Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Mitäs luulisitte ? :) Tuskin jenkit ilman svedujen lupaa koneitaan stokiksessa makuuttavat..? Mitä puuhavat suomen herrat ? Kovasti on juttua ilmassa mistä kukaan ei ota selvää mitä tarkoittavat tai suunnitelevat?
'
Taitaa olla edessämme yllätysten vuosi ....

Näin epäilen vahvasti itsekin. Toivottavasti Suomen poliitikot ovat nyt tuntosarvet herkkinä ja uskaltavat tehdä päätöksiä. EU-junaan hypätessähän oli ymmärtääkseni hyvinkin lähellä ettei Suomi jäänyt asemalle ja yhdessä sisään astuttua tajusi Ruotsi kuitenkin pysytellä eurovaunusta pois. On luojan lykky ettei meillä ole puolustusministerinä vasemman siiven edustajaa tai Sipilän kaltaista vatuloijaa. Olisi melko karua kun kaveri tajuaisi ensi kesänä maan ollessa jo venäläisten vallassa että "hei, ne NATO-miehethän tarjosivat silloin alkuvuoden illallisella pikaista liittymistä".
 
Sangen mielenkiintoista että viralliseen tutkimukseen on otettu tuollainen vapaus sijoittaa joukkoja liittoutumattoman maan alueelle "based on discussions with RAND colleagues who have had informal discussions with Swedish defense officials about scenarios similar to this one". Tapahtuneekohan Ruotsin kulisseissa paljonkin enemmän kuin mitä annetaan ymmärtää?
Samalla lähti Venäjälle voimakas hands off Baltic Sea -viesti. Ei tuota listausta tosiaan vahingossa ole tehty.
Miten lienee, ollaanko Ruotsissa oltu hiljaa tutkimuksesta vai herreguud-linjalla? En ole seurannut.
Kyllä siinä saisi Mononen painaa töitä kolmessa vuorossa, jos vastaava tutkimus sijoittaisi Rissalaan pari Eagle-laivuetta ja tapiksi A-kymppejä... Vasemmistoa kuolisi jonoon sydänslaagiin...
 
Näin epäilen vahvasti itsekin. Toivottavasti Suomen poliitikot ovat nyt tuntosarvet herkkänä. EU-junaan hypätessähän oli ymmärtääkseni hyvinkin lähellä ettei Suomi jäänyt asemalle ja yhdessä sisään astuttua tajusi Ruotsi kuitenkin pysytellä euro-vaunusta pois. On luojan lykky ettei meillä ole puolustusministerinä vasemman siiven edustajaa tai Sipilän kaltaista vatuloijaa. Olisi melko karua kun kaveri tajuaisi ensi kesänä maan ollessa jo venäläisten vallassa että "hei, ne NATO-miehethän tarjosivat silloin alkuvuoden illallisella pikaista liittymistä".


Niin no....eihän Jussi Niinistö omin nokkineen puolustusministerin virassaan suomen sotilaallista linjaa kykene muuttamaan, mutta uskoisin että on kuitenkin "tolkun mies" siinä homassa.

Voisiko olla menossa jonkin moinen varoivainen mielipiteen ja suhtautumisen muutostyö suhteessa Nato liittoutumiseen?


http://www.savonsanomat.fi/uutiset/...-harvinaisen-kutsun-nato-illalliselle/2229208

Suomi sai kumppanimaana harvinaisen kutsun Nato-illalliselle
03:36 (04:38)

Suomella ja Ruotsilla on ensi viikolla harvinainen tilaisuus edistää Nato-kumppanuuttaan. Niin sanotun edistyneen kumppanuusohjelman maat on kutsuttu ensi kertaa mukaan Naton ministeritason tapaamiseen.

Kyseessä on puolustusministerien kesken pidettävä työillallinen, jonka aiheena on alueellinen turvallisuustilanne. Tapaaminen järjestetään ensi viikon keskiviikkona Brysselissä. Suomesta paikalle on kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).

Naton syvennettyyn kumppanuusohjelmaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Australia, Jordania ja Georgia. Kolmivuotisesta ohjelmasta sovittiin Naton huippukokouksessa Walesissa 2014.

Suomen ja Ruotsin kumppanuudessa huomio on kohdistunut Itämeren alueelle. Nato-maat ovat ottaneet Suomen ja Ruotsin mukaan laatimaan kahta Itämeren turvallisuuteen liittyvää arviota.

- Itämeri-prosessi on paras osoitus edistyneiden kumppanimaiden ohjelmasta, sanoo Suomen Nato-edustuston päällikkö Piritta Asunmaa STT:lle.

Asunmaan mukaan prosessi on tarjonnut hyvän mahdollisuuden poliittiseen vuoropuheluun Nato-maiden kanssa. Itämeri-arviot eivät ole julkisia.

- Itämeren alue on muuttunut Naton kannalta strategisesti tärkeämmäksi. Natolle kyse on totta kai Baltian puolustuksesta.

Asunmaan mukaan Nato ei laske sen varaan, että Suomi ja Ruotsi olisivat mukana puolustamassa Baltian maita. Kyse on yhteisen tilannekuvan muodostamisesta ja siitä, että Suomi ja Ruotsi pystyvät niin halutessaan toimimaan yhteisissä operaatioissa Naton kanssa.

"Rajat saavutettu"

Suomi on voinut kumppanimaana osallistua Naton harjoitusten suunnitteluun.

- Pystymme vaikuttamaan siihen, että harjoitukset myös hyödyttäisivät meitä.

Nato-maat keskittyvät harjoituksissaan keskinäisen puolustuksen vahvistamiseen eli Naton turvatakuisiin. Suomi taas osallistuu harjoituksiin kehittääkseen Suomen omaa kansallista puolustuskykyä.

Asunmaa ei odota, että lähiaikoina tehtäisiin uusia merkittäviä avauksia kumppanuuden kehittämisessä.

- Kumppanuuden poliittisessa syventämisessä on aika pitkälle rajat saavutettu, suurlähettiläs arvioi.

Ukrainan sodan seurauksena Nato on kääntynyt yhä enemmän sisäänpäin ja kumppanimaiden merkitys on vähentynyt. Aiemmin, kun Naton päähuomio oli kriisinhallinnassa, kumppanimaiden rooli oli keskeisempi.

Samaan aikaan Nato-kumppanuuden merkitys Suomelle on Asunmaan mukaan kasvanut.

- Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että tiedämme, mitä Natossa tapahtuu.

Suurlähettilään mukaan Suomi toivoo Natolta enemmän poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa. Tässä mielessä ensi viikon ministeritapaaminen on merkittävä.

Suomi on ollut Naton kumppanimaa vuodesta 1994. Asunmaa ei näe Naton puolelta mitään esteitä sille, että Suomi pysyisi eteisessä vaikka ikuisesti.

- Nato ei ole rekrytoimassa uusia jäseniä. On jokaisen eurooppalaisen maan oma ratkaisu, hakeako jäsenyyttä Natossa vai ei.


ja sitten tämä....


http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Jussi Niinisto Nato kokous-37867

Puolustusministeri Niinistö Naton ministerikokoukseen

Puolustusministeri Jussi Niinistö osallistuu Naton puolustusministerikokoukseen Brysselissä torstaina.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) osallistuu puolustusministerikokouksen yhteydessä järjestettävään Afganistanin Resolute Support (RS) -operaatiota käsittelevään kokoukseen, kertoo puolustusministeriö.

Resolute Support on ISAF-operaatiota seurannut koulutukseen ja neuvonantoon keskittyvä operaatio.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä Afganistanin turvallisuustilannetta sekä arvioida Resolute Support -operaation edistymistä Afganistanin puolustus- ja turvallisuusjoukkoja tukevan toiminnan näkökulmasta.

Lisäksi kokouksen aikana keskustellaan RS-operaation tulevaisuudesta. Samassa yhteydessä järjestetään Saksan koolle kutsumana pohjoisen johtoportaan tilannetta ja tulevaisuutta käsittelevä kokous.

Suomalaisten rauhanturvaajien vahvuus Afganistanissa on nyt noin 80 henkilöä. Suomalaisia työskentelee RS:n monikansallisissa esikunnissa Kabulissa, pohjoisen johtoportaan esikunnassa Mazar-e Sharifissa sekä neuvonantotehtävissä. Lisäksi suomalaisia palvelee erilaisissa huollon ja hallinnon tehtävissä muun muassa ensihoitoryhmässä Mazar-e Sharifissa.
 
Niin no....eihän Jussi Niinistö omin nokkineen puolustusministerin virassaan suomen sotilaallista linjaa kykene muuttamaan, mutta uskoisin että on kuitenkin "tolkun mies" siinä homassa. Voisiko olla menossa jonkin moinen varoivainen mielipiteen ja suhtautumisen muutostyö suhteessa Nato liittoutumiseen?

Juurikin näin ja varmastikin jotain tämän suuntaista. Tuo Ruotsin osuus tuossa e.m. tutkimuksessa kuitenkin pistää siinä määrin silmään että uskon vahvasti heidän tekevän kulisseissa paljonkin enemmän kuin kertovat. Tuollainen ei nimittäin sattumalta päädy yhteenkään viralliseen julkaisuun ja on satavarmasti tarkoin suunniteltu ja tahallisesti suhteellisen huomaamattomaksi tehty tekstinpätkä. Mahdollisesti ehkäpä jopa vihjeenä jollekin naapurimaalle.
 
Onkin hyvä kysymys, miksi Yhdysvallat haluavat haastaa Venäjän Itämeren suunnalla ja miksi Baltian sekä Suomen alueet ovat muodostuneet niin tärkeiksi.

Eräs syy voi olla, että Yhdysvaltojen tavoite on pakottaa Venäjä siirtämään painopisteensä sille keskeisen Pietarin lähialueelle ja sitomaan tämän voimavaroja, varsinaisen painopistesuunnan ollessa lähi-idässä. Molemmilla valtioilla on lähi-idän suunnalla omat etunsa puollettavanaan.

Asevoimien viime vuosien uudistamishankkeistaan huolimatta Venäjä ei nykyisten käsitysten mukaan kykene operoimaan sotilaallisesti useammalla suunnalla yhtä aikaa, toisin kuin Yhdysvallat. Täten Venäjän voimavarojen sitominen toissijaiselle suunnalle pois todelliselta painopistesuunnalta (lähi-itä) palvelee Yhdysvaltojen etuja paremmin kuin hyvin. Nato, Baltia, Ruotsi ja Suomi toimivat tässä kuviossa mainioina pelinappuloina ja käsikassaroina.

Tällaiseen nokitteluun ja vieraan etujen edistämiseen ei kannata sitoutua yhtään enempää kuin on ehdoton pakko.
 
Onkin hyvä kysymys, miksi Yhdysvallat haluavat haastaa Venäjän Itämeren suunnalla ja miksi Baltian sekä Suomen alueet ovat muodostuneet niin tärkeiksi.

Öh, Suomea, Ruotsia ja Venäjää lukuunottamatta Itä-Meren rantavaltiot ovat NATO maita, Ruotsi on suunnilleen NATOn ulkojäsen ja Suomi on jo suunnilleen nöyristellyt itsensä takaisin osaksi Suurta ja Mahtavaa...

Mitä muitakin syitä USA tarvitsee sotilaalliselle läsnäololleen kuin velvottavat sopimukset? Venäjän haastamista en ole pahemmin nähnyt, pikemminkin aika varovaisia toimenpiteitä kasvaneeksi uhaksi katsottua asevoimillaan pullistelevaa Venäjää vastaan.
 
Onkin hyvä kysymys, miksi Yhdysvallat haluavat haastaa Venäjän Itämeren suunnalla ja miksi Baltian sekä Suomen alueet ovat muodostuneet niin tärkeiksi.

Eräs syy voi olla, että Yhdysvaltojen tavoite on pakottaa Venäjä siirtämään painopisteensä sille keskeisen Pietarin lähialueelle ja sitomaan tämän voimavaroja, varsinaisen painopistesuunnan ollessa lähi-idässä. Molemmilla valtioilla on lähi-idän suunnalla omat etunsa puollettavanaan.

Asevoimien viime vuosien uudistamishankkeistaan huolimatta Venäjä ei nykyisten käsitysten mukaan kykene operoimaan sotilaallisesti useammalla suunnalla yhtä aikaa, toisin kuin Yhdysvallat. Täten Venäjän voimavarojen sitominen toissijaiselle suunnalle pois todelliselta painopistesuunnalta (lähi-itä) palvelee Yhdysvaltojen etuja paremmin kuin hyvin. Nato, Baltia, Ruotsi ja Suomi toimivat tässä kuviossa mainioina pelinappuloina ja käsikassaroina.

Tällaiseen nokitteluun ja vieraan etujen edistämiseen ei kannata sitoutua yhtään enempää kuin on ehdoton pakko.

Yhdysvallat haastamassa...?

Eiköhän haastaja ole eräs itäinen valtio nimeltään Venäjä!
 
Ei ole mikään salaisuus että Ruotsilla on kylmän sodan peruja USA:n myöntämät turvatakuut. Ruotsin puolustus nojasi - ja nojaa - vahvaan selkänojaan eli NATO-maa Norjan alueeseen tukeutuvaan länsiliittoutuman sotilaalliseen toimintakykyyn. Kuuban kriisin aikoihin USA:n ohjussukellusveneille oli katsottuna parkkipaikat meren pohjasta Ruotsin rannikolla, 50-luvun teknologia ei mahdollistanut ohjusten laukaisua pinnan alla kelluvasta sukellusveneestä vaan sen oli otettava tukea pohjasta. Ruotsin rannkon edustalta ammutut ohjukset oli suunnattu Itämeren rannikon sotilaskohteisiin Kronstadista Kaliningradiin.

Muutenkin Ruotsi toimi virallisen puolueettomuuspolittikan verhon takana hyvin aktiivisesti Neuvostoliittoa vastaan ja lännen - lähinnä siis USA:n - puolesta. Välit ovat säilyneet erittäin hyvinä tähän päivään saakka, todisteena vaikkapa "ruotsalainen" JAS Gripen jonka teknologia on lähes täysin sinikeltaiseksi tuunattua jenkkikamaa.

(Hymyilen vinosti aina kun impivaaralaiset perustelevat JAS:in erinomaisuutta amerikkalaiskoneisiin verrattuna huoltovarmuudella ja varaosien saatavuudella; Jos jenkkikoneeseen osat tulevat suoraan USA:sta niin JAS:in osat tulevat samalta jenkkivarikolta, käyvät vaan matkalla swedumaalla vaihtamassa pakkauksensa. Sekö se on sitten sitä kriisiajan huoltovarmuutta?)
 
Samaan aikaan kun Ruotsi leikki puolueetonta ja pelehti USA:n kanssa, Suomi rimpuili kaikin mahdollisin keinoin irti Neuvostoliiton kuolemansyleilystä ja yritti itku kurkussa epätoivoisesti todistella olevansa puolueeton. Ruotsi ei ole koskaan hirttäytynyt puolueettomuuteensa, se on ollut pelkkää julkisivua. Suomi ja suomalaiset taas ottivat - ja ottavat - puolueettomuutensa niin tosissaan että siitä on tullut meille oikeasti uhka. Ruotsilla ei ole minkäänlaisia henkisiä estoja liittyä NATO:on yhdessä hujauksessa, Suomassa taas tehdään kansallista itsemurhaa uskomalla itse luotuun illuusioon liittoutumattomuuden taikaviitasta joka pitää kaiken pahan täältä poissa.

Olikos se Molotov joka sanoi Paasikivelle että te suomalaiset ette ehkä ole kiinnostuneet sodasta mutta sota on aina kiinnostunut teistä.
 
Suomi ja suomalaiset taas ottivat - ja ottavat - puolueettomuutensa niin tosissaan että siitä on tullut meille oikeasti uhka. Ruotsilla ei ole minkäänlaisia henkisiä estoja liittyä NATO:on yhdessä hujauksessa, Suomassa taas tehdään kansallista itsemurhaa uskomalla itse luotuun illuusioon liittoutumattomuuden taikaviitasta joka pitää kaiken pahan täältä poissa.

Olikos se Molotov joka sanoi Paasikivelle että te suomalaiset ette ehkä ole kiinnostuneet sodasta mutta sota on aina kiinnostunut teistä.

Täsmälleen samaa mieltä asiasta. On silkkaa itsepetosta pitää edelleen yllä tuota suorastaan naivia illuusiota semminkin kun Venäjäkään ei taatusti edessään matelevaa lakeijaa millään lailla kunnioita vaan lähinnä halveksuu. Kyse on samasta omituisesta dilemmasta jossa Suomen täytyy aina EU:ssa näyttää olevansa kiltti mallioppilas ja toteuttaa sumeilematta typerimmätkin sieltä tulevat tempaukset - asenne jota suuresti ihmettelen katsellessa muiden EU-maiden toimintaa. Epäilen suuresti poliitikkojemme rohkeutta tehdä minkäänlaisia edistyksellisiä ratkaisuja NATOon liittymisen suhteen vaikka asia olisi tullut hoitaa kuntoon jo vuosia sitten ja etenkin tänä päivänä mahdollisuus siiihen että Ruotsi hyppää NATOon ja Suomi jää yksin on aivan liian suuri. NATOn jäsenenä olisivat voimasuhteet myöskin esim. kahdenkeskisen kaupan ja liikenteen neuvottelupöydissä tasaväkisemmät. Aika näyttää.
 
Iltiksessä juttua aiheesta:

Ruotsissa kiinnostus Natoon kasvaa - naapurin päätöksellä vaikutuksia myös Suomeen
Perjantai 5.2.2016

Ruotsissa on keskusteltu viime viikkoina aktiivisesti maan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Maan puolustusintoa on herätellyt muun muassa Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström, joka sanoi Ruotsin tai sen lähinaapureiden voivan olla sodassa muutaman vuoden kuluttua.

Ruotsalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on muuttunut myönteisemmäksi viime vuosina.

Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston MSB:n tuoreessa mielipidemittauksessa Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannatti 47 prosenttia vastaajista. Kannattajien määrä ylitti vastustajien määrän ensimmäistä kertaa vuonna 2014.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee, että myös ruotsalaisten poliitikkojen puheissa on tapahtunut selvä muutos.

- Nyt myös oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Yleisesti poliitikkojen lausunnoissa ei puhuta Natosta yhtä negatiivisesti kuin ennen. Kaiken tämän perusteella voisi sanoa, että tuki on lisääntynyt Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

Ei itsestään selvää

Ruotsin ja Suomen on usein ajateltu kulkevan Nato-jäsenyydessä rinta rinnan. Ruotsin Nato-jäsenyyden on nähty ajavan myös Suomea sotilasliittoon.

Ruotsalainen kenraalimajuri Karlis Neretnieks kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että vastaus Ruotsin ja Suomen yhteisrintamasta Natoon ei ole kuitenkaan itsestään selvä. Tekstin on suomentanut suomalaismajuri James Mashiri.

Neretnieksin mukaan ruotsalaisesta näkökulmasta Natoon liittyminen on verrattain ilmeinen ratkaisu. Nato-jäsenyys vahvistaisi hänen mukaansa myös Suomen turvallisuutta, vaikka Venäjä näkisikin Suomen jäsenyyden kasvaneena uhkana itselleen.

- Todennäköisyys sille, että Suomi voisi pysytellä mahdollisen Naton ja Venäjän välisen konfliktin ulkopuolella vaikuttaa pieneltä, sillä molemmilla osapuolilla on paljon hävittävää, jos toinen saisi pääsyn Suomen alueelle, Neretnieks kirjoittaa.

Hänen mukaansa Suomen sotilasstrateginen tilanne ei ole sama kuin Ruotsin, mikä voi johtaa Suomessa toisenlaisiin johtopäätöksiin Nato-jäsenyydestä.

Samaa mieltä on vanhempi tutkija Salonius-Pasternak. Hänen mukaansa Suomessa halutaan uskotella, että Nato-päätös tehtäisiin Ruotsin kanssa yhdessä, vaikka maiden tilanne ei todellisuudessa ole symmetrinen.

- Nato-jäsenyys merkitsee eri asioita Suomen ja Ruotsin puolustuksen suhteen sekä Natolle että Venäjälle. Tässä painavat myös historialliset syyt, Salonius-Pasternak sanoo.

Myös venäläisessä ajattelussa Suomen ja Venäjän sotien historiaa on pidetty merkittävänä seikkana.

Keskustelu voi muuttua

Kriittisenä kohtana Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta on pidetty usein vuoden 2018 vaaleja. Jos Ruotsin porvariallianssi saisi vaalivoiton, olisi mahdollista, että Ruotsi hakisi sen jälkeen Nato-jäsenyyttä. Salonius-Pasternakin mukaan päätös voisi syntyä aikaisemminkin.

- Riippuu, mikä on alueellinen ja globaalinen turvallinen tilanne.

Ruotsin liittyminen Natoon vaikuttaisi vahvasti myös Suomen ratkaisuun. Se kääntäisi Nato-keskustelun päälaelleen.

- Suomen poliittinen johto joutuisi perustelemaan, miten asiat ovat erilaisia Suomessa kuin Ruotsissa. Keskustelu kääntyisi siihen, miksi Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, jos meidän lähin verrokkimaa on tehnyt tämän päätöksen, Salonius-Pasternak sanoo.

________________________________________________________________________


Sillä Suomen poliittisen johdon jälkiviisastelulla ei ole tuossa tilanteessa paskankaan verran arvoa. Jos Ruotsista tulee NATO jäsen ja Suomi jää "liittoutumattomaksi" niin Venäjä ilmoittaa nollasummapelin perusteella Suomen kuuluvan sille ja jos joku muuta väittää niin saa atomipommista päähänsä.

No, toivotaan että ennätän rahastaa elämäntyöni ja häipyä länteen ennen kuin venäläiset pitää voitonparaateja mannerheimintiellä.
 
Viimeisen kuuden kuukauden kokemusten perusteella olen taysin vakuuttunut etta Suomen hallitus ei ikina ryhdy valmiustilan nostoon eika liikekannallepanoon ajoissa, ainakaan siina mittakaavassa missa suomalaisten sotilaiden henkia voitaisiin saastaa ... tosin olen @baikal :in kehotuksesta PoRoF:n puheen jalkeen sentaan hakenut sotilaspassini takaisin rinteesta johon (lahes kirjaimellisesti!) sen heitin. En tosin ole toiveikas etta kaupunkijaakarijoukkueelleni sallitaan sotilaallisen voiman kaytto ulkoisia uhkia vastaan ja paasemme metsastamaan, mutta ehka putkessa on lisaa pienia yllatyksia.
Ehkapa Ylipaallikko (PoRoF) saattaa laittaa tata liikkeelle niinkuin pitaa :salut::solthum::uzi:!!!!
 
President of the Republic of Finland - PoRoF... deliver us, our Messiah Saul(i)... jos kasky kay, marssimme pain inhaa itaa, ja paasemme testaamaan kaytannossa miten hunter-killer panssarintorjuntapartiot toimivat... uskon etta hyvin. Meita ei metsasta israelilaisten lampopeitteiden alta loyda meinaan millaan, eika laserilla valaista itse tankkia vaan vieresta ettei triggeroida ilmaisimia, ennenkuin otetaan senkka nenasta.
Siina vaiheessa menee noin 0,5 sekuntia etta T-XX -sarjan torni laukasee automaattisesti kaikki 12-16 totteroa (lampoa ja savua), mutta jos moottorit eivat ole paalla niin vaikka torni osoittaisi oikeaan suuntaan... sorry Ivan, you're bang bang.
NLAW:n lentoaika 3-4 sek. siina ei ehdi vaantaa koneita paalle, heittaa taysilla pakille ja siirtya.. ei vittu millaan ilveella.
 
Yhdysvallat haastamassa...?

Eiköhän haastaja ole eräs itäinen valtio nimeltään Venäjä!

.feat @Oho

Riippuu kartan mittakaavasta. Jos katsotaan globaalia maailmankarttaa, niin Yhdysvallat käsikassaroineen on varsin yksiselitteisesti haastaja. Yhdysvallat haluavat ilmeisesti pitää Venäjän poissa strategisesti tärkeän lähi-idän suunnalta ja sen vuoksi haluaa pakottaa Venäjän siirtämään painopisteensä tai ainakin sitomaan resursseja Itämeren suunnalle. Nämä sidotut resurssit ovat kaikki pois lähi-idän ja myös arktisen alueen suunnalta, jotka kiinnostavat molempia valtioita.

Suomalaisessa strategiaa koskevassa keskustelussa on yleensä se ongelma, että käytetään aivan liian pientä karttaa, jonka vuoksi nähdään vain itärajan takana lymyilevä verenhimoinen panssarilautta myyttisine maailmanvalloitussuunnitelmineen ja salaliittoteorioineen. Siinä onkin totta toinen puoli, sillä oman perinteisen doktriininsa mukaisesti Venäjä puolustaa itseään hyökkäämällä. Samalla uskotaan silmät sinisenä valtioiden väliseen aitoon ystävyyteen ja pyyteettömyyteen, näitä korostavaan suurten massojen tunteisiin vetoavaan propagandaan ja paperisten kansainvälisten sopimusten yliluonnolliseen voimaan.

Tähän kuvioon kun lisätään vielä se (tieteellinen?) tosiasia, että suuri osa ihmisistä näkee tapahtumat vain irrallisina sattumuksina ilman toisiinsa vaikuttavia rajapintoja, niin ei ole ihmekään, että suuret strategisen tason kokonaisuudet ja eri valtioiden toimintaperiaatteet määräävä logiikka mekanismeineen ovat useimmille äärimmäisen vaikeita hahmotettavia.
 
Iltiksessä juttua aiheesta:

Ruotsissa kiinnostus Natoon kasvaa - naapurin päätöksellä vaikutuksia myös Suomeen
Perjantai 5.2.2016

Ruotsissa on keskusteltu viime viikkoina aktiivisesti maan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Maan puolustusintoa on herätellyt muun muassa Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström, joka sanoi Ruotsin tai sen lähinaapureiden voivan olla sodassa muutaman vuoden kuluttua.

Ruotsalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on muuttunut myönteisemmäksi viime vuosina.

Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston MSB:n tuoreessa mielipidemittauksessa Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannatti 47 prosenttia vastaajista. Kannattajien määrä ylitti vastustajien määrän ensimmäistä kertaa vuonna 2014.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee, että myös ruotsalaisten poliitikkojen puheissa on tapahtunut selvä muutos.

- Nyt myös oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Yleisesti poliitikkojen lausunnoissa ei puhuta Natosta yhtä negatiivisesti kuin ennen. Kaiken tämän perusteella voisi sanoa, että tuki on lisääntynyt Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

Ei itsestään selvää

Ruotsin ja Suomen on usein ajateltu kulkevan Nato-jäsenyydessä rinta rinnan. Ruotsin Nato-jäsenyyden on nähty ajavan myös Suomea sotilasliittoon.

Ruotsalainen kenraalimajuri Karlis Neretnieks kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että vastaus Ruotsin ja Suomen yhteisrintamasta Natoon ei ole kuitenkaan itsestään selvä. Tekstin on suomentanut suomalaismajuri James Mashiri.

Neretnieksin mukaan ruotsalaisesta näkökulmasta Natoon liittyminen on verrattain ilmeinen ratkaisu. Nato-jäsenyys vahvistaisi hänen mukaansa myös Suomen turvallisuutta, vaikka Venäjä näkisikin Suomen jäsenyyden kasvaneena uhkana itselleen.

- Todennäköisyys sille, että Suomi voisi pysytellä mahdollisen Naton ja Venäjän välisen konfliktin ulkopuolella vaikuttaa pieneltä, sillä molemmilla osapuolilla on paljon hävittävää, jos toinen saisi pääsyn Suomen alueelle, Neretnieks kirjoittaa.

Hänen mukaansa Suomen sotilasstrateginen tilanne ei ole sama kuin Ruotsin, mikä voi johtaa Suomessa toisenlaisiin johtopäätöksiin Nato-jäsenyydestä.

Samaa mieltä on vanhempi tutkija Salonius-Pasternak. Hänen mukaansa Suomessa halutaan uskotella, että Nato-päätös tehtäisiin Ruotsin kanssa yhdessä, vaikka maiden tilanne ei todellisuudessa ole symmetrinen.

- Nato-jäsenyys merkitsee eri asioita Suomen ja Ruotsin puolustuksen suhteen sekä Natolle että Venäjälle. Tässä painavat myös historialliset syyt, Salonius-Pasternak sanoo.

Myös venäläisessä ajattelussa Suomen ja Venäjän sotien historiaa on pidetty merkittävänä seikkana.

Keskustelu voi muuttua

Kriittisenä kohtana Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta on pidetty usein vuoden 2018 vaaleja. Jos Ruotsin porvariallianssi saisi vaalivoiton, olisi mahdollista, että Ruotsi hakisi sen jälkeen Nato-jäsenyyttä. Salonius-Pasternakin mukaan päätös voisi syntyä aikaisemminkin.

- Riippuu, mikä on alueellinen ja globaalinen turvallinen tilanne.

Ruotsin liittyminen Natoon vaikuttaisi vahvasti myös Suomen ratkaisuun. Se kääntäisi Nato-keskustelun päälaelleen.

- Suomen poliittinen johto joutuisi perustelemaan, miten asiat ovat erilaisia Suomessa kuin Ruotsissa. Keskustelu kääntyisi siihen, miksi Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, jos meidän lähin verrokkimaa on tehnyt tämän päätöksen, Salonius-Pasternak sanoo.

________________________________________________________________________


Sillä Suomen poliittisen johdon jälkiviisastelulla ei ole tuossa tilanteessa paskankaan verran arvoa. Jos Ruotsista tulee NATO jäsen ja Suomi jää "liittoutumattomaksi" niin Venäjä ilmoittaa nollasummapelin perusteella Suomen kuuluvan sille ja jos joku muuta väittää niin saa atomipommista päähänsä.

No, toivotaan että ennätän rahastaa elämäntyöni ja häipyä länteen ennen kuin venäläiset pitää voitonparaateja mannerheimintiellä.
Jos tuo on totta, niin minäkin häippäsen Ruotsiin, ennenkuin kutsuntakirje tipahtaa postiluukusta. Mitä sitä hyvejää ittiään tahallaan tapattaa sellaisen isänmaan vuoksi, jonka yksinkertaiset kansanedustajat ovat etukäteen valmistelleet asiat niin, että rajalla tulee vain rajusti turpaan?
 
Jos tuo on totta, niin minäkin häippäsen Ruotsiin, ennenkuin kutsuntakirje tipahtaa postiluukusta. Mitä sitä hyvejää ittiään tahallaan tapattaa sellaisen isänmaan vuoksi, jonka yksinkertaiset kansanedustajat ovat etukäteen valmistelleet asiat niin, että rajalla tulee vain rajusti turpaan?
Kyllä siinä voi helposti nyt käydä niin että aamupuuro menee väärään kurkkuun joku kaunis aamu kun uutisissa kerrotaan Ruotsin livahtaneen yks'kaks yllättäen Nato-ovesta. Siinäpä naapurin vähäinen Riepu-Petteri sitten voi miettiä että miten tässä (taas) näin pääsi käymään..
Huonompi aamuherätysvaihtoehto voisi olla mielestäni vain tilanne että aamulla ei voisi sitä puuroa keitellä sähkökatkon vuoksi ja patteriradiosta kuuluisi vain venäjää ja oltaisiin yön aikana siirrytty osaksi Viipurin läntistä vaalipiiriä..
 
What happens next in Aleppo will shape Europe’s future

, kirjoittaa The Guardian. Tämä voisi kuulua Syyria-keskusteluun, mutta koska takana strateginen peli Euroopan heikentämiseksi, ja johtopäätökset minkälainen valtio Putinin Venäjä on, niin laitetaan tänne.

Artikkelin alkuosa tässä:

If Aleppo falls, Syria’s vicious war will take a whole new turn, one with far-reaching consequences not just for the region but for Europe too. The latest government assault on the besieged northern Syrian city, which has caused tens of thousands more people to flee in recent days, is also a defining moment for relations between the west and Russia, whose airforce is playing a key role. The defeat of anti-Assad rebels who have partially controlled the city since 2012 would leave nothing on the ground in Syria but Assad’s regime and Islamic State. And all hope of a negotiated settlement involving the Syrian opposition will vanish. This has been a longstanding Russian objective – it was at the heart of Moscow’s decision to intervene militarily four months ago.

It is hardly a coincidence that the bombardment of Aleppo, a symbol of the 2011 anti-Assad revolution, started just as peace talks were being attempted in Geneva. Predictably, the talks soon faltered. Russian military escalation in support of the Syrian army was meant to sabotage any possibility that a genuine Syrian opposition might have its say on the future of the country. It was meant to thwart any plans the west and the UN had officially laid out. And it entirely contradicted Moscow’s stated commitment to a political process to end the war.

The aftershocks will be felt far and wide. If there is one thing Europeans have learned in 2015, it is that they cannot be shielded from the effects of conflict in the Middle East. And if there is one thing they learned from the Ukraine conflict in 2014, it is that Russia can hardly be considered Europe’s friend. It is a revisionist power capable of military aggression.
 
Tähän kuvioon kun lisätään vielä se (tieteellinen?) tosiasia, että suuri osa ihmisistä näkee tapahtumat vain irrallisina sattumuksina ilman toisiinsa vaikuttavia rajapintoja, niin ei ole ihmekään, että suuret strategisen tason kokonaisuudet ja eri valtioiden toimintaperiaatteet määräävä logiikka mekanismeineen ovat useimmille äärimmäisen vaikeita hahmotettavia.

Onneksi ongelmat kokonaisuuksien hahmottamisessa eivät nähtävästi koske palstan russo-fiilejä.... Nyt kun vielä esittäisit yhden edes jokseenkin merkittävän alotteen jolla Jenkit ovat heittäneet haastetta Venäjälle Itä-Meren suunnalla, siis ei mitään miedohkoa reagointia Putinin jatkuvaan sapelin kalisteluun vaan kunnon painopisteen siirtoa.

Pikemminkin Baltian maat ja Puola ovat toistuvasti pyytäneet USA:lta näkyvämpää sitoutumista alueiden puolustamiseen, mihin USA on ollut kaiken kaikkiaan jokseenkin haluton.

Venäjästä ei ole nyt ja tuskin on jatkossakaan USA:n haastajaksi ja ehkäpä siitä se kenkä puristaakin. Taantuva öljyä pumppaava entinen suurvalta, josta ei vahvimmillaankaan ollut todellisuudessa USA:n haastajaksi, ja muutosta parempaan ei oikein taida olla näköpiirissä.
 
Viimeksi muokattu:
Olen samaa mieltä kuin Garri Kasparov. Suursodan riski on kasvanut, koska yksi osapuoli uskoo, että se voi voittaa - vaikkapa uusin keinoin ja jopa joutumatta suoraan aseelliseen konfliktiin toisen osapuolen kanssa. Putin ei olisi voinut tehdä tuhojaan Syyriassa, jos hänet olisi pysäytetty Ukrainassa eikä Ukrainassa olisi tapahtunut, mitä on tapahtunut, jos häntä olisi tiukasti rangaistu jo 2008 Georgian operaatiosta.

Euroopan ja Yhdysvaltain heikkous on vaarallista. Putin ei ole yhtään sen vaarallisempi kuin Stalin vuonna 1946, jolloin Harry S. Truman päätti pistää stopin Neuvostoliiton laajenemiselle.
 
Olen samaa mieltä kuin Garri Kasparov. Suursodan riski on kasvanut, koska yksi osapuoli uskoo, että se voi voittaa - vaikkapa uusin keinoin ja jopa joutumatta suoraan aseelliseen konfliktiin toisen osapuolen kanssa. Putin ei olisi voinut tehdä tuhojaan Syyriassa, jos hänet olisi pysäytetty Ukrainassa eikä Ukrainassa olisi tapahtunut, mitä on tapahtunut, jos häntä olisi tiukasti rangaistu jo 2008 Georgian operaatiosta.

Euroopan ja Yhdysvaltain heikkous on vaarallista. Putin ei ole yhtään sen vaarallisempi kuin Stalin vuonna 1946, jolloin Harry S. Truman päätti pistää stopin Neuvostoliiton laajenemiselle.

Mutta missa on taman sukupolven George Kennan? Merkel on fyysikkona sulkenut Saksan ydinvoimalat ja avannut Itameren kaasuputket Venajalta Suomen kautta Saksaan... ja sitten Euroopan portit auki islamo-fasismille. Strategista hulluutta. Mika tuossa on motivaationa...
 
Back
Top