Vakava varoitus Suomelle: ”Älkää yllättykö, jos Putin valtaa alueitanne”


* Venäjä varoitti Georgiaa ja Ukrainaa olemaan menemättä lähemmäksi Natoa.
* vallatakseen juuri riittävästi alueita luodakseen jäätyneen konfliktin, sekä tekee poliittisesti mahdottomaksi maalle saada Nato-jäsenyyttä

* ei tulisi aliarvioida Venäjän pyrkimyksiä pitää maat erillään puolustusliitto Natosta.

Tiivistin hieman tuota avausviestin sisältöä mielestäni oleellisimpiin kohtiin ja juurikin tuossa järjestyksessä. Poistin lauseista viittaukset Ruotsiin ja Suomeen jotta asiaa voi katsoa laajemminkin Euroopan kartalla ilman rajoitteita. Minun silmäni näkevät koko tuon viestin koskevan yhtälailla kaikkia niitä maita joilla on pitkät rajat Venäjän kanssa; Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi. Tuollaisen viestin tarkoitus on tietenkin saada aikaan puskurivyöhyke koko linjalle, siitä huolimatta että pari Baltian maata pääsi livahtamaan erään puolustusliiton suojaan.
Noh, Ukrainaa on kohdannut näpäytys käytännössä siis ensimmäisen ja toisen lauseen sisältö on toteutunut. Vaikka Suomi pähkäileekin toistaiseksi puolueettomuuden ja liittojen välillä, niin mitä pohtii Lukashenko Valko-Venäjällä? Onko mitään mahdollisuutta, että Lukaa kiinnostaisi valita leiriänsä toisin kuin nykyään elää? En tunne Valko-Venäjän asiaa tarkemmin, mutta tuli vaan mieleen että mietitäänkö siellä mitään "irtautumisen tilaisuutta" vai onko diktaattori Lukalle nykyinen tie se mieluisin. Nuo yllä listatut pointit hänenkin tulee ottaa huomioon, jos.....

Baltiasta; voisin hyvin kuvitella että jos Eestiä ja Latvijaa ei Venäjä nyt pysty suoraan painostamaan Nato-suojan takia, niin jonkin muun lähialueen konflikti aiheuttaa lisää häiriötä niin että ainakin ao maiden ja Naton stressi lisääntyy. Tässä mielessä Suomi voisi olla strategisesti kiinnostava jonkinlaisen pihtiliikkeen rakentamisessa.

Natoon liittymisestä; minun mielestäni Natoon liitytään koska maa haluaa olla liitossa mukana ja tarkoituksena on saada suoja Venäjää vastaan. Ex- itäblokkimaat ovat saaneet yksinkertaisesti tarpeekseen kokemuksista Neuvostoliiton ajasta - IVY tai myöhemmin edelleen Venäjä ei tunnu tässä tekevän piiruakaan positiivisempaa houkutusta tai rauhan tunnetta noille maille. Nato on pikemminkin ollut periaatteellinen tavoite, jolla saadaan riittävä hajurako, joka vain oli saatava aikaan ja piste.

Mitä tuumii Lukashenko noista samoista varoituslauseista ? Mistä suunnasta hakee parhaat kaverit tulevaisuudessa jos nyt jo on nähtävissä Kremlin alasajoa jossa hän ei ehkä halua olla mukana?
Olkaa hyvä, samalla teemalla hieman toista perspektiiviä kuin Suomi.


.
 
Nato ei hanki tai houkuttele jäseniä tai pyri laajentumaan itään.

Onkos jäsenyyshakemuksia kerhoon koskaan tullut etelästä päin vain rajoittaako tuo Pohjois-Atlantin puolustusliitto määritelmä enemmän etelään kuin itään. Baltiakin taitaa olla Pohjois-Atlantin rannoilta kauempana kuin Libya. Näkisin oikein mielelläni Pohjois-Afrikan maita Natossa esim. Libyan, kun se on vapaa kansakunta nyt. Globaaliksi kumppaniksi taitaa päästä ihan hakemattakin, kun sattuu sopivalle hollille, Okinawalaiset tuntee asian hyvin. NATO-jäsenyys myös poistaa kansoista ihmisluonteeseen luontaisesti kuuluvaa raadollisuutta, syntyy uusia poikkeuksellisia kansakuntia, joilla on vain puolustuksellisia intressejä.
 
Aika mielenkiintoista. Voi olla, että nykyisenkaltaisilla armeijoilla varustettuina Liettua ja Latvia itkisivät itseään NATO:on, tuloksetta. Ja samaan aikaan pienet vihreät miehet varustaisivat itseään rajan takana.
 
Joo, kyllä se vaan niin on että sitä "olemme puolueettomia ja se on turvallisuutemme paras tae" on tosiasiassa turvallisuutemme kannalta hyvin vaarallinen verho piiloutua tosiasioilta.
Venäjän näkökulmasta Suomi on länsiliittoutunut valtio. Se on sieltä myös useamman kerran sanottu, ei Suomen suuntaan vaan sisäisessä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa JA julkisessa sotilasalan strategisessa/taktisessa analysoinnissa.
Mielestäni tuo seikka pitäisi tuoda Suomessa riittävän arvovaltaiselta tasolta selkeästi julki.
Ei esim. Kannaksella pidettyjen useamman harjoituksen tilanne ja teemat ole tyhjästä syntyneitä. Harjoitustilanteet ja teemat ovat julkisesti olleet "puolueettoman maan puolueettomuuden turvaaminen" - tosiasiassa tuo lienee vain kansainvälisesti korrekti tapa ilmaista asia. (Nuo harjoitukset ovat olleet ennen Ukrainan kriisiä). Viimeisimpien harjoitusten teemat ovatkin olleet jo avoimempia, liittyen mielestäni selkeästi tilanteeseen, jossa varsinainen operaatioalue on Baltia ja Etelä-Suomi siihen liittyvänä sivusuuntana, tilanteen viitatessa siihen että Nato toimii Suomen alueilta.
"Puolueettomuuden" hokeminen on todella vaarallista itsepetosta ja ON YMMÄRRETTÄVÄ ettemme me määrittele puolueettomuuttamme - sen määrittelee naapuri ja se on sen jo tehnyt.

Laitan nyt tämän taas tänne vaikka jo sen kerran tein. Jos tämä pitää paikkansa niin NATO-jäsenyys voidaan unohtaa ennen kus jännitykset lientyy tavalla tai toisella huomattavasti ja on mentävä eteenpäin nyt miten parhaiten taidetaan ilman sitä.

http://www.liisajaakonsaari.fi/s-otettaisi-naton-jaseneksi/

Suomea ei otettaisi NATON jäseneksi
13.4.2015

Suomen traumaattinen NATO-keskustelu sai yhden vivahteen lisää, kun kansanedustaja Kimmo Sasi totesi, että Suomi voisi syksyllä liittyä NATOn jäseneksi. Prosessi kestäisi hänen mukaansa kriisioloissa 3-4 kuukautta. ( Iltalehti 10.4.2015.)

Ensinnäkään NATO ei ota kriisioloissa uusia jäseniä. Toisekseen NATO ei ota jäseniä maista, joissa kansalaisten enemmistö jäsenyyttä vastustaa. Kolmanneksi NATO ei varmasti ottaisi jäseniksi maita, joista olisi enemmän harmia kuin hyötyä läntiselle turvallisuudelle. Suomea ei mitenkään houkutella NATOn jäseneksi. NATOn sisälle tuskin kukaan haluaa suomalaisten itsensä olettamaa Venäjä- kriisiä Suomen jäsenyyden seurauksena.

Toisin kuin Sasi väittää, tällä hetkellä on valitettavasti niin, ettei Suomea edes otettaisi NATOn jäseniksi, vaikka Yhdysvallat ja NATO- kenraalit kohteliaasti kysyttäessä vastaavat myönteisesti. Kaikkia NATO- jäsenyyden kiihkeät ( tai pitäisikö sanoa kiimaiset ) vastustajat voivat rauhoittua. Syy on ihan meidän oma, kun olemme antaneet siimaa Venäjälle perustelemalla yhä enemmän NATO-kielteistä kantaa yhteisellä rajalla Venäjän kanssa ja ylipäätään Venäjällä.

Suomen traumaattinen NATO- keskustelu on jo johtanut siihen, että kansalaismielipiteessä Venäjän läheisyys on merkittävin argumentti eikä sitä ole juuri pyritty kumoamaan. Siis olemme itse amputoineet itsemme.
 
Heinäkuussa Putin jälleen asian puki sanoiksi: Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo Venäjän haluavan säilyttää ystävälliset suhteet Suomeen huolimatta "ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta".

Tässä tilanteessa on pakko sanoa, että jos me olisimme päästäneet aivan retuperälle asiat, joilla itsemääräämisoikeus taataan, hänellä ei olisi mitään syytä toistuvasti tätä korostaa. Meiltä ei tarvitsisi kysyä yhtään mitään yhtään mistään. Ne suhteet olisivat enemmän kuin ystävälliset hyvin nopeasti. Oikein helkkarin läheiset olisivatkin.

Siksi maanpuolustus, rauhan paras tae pienelle maalle suurvaltojen käännellessä ärtyneinä suuria kylkiään.

Sekin on tosiasia, että yksinhän emme pitemmän päälle pärjäisi. Mutta olisivat nyt poliitikot sen verran viisaita, että poliittiset ja sotilaalliset kustannukset olisivat aivan liian suuret hyötyyn nähden alkaa täällä. Silloin tukikohta on täyttänyt tehtävänsä hyvin - jälleen. Mutta ei se oikein näillä rahoilla herkkua ole, paitaa kiristellä ja pikku hauista esitellä,
 
Putin olisi jo vallannut Baltian, jos Baltia ei olisi Natossa. Vuonna 2004 Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Romania, Slovenia ja Bulgaria liittyivät Natoon. Oletetaan, että Viro, Latvia, Liettua eivät olisi vieläkään Natossa.


