Ulkomaat Eurooppa
Venäläisille USA on syntipukki ja pahan imperiumi: ”Se voi vaikuttaa kaikkiin asioihin maailmassa”
Enemmistö kansasta suhtautuu eurooppalaisiin halveksien, arvioi venäläistutkija.
Jokaiselle tervejärkiselle ihmiselle on selvää, että Venäjän talousongelmat ovat aiheutuneet maata vastaan suunnatuista pakotteista, kuvailee vallitsevia ajatustapoja sosiologi
Aleksandr Sogomonov, Venäjän tiedeakatemian johtava tutkija.
Sogomonov painottaa Venäjän propagandan vaikuttavan kaikkiin.
”Ihmiset katsovat, että amerikkalaisten takia heidän elämänsä on mennyt huonompaan suuntaan”, hän sanoo
Suomen Kuvalehdelle.
”Kun dollari vahvistuu, amerikkalaiset ovat syypäitä. Kaikki näkevät hintojen nousun eikä kukaan syytä hallitusta, vaan ollaan vakuuttuneita, että kansainväliset kulissien takana toimivat voimat haluavat tukahduttaa meidät taloudellisesti.”
Yhdysvallat on noussut Venäjän poliittisen keskustelun keskiöön, ja sen roolina on toimia syntipukkina.
Asenne on näkynyt myös Suomeen. Venäjän ulkoministeriö on paheksunut suureen ääneen, kun
Suomi otti venäläisen miehen säilöön 8. elokuuta Yhdysvaltojen oikeusministeriön pyynnöstä.
Venäjän ulkoministeriön edustaja piti tilannetta jo noitavainona, joka on osa Yhdyvaltain laajempaa hyökkäystä venäläisiä vastaan kaikkialla maailmassa.
Retoriikka on tuttua myös huippu-urheilusta. Venäjä menestyi aikaisempaa huonommin MM-kisoissa Pekingissä, ja viime aikoina on keskusteltu lukuisista venäläisurheilijoiden dopingrikkeistä ja -epäilyistä. Venäjän urheiluministeri
Vitali Mutkon mielestä kyse on ajojahdista: ”Kukaan ei halua, että Venäjästä tulee yhtä vahva kuin Neuvostoliitto oli.” Mutkon lausunnosta
Ria Novostille kertoi
Ilta-Sanomat.
Moskovan kirjailijaliiton sihteeri
Igor Haritšev on valmis vertaamaan asetelmaa siihen, miten Yhdysvaltain presidentti
Ronald Reagan nimesi Neuvostoliiton ”pahan imperiumiksi”. Osajako on vain vaihtunut.
”Valtaa pitäville on edullista suunnata tyytymättömyyttä pois itsestään johonkin muualle”, sanoo Haritšev, joka on demokraattisen oppositiopuolueen Parnasin poliittisen neuvoston jäsen.
”Ollaan taas tilanteessa, jossa lähes kaikista ongelmistamme syytetään Yhdysvaltoja.”
Sogomonovin mielestä asennoitumisessa ei ole pohjimmiltaan kyse niinkään ”pahiksen” roolista vaan näkemyksestä Yhdysvalloista maana, joka aiheuttaa koko maailmalle ikävyyksiä.
”Ihmiset ajattelevat, että Yhdysvallat on syy vaikeuksiin, koska se harjoittaa väärää ja epäsuotuisaa politiikkaa.”
Venäläiset eivät kuitenkaan tiedeakatemian tutkijan mukaan usko Yhdysvaltain olevan kaikkivaltias, mutta se on kuitenkin tärkein yksittäinen tekijä, jonka voima nojaa sen talousmahtiin.
”Se on maailman ainoa maa, joka voi vaikuttaa jollakin tavoin kaikkiin tapahtumiin. Mikään muu valtio ei voi käydä sotaa eikä toimia muutenkaan vastaavalla tavalla”, Sogomonov selittää.
”Me näemme, että maailma toimii Yhdysvaltain intressien mukaan. Koska kaikki on näin havainnollista, ollaan vakuuttuneita siitä, että Yhdysvallat myös pystyy paljoon.”
Monet Venäjällä uskovat maailman kaikkien ongelmien johtuvan Yhdysvaltojen sekaantumisesta muiden maiden asioihin, Haritšev pohtii.
Näkemyksen vahvistuminen liittyy kiinteästi sotaan Ukrainassa. Esimerkiksi suuri joukko muuten kriittisesti Venäjän johtoon suhtautuvista katsoo Yhdysvaltojen aiheuttaneen konfliktin.
”Meidän propagandamme ansioista ihmiset näkevät Ukrainan presidentin ja hallituksen toimien takana Yhdysvaltain ulkoministeriön. Vastaavasti he suhtautuvat Venäjän valtaapitävien tekoihin vastareaktioina, joita tarvitaan Yhdysvaltain toimille”, Haritšev sanoo.
”Näille venäläisille kyse ei ole sodasta veljeskansaa vastaan vaan yrityksistä vastustaa Yhdysvaltoja ja siitä riippuvan Euroopan sekaantumista veljeskansan kohtaloon. Yrityksiin irrottaa se Venäjästä.”
Haritšev harmittelee, miten duuman ulkopuolella oleva aito oppositio on jakautunut.
”Joukossa on paljon sellaisia, jotka hyväksyvät Krimin liittämisen Venäjään ja tuntevat sympatiaa Donbassin ja Luhanskin niin sanottuja kansantasavaltoja kohtaan.”
Hänestä ihmisiltä puuttuu tietoa, miten Ukrainan konflikti on syntynyt ja kehittynyt, kuinka sen jatkumista on tuettu ja mikä on ollut Venäjän rooli tapahtumissa.
Myös Sogomonov painottaa sitä, miten USA:n koetaan provosoineen Ukrainan tapahtumat.
”Kaikkien huulilla Venäjällä on värivallankumous. On hyvin vähän sellaisia, jotka ovat Ukrainan kannalla.”
Värivallankumouksella tarkoitetaan Venäjän poliittisessa kielenkäytössä sitä, että oppositio ryhtyy mielenosoituksilla vaatimaan vallanvaihdosta maassa. Kremlin tulkinnassa kyse on laittomasta toiminnasta eikä suinkaan väestön spontaanista, tyytymättömyydestä kumpuavasta reaktiosta.
Sogomonovin mukaan enemmistö ajattelemaan kykenevistä venäläisistä pitää Ukrainan tilannetta anarkistisena: ”Maassa on menossa eräänlainen kuollut aikakausi. Kukaan ei kykene käskemään ketään mihinkään eikä kukaan hallitse tilannetta.”
Hän toteaa, että ukrainalaiset voivat olla suuttuneita asioiden tilasta ja järjestää mielenosoituksia, mutta muutoksia parempaan ei tapahdu.
Lisäksi television uutisfilmit osoittavat, miten Ukrainan armeijassa vallitsee rötöstely. Kaikki tämä tukee Venäjän propagandan tehoa.
Venäläiset uskovat, etteivät ukrainalaiset kyenneet itse järjestämään mielenosoituksia, jotka johtivat Venäjän tukeman presidentti
Viktor Janukovytšin maasta pakenemiseen vuoden 2014 alussa.
”Monet Hollywoodin tähdet ovat ottaneet Venäjää tukevan kannan. Heitä näytetään televisiossa ja luodaan kuvaa, että kyse on meidän omista pojistamme”, Haritšev kuvaa.
Hänen mielestään kielteisissä asenteissa voi heijastua tiedostamaton alemmuuskompleksi, sillä elintaso Yhdysvalloissa on Venäjää korkeampi.
Venäjän oman vauraan eliitin Amerikan vastaisuudella saattaa taas olla yllättävä selitys.
”Kun ihmiset saavat televisiosta väärää informaatiota Ukrainasta, he säälivät Ukrainan kansaa ja pitävät ukrainalaisia aktivisteja pelinappuloina likaisessa ulkopuolisten pelissä”, Haritšev selittää.
Tulkinnassa heijastuu Venäjän valtaapitävien kyyninen näkemys tavallisten kansalaisten roolista.
”Jonkun maan väestö voi olla tyytymätön johtajiinsa esimerkiksi korruption vuoksi tai siksi, että tavalliset ihmiset on unohdettu. Kansa on kuitenkin kykenemätön päättäväisiin toimiin.”
”Sen sijaan ulkoisten voimien kiihotuksen ansioista joukkotoiminta tulee mahdolliseksi”, avaa Haritšev Kremlin maailmankuvaa. ”Yhdysvaltain ulkoministeriö seuraa tarkkaan mielialoja maissa, joilla on huonot suhteet Yhdysvaltoihin. Jos tyytymättömyys käy tarpeeksi suureksi, se alkaa valmistella joukkotoimia tavoitteena maan hallinnon kaataminen.”
Tällä mallilla Venäjän johto tulkitsi myös joulukuussa 2011 ja toukokuussa 2012 opposition Moskovassa järjestämät mielenosoitukset.
”Silloin toistettiin jatkuvasti vielä sitä, että kaikki tapahtui Yhdysvaltain rahoituksella.”
Sogomonovin mukaan uskoa Yhdysvaltain keskeiseen rooliin Ukrainassa lisäävät Kiovan huonot suhteet naapurimaihin, esimerkiksi Puolaan ja Romaniaan.
”Välit Yhdysvaltoihin ovat hyvät, ja siinä mielessä USA voi vaikuttaa. USA ei liioin salaa, että sillä on Ukrainassa sotilaallisia neuvonantajia ja konsultteja.”
Millaisessa roolissa venäläiset sitten näkevät Euroopan?
Sogomonov ottaa lähtökohdaksi Yhdysvaltain ja Euroopan suhteita rasittavan Yhdysvaltain liittolaismaissaan harjoittaman salakuuntelun.
”Molemmat osapuolet ovat tyytymättömiä toisiinsa. Amerikkalaiset katsovat, että eurooppalaiset ovat vetelyksiä. Eurooppalaiset ovat taas tyytymättömiä siihen, että heidän pitää katsoa Yhdysvaltoihin.”
”Enemmistö venäläisistä suhtautuu eurooppalaisiin jossain määrin halveksien, mutta verrattuna amerikkalaisiin, pitää heitä silti enemmänkin sympaattisina.”
Venäläisessä tulkinnassa Eurooppa ei Sogomonovin mukaan liioin toteuta pelkästään Yhdysvaltain käskyjä, vaan sen politiikan nähdään olevan sopusoinnussa amerikkalaisten linjausten kanssa.
”Toisaalta on myös sellainen Eurooppa, joka sympatisoi meitä, mutta sen oli pakko ottaa käyttöön sanktiot.”
Haritšev puolestaan arvelee monien venäläisten katsovan Europaan toimivan Yhdysvaltain kontrollin alla niin, että amerikkalaiset tekevät kaikki ratkaisevat päätökset. Hän selittää asenteen tietämättömyydellä.
”Venäläisten suuri perusjoukko ei tiedä oikeastaan mitään siitä, miten valtaa käytetään Euroopassa ja kuinka demokraattiset instituutiot toimivat. Enemmistö uskoo television propagandaan, jonka mukaan kaikkialla on samanlaista korruptioita kuin Venäjällä eikä rehellisiä vaaleja ole missään.
”Näin ihmisten on helppo uskoa, että Euroopan hallitukset toteuttavat Yhdysvaltain käskyjä, koska ovat riippuvaisia Yhdysvalloista, joka totta kai ajaa vain omia etujaan.”
Venäläisten amerikkalaisvastaisuudessa on erilaisia sävyeroja.
”Halveksivaa ilmaisua
pindosi käytetään vain sellaisista, jotka tekevät Yhdysvalloissa päätöksiä, toimivat hallituksessa ja joilla on Venäjän vastaiset kannat”, Sogomonov kertoo.
Venäjältä matkustetaan entistä vähemmän Yhdysvaltoihin, mutta sinne lentäminen on Sogomonovin mukaan silti halvempaa kuin sisäiset lennot Moskovasta Krasnojarskiin tai Irkutskiin.
Sogomonov korostaa sitä, ettei amerikkalaisuuden vastustaminen koske yhdysvaltalaisia tuotteita eikä viihdettä.
”Osa suurituloista on töissä valtiollisissa laitoksissa ja organisaatioissa. Osa työskentelee suurissa yksityisissä yrityksissä, jotka Venäjällä ovat hyvin riippuvaisia valtiosta. Kaikkien heidän täytyy säännöllisesti osoittaa uskollisuuttaan valtaa pitäville.”
”Tämän seurauksena pitää julistaa Yhdysvaltain vastaisuutta. Osa tekee näin vilpittömästi mutta toiset valehtelevat. Arvelen viimeksi mainittuja olevan paljon enemmän.”
Monet eliitin jäsenistä painottavat niin ikään, etteivät suhtaudu kielteisesti Yhdysvaltoihin tai amerikkalaisiin vaan nimenomaan presidentti
Barack Obamaan ja hänen hallintoonsa.
”Tämä on vakuutus siltä varalta, että asianomaisen pitää tulevaisuudessa matkustaa Yhdysvaltoihin”, Haritšev selittää.
”Muutenkin rikkaiden liikemiesten lapsista enemmistö asuu joko Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Siellä ovat myös pankkitilit. Tästä käy ilmi heidän todellinen suhtautumisensa länteen.”
Toisaalta osalla keskivertovenäläisiä voi olla huono käsitys kaikista amerikkalaisista.
”Enemmän on kuitenkin sellaisia, jotka vihaavat Obamaa ja kaiken lisäksi Merkeliä”, Haritšev sanoo ja tarkoittaa Saksan liittokansleri
Angela Merkeliä.
Hänen mielestään Yhdysvaltain vastaisen propagandan tehoa lisäävät amerikkalaiset elokuvat.
”Ne eivät näytä oikeastaan lainkaan tavallisten ihmisten elämää tai kuvaavat sitä vain ääritilanteissa. Ne auttavat luomaan mielikuvaa amerikkalaisen elämän kovista ehdoista. Joudut pulaan, jos jäät työtä vaille tai sairastut.”
”Merkittävä osa venäläistä on myös vakuuttanut, ettei Yhdysvalloissa ole rehellisiä vaalia, vaan kaikki ovat ostettavissa. Se voittaa, jolla on eniten rahaa.”
Muutoksia suhteessa länteen tai Yhdysvaltoihin ei Haritševin mukaan voi odottaa ennen kuin valta vaihtuu Venäjällä.
Silloin voi tapahtua nopeita siirtymiä kuten tapahtui Neuvostoliiton hajotessa, jolloin kielteiset näkemykset lännestä kääntyivät myönteisiksi.
Sogomonov kytkee asenteet tilanteeseen Ukrainassa, joka nykyisellään sopii kovin monille.
”Kaikki suuret toimijat Yhdysvalloista Kiinan ovat kiinnostuneita Ukrainan tapahtumista. Ukrainallekin asetelma on jossain määrin edullinen, sillä rauhan tultua kukaan ei auta eikä tue. Nykytilanne, joka ei ole sen paremmin sotaa kuin rauhaakaan sopii monille”, Sogomonov sanoo.
”Järjestyksen luominen maahan on vielä vaikeampaa kuin sotia kansantasavaltoja vastaan. Ukraina on epävakaa, koska kädet ovat sidotut, kun voidaan käyttää vain demokraattisia keinoja. Yhdysvallat ei liioin ole valmis sopimaan asioista Venäjän kanssa.”
Haastattelut on tehty sähköpostilla ja Skypellä ja niissä ovat avustaneet Vladislav Bykov ja Olga Derkach.
Juttu julkaistu 31.8. klo 7.30, jutussa ollutta toistoa poistettu, kuvatekstiä muokattu ja kirjoitusvirheitä korjattu klo 8.51 ja 10.10.
