Yleisilmailu

Tosi kiinnostavaa juttua yllä.
Kotletin sivutuuli maksimi vain 5 solmua ja se on kyllä vähän.

Laukkasen kertoman mukaan Paavo Janhusella oli kerran tiukkaa silmukan oikaisussa DK:lla. Silmukan lakipisteen jälkeen polttoaineen syötön häiriövalo syttyi, poltto olisi pitänyt ottaa pois. Janhunen tiesi, että kuolo korjaa, DK ei oikene ilman polttoa, kun oli niin matalalla. Poltto pysyi päällä eikä moottori sammunut, kone oikeni 5-10 metrissä. Laukkanen näki tapahtuman ja tiesi heti, että koneessa on ongelmia.

Kannattaa katsoa tuo pätkä, suosittelen.
 
Tosi kiinnostavaa juttua yllä.
Kotletin sivutuuli maksimi vain 5 solmua ja se on kyllä vähän.

Laukkasen kertoman mukaan Paavo Janhusella oli kerran tiukkaa silmukan oikaisussa DK:lla. Silmukan lakipisteen jälkeen polttoaineen syötön häiriövalo syttyi, poltto olisi pitänyt ottaa pois. Janhunen tiesi, että kuolo korjaa, DK ei oikene ilman polttoa, kun oli niin matalalla. Poltto pysyi päällä eikä moottori sammunut, kone oikeni 5-10 metrissä. Laukkanen näki tapahtuman ja tiesi heti, että koneessa on ongelmia.

Kannattaa katsoa tuo pätkä, suosittelen.

Jyrkihän tuossa myös kertoili Gotletin tulevaisuudesta. Edessä on maadoitus ja museointi. Moottorilla alkaa tulla tunnit täyteen. Edessä olisi peruskorjaus ja myös kone pitäisi purkaa palasiksi perinpohjaisia tarkastuksia varten. Kustannusarvio n. 10 0000 euroa. Realistisempaa maadoittaa kone ja se että nokalle vaihdettaisiin sitten aito Mercury -moottori Pembroken motin sijaan.

Janhusen Drakenilla suorittama esityslento on varmasti ollut näkemisen arvoinen. Silmukan oikaisussa pelivaraa 5-10 metriä ja kentän hiekka on jo pöllynnyt. :eek:
 
Lusissa kylänväki aukaisee kanttiinin maanantaina, paikalle meniät, olkaa ystävällisiä ja käyttäkää kanttiinin antimia, niin talkooväki saa buustia toimintaan. Lusin varalaskupaikan ohittava kiertotie on jo käytössä ja opastettuna.
 
Vampulan kentällä pieni onnettomuus, johtui sairaskohtauksesta:

HUITTISISSA sijaitsevalla yksityisellä lentokentällä sattui lauantaina pienkoneonnettomuus, kertoo Lounais-Suomen poliisi.

Cessna-merkkinen lentokone oli laskeutunut kentälle noin puoli yhdeltä iltapäivällä. Laskuvaiheen rullauksen aikana koneen lentäjä oli saanut sairauskohtauksen.

Pilotin sairauskohtauksen jälkeen lentokone rullasi kiitotien vieressä olevaan ojaan ja kaatui nokalleen.

Cessnan kyydissä oli kaksi matkustajaa, mutta he eivät loukkaantuneet. Koneen etuosa vaurioitui.

Onnettomuudesta tuli tieto hätäkeskukseen kello 12.37. Tapausta tutkivat poliisi ja Onnettomuustutkintakeskus.

TUULIKKI-VAMPULAN lentokenttä avattiin vuonna 2001. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Huittisten keskustaajamasta. Kentän omistaa kauppaneuvos Leevi Laitinen. Lentokenttä on nimetty hänen vaimonsa mukaan.

Kentän asvaltoidun kiitotien pituus on 1 061 metriä, ja koko lentokenttäalueen koko on 27,8 hehtaaria. Kentän naapurissa on Puolustusvoimien vaara-alue.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ps. Leevi on kova yrittäjä, käytämme hän firmansa palveluja ja ollaan tyytyväisiä heidän toimintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tossa Malmin jutussa lienee tavotteet ihan jossain muualla kuin vilpiton asunto rakentaminen, veikkaampa että isot hillot tietylle pienelle porukalle on enemmän mielessä kuin mikään tekopyhä asuntojen rakentaminen. Uudemaan läänissä on rakentamatonta maata todella runsaasti, Malmi vaan nyt sattuu olemaan tietyn piirin tapetilla.
 
Helsingin sanomissa tänään Malmin tilanteesta;



KANSANJOUKKOJEN liikuttelu voi olla ongelma, mutta silti: Helsingin kaupunki haluaa, että Malmin lentokentällä alettaisiin pitää kesätapahtumia kuten festivaaleja ja konsertteja.

Ilmailuharrastajat sen sijaan ehdottavat, että je voisivat jatkaa Malmin pyörittämistä korpikenttänä sen jälkeen, kun Finavia lopettaa kenttätoiminnan tämän vuoden lopussa.

FESTARI-IDEAA puolestaan elätellään Helsingin kaupunginkansliassa. Yksi taka-ajatus on muokata ihmisten mielipiteitä Malmin rakentamisesta.

”Alueen rakentamisen ja kaupunkikehittämisen näkökulmasta tapahtumat tekisivät alueen tutummaksi myös mahdollisena asuinalueena ja voisivat luoda jopa imagoa tulevalle asuinalueelle”, sanoo projektinjohtaja Sirpa Kallio Helsingin kaupunginkansliasta.

HELSINKI ON Kallion mukaan keskustellut Malmista useiden tapahtumajärjestäjien kanssa.

”Se tuntuu kiinnostavan. Hangaari eli iso lentokonehalli kiinnostaa, koska se on suuri, yhtenäinen tila. Myös nurmikentillä voisi olla joitakin festareita.”

Kaupungilta on oltu yhteydessä muun muassa ulkomaisia artisteja Suomeen tuovaan Fullsteam-toimistoon.

”Ihan kiinnostava ja monipuolisia mahdollisuuksia tarjoava laakee aakee”, arvioi Fullsteamin toimitusjohtaja Heidi Aho. ”Isoista paikoista on puutetta etenkin, kun Stadikkakin on remontissa.”

Helsingin kantakaupungissa järjestettävistä kesän musiikkifestareista esimerkiksi Weekend Festival joutuu ennen pitkää muuttamaan, jos rakentaminen puristaa tapahtuman pois Kyläsaaresta.

Festivaalin järjestäjiin kuuluva Tomi Lindblom ei kiellä eikä myönnä, että keskusteluja Malmista olisi käyty.

”Ensisijaisesti haluamme jatkaa Kyläsaaressa, mutta meillä on myös muutama muu varteenotettava vaihtoehto Etelä-Suomessa”, Lindblom sanoo.

WEEKEND FESTIVALIN samoin kuin muidenkin kaupunkifestivaalien yhteydessä on vuodesta toiseen keskusteltu melusta. Lindblomin mukaan Malmille muutto tuskin vähentäisi meluporua.

”Malmi on aika lähellä asutusta, ja Weekend Festivalin musiikissa on vahvat bassolinjat. Se voi olla haasteellinen paikka.”

Toinen haaste Malmissa on liikenne.

”Kentälle menee vain yksi kapeahko autotie”, Lindblom muistuttaa. ”Ellei liikenne toimi, niin ihmiset vaeltelee pitkin pihoja ja syntyy helposti liikennemotteja, jotka vaikuttavat koko Pohjois-Helsinkiin.”

Aho on samoilla linjoilla ja myös Sirpa Kallio myöntää, että liikenne voi olla ongelma. Mahdollisen lentotoiminnan ja festareiden yhdistäminen taas kävisi hänen mielestään ihan hyvin päinsä.

”Tietenkin niin, että jos siellä on 50 000 ihmisen festari, niin samaan aikaan ei lennettäisi. Kyllä ne voi sovittaa yhteen kun halutaan ja sovitetaan.”

KORPIKENTTÄ-AJATUS on lähtöisin Malmin lentokenttäyhdistyksestä, joka haluaisi alkaa operoida kenttää Finavian lähdettyä. Korpikentät ovat yhdistysten ylläpitämiä lentokenttiä, joiden toiminnan ehdot määrittää liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

”Jotain liikkumisen rajoituksia siihen varmaan liittyisi, ja ympäristöviranomaisillakin on sanansa sanottavana. Lentäminen tuottaa tunnetusti ääntä”, Sirpa Kallio sanoo.

Lentokenttäyhdistys ilmoittautui halukkaaksi, kun Helsinki etsi väliaikaisia yhteistyökumppaneita ja vuokralaisia 130 hehtaarin lentokentälle.

ALUE SIIRTYY KAUPUNGIN hallintaan ensi vuoden alusta, mutta asuinrakentaminen ei pääse alkamaan ainakaan muutamaan vuoteen. Uusin viivytys on kentän suojelemisesta tehty kansalaisaloite, joka on menossa eduskunnan käsittelyyn.

Kaupunki on saanut kentän väliaikaiskäytöstä kymmenkunta ehdotusta. Kallion mukaan joukossa oli muutama ilmailua läheltä liippaava yritys, joiden toimialaa ovat esimerkiksi liitovarjoilu tai laskuvarjohypyt.

Malmilla jo nyt toimiva Finnish Hot Rod Association haluaisi laajentaa harrasteautotoimintaansa Malmilla, ja muutama yritys toivoo saavansa Malmin rakennuksista varastotilaa.

LIIKUNTAVIRASTOSTA on ehdotettu, että Malmia voisi hyödyntää veneiden talvisäilytykseen.

”Pääkaupunkiseudun rantojen rakentaminen ahdistaa satamia, koska veneiden säilytykselle ei ole tilaa entisessä mittakaavassa”, Kallio sanoo.

”Tietyt piirit ovat iskeneet silmänsä lentokenttäalueeseen, mutta en osaa sanoa mitään siitä, onnistuuko. Ensin pitää katsoa sisään tulleet hakemukset ja sitten mietitään, jääkö veneille tilaa.”
 
^Helsinsingin kaupungilla näyttää olevan intresseissä, että kenttä otetaan vaikka pikkuhiljaa hivuttamalla pois ilmailukäytöstä.

edit: Lex Malmi, 52 510 kannatusilmoitusta tällä hetkellä:)
 
Viimeksi muokattu:
Malmin lentokenttä siirtyi Helsingille virheellisin perustein: Valtioneuvosto asetti ehdon, josta kukaan ei piittaa
Malmin pelastaminen nousee kansalaisaloitteena eduskuntaan


Helsingin kaupunginvaltuusto teki 26.11.2014 päätöksen, joka sinetöi – tai jonka tähän asti on uskottu sinetöivän – Malmin lentokentän kohtalon. Kaupunki päätti ostaa lentoasema-alueella olevat valtion lentokenttäyhtiön Finavian rakennukset ja maan, jota kaupunki ei jo valmiiksi omistanut.

Samalla valtuusto päätti, että kenttäalueen hallinta siirtyy Finavialta kaupungille vuoden 2016 loppuun mennessä.

Esittely- ja päätösasiakirjoissa toistettiin useaan kertaan kaupan perustaksi valtioneuvoston kehysriihessään 25.3.2014 tekemä päätös, jonka mukaan ”asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa”.

Valtioneuvosto ei kuitenkaan tehnyt tällaista päätöstä.

Sen ratkaisuun sisältyi ehto, jonka mukaan Malmin asuinkäyttöön ottamisen edellytyksenä on Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtäminen korvaavalle kentälle.

Tämä ehto katosi kehyspäätöksestä kahdessa viikossa.

Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta 3.4.2014 se puuttuu kokonaan, ”tilansäästösyistä” kuten valtiovarainministeriöstä (VM) kerrotaan.

Tekstin lyhentäjää ei kukaan muista. Se saattoi olla joku VM:stä tai sektoriministeriöstä eli liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM).



Voimassa oleva päätös on kuitenkin kiistatta alkuperäinen eli se, jossa ehto korvaavasta kentästä oli asetettu.

Helsingin kaupunginvaltuustolle tarjottiin kuitenkin lyhennetty eli siis väärä versio.

Valtuusto hylkäsi useat kentän säilyttämiseen tähdänneet muutosesitykset ja osti Finavialta Malmin kentän rakennuksineen 9,81 miljoonalla eurolla.

Kauppaan kuului 18,465 hehtaaria maata ja 21 rakennusta. Lisäksi kaupunki osti Rajavartiolaitoksen Malmin-tilat Senaatti-kiinteistöiltä kahdella miljoonalla eurolla.

Kehyspäätös on raskaimman kaliiperin poliittinen päätös. Se sitoo tai oikeammin sen pitäisi sitoa valtion hallintoa.

Rajavartiolaitoksen toimintoja tosin ollaan siirtämässä korvaavalle kentälle, Helsinki-Vantaalle, mutta siviili-ilmailulle korvaavaa kenttää ei ole löydetty. Silti Malmia ollaan lopettamassa.



Asiassa on siis edetty selvästi valtioneuvoston kehyspäätöksen vastaisella tavalla.

Päätös todella vastasi silloisen, pääministeri Jyrki Kataisen (kok) johtaman valtioneuvoston tarkoitusta. Liikenneministerinä päätöstä valmisteltaessa oli Merja Kyllönen (vas). Hänen mukaansa korvaavan kentän vaatimus oli mukana koko valmistelun ajan.

Se ei asianosaisia tunnu hetkauttavan.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Mikael Nyberg sanoo, ettei siviili-ilmailulle löydetty korvaavaa kenttä. Paikkoja olisi ollut, mutta ei rahaa.

Investointitarve olisi ollut noin sata miljoonaa euroa, josta osan olisi maksanut valtio ja osan käyttäjät. Kummallakaan ei ollut sellaisia rahoja.

Niinpä kehyspäätöksestä ei piitattu – eikä siitä aiota piitata jatkossakaan. Uusi liikenneministeri Anne Berner (kesk) ilmoitti jo viime syksynä, että Malmi-asia on ministeriön osalta loppuun käsitelty.

Malmi tuottaa vuodessa muutaman miljoonan euron verran tappiota. Erittäin kannattava Finavia ei sitä siedä eikä myöskään ole halunnut tehdä mitään Malmin kannattavuuden parantamiseksi.

Finavia halusi yksinomaan päästä kentästä eroon, mitä pikemmin sen parempi.



Aloitteen pikaisesta kaupanteosta Helsingin kaupungin kanssa teki Finavia. Toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo aloitteen tulleen yhtiöstä.

Finavia teki myyntitarjouksen ja neuvotteli kaupan itsenäisesti ja hyväksytti tuloksen yhtiöjärjestyksensä mukaisesti hallituksessaan ja yhtiökokouksessaan.

Kaupunginvaltuuston asiakirjat kertovat kuitenkin toisenlaisesta marssijärjestyksestä.

Valtuuston pöytäkirjan mukaan Finavia esitti myyntitarjouksensa ”omistajansa pyynnön mukaisesti”. Omistaja on valtio, jonka ohjausvaltaa Finaviassa käyttää liikenne- ja viestintäministeriö.

Lentokenttäyhtiön yhtiöjärjestyksessä mainitaan yhtiön yhdeksi tavoitteeksi suomalaisen ilmailun edistäminen. Savolaisen tulkinnan mukaan yhtiön rooteliin kuuluvaa suomalaista ilmailua edustaa Malmilla vain valtion eli Rajavartiolaitoksen lentotoiminta.



Sekä LVM että Finavia saavat kuitenkin Malmi-kysymyksen takaisin pöydälleen jo hyvinkin pian.

Elokuussa käynnistetty kansalaisaloite Malmin pelastamiseksi keräsi alle kahdessa kuukaudessa tarvittavat yli 50 000 nimeä.

Se oli toiseksi ripein nimenkeräys kansalaisaloitejärjestelmän lyhyessä historiassa. Paremmaksi pani vain aloite tasa-arvoisen avioliittolain kumoamisesta.

Lex Malmina tunnettu aloite viedään eduskuntaan lähiaikoina. Sen tavoite on säilyttää Malmi lentokenttänä pysyvästi, ei vain nykyisen, 99-vuotisen vuokra-ajan päättymiseen eli vuoteen 2034 saakka.

Tähän päästäisiin niin, että valtio ostaisi vapaaehtoisin kaupoin tai pakkolunastamalla kenttäalueen Helsingin kaupungilta.

Ainakin Finaviassa ja LVM:ssä varmasti pidetään peukkuja aloitteen pikaisen kaatumisen puolesta. Toive saattaa osoittautua turhaksi.

Aloitteen puuhamiesten tiedotteessa kentän tueksi asettuu kaksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajaa, keskustan Antti Kaikkonen ja perussuomalaisten Sampo Terho ja useita yksittäisiä kansanedustajia muistakin puolueista.

Helsingin kaupunki valmistelee kansalaisaloitteesta huolimatta Malmin käyttöä muutamien lähivuosien aikana. Kenttä siirtyy kaupungille ja Finavia lennonjohtoineen vetäytyy vuodenvaihteessa.

Rakentaminen alkaa vasta ensi vuosikymmenen puolella.



Helsingin kaupunki pyysi syyskuun loppuun mennessä asiasta kiinnostuneilta esityksiä kentän väliaikaisesta käytöstä.

Projektipäällikkö Sirpa Kallion mukaan niitä tuli kymmenkunta, jotka lähes poikkeuksetta edellyttivät lentotoiminnan jatkumista. Lisäksi suurin osa kentän nykyisistä toimijoista ilmoitti halustaan jatkaa.

Avainasemassa on se, säilyykö Malmi lentokenttänä. Tätä tarkoitusta varten on perustettu uusi yhdistys nimeltä Malmin lentokenttäyhdistys, joka teki Kallion mielestä erinