Tykistö

Jutu mukaan 52 kal.
 
Ja tässä vähän Sholefin edeltäjiä:

Tampella 122K60-tykin prototyyppi oli 60-luvun lopulla vuosia Israelissa Soltamin koekäytössä, tässä tela-alustalla Bat-Yamissa joskus 1967:
0272.jpg

Tässä ehdotus 155 mm:n telakanuunaksi Tampella ja Soltamin virallisen eroon (1974) ajoilta:
0538.jpg
 
122 kalusto nyt ei ihan minuuteissa lähde liikkeelle, ja vastatykistötutkan ja lennokin yhdistelmällä tarkempi paikantaminenkin onnistuu käytännössä jopa joissain minuuteissa, ellei tutka saa tarkkaa sijaintia suoraan muutamassa sekunnissa. Vastatykistötoiminta on ainakin Ukrainassa toiminut hyvinkin nopeasti ja tarkasti. Tässä videota jossa näkyykin vastatykistötulta yksittäistä 2B9 Vasilek:ia vastaan.(82mm KRH)

Tälläkin foorumilla muutamaan otteeseen siteerattu 80% menetykset Ukrainan D-30 kalustoon ovat mitä luultavimmin väärin. Tosin, vaikka hyökkäyksen yhteydessä toteutettavat tulitehtävät on perinteisesti toteutetty hyvinkin suunnitelmallisesti ja massiivisesti puolustajan asemiin ennen varsinaista rynnäkköä, menettäisi Venäjä kaiken hyötynsä vastatykistötutkistansa ellei se käyttäisi niitä, no vastatykistötehtäviin. Toivottavasti jossain kohtaa saataisiin luotettavaa tietoa Ukrainan tykistökaluston menetyksistä vaikka Ukrainalta itseltään, mutta en pidä lippu asian suhteen kovinkaan korkealla.

Vaihtoehdothan luonnollisesti ovat, että putket joko tuhotaan/niitä häiritään tai ne hidastavat, tuhoavat ja häiritsevät hyökkäystä.

Häjyn kuulosta :eek:
 
Onko kuvan haupitsissa 39 pituuskaliiberin putki? Eikö 40 km ole aika optimistinen kantama näin lyhyelle putkelle (ainakin perinteisillä ammuksilla)?
Ainakin tuon lainaamani pätkän mukaan 52-pituuskaliiperinen.
 
Israel-tietäjämme voisivat vähän valottaa tuota Merkavan pohjalle rakennetun Sholef-panssarihaupitsin tarinaa. Ilmeisesti alustana siis on Merkava Mk. I ja putki on Soltamin Tampella-yhteistyön pohjalta suunniteltuja putkia, kuitenkin NATO-yhteensopivalla panoskammiolla.
Miten se pärjäsi IDF:n testeissä?

Suoritusarvot ovat ihan ylivoimaiset verrattuja M109A-5:een, jonka Israel valitsi. Ei siten ole uskottavaa, että hinta olisi ollut pääsyynä tähän ratkaisuun. Jospa protot ei vaan toiminu. 52 cal putki yleistyi vasta yli 10 v myöhemmin eikä meidän 155K98:kaan ilman
ongelmia selvinny.
 
Suoritusarvot ovat ihan ylivoimaiset verrattuja M109A-5:een, jonka Israel valitsi. Ei siten ole uskottavaa, että hinta olisi ollut pääsyynä tähän ratkaisuun. Jospa protot ei vaan toiminu. 52 cal putki yleistyi vasta yli 10 v myöhemmin eikä meidän 155K98:kaan ilman
ongelmia selvinny.
Rahan puutteesta tuossa kait oli kyse https://www.princeton.edu/~ota/disk1/1991/9122/912207.PDF:

"...1985 to Present
This period is perhaps best characterized as the defense industry’s retrenchment and restructuring. The most salient aspect has been the cancellation, or cutback of several indigenous R&D and production programs for major combat platforms. These include cancellation of the financially overambitious Lavi jet fighter project by IAI in 1987, cutbacks in production of the Merkava tank, cancellation of local production of missile boats and submarines, and termination of development of an indigenously designed 155mm self-propelled howitzer, Sholef..."
 
Aivan täysin ns. "value for money"-juttu. Eli katsottiin M109:n olevan kustannustehokkaampi ja etenkin hankintahinnaltaan alhaisempi.
 
Armament Research Service, ARES, on tehnyt Punaiselle Ristille raportin tykistöstä. Sen on tarkoitus tarjota yleistietoa tykistön teknisistä ominaisuuksista ja käytöstä.

http://armamentresearch.com/wp-content/uploads/2017/01/ARES-Special-Report-Indirect-Fire_web.pdf

ARES Special Report: Indirect Fire

January 31, 2017accuracy, ARES, artillery, CEP, defilade, doctrine, employment, fuzing, guns, ICRC, indirect fire, mortar, precision, publications, Red Cross, rocket
Artillery systems have played a critical role in modern warfare. Estimates place the total number of casualties inflicted by artillery during the conflicts of the 20th century at between 50 and 80 per cent. The vast majority of munitions fired from artillery systems deliver a high explosive payload and, increasingly, conflicts have taken place in urban areas. The use of explosive weapons in populated areas (EWPA) – particularly those weapons with potential wide-area effects – remains of significant concern to military forces, civil society, and other stakeholders. Following from a previous report commissioned by the International Committee of the Red Cross (ICRC), which examines the technical considerations relevant to the use of explosive weapons in populated areas, ARES has produced a second Special Report commissioned by the ICRC, building on the EWPA work and examining indirect-fire artillery weapons in greater detail.

The report, titled ‘Indirect Fire: A technical analysis of the employment, accuracy, and effects of indirect-fire artillery weapons’ addresses a range of conventional artillery weapons firing explosive munitions, the use of which is not specifically prohibited or otherwise limited by international law (contrary to weapons such as landmines and cluster munitions, which do have specific restrictions imposed by international law). The weapon systems reviewed in this report are frequently encountered on contemporary battlefields, and commonly held by state security forces and armed non-state actors.

The purpose of the report is to provide background information on the technical characteristics of indirect-fire weapon systems, examine how and when they are employed by state and non-state actors, address and explain issues regarding their accuracy and precision, and describe their effects. It is meant to be a general reference document, intended for a comparatively wide audience, and not a handbook for technical specialists.

Section 1 of the report provides a brief developmental history of indirect-fire weapon systems, and gives generic information for the broad categories of indirect-fire artillery systems – guns, mortars, and rockets. It explains technical characteristics general to artillery weapons, as well as those specific to the three primary types addressed.

Section 2 discusses the primary considerations affecting the employment of indirect-fire systems, including their role, operational considerations and doctrine, and some discussion of sustainability and survivability.

Section 3 of the report examines the accuracy and precision of indirect-fire systems, and the factors that affect this. It addresses concepts such as accuracy, precision, circular error probable (CEP), bias, and error.

Section 4 of the report examines the effects of explosive munitions. It discusses the primary damage mechanisms of blast, fragmentation, and thermal energy; addresses second-order effects such as ground shock, secondary fragmentation, firebrands, and cratering; and introduces the common types of explosive munitions warheads and fuzes.
http://armamentresearch.com/ares-special-report-indirect-fire/
 
Meillä ehkä GMLRS on toistaiseksi riittävä. Toisaalta, kun kuitenkin löytyy 70kpl JASSMeja yli 300km kantamalla niin mikähän niille maalinosoitus on?

Pitää muistaa myös Suomen salaiset maalta laukaistavat risteilyohjukset joilla on 200 km kantama.. vinkki: nekin on sijoitettu sinne kotimaiseen 'mustien projektien' osastoon eli rannikkojoukkojen kirjanpitoon :oops:

GMLRS:n 70 kilometrin kantama ei kyllä oikeasti riitä paljon mihinkään, jos halutaan pitää heitintä vähänkään kauempana vihulaisesta. Kyllä kyseinen vaikutustapa vähintään GLSDB:n 150 km etäisyyttä kaipaisi.
 
Suomensotilas tietää kertoa, että Viro hankkii 12kpl K9 Thunder telatykkiä yhdessä Suomen kanssa. Saa nähdä mikä on Suomen määrä.
 
Tullaankohan näkemään yhteinen julkitulo jossa Suomi,Norja,Tanska ja Viro kertovat toteutuneesta yhteishankinnasta. Samalla korealainen sotateollisuus saa näyttävää julkisuutta. Lisäksi pohjois-eurooppa antaa vahvaa singnaalia puolustustahdostaan.
 
Tullaankohan näkemään yhteinen julkitulo jossa Suomi,Norja,Tanska ja Viro kertovat toteutuneesta yhteishankinnasta. Samalla korealainen sotateollisuus saa näyttävää julkisuutta.

Suomensotilas tietää kertoa, että Viro hankkii 12kpl K9 Thunder telatykkiä yhdessä Suomen kanssa. Saa nähdä mikä on Suomen määrä

Määrä on 48 kpl.
Korean valtio tukee tosiaan aika lailla vientiponnisteluja, sillä Koreassa ei ole käynnissä mikään vahvuuksien pienentäminen, vaan joutuvat ostamaan uudet tykit tänne käytettyinä toimitettavien tilalle. Norjan ja Tanskan mukana olosta ei ole mitään ilmoitettu,
vaan nämä maat ostavat ihka uusia tykkejä. Tanskassahan käytiin jo yksi kilpailukierros, joka meni uusiksi, kun voittaja oli väärä eli ATMOS. Tai siis tarkemmin sanottuna tuli väärästä maasta. Olisi kannattanut perustaa väliyhtiö Sveitsiin.
 
Suomensotilas tietää kertoa, että Viro hankkii 12kpl K9 Thunder telatykkiä yhdessä Suomen kanssa. Saa nähdä mikä on Suomen määrä.

Tuossa olisi lisää juttua Virosta:

http://news.err.ee/v/news/1d981484-dd0a-491e-b123-b675424991b7/

Estonia accepts Finnish invitation to go in on howitzer tender

K-9 Thunder self-propelled artillery of the ROK Armed Forces. (Defense Citizen Network(Wikimedia Commons)
Today 14:35
Category: News
Estonia has decided to work with Finland to move towards the purchase of South-Korean-built K9 Thunder howitzers. According to the Ministry of Defence, it is planning to buy at least 12, destined to enter service in 2021.

The ministry commented already in January that apart from the howitzers themselves, any tender involving the Estonian Defence Forces (EDF) for such armament would have to include maintenance and training as well.

When Finland was getting ready to announce a tender in December 2016, Finnish defense minister Jussi Niinistö extended the offer to his Estonian counterpart that the two countries could work together to purchase the new howitzers.

Back in December, the defense ministry’s press spokesman, Andres Sang, told ERR’s online news that the K9 howitzer principally fit in with the EDF’s development plans.

"According to the defense sector's long-term development plans, the defense forces will be developing its armored maneuver capabilities and the procurement of self-propelled artillery is one element of these plans," Sang said.

Finland did extensive testing of the Korean Samsung Techwin K-9 Thunder howitzer system in 2016. The Finnish Army has been on the hunt for a supplier for new artillery since 2015 and is also planning to replace numerous Soviet-built artillery systems.

Tullaankohan näkemään yhteinen julkitulo jossa Suomi,Norja,Tanska ja Viro kertovat toteutuneesta yhteishankinnasta. Samalla korealainen sotateollisuus saa näyttävää julkisuutta. Lisäksi pohjois-eurooppa antaa vahvaa singnaalia puolustustahdostaan.

En usko, että Korea olisi kiinnostunut myymään valtavan määrän käytettyä tykistöä sopuhintaan. Korealle on tärkeää saada yksi merkittävämpi vientikauppa, esimerkiksi Suomeen, minkä jälkeen muutkin (Norja, Tanska jne.) lienevät rohkeampia ostamaan uutta ja tukemaan korealaista teollisuutta.

Jos toimittaisiin niin isolla kokoonpanolla kuin Norja, Tanska, Suomi ja Viro, olisi tarjouspyynnöt pitänyt jättää usealle toimittajalle eikä jäädä yhden liekaan. Kolminumeroinen hankintamäärä olisi ollut niin iso, että hyviä tarjouksia olisi voinut tulla muistakin suunnista. Ainakin käytetty M109-kalusto tappiinsa päivitettynä ja uusi PzH 2000 -kalusto olisivat olleet varteenotettavia haastajia K9:lle.
 
Suomelle ja Virolle käytetyt,Tanskalle ja Norjalle uudet. Kaikki on käynyt omia tarjouskilpailujaan mutta päätyvät mahdollisesti samaan eli K9: siin. Kysymys on onkohan kauppoja jotekin koplattu yhteen? Kaikki pelkkää spekulointia sillä se on ilmaista hupia.
 
Suomelle ja Virolle käytetyt,Tanskalle ja Norjalle uudet. Kaikki on käynyt omia tarjouskilpailujaan mutta päätyvät mahdollisesti samaan eli K9: siin. Kysymys on onkohan kauppoja jotekin koplattu yhteen? Kaikki pelkkää spekulointia sillä se on ilmaista hupia.

Arvaisin, että Virolaisten koulutus tapahtuu meidän kalustolla, mahdollisesti myös osa huolloista. Jos samaan järjestelyyn on saatu Norjalaisia ja Tanskalaisia, niin en yllättyisi siitäkään.
 
Näin maallikkona kiinnostaa, etä jos Suomi ostaa vaikka sen 48 K9 telatykkiä käytettynä, kuinka pitkäikäisiä ne ovat, eli kuinka kuluvat harjoitustoiminnassa? Tietenkin varaosia tarvittaessa saadaan, mutta onko noissa sellaisia arvokkaampia osia, mitä aika-ajoin pitää vaihtaa, ahkerassa harjoituskäytössä?
 
Näin maallikkona kiinnostaa, etä jos Suomi ostaa vaikka sen 48 K9 telatykkiä käytettynä, kuinka pitkäikäisiä ne ovat, eli kuinka kuluvat harjoitustoiminnassa? Tietenkin varaosia tarvittaessa saadaan, mutta onko noissa sellaisia arvokkaampia osia, mitä aika-ajoin pitää vaihtaa, ahkerassa harjoituskäytössä?

No jos patteri tai kaksi on enintään kerrallaan koulutuksessa ja ehkä patteriston KH joskus, niin siellä ei kovin moni tykki pääse kulumaan käytössä.
 
Back
Top