Tätä näkyä me katsoimme helmikuussa 2014, kun Venäjä otti Krimin totaalisella yllätyshyökkäyksellä jopa siinä määrin, että tiedotusvälineillä oli vaikeuksia tunnistaa tunnuksettomia vihreässä univormussa olevia sporttisia henkilöitä. Kyllä lännen media tiesi, että Venäjä oli repinyt Britanniaa ja Yhdysvaltoja Ukrainan puolustamiseen velvoittavan Bukarestin sopimuksen. Olisiko samanlainen näkymä ollut samana päivänä myös Baltiassa, jos Baltia ei olisi ollut sinä päivänä Natossa. Aika varmasti olisi.
 
Viimeksi muokattu:
Putin olisi jo vallannut Baltian maat, jos ne eivät olisi Natossa. Vuonna 2004 Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Romania, Slovenia ja Bulgaria liittyivät Natoon. Oletetaan, että Viro, Latvia, Liettua eivät olisi vieläkään Natossa.


Tätä näkyä me katsoimme helmikuussa 2014, kun Venäjä otti Krimin totaalisella yllätyshyökkäyksellä jopa siinä määrin, että medialla oli olevinaan vaikeuksia tunnistaa tunnuksettomia vihreässä univormussa olevia sporttisen oloisia henkilöitä. Kyllä lännen media tiesi, että Venäjä oli repinyt Britanniaa ja Yhdysvaltoja Ukrainan puolustamiseen velvoittavan Bukarestin sopimuksen. Olisiko samanlainen näkymä ollut samana päivänä myös Baltiassa, jos Baltia ei olisi ollut sinä päivänä Natossa. Aika varmasti olisi.

Tämä on hyvin todennäköistä.
 
Suurin vaara liittyy, ei Suomeen sinänsä, vaan siihen, mitä se nyt maailman kansojen kirjossa edustaa. NATO ei ole ongelma, jos Suomi ei sinne mene. Jos taas EU joutuu vakavalle - vielä vakavammalle kuin nyt on - taloudellispoliittiselle törmäyskurssille, me olemme teoriassa sotilaallisesti liittoutumaton rajamaa, jota voi kaikin keinoin koetella ja repiä - jopa testata länttä. Siksi mitään ei saisi olla löysästi kiinni. Ääriliikkeiden reuhaaminen on tuomittava tylysti eikä saa lähteä mihinkään kiihotukseen mukaan. Kokonaismaanpuolustus on vedettävä huippuunsa ja saatava kaikki yhteiskuntaluokat lujasti PV:n taakse ja maanpuolustushenkisiksi.

Pohjolan Sparta syntyy hengestä, jossa jokainen on mukana joukossa. Siksi NATOakin tärkeämpää on muistaa olla kokoava, ei hajottava. Kun tyytymättömyys ja populismi leviää, tapahtui se oikealla tai vasemmalla, politiikka on epäonnistunut. Minulle on aivan sama, onko myyräntyötä itsekkäistä vaikuttimista tekevä joku kommunistiliitto tai EK. Tyytymättömyys hajottaa. Totta munassa Amerikassa puertoricolaiset passittomat tekevät enemmän työtunteja. Mutta se ei tavalliselle amerikkalaiselle meinaa kesää ei talvea. Meille meinaa, jos jälkimoderni puristus jatkuu.

Meillä kokonaismaanpuolustus kärsii, jos porukkaa jätetään. Ei saa. Kaveria ei jätetä. Kaikki liittyy kaikkeen.

Siteeraan vielä Senecaa: "Ei niin vahvaa varustusta, ettei raha sitä valloita." Se oli totta 2000-vuotta sitten ja se on totta nyt. Tähän meidän kuitenkin pitää tehdä poikkeus, koska kyse on pitemmän päälle kansakunnan elämästä ja kuolemasta. Vaikka miten on päästetty Barabbas irti maailmassa, meidän on löydettävä jotain, mikä on pysyvämpää kuin pörssikurssi, jotain, joka on henkeä eikä pelkkää katoavaa materiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Millaistahan olisi olla Baltian maiden housuloissa juuri nyt ilman NATOa? Tai Puolan?

Niin, voidaan miettiä, että mihin suuntaan esim. 2007 pronssisoturikiista olisi edennyt Eestissä jos maa ei jo tuolloin olisi ollut NATOn jäsen tai millaisen toiminnan esivalmistelua kyseinen kiista olisi (mahdollisesti) ollut. Tuolloin Eesti joutui hetkittäin hyvin voimakkaiden nettihyökkäysten kohteeksi ja jäljet johtivat (pääsääntöisesti) Venäjälle, hyökkäykset tunnusti tehneensä Naši'in kuuluneet henkilöt (tuolloin liike yhdistettiin voimakkaasti Yhtenäinen Venäjä puolueeseen ja se oli Putinin tukija - virallisesti liike ei kuitenkaan ollut Yhtenäinen Venäjä puolueen nuorisoliike), väitteiden mukaan liikkeeseen kuulunut Konstantin Goloskokov ystävineen oli tekojen takana - aivan toinen asia on sitten se, että olisiko yksittäisellä henkilöllä ollut riittävästi resursseja suorittaa kyseiset palvelinestohyökkäykset ja muut hyökkäykset Eestin suunnalle. Kyllähän tuolloin spekuloitiin hyvin paljon sillä, että jäljet johtavat "sylttytehtaalle" ja Naši ja siihen liitettävät tahot olivat vain kulissi. Ja tässä kohdin on muistettava, että nyt asetelma on alueella entistä tiukempi ja Venäjän ekspansiivinen politiikka Georgian sodan jälkeen ja Venäjän v. 2011 tapahtumien jälkeen entistäkin aggressiivisempaa. Joten enpä paljoa kadehtisi Balttian maita jos eivät olisi NATOssa tänä päivänä - etenkin Eestissä Narvan* seudulla tilanne saattaisi olla hyvinkin mielenkiintoinen, samoin osassa Latviaa.

*: väestöstä v. 2011 kansallisuuden mukaan 82,02 % venäläisiä vrt. 3,86 % eestiläisiä, ja kansalaisuuden mukaan 46,36 % eestiläisiä ja 36,28 % venäläisiä. (lähde: wikipedia).

Samalla on syytä miettiä, että mikä tilanne mahtaisi olla Suomessa jos Balttian maat eivät olisi NATOn jäseniä - uskaltaisin veikata, että sen myötä myös Suomen suuntaan kohdistuisi olennaisesti toisenluokan poliittisia toimia ja aggressiivista sanankäyttöä, koska etelässä (Balttia) asetelmaa ei olisi tasapainottamassa NATOn jäsenmaita.

Tässä kohdin näkisin, että Venäjän suunnalta voimakkain painostus kohdistuisi nykyiset kohdevaltioiden ohella juuri Balttiaan, samoin Valko-Venäjän asema saattaisi olla nykyistä ongelmallisempi ja Lukashenkan mahdollisuudet irtiottoihin rajallisempia. Puolassa varmasti jouduttaisi miettimään asetelmaa olennaisesti toisessa valossa ja mahdollisuus sotilaallisen uhan kasvuun olisi olemassa. Tietty jos Puola olisi tehnyt itsenäisen päätöksen ja hakeutunut NATOn vaikka Balttianmaat eivät olisi tätä tehneet tämä heijastelisi Puolan asemaan. Samoin maan asemaan saattaisi vaikuttaa naapuruus Saksan kanssa, ja tällöin intressit tukea Puolaa saattaisivat olla suuremmat vaikka maa ei olisikaan jäsenenä sotilasliitossa.

vlad.
 
Voi hyvät hyssykät!
Riittää kun kysyy mikähän syy on ollut Itä Euroopan valtioilla liittyä NATO`n jäseneksi ja vastaus on Venäjästä saadut kokemukset ei NATO`n laajenmishalut. Kysyä sopii kukahan Ukrainaan ja Krimille hyökkäsi NATO vai Venäjä,
Kuin hyvin tiedät vastaus on Venäjän hyökkäys.




Lisäksi ihan sinun sanojasi lainaten tuo lause sisältää tahdoit tai et kuvauksen hyökkääjästä sanoilla "Jos Nato ja Yhdysvallat haluavat oikeasti pärjätä Venäjää vastaan Baltian maiden suunnalla"
Ja samalla kertoo myös ne maat jotka joutuvat puolustautumaan hyökkäystä vastaan.Eli hyökääjä on jopa sinunkin sanojesi mukaan Venäjä ja puolustaja on NATO.

Todellakin jos on hiemankin realismia ei kukaan edes kuvittele Baltian maiden hyökkäävän Venäjälle.

Jos/kun retoriikkasi on kuin suoraan joltakin Mikko Elolta tai Vastavalkeasta, voit olla varma että vastaukset ovat sen mukaisia.

putin_facepalm.jpg


Kiukuttelu ja "kremlistiksi" nimittely tai jatkuva ryssänpelko eivät ole kovin uskottavaa argumentointia, eivätkä myöskään vastaa parin sivun takaiseen alkuperäiseen viestiini millään tavalla. Niin halutessa tästä siasta on mahdollista saada hyvä ja analyyttinen keskustelu eikä sitä kannata nyt heti pilata.

Baltian maat eivät varmasti hyökkää Venäjälle, koska ne eivät yksinkertaisesti kykene siihen ja tämän Venäjäkin tietää. Sen sijaan Venäjän näkökulmasta länsi- ja luoteissuunnan uhkakuva on, että Nato ja erityisesti Yhdysvallat käyttävät Baltian maiden, Itä-Euroopan Nato-maiden ja mahdollisesti myös Suomen aluetta hyökkäykseen Venäjälle. Onko tämä venäläisen propagandan julistama uhkakuva oikeasti realistinen, se on hyvä kysymys. Historian aikana Venäjälle on kuitenkin lännestä hyökätty monta kertaa ja nämä kerrat ovat siellä edelleen hyvässä muistissa. Tätä Venäjä pelkää myös nykyaikana, koska asevoimiensa kehityshankkeiden tosiasiallisen menestyksen perusteella tietää olevansa heikoilla.

Toinen Venäjän pelkäämä uhkakuva on, että länsimaat yrittävät suoran hyökkäyksen sijaan masinoida värivallankumouksen, jonka tavoite on lietsoa sisäisiä levottomuuksia ja alistaa Venäjä "läntisten imperialistien" valtaan, josta Ukrainan vuoden takainen Maidan toimii hyvänä varoittavana esimerkkinä. Tämänkin valossa Venäjällä koetaan länsimaiden viljelemä retoriikka Venäjän "demokratiakehityksestä" ehkä syystäkin kiusallisena ja uhkaavana.

Venäjän kehitys on kaikista yrityksistä ja hienoista suunnitelmista huolimatta mennyt vain alamäkeä eikä kehityksen suunnalle ole näkyvissä muutosta. Venäjän todelliset haastajat eivät ole edes Nato ja länsimaat, vaan Kiina ja Intia sekä sisäisiä levottomuuksia lietsovat etelän jihadistikalifaatit. Samalla kun talous sakkaa, niin myös väestö vanhenee ja syntyvyys on ennätysmatalalla. Tähän ikävän lisäsäväyksen tuovat Venäjään kohdistetut talouspakotteet, jotka kääntävät negatiivisen kehityksen kulmakerrointa pari pykälää alaspäin. Muutaman vuosikymmenen ajanjaksolla Venäjän tulevaisuus ei tällä kehityksellä näytä kovin hyvältä. Kuvan mukainen ilme lieneekin Putinin normaali perusilme kameroiden ulkopuolella. Kun halut ja kyvyt eivät isolla pelikentällä osu yhteen, niin vähempikin voisi valtion päämiestä harmittaa.

Vaarallisen Venäjästä tekee ensisijaisesti sen ydinaseet, joiden käyttämiseen heillä saattaa doktriinien taannoisesta uudistamisesta ja viimeaikojen uhkailusta päätellen olla oikeasti myös valmius. Naton näkökulmasta uhka ydinaseiden käytöstä nostaa kaikkien Venäjään liittyvien sotilasoperaatioiden riskitasoa merkittävästi, mikä samalla nostaa huomattavasti kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön ryhtymisestä.

Entä sitten jos Putin valtaa Baltian maat lokalisoidulla parin päivän harjoitusluontoisella operaatiolla ja uhkaa samalla Natoa ydinaseilla sekä kehoittaa erikseen sen jäsenmaita pidättäytymään sekaantumasta konfliktiin millään tavalla? Kuinka monen Naton jäsenmaan vaakakupissa 5. artiklan velvoitteet Baltian maita kohtaan painavat ydinaseiden iskun kohteeksi joutumisen riskiä enemmän? Baltian maiden puolustaminen on nykytilanteessa Natolle käytännössä mahdotonta tai ainakin erittäin haastavaa. Tilanteen vakavuutta ei yhtään helpota myöskään se, että tässä skenaariossa Baltian maat olisi vallattava vastahyökkäyksellä takaisin.

Tällaisessa tilanteessa suurin osa Naton jäsenmaista täyttäisi todennäköisesti mystisen 5. artiklan velvoitteet vain muodollisen symbolisesti, vaikka kiukkuisella julkilausumalla ja lähettämällä pahvilaatikollisen Kiinassa lapsityövoimalla kudottuja villasukkia, mikäli jäsenvaltiolla itsellään ei olisi erityisiä geopoliittisia etuja puolustettavanaan. Mitä parin entisen neuvostotasavallan kohtalo merkitsee Keski-Euroopassa? Nehän olivat rautaesiripun väärällä puolella jo kylmän sodan aikana, joten whats the difference? Naton ensimmäinen työkalupakista käteen sattuva työkalu tuskin olisi sotilasoperaatio.

Tämän seurauksena paljastuisi viimeistään, ettei suurella Nato keisarilla olekaan vaatteita eikä edes kiinnostusta pukeutumiseen, ja Naton uskottavuus yhtenäisenä sotilasliittona murentuisi. Esiin astuisivat lähinnä yksittäiset jäsenvaltiot Yhdysvallat todennäköisesti ensimmäisenä, asettaen pelipöydälle tarpeelliseksi katsomansa panoksen, mikä voi olla mitä tahansa humanitäärisen avun ja ydinlaskeuman väliltä. Putin naureskee parrasvalojen loisteessa RT:n suorassa lähetyksessä ja putinistisduginilaiset julistavat twitterissä saaneensa täydellisen voiton imperialistisen lännen fasisteista. Kaikki on mennyt täsmälleen Putinin koplan vuosien ajan propagoiman käsikirjoituksen mukaisesti, kansansuosio on erittäin taattu ja päämiehen kannatus lähentelee diktatuurisille banaanivaltioille ominaisesti 110 % lukemaa.
 
Tietty jos Puola olisi tehnyt itsenäisen päätöksen ja hakeutunut NATOn vaikka Balttianmaat eivät olisi tätä tehneet tämä heijastelisi Puolan asemaan. Samoin maan asemaan saattaisi vaikuttaa naapuruus Saksan kanssa, ja tällöin intressit tukea Puolaa saattaisivat olla suuremmat vaikka maa ei olisikaan jäsenenä sotilasliitossa.

Niin, Puola ja Baltian maat ovat siinäkin mielessä aika erilainen tapaus sekä NATO-jäseninä että muutenkin, että Baltian maat ovat käytännössä aina sotilaallinen taakka, vähän kuin saari jota joutuu puolustamaan (vrt. Suomi / Ahvenanmaa). Toisaalta Puola on iso nyrkki joka tarvittaessa lyö Venäjää aika kovaa myös ilman ulkopuolista tukea. Summa summarum, puhtaasti sotilaallisen voiman kuluttamisen/tuottamisen osalta Puolan nettovaikutus on vahvasti positiivinen NATOlle siinä missä Baltian, jopa Vironkin on negatiivinen.
 
Kiukuttelu ja "kremlistiksi" nimittely tai jatkuva ryssänpelko eivät ole kovin uskottavaa argumentointia, eivätkä myöskään vastaa parin sivun takaiseen alkuperäiseen viestiini millään tavalla. Niin halutessa tästä siasta on mahdollista saada hyvä ja analyyttinen keskustelu eikä sitä kannata nyt heti pilata.
En muuten ole kiukutellut en myöskään syytellyt Kremlinistiksi enkä tunne Venäjän pelkoa enkä muuten nimittele Venäläisiä kuvailemallasi sanalla.
En tiedä mistä sellainen kuvitelma on mielleesi juolahtanut että USA hyökkäisi Venäjälle, todellisuutta se ei ole, joten tämä jääköön minun osaltani tähän sinä voit toki jatkaa jos näet sen tarpeelliseksi.
 
Laamanator: en myöskään ole kiukutellut, enkä myöskään pelkää Venäjää, ellei peloksi sitten lasketa sitä että pidän Venäjää agressiivisuudessaan arvaamattomana naapurina.
Toteamuksesi siitä mitä Venäjä pelkää (lännen hyökkäys/ lännen masinoima värivallanlumous) on edelleen lähes tyylipuhdasta Kremlin (sisäpoliittista) propagandaa. Toivottavasti et usko siihen itse - ei nimittäin usko Kremlkään, uskottelee ainoastaan omalle kansalleen oikeuttaakseen omaa toimintaansa ja peitelläkseen hölmöilynsä.
Länsi uskoi vielä muutama vuosi sitten Venäjän kehittyvän täysin toisenlaiseen suuntaan. Se uskoi, tai ainakin toivoi sitä, niin antaumuksella ettei suostunut näkemään edes sitä, mihin 2008 julkisin tavoittein aloitettu asevoimareformi tähtää. Kirjoitin täällä jo vuosia sitten, että tuon reformin mukainen armeija on rakenteeltaan hyökkäyksellinen - länsimaat eivät asiaa siten nähneet, vaan muokkasivat omia armeijoitaan täysin toiseen suuntaan. Sellaisia ne ovat ne lännen hyökkäyssuunnitelmat itään..
Toki harhautus on ollut huima kun harhautusmielessä ajettiin armeijat alas ja organisaatiot muokattiin täysin toisenlaisiin operaatioihin kuin hyökkäys Venäjälle..tai sitten lännessä oikeasti uskottiin ja toivottiin ihan toisenlaista kehitystä Venäjällä.
 
Baltian maat eivät varmasti hyökkää Venäjälle, koska ne eivät yksinkertaisesti kykene siihen ja tämän Venäjäkin tietää. Sen sijaan Venäjän näkökulmasta länsi- ja luoteissuunnan uhkakuva on, että Nato ja erityisesti Yhdysvallat käyttävät Baltian maiden, Itä-Euroopan Nato-maiden ja mahdollisesti myös Suomen aluetta hyökkäykseen Venäjälle. Onko tämä venäläisen propagandan julistama uhkakuva oikeasti realistinen, se on hyvä kysymys. Historian aikana Venäjälle on kuitenkin lännestä hyökätty monta kertaa ja nämä kerrat ovat siellä edelleen hyvässä muistissa. Tätä Venäjä pelkää myös nykyaikana, koska asevoimiensa kehityshankkeiden tosiasiallisen menestyksen perusteella tietää olevansa heikoilla.

Minusta NATO:n tai USA:n suora sotilaallinen hyökkäys Venäjälle on vielä päättömämpi ajatus kuin Venäjän hyökkäys Suomeen. Mikä olisi sellainen tilanne, jossa NATO noin tekisi pl. ehkä se tilanne, että Venäjä olisi itse aloittanut ensin sodan NATOa vastaan? Minusta siis tuon skenaarion realistisuuden pohtiminen ei ole "hyvä kysymys", vaan sen voi heittää roskakoriin sellaisenaan, ihan niin kuin voi heittää roskakoriin Venäjänkin hyökkäyksen USA:n kimppuun (vaikkapa Alaskaan). Niin kauan, kun Venäjällä on niin paljon ydinaseita kuin sillä on, kukaan ei tule sinne valtausmielessä hyökkäämään. Ainoa tapa saada vihamieliset sotajoukot Venäjän alueelle on aloittaa itse hyökkäyssota ja sitten kämmätä siinä niin pahasti, että on paettava omien rajojen sisään, muttei siltikään suostua tuossa vaiheessa rauhaan.

Toinen Venäjän pelkäämä uhkakuva on, että länsimaat yrittävät suoran hyökkäyksen sijaan masinoida värivallankumouksen, jonka tavoite on lietsoa sisäisiä levottomuuksia ja alistaa Venäjä "läntisten imperialistien" valtaan, josta Ukrainan vuoden takainen Maidan toimii hyvänä varoittavana esimerkkinä. Tämänkin valossa Venäjällä koetaan länsimaiden viljelemä retoriikka Venäjän "demokratiakehityksestä" ehkä syystäkin kiusallisena ja uhkaavana.

Tämä on tuota aseellista hyökkäystä pari kertaluokkaa realistisempi uhka Venäjän nykyiselle poliittiselle johdolle. Se ei kuitenkaan ole mitenkään välttämättä uhka venäjän kansalle, ihan niin kuin Maidankaan ei ollut mitenkään välttämättä huono asia ukrainalaisille. Mutta tämän suhteen taas jollain NATO-joukoilla Baltiassa tai Suomessa ei ole paskankaan väliä. Ne joukot eivät sieltä rajan yli tule, koska tietävät, että se on todennäköisin keino saada vallankumous epäonnistumaan, kun kansan huomio kiinnittyykin ulkomaiden hyökkäykseen omien poliittikkojen syrjäyttämisestä.

Entä sitten jos Putin valtaa Baltian maat lokalisoidulla parin päivän harjoitusluontoisella operaatiolla ja uhkaa samalla Natoa ydinaseilla sekä kehoittaa erikseen sen jäsenmaita pidättäytymään sekaantumasta konfliktiin millään tavalla? Kuinka monen Naton jäsenmaan vaakakupissa 5. artiklan velvoitteet Baltian maita kohtaan painavat ydinaseiden iskun kohteeksi joutumisen riskiä enemmän? Baltian maiden puolustaminen on nykytilanteessa Natolle käytännössä mahdotonta tai ainakin erittäin haastavaa. Tilanteen vakavuutta ei yhtään helpota myöskään se, että tässä skenaariossa Baltian maat olisi vallattava vastahyökkäyksellä takaisin.

Jos USA ei tuossa tilanteessa tekisi mitään, niin se käytännössä repisi siinä NATOn (joka on sen tärkein vallankäyttömuoto Eurooppaan) palasiksi. Kuinka uskottava tuo Venäjän uhkaus käyttää ydinaseita olisi? Miksi Venäjä oikeasti käyttäisi ydinaseita saadakseen pitää Baltian maat? Jotenkin näissä keskusteluissa aina ajatellaan, että kauhun tasapaino ei sitten pädekään Venäjän poliittiseen johtoon. Kyllä se nyt vaan pätee, ihan niin kuin päti aikoinaan NL:n johtoonkin, vaikka muuten yhtä kahjoja siellä olisikin puikoissa. Ydinaseilla uhkaaminen oman maan koskemattomuuden suojaamiseksi on uskottavaa, koska silloin käytännössä on kyse omien kaupunkien menettäminen tavanomaisessa sodassa tai ydinsodassa. Omien valtausten suojelu ydinaseilla taas ei ole uskottavaa, koska silloin vaakakupissa ovat omat vastaiskussa höyrystyvät kaupungit ja vallattujen alueiden menettäminen, eivätkä ne vallatut alueet ole takuulla yhtä arvokkaita kuin omat kaupungit. Ydinbluffin liikakäyttö on muutenkin vaarallista, koska sitten kun vastapuoli katsookin sen bluffin, ja yllä oleva pätee (=ei missään tapauksessa olla valmiita Pietarin ja Moskovan tuhoutumiseen, jotta jotkut Baltian maat saataisiin pidettyä) ja joudutaan sitten ottamaan käsi pois siltä ydinnapilta, niin sen valtavan arvovaltatappion, jonka tuo aiheuttaa, lisäksi vielä oma ydinpelotekin siinä kärsii, koska sen jälkeen ihan aito ydinaseella peloittelu voi aiheuttaa vastapuolessa reaktion:"Siellä sitä taas bluffataan".

Käytännössä ydinaseet ovat helvetin kalliita aseita, joilla ei tee juuri mitään muuta kuin saa itselleen suojan, ettei kukaan muukaan käytä ydinaseita. Muuhun käyttöön ne ovat suunnilleen käyttökelvottomia.
 
Minkä nimisissä sodissa Neuvostoliittoon/Venäjälle ollaan hyökätty?
Hyökkäykset ovat suurelta osin itse keksittyjä uhkakuvia.
Itä-Saksa varustautui lännen hyökkäykseen Berliinin muurilla ja lännen vastaisella rajalla oli miinakenttiä ansoja sekä automaattisia konekivääreitä, hieman oudosti konekiväärit oli suunnattu Itä-Saksaan päin ja piikkilankaesteiden ylittämisen esteet oli myös suunnattu estämään ylitys Itä_Saksan suunalta lännen suunalta ylitys sen sijaan olisi onnistunut mutta takaisin päin ei olisikaan päässyt.
 
Minkä nimisissä sodissa Neuvostoliittoon/Venäjälle ollaan hyökätty?
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wars_involving_Russia

Hps. Ei kannata tutkia asiaa välttämättä minkään luettelon kautta. Asiat ovat niinkuin venäläisistä ne tuntuvat ja näyttävät.

Muistaaksen Ruotsin kuninkaat jo ammoin telusivat Venäjän kanssa, puolalaiset, englantilaiset ja ranskalaiset, Napoleon pistäytyi siellä, Adikka oli aika valovoimainen, suomalaisetkin heimoretkeilivät siellä. Traumaattisin geenistöön uponnut lienee tasankokansojen hyökkäys erilaisten kaanien johtamina.

Jos Venäjältä kirpoaisi ydinase pois pelistä, niin mitteepä lottootte? Olisiko luonnonvaroille tunkua?

Maailmaa ei suinkaan syleile käsittämätön hyvyys.
 
Kiinalaiset ainakin saattaisivat heilahtaa Siperiaan joukolla, kiinalaisiahan on siellä jo miljoonia niin laillisina kuin laittomina siirtolaisina.

Ei kai se mikään sattuma ole, että Venäjän ilmavoimien moderneimmat koneet (SU-35S) on sijoitettu Kauko-Itään.
 
Baltian maat eivät varmasti hyökkää Venäjälle, koska ne eivät yksinkertaisesti kykene siihen ja tämän Venäjäkin tietää. Sen sijaan Venäjän näkökulmasta länsi- ja luoteissuunnan uhkakuva on, että Nato ja erityisesti Yhdysvallat käyttävät Baltian maiden, Itä-Euroopan Nato-maiden ja mahdollisesti myös Suomen aluetta hyökkäykseen Venäjälle. Onko tämä venäläisen propagandan julistama uhkakuva oikeasti realistinen, se on hyvä kysymys. Historian aikana Venäjälle on kuitenkin lännestä hyökätty monta kertaa ja nämä kerrat ovat siellä edelleen hyvässä muistissa. Tätä Venäjä pelkää myös nykyaikana, koska asevoimiensa kehityshankkeiden tosiasiallisen menestyksen perusteella tietää olevansa heikoilla.
On vaikeaa ellei mahdotonta kuvitella, että Kremlissä oikeasti luullaan NATOn tai jonkun muun suunnittelevan hyökkäystä Venäjälle ainakaan nykyisissä oloissa kun missään päin ei ole hullua diktaattoria tai sellaista syntymässä. Vai onko? Jos olot olisivat vakaat, kuten Venäjän nousukaudella olisi ollut mahdollista luoda, olisivat kansainväliset yritykset menneet Venäjän markkinoille enemmän kuin mielellään. Se olisi ollut aikamoisen hyvä rauhan tae. Raaka-aineet saa paljon halvemmalla ostamalla ne. Ja kuka kuvittelee, että joku suunnittelisi vakavissaan hyökkäystä ydinasevaltioon. Eikös se jos mikä anna jopa oikeutuksen ensi iskulle.

Kaikki tietävät että lännen hyökkäysuhkasatujen levittämisen syyt ovat vain ja ainoastaan sisäpoliittisia, onkohan siitä kahta sanaa? Kun sisäpolitiikka vaatii, on länsi lyötävä ja mieluiten itse NATO. Parhaiten se käy Suomessa, jota NATO käyttää katalasti jalansijanaan. Suomi raukka on jo antanut luvankin tukikohtien käytölle ja luvannut muonittaa aggressiiviset imperialistihyökkääjät.
 
Back
Top