150 vuoden ajan.
Myös amerikkalaiset käyttävät samaa menetelmää

Oma pointtini oli lähinnä siinä, että sorvatessa menee materiaalia hukkaan aika lailla, eli teräksen tarve on paljon suurempi kuin vetäessä.

Niin laatukommentilla viittasin enempi siihen mistä oli aiemminkin puhetta, eli sorvatut kranaatit sirpaloituvat huonommin. Mutta uskoisin että tykkimiehet kuitenkin ampuu niitä ihan onnessaan, jos vaihtoehtona on käsien levittely. Muistaakseni sota-ajan tuotannosta luokkaa 25% oli sorvattuja.

Kranaatinkuorien valmistusta on kommentoinut kaksi ahkeraa keskustelijaa, joilla on ollut iso osa forumin pysymiseen aktiivina myös Ukraina-ketjujen ulkopuolella. Toivottavasti kumpikaan ei pahastu, kun niitä lukiessa tuli mieleen: Jos mitään tietoa aiheesta ei ole, niin kannattaisiko kommentti kirjoittaa kysymysmuotoon? Eihän forumin satunnaisemmat seuraajat voi tietää kunkin kirjoittajan osaamisalueita, varsinkaan kun monessa aiheessa lisätiedoiksi riittää asiantunteva tai edes ahkera netin selaaminen. Kuten asian joskus määritteli forumin laivatekniikka-asiantuntija.

Totta näissä nyt oli sen verran, että useinmiten kuorien aihioiden puristaminen tapahtuu kuumentamalla. Jenkit tosin teki 105 mm kuulia myös kylmäpuristamalla-vetämällä. Sitä olisi ollut kiinnostavaa katsella: Kun kuumapuristuksessakin on melkoinen meteli kuten teräksen kanssa touhutessa yleensä, niin minkähänlainen kuulosuojasu tarvitaan, kun terästanko väkisin vedetään kylmänä 10 cm aukon läpi!

Kuumapuristus tarkoittaa jotain ehkä1150 asteen lämpötiloja; on myös autoteollisuuden käyttämä ns. puolikuuma metodi, jossa lämpötila on noin 750 astetta. Se on tiettävästi käytössä varsinkin linjojen loppupään työvaiheiheissa. Kuumentaminen on tarkkaa puuhaa; jos se ei tapahdu tasaisesti koko kappaleen alueella, on tuloksena epäkeskeinen kranaatinkuori. Tästä syntyy myös painoluokkaerot, joita raskaammissa kranaatinkuorissa on. Moninaisia työvaiheita ei ehdi nyt kirjoitaa, mutta kuvasta niitä voi katsella. Valmistuksen loppuvaiheen lämpökäsittelyt näyttää kuitenkin puuttuvan.

Tästä kommenteissa mainitusta sorvauksesta sen verran, että nettiä selatessa lienee sana "forged" sekoittanut. Onhan nyt selvää ettei mitään projektiileja enää valmisteta "uudenvuodentina-metodilla" kuten muskettien kuulia. Eri asia on, että matalapaineisia kranaatinkuoria voidaan tehdä myös valutekniikalla, mutta niissäkin lopputulos sorvataan lopullisiin mittoihinsa.

Laitan vielä edellä jo ollen mainion videon. Kuvan avulla voi bongata, mitä työvaiheita siinä näkyy. Kranaatinkuorien valmistus tapahtuu kaikkialla maailmassa aika samanlaisian metodein. Joka tehtaalla on sitten omat kikkansa, joita ei medialle kerrota. Vidistä näkee myös, ettei niitä kuoria nyt ihan solkenaan ulos linjalta virtaa. Aina voi lisäta työvuoroja, muta kun tämä laajennusvara on käytetty, on edessä uuden linjan perustaminen. Miettiä voi, kuinka halukas yksityisen tehtaan johtokunta on investointiin, josta tuottoja tulee kahden kolmen vuoden päästä. Sikäli siis, jos silloin vielä on riittävästi tilauksia.

 

[Ylimatruusi]

Mitä tarkoittaa ISn jutussa Nammo (Lapua?) on NATOn suurin itsenäinen toimija?
Tekeekö Nammo alihankintana kuoret vai ammukset suurille 155mm ammusten myyjille? Wikin listauksessa ei ole suurimpien valmistajien joukossa?

 

[J0h1F]

Kranaatinkuorien valmistusta on kommentoinut kaksi ahkeraa keskustelijaa, joilla on ollut iso osa forumin pysymiseen aktiivina myös Ukraina-ketjujen ulkopuolella. Toivottavasti kumpikaan ei pahastu, kun niitä lukiessa tuli mieleen: Jos mitään tietoa aiheesta ei ole, niin kannattaisiko kommentti kirjoittaa kysymysmuotoon? Eihän forumin satunnaisemmat seuraajat voi tietää kunkin kirjoittajan osaamisalueita, varsinkaan kun monessa aiheessa lisätiedoiksi riittää asiantunteva tai edes ahkera netin selaaminen. Kuten asian joskus määritteli forumin laivatekniikka-asiantuntija.

Totta näissä nyt oli sen verran, että useinmiten kuorien aihioiden puristaminen tapahtuu kuumentamalla. Jenkit tosin teki 105 mm kuulia myös kylmäpuristamalla-vetämällä. Sitä olisi ollut kiinnostavaa katsella: Kun kuumapuristuksessakin on melkoinen meteli kuten teräksen kanssa touhutessa yleensä, niin minkähänlainen kuulosuojasu tarvitaan, kun terästanko väkisin vedetään kylmänä 10 cm aukon läpi!

Kuumapuristus tarkoittaa jotain ehkä1150 asteen lämpötiloja; on myös autoteollisuuden käyttämä ns. puolikuuma metodi, jossa lämpötila on noin 750 astetta. Se on tiettävästi käytössä varsinkin linjojen loppupään työvaiheiheissa. Kuumentaminen on tarkkaa puuhaa; jos se ei tapahdu tasaisesti koko kappaleen alueella, on tuloksena epäkeskeinen kranaatinkuori. Tästä syntyy myös painoluokkaerot, joita raskaammissa kranaatinkuorissa on. Moninaisia työvaiheita ei ehdi nyt kirjoitaa, mutta kuvasta niitä voi katsella. Valmistuksen loppuvaiheen lämpökäsittelyt näyttää kuitenkin puuttuvan.

Tästä kommenteissa mainitusta sorvauksesta sen verran, että nettiä selatessa lienee sana "forged" sekoittanut. Onhan nyt selvää ettei mitään projektiileja enää valmisteta "uudenvuodentina-metodilla" kuten muskettien kuulia. Eri asia on, että matalapaineisia kranaatinkuoria voidaan tehdä myös valutekniikalla, mutta niissäkin lopputulos sorvataan lopullisiin mittoihinsa.

Laitan vielä edellä jo ollen mainion videon. Kuvan avulla voi bongata, mitä työvaiheita siinä näkyy. Kranaatinkuorien valmistus tapahtuu kaikkialla maailmassa aika samanlaisian metodein. Joka tehtaalla on sitten omat kikkansa, joita ei medialle kerrota. Vidistä näkee myös, ettei niitä kuoria nyt ihan solkenaan ulos linjalta virtaa. Aina voi lisäta työvuoroja, muta kun tämä laajennusvara on käytetty, on edessä uuden linjan perustaminen. Miettiä voi, kuinka halukas yksityisen tehtaan johtokunta on investointiin, josta tuottoja tulee kahden kolmen vuoden päästä. Sikäli siis, jos silloin vielä on riittävästi tilauksia.

Katso liite: 86152

Itse oletin, että @fulcrum tarkoitti tässä yksinkertaisesti sorvilla tai jyrsimellä umpiharkosta kranaatinkuoren pyöräyttämistä (eikä vain muotoon puristetun kuoren viimeistelemistä) - sehän on täysin mahdollinen menetelmä, jos pienkonepajatuotantoon joudutaan turvautumaan, koska kuumapuristuslaitteistoja ei varmasti löydy ylenmäärin. Kyllähän se nimittäin umpiharkosta onnistuu, mutta materiaalihävikki on huomattava, ja kuori on kuitenkin lämpökäsiteltävä mielellään.

 

[fulcrum]

Itse oletin, että @fulcrum tarkoitti tässä yksinkertaisesti sorvilla tai jyrsimellä umpiharkosta kranaatinkuoren pyöräyttämistä (eikä vain muotoon puristetun kuoren viimeistelemistä) - sehän on täysin mahdollinen menetelmä, jos pienkonepajatuotantoon joudutaan turvautumaan, koska kuumapuristuslaitteistoja ei varmasti löydy ylenmäärin. Kyllähän se nimittäin umpiharkosta onnistuu, mutta materiaalihävikki on huomattava, ja kuori on kuitenkin lämpökäsiteltävä mielellään.

Juu tätä siis tarkoitin huomattavan epätäsmällisellä ilmauksellani sorvauksella.
Aikaisemminkin siteeraamani Erjola: Ampumatarvikkeet sotien 1939-45 aikana Suomessa:



Muistanko oikein että Ukrainassa kranaattikuorien poraus on otettu taas käyttöön?

Sivumennen sanoen, tuosta taulukosta näkee hyvin miten paljon Suomen kenttätykistö järeentyi sodan aikana. Kuusituumaisia oli talvisodan alla vain 32 putkea.

Mitä ukko tekee 'taikasauvalla' 1.10 kohdalla, jonkunlainen visuaalinen tarkistus?

 

[ERAkko]

Mitä tarkoittaa ISn jutussa Nammo (Lapua?) on NATOn suurin itsenäinen toimija?
Tekeekö Nammo alihankintana kuoret vai ammukset suurille 155mm ammusten myyjille? Wikin listauksessa ei ole suurimpien valmistajien joukossa?

Olisikohan niin, että tarkoitetaan pelkästään ampumatarvikkeita tekevää yritystä / tuottajaa.

Muut ammustehtaat Länsi Euroopassa tekevät myös aseita kuten KNDS (KMV-Nexter, jossa ammustuotanto (Giat (Ranska), Mecar (Belgia), Simmel Defensa (Italia)) lienee yhdistetty nimelle Nexter ArrowTech tai jotain sinnepäin), Rheinmetall (joka ~2...3 kertaisti perinteisen ammstuotantonsa ostamalla Expall:n Espanjasta, mutta eihän siinä Euroopan tuotanto kasva, kun mainos tehtaan katolla vaihtuu) ja RWM-Denel Etelä_Afrikassa lienee vanhan Rheinmetall:n ammustuotannon pääpaikka ja BAE Englannissa. Kaikilla on asejärjestelmätuotantoa ja ampumatarviketuotanto lienee ainakin KNDS:lla ja RWM:lla suurempaa kuin Nammo:lla ihan Euroopassakin.

 

[Huhta]

Mitä tarkoittaa ISn jutussa Nammo (Lapua?) on NATOn suurin itsenäinen toimija?
Tekeekö Nammo alihankintana kuoret vai ammukset suurille 155mm ammusten myyjille? Wikin listauksessa ei ole suurimpien valmistajien joukossa?

Mikä "Wikin listaus"? Linkkiä? Ei varmaan alapuolinen ainakaan kyseessä, koska sieltä Nammo kyllä löytyy.

List of modern armament manufacturers - Wikipedia

en.wikipedia.org

Olisikohan niin, että tarkoitetaan pelkästään ampumatarvikkeita tekevää yritystä / tuottajaa.

Eiköhän sillä viitattu tuotantomäärään/-kapasiteettiin? Eikö tämä käyty hiljan läpi, että Ranska valmistaa 3000 murkulaa kuukaudessa tai jotain yhtä mieltä ylentävää?

 

[PstJermu]

Mitä tarkoittaa ISn jutussa Nammo (Lapua?) on NATOn suurin itsenäinen toimija?
Tekeekö Nammo alihankintana kuoret vai ammukset suurille 155mm ammusten myyjille? Wikin listauksessa ei ole suurimpien valmistajien joukossa?

Jostain luin tässä ihan lähipäivinä että Nammo tekee nimenomaan kuoret ja asiakas ( Suomessa Puolustusvoimat ) tekee täytön

 

[Ylimatruusi]

Mikä "Wikin listaus"? Linkkiä? Ei varmaan alapuolinen ainakaan kyseessä, koska sieltä Nammo kyllä löytyy.

List of modern armament manufacturers - Wikipedia

en.wikipedia.org

Eiköhän sillä viitattu tuotantomäärään/-kapasiteettiin? Eikö tämä käyty hiljan läpi, että Ranska valmistaa 3000 murkulaa kuukaudessa tai jotain yhtä mieltä ylentävää?

Sori, En nyt löydä. voin olla väärässäkin.

Artillery Ammunition Market Leaders​

1. Rheinmetall AG
2. Saab AB
3. THALES
4. General Dynamics Corporation
5. BAE Systems plc

Source: https://www.mordorintelligence.com/industry-reports/artillery-ammunition-market

 

[atu-c2]

Jostain luin tässä ihan lähipäivinä että Nammo tekee nimenomaan kuoret ja asiakas ( Suomessa Puolustusvoimat ) tekee täytön

Noin se taitaa olla, kuoret säilyy todella kauan jos säilytetään oikein. Täytetyn ammuksen säilymisaika on paljon lyhyempi johtuen siitä räjähdeaineen kemiallisten ominaisuuksien takia. Veikkaisi että täytettynä valmiiksi on jokin määrä jota sitten kierrätetään. Tilanteen tullessa päälle, kuoren täyttö räjähteellä käy paljon nopeammin kuin uuden kuoren teko. On siis varastoinnin sekä toimisaikojen kannalla järkevää varastoida kuoria isoja määriä, sekä täyttää tarpeen mukaan.

 

[ERAkko]

Eiköhän sillä viitattu tuotantomäärään/-kapasiteettiin? Eikö tämä käyty hiljan läpi, että Ranska valmistaa 3000 murkulaa kuukaudessa tai jotain yhtä mieltä ylentävää?

Tämä lienee epäselvä eli uutinen voi olla myös niin, että:
"Ranska kolminkertaistaa tykin laukauksien toimitukset Ukrainaan (1000 ---> 3000)/kk"
"France plans to increase its monthly deliveries of 155mm shells, from 1,000 per month in January 2023 to3,000 per month in January 2024, Lecornu said."
EDIT: https://www.defensenews.com/industr...e-155mm-ammo-production-boost-weapons-output/

Se ei kerro välttämättä mitään Ranskan tuotannosta/tuotantokyvystä, kuten jäsen -TripleX- on jo aiemmin asiaa viestissään #205,072 kommentoinut.

Nykyiseen saksalais-ranskalaiseen puolustusalan yritysryppääseen KNDS (Nexter + KMW) kuuluu ampumatarviketuotannon osalta:
- Nexter (entinen Giat) Ranskasta
- Simmel Difesa Italiasta
- Mecar Belgiasta.
Ne toiminevat nykyisin nimen Nexter Arrowtech alla ja yksittäiset nimet pyritään häivyttämään yhteisellä nimellä.

Nexterin vanhassa tuoteluettelossa (2018) yrityksien tuotemerkit ovat vielä olemassa tuotteidensa kohdalla:

https://www.knds.fr//sites/default/files/2020-05/20180604%20Nexter%20-%20Catalogue%20Ammunition.pdf

Sieltä löytyy 155 mm HE ammuksina ja niille panoksina:
Nexter: LU 211, LU 107 (Nexterin versio M107 ammuksesta), Panokset: modulaaripanosjärjestelmä "Modular Charge Systems", sarjapanos IPC36 propelling charge for 52 caliber artillery systems
Simmel Difesa: HE L15A1 (Euroopan Naton perusammus 155 mm kalustolle alunperin brittiläinen ammus (BAE ja sen edeltäjät)), HE M107 (italilaisten tekemä perusammusmalli M107), Panokset: Modular Charge Systems (ital.), sarjapanos IPC35 Propelling Charge for 39 caliber artillery systems.
Yhteensä 4 HE ammusmallia ja 4 panostyyppiä. Myös sytyttimet sekä valo-, savu- yms erikoisammukset ovat tuotantosortimentissa.

Simmel Difensa tiedot Wikistä reilun kymmenen vuoden takaa kertovat tuotannosta:
"Today, Simmel has over 200 employees and an annual turnover of over 80 million Euros.[6] Simmel claims it is capable of manufacturing 300,000 rounds of ammunition annually. Current products include munitions ranging in caliber from 20-mm to 203-mm. Simmel's business is mostly oriented towards export with only 30% of its annual turnover resulting from business in Italy. In November 2009."
Se on ~1500 ls/työpäivä, jos vuoteen olettaa 200 tehollista tuotantotyöpäivää.

KRH: Mecar (Belgia) valmistaa 120 mm, 81 ja 60 mm krh-laukauksia
Simmel Difesa (Italia) valmistaa 120 mm ja 81 mm krh-laukauksia.

Psvk ja panssaroitujen vaunujen muiden suurikal aseiden laukauksia löytyy (76 .... 120) mm kaliipereille ymmärtääkseni täydellinen lajitelma luettelon sivulta 66 eteenpäin.

Ohessa Nexter:n tuore (2022, 2023) tuoteluettelo, jossa kaikki suurikal (>60 mm) a-tarvikkeet ovat Nexter Arrowtech tuotemerkin alla. Vertaamalla edelliseen luetteloon voi "arvata", missä yksikössä niitä kutakin tehdään.

https://www.knds.fr/sites/default/files/2023-01/Nexter_Arrowtech_Ammunition.pdf

Lienee selvää, että Nammo jää kakkoseksi tuotesortimentin, tuotannon, resurssien ja liikevaihdon suhteen KNDS:n (Nexter Arrowtech) ampumatarvikkeille.

Rheinmetall:
Ennuste tulevaisuuteen: https://defence-industry.eu/rheinme...tillery-ammunition-to-600000-rounds-per-year/

Nykyinen ja tuleva vuotuinen 155 mm ammustuotanto Nato-Euroopassa:

Kuvalähde: https://www.ft.com/content/3405991d-33d2-4a71-b79e-14259dff7d00

Kun Rheinmetall liitti Expal:n itseensä, niin se on yhtiönä kiistatta suurin 155 mm a-tarviketoimittaja Euroopassa, toisena Nexter ja kolmantena Nammo melko tasaveroisina.

Kuvan perusteella Nexter tekee ~50 000 ammusta /v = 4200 ammusta / kk. Jos Ukrainaan lähetetään 3000 ammusta/kk, niin vielä jää ~1200 ammusta/kk omiin tarpeisiin tai muille asiakkaille.

Oheisen datan perusteella arvelen edelleen "itsenäinen" -termillä Nammon johtajan tarkoittaneen sitä, että Nammo yhtiönä tekee vain a-tarvikkeita, ei aseita.
Siitä, onko "itsenäinen" hyvä meriitti tuolla perusteella ajateltuna voi olla useampaa mieltä.
Arvelen sen olevan haitaksi hyvin ja luotettavasti toimivan asejärjestelmän aikaansaamiseksi, jos ampumatarvike- ja asetuotekehitys ja niiden tuotannot huseeraavat kukin omilla tahoillaan.

EDIT: Lisätty linkki Ranskan ammustuotantouutiseen, jonka mukaan toimitukset Ukrainaan lisätään 1000 --> 3000 / kk.
EDIT2: Lisätty linkki TripleX viestiin ranskalaisten ammusten toimitusmäärästä Ukrainaan.

 

[ERAkko]

Jostain luin tässä ihan lähipäivinä että Nammo tekee nimenomaan kuoret ja asiakas ( Suomessa Puolustusvoimat ) tekee täytön

Suomen Puolustusvoimien tilaamat kuoret toimitetaan Nammon Sastamalan toimipisteestä täytettäväksi asiakkaan lataamolle tai asiakkaan tilauksessaan määrittämään muuhun väliaikaisvarastoon.
Muiden asiakkaiden tilaamat kuoret toimitetaan heidän tilauksensa mukaisesti todennäköisesti jonnekkin muualle, esim. Ruotsiin täytettäväksi.
Ohessa lainaus taannoisesta uutisesta:
" Nammos fabrik på industriområdet Björkborn norr om Karlskoga var en del av Bofors, innan det anrika bolaget styckades upp efter kalla krigets slut.
Några större investeringar har inte gjorts i granatproduktionen sedan 1970-talet. Förrän nu.
– Nu är vi uppe på den kapacitet vi hade när gjuteriet var nytt, säger Björn Andersson.
Hit kommer 30 kilo tunga granatkroppar från fabrikerna i norska Raufoss och finska Sastamala."
Lähde: https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/wAjL9P/fabriken-i-karlskoga-dar-kriget-i-ukraina-avgors

Ja jos esim. Nexter sattuisi tilaamaan Sastamalasta kuoria, niin sitten ne lähtisivät Ranskan suuntaan tai johonkin heidän haluamaansa paikkaan.

 

[ERAkko]

Noin se taitaa olla, kuoret säilyy todella kauan jos säilytetään oikein. Täytetyn ammuksen säilymisaika on paljon lyhyempi johtuen siitä räjähdeaineen kemiallisten ominaisuuksien takia. Veikkaisi että täytettynä valmiiksi on jokin määrä jota sitten kierrätetään. Tilanteen tullessa päälle, kuoren täyttö räjähteellä käy paljon nopeammin kuin uuden kuoren teko. On siis varastoinnin sekä toimisaikojen kannalla järkevää varastoida kuoria isoja määriä, sekä täyttää tarpeen mukaan.

Täytetyn ammuksen räjähdysainetilan sulkee joko sytytin (Jos äkkiä menee ammuttavaksi sytyttimen säilytysaikojen (tyypillisesti (10...15 v, ehkä nämä ajat kuitenkin "hermeettisesti suljetussa tilassa", ei ammuksen kärkeen kiinnitettynä) mukaisesti) tai erillisellä sytyttimen kierteillä varustettu tulppa, jossa yleensä on nostokorvake tai -rinkula. Tulpassa on myös jonkinmoinen painerajoitin ts. se vuotaa kuoren sisäisen paineen ulos, jos kuoren sisällä jostakin syystä (yleensä r-aineen hidas kemiallinen reaktio) paine nousee. Painerajoitin voi olla esim vahatulppa tai muu vastaava sulava/rikkoutuva aukon/reiän tulppaus ammuksen sulkutulppaan rakennettuna. Arvelen, että rikkoutuneen tulpan omaavaa ammusta ei saa ampua? Tulpan tulee rikkoutua myös katastrofitilanteessa esim. tulipalossa, jottei räjähdysaine räjähdä (detonoi) vaan palaa enintään kiivaasti (deflagroituu) tai mieluummin palaa hitaasti ja rauhallisesti, jolloin kuori ei sirpaloidu.

Ohessa linkki tuoreeseen "tulppa-patenttiin" esimerkkinä ammustuotannon nyansseista, joita tavallinen "Laukaisunarusta vetäjä" ei ehkä ihan heti tule ajatelleeksi.

https://uspto.report/patent/grant/10,378,870

Ohessa 155 M107 nostorinkulatulpilla varustettujien ammuksien kuva. Tuliasemassa tai jossakin lähistöllä ammusta valmisteltaessa nostotulppa kierretään irti ja tilalle asennetaan sytytin.

Sisältä (räjähdysainetilasta) maalattuja kuoria ei voi säilyttää pitkiä aikoja täyttämättä, koska sisäpinnan maalin on tarkoitus tarttua räjähdysainetäyttöön niin, että rihlatusta putkesta ammutun ammuksen räjähdysaine pyörii ammuskuoren mukana (räjähdysaine ei saa irrota kuoresta, jottei kitkatyö nosta räjähdysaineen lämpötilaa itsesyttymisen tasolle laukauksen aikana!). Maalin tarttuvuudella räjähdysaineeseen on "parasta ennen päivä", joten kuoret on täytettävä ajoissa tai hiekkapuhallettava ja maalattava uudelleen vähintään sisältä pitkän tyhjävarastoinnin jälkeen. Maalaamattomia kuoria voisi periaatteessa säilyttää, mutta ruosteet olisi putsattava ja kuoret maalattava juuri ennen täyttöä.

Tietysti voi olla, että ovat jo keksineet semmoisen uuden ihmemaalin, joka säilyttää ominaisuutensa ikuisesti tyhjänä varastoinnissa, mutta epäilen "ikuisen" pölymeerimaalin löytymistä tuohon tarkoitukseen niin, että kemiallinen yhteensopivuuskin r-aineen kanssa on taattu. Maali tai sen komponentit eivät saa herkistää r-ainetta.
Miranolilla, Jokerilla tai Ferrex:llä ei räjähdysaineella täytettäviä ammuskuoria sisältä maalata.

HE-ammuksien räjähdysaine kestää pitkiä varastointiaikoja oikein varastoituna, koska se on periaatteessa hermeettisesti suljetussa tilassa (~10....20 mm terästä ympärillä + kierretulppa sytytinreiässä). Mikäs siellä on räjähdysaineen ollessa, jos sitä ei turhaan liikaa lämmitetä tai muutoin olosuhteilla (esim. kosteudella tulppa poistaen tai rikkoen) kiusata.

 

[Vääpeli]

Kuoret voidaan varastoida ilmakuivatussa varastossa. Eli mistä vaan imetään kosteus pois. Näin tavarat säilyy ikuisesti.

 

[ERAkko]

Kuoret voidaan varastoida ilmakuivatussa varastossa. Eli mistä vaan imetään kosteus pois. Näin tavarat säilyy ikuisesti.

Ei taida resurssit (varastotilat, "Munterssit" tai muut vastaavat kuivaimet, yms resurssit kuten raha) riittää Suomessa ammuskuorien kuivasäilytykseen ja miksi niin tehtäisiin?
Pv:n kalustossa saattaa olla muita tärkeämpiä kuivavarastoitavia tarvikkeita kuten ohjukset, pst-aseet, kaikki elektroniikkaa käyttävät herkät härpättimet, ruudit, panokset, sytyttimet.
Siinä listassa arvelen kylmän ammusraudan pitävän perää, vaikka sitä olisi jo hieman sorvailtukkin.

1,5 vuotta sitten keväällä 2022 Ukrainan videolla näkyi suomalaisia 155 tkr 88 ammuksia, joiden johtorenkaat olivat hapettuneita, yhdessä ainakin sininen hapettuma näkyi selkeästi ja toisessa vaaleampi "härmä" sekä kaikissa ammuksissa vähintään tummunut kupari tai messinki. --> Säilytys on ollut hapettavassa ympäristössä kosteuden kera. Toimivat kuitenkin hyvin FH 70 ammuttaessa ja ukrainalaiset olivat tyytyväisiä.

Linkki twitter-viestiin, jossa video näkyy, jos on tili, löytyy viestistä #16,545 ja sen viestin ympäristöstä useitakin linkkejä samaan videoon.

Arvelen, että ammuskuorien kuivasäilytys ei Suomessa onnistu pv:n rahoituksella ja varastointitiloissa, eikä se liene järkevää teknillisessä mielessä eikä niin ei ole ainakaan aiemmin tehty.

 

[SJ]

Täytetyn ammuksen räjähdysainetilan sulkee joko sytytin (Jos äkkiä menee ammuttavaksi sytyttimen säilytysaikojen (tyypillisesti (10...15 v, ehkä nämä ajat kuitenkin "hermeettisesti suljetussa tilassa", ei ammuksen kärkeen kiinnitettynä) mukaisesti) tai erillisellä sytyttimen kierteillä varustettu tulppa, jossa yleensä on nostokorvake tai -rinkula. Tulpassa on myös jonkinmoinen painerajoitin ts. se vuotaa kuoren sisäisen paineen ulos, jos kuoren sisällä jostakin syystä (yleensä r-aineen hidas kemiallinen reaktio) paine nousee. Painerajoitin voi olla esim vahatulppa tai muu vastaava sulava/rikkoutuva aukon/reiän tulppaus ammuksen sulkutulppaan rakennettuna. Arvelen, että rikkoutuneen tulpan omaavaa ammusta ei saa ampua? Tulpan tulee rikkoutua myös katastrofitilanteessa esim. tulipalossa, jottei räjähdysaine räjähdä (detonoi) vaan palaa enintään kiivaasti (deflagroituu) tai mieluummin palaa hitaasti ja rauhallisesti, jolloin kuori ei sirpaloidu.

Ohessa linkki tuoreeseen "tulppa-patenttiin" esimerkkinä ammustuotannon nyansseista, joita tavallinen "Laukaisunarusta vetäjä" ei ehkä ihan heti tule ajatelleeksi.

https://uspto.report/patent/grant/10,378,870

Ohessa 155 M107 nostorinkulatulpilla varustettujien ammuksien kuva. Tuliasemassa tai jossakin lähistöllä ammusta valmisteltaessa nostotulppa kierretään irti ja tilalle asennetaan sytytin.
Katso liite: 86177
Sisältä (räjähdysainetilasta) maalattuja kuoria ei voi säilyttää pitkiä aikoja täyttämättä, koska sisäpinnan maalin on tarkoitus tarttua räjähdysainetäyttöön niin, että rihlatusta putkesta ammutun ammuksen räjähdysaine pyörii ammuskuoren mukana (räjähdysaine ei saa irrota kuoresta, jottei kitkatyö nosta räjähdysaineen lämpötilaa itsesyttymisen tasolle laukauksen aikana!). Maalin tarttuvuudella räjähdysaineeseen on "parasta ennen päivä", joten kuoret on täytettävä ajoissa tai hiekkapuhallettava ja maalattava uudelleen vähintään sisältä pitkän tyhjävarastoinnin jälkeen. Maalaamattomia kuoria voisi periaatteessa säilyttää, mutta ruosteet olisi putsattava ja kuoret maalattava juuri ennen täyttöä.

Tietysti voi olla, että ovat jo keksineet semmoisen uuden ihmemaalin, joka säilyttää ominaisuutensa ikuisesti tyhjänä varastoinnissa, mutta epäilen "ikuisen" pölymeerimaalin löytymistä tuohon tarkoitukseen niin, että kemiallinen yhteensopivuuskin r-aineen kanssa on taattu. Maali tai sen komponentit eivät saa herkistää r-ainetta.
Miranolilla, Jokerilla tai Ferrex:llä ei räjähdysaineella täytettäviä ammuskuoria sisältä maalata.

HE-ammuksien räjähdysaine kestää pitkiä varastointiaikoja oikein varastoituna, koska se on periaatteessa hermeettisesti suljetussa tilassa (~10....20 mm terästä ympärillä + kierretulppa sytytinreiässä). Mikäs siellä on räjähdysaineen ollessa, jos sitä ei turhaan liikaa lämmitetä tai muutoin olosuhteilla (esim. kosteudella tulppa poistaen tai rikkoen) kiusata.

Tuossa kun atu-c2:n viestin luin, niin ajattelin että olisiko kuitenkin niin yksinkertainen syy, että tyhjiä kuoria saa varastoida tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia jos niissä on räjähde täyttö. Ne eivät siis vaadi ammusvarastoa säilytystä varten. Kysymys kuuluu, että onko räjähteiden tuotantokykyä sitten niin paljon että kranaatit saadaan täytettyä, vai onko nekin varastoituna?

 

[Mikfin70]

Tuolta voi käydä lukemassa räjähdevarastoinnin kehitystä viimeisen n 15 v aikana niin ei tarvitse arpoa.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://www.defmin.fi/files/301/2902_Selvitys_rAjAhdevarastoinnin_turvallisuuden_kehittAmisestA_.pdf&ved=2ahUKEwilsdzyj6OCAxU3FRAIHarkC0MQFnoECBEQAQ&usg=AOvVaw1PZH4x2A5zwokwJQx6vG1o

 

[ERAkko]

Tuossa kun atu-c2:n viestin luin, niin ajattelin että olisiko kuitenkin niin yksinkertainen syy, että tyhjiä kuoria saa varastoida tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia jos niissä on räjähde täyttö. Ne eivät siis vaadi ammusvarastoa säilytystä varten. Kysymys kuuluu, että onko räjähteiden tuotantokykyä sitten niin paljon että kranaatit saadaan täytettyä, vai onko nekin varastoituna?

Eiköhän ammusteräs kannata säilyttää pitkäaikaisvarastointina suurelta osin suorina tanko-aihioina HVK:n varastoissa tai sen määräämissä paikoissa esim. terästehtaan tai kuorivalmistajan(puristajan) varastoissa. Siten voidaan "säätää", hienommin sanottuna optimoida, mitä kaliiperia tai ammuskuorimallia tehdään ja kuinka paljon saatavilla olevasta materiaalista huomioiden arvioitu ampumatarvikekulutus.
Ammuskuorien valmistus ei liene se kriittinen pullonkaula kriisin uhatessa laukausyhdistelmien tuotannossa.

Arvelen tuotantokykymurheiden löytyvän laukausyhdistelmään tarvittavien räjähdemateriaalien raaka-ainevalmistuksen, niiden varastoinnin ja lopputuotteen puolelta (esim. panoksen reikäruutijyvät tai erilaiset räjäytinnapit/-tangot, joita sytytinketjussa on), kun huomioidaan laukausyhdistelmä kokonaisuudessaan aseen lukosta (iskulukkonallista) ammuksen sytyttimeen:
- nalli, virikepanos ja panoksen "virikepanosjärjestelmä", varsinainen panosruuti (reikäruuti jyvä tai ruutitangot, irtopanoslaukauksen siististi palavat "kuoret/panospussit", mahdollinen perävirtausyksikön sytytys- ja ruutipanosjärjestelmä, ammuksen räjähdetäytön r-ainekomponentit, sytyttimessä sähkö- tai iskunalli, väliräjäytin, räjäytin ja ehkä vielä lisäräjäytin ammustäytön ja sytyttimen välissä, jos on varauduttu käyttämään erimallisia sytyttimiä samassa ammuksessa.

Ammuttaessa 155 mm aseilla täyspanoksilla teknilliset minimilaatuvaatimukset ammuksen räjähdetäytölle ovat kireämmät kuin Talvi- ja Jatkosodan aikoihin, joka johtuu aseiden kasvaneesta suorituskyvystä: Suurempi paine, ammuksen suurempi kiihtyvyys, suurempi kulmakiihtyvyys, suurempi kulmanopeus (pyörimisnopeus), pidempi sisäballistinen putkiaika ja pahemmat putkiaikaiset "kolinat". "Kuusen juurella nuotion lämmössä r-ainetta sulatellen" ei taida enää ammusten räjähdetäytöt onnistua nykyisille 155 mm kaluston ammuksille, jos pitkille kantamille tai MRSI-purskeita halutaan ampua.

Arvelen, että laukausyhdistelmässä tarvittavat r-ainetuotteet ovat selkeästi vaikeammin suomalaiselle siviiliteollisuudelle ulkoistetettavia työvaiheita tai valmistettavia komponentteja verrattuna metallisen ammuskuoriaihion koneistuksen ja jälkikäsittelyn (pintakäsittelyt) teolliseen tuotantoon siviiliyrityksissä.

Olipa varastointiolosuhteet (ympäristöolosuhteet) mitä tahansa, r-aineella täytetty ammus kestää varastoituna pidempään, ehkä moninkertaisesti pidempään ajopanokseen ja sen ruutien varastointi-ikään nähden.

Jos aihe tai sen teknilliset ratkaisut eivät ole ennestään tuttuja, kannattaa iltatunteina lueskella ao. kohtia esim. Yleisestä ase- ja asejärjestelmäopista, jotta syntyy alustava näkemys laukausyhdistelmien komponenteista. Sen jälkeen googlettamalla internetistä löytyy runsaasti hyvinkin yksityiskohtaisia tai yleisluonteisia artikkeleita aihealueen ympäriltä kuten esim. edellisen viestin #18,198 linkin raportti.

 

[Raveni]

Olemassa olevaa tuotantoa on helpompi kasvattaa kuin luoda kokonaan uutta. Suomi on kyllä fiksusti hoitanut tämän asian kun on pidetty huolta siitä, että yhdelle tärkeimmästä aselajeista ammuttavaa tuottavasta kyvystä on pidetty kiinni ja sitä on jopa kehitetty. Tuotanto määrät nyt ovat mitä ovat mutta kuten sanoin niin on helpompi kasvattaa ja lisätä kuin luoda tyhjästä. Maailmalla on kysyntään murkuloille niin paljon, että kaikki varmasti viedään mitä linjalta ulos saadaan eikä edes riitä. Jos nyt ollaan tuplaamassa tuotantoa niin sen saisi varmasti kymmenkertaistaa ja kysyntää riittäisi vuosikymmeneksi eteen päin. Tuotantoa rajoittavaksi tekijäksi ei välttämättä edes muodostu pääoman puute, tai tuotantokoneiden saatavuus vaan puhtaasti henkilöstön saatavuus ongelmat. Ei saada tarpeeksi ammattitaitoista henkilökuntaa hoitamaan koneita. Toki koneet maksavat myös ja niilläkin on oma toimitusaikansa mutta sitähän sanotaan, että se on taottava kun rauta on kuumaa ja Ukraina on opettanut, että tykistö ei ole häviämässä taistelukentältä toviin minnekään ja sitä ammuttavaa on oltava jumalattomasti oletettua enemmän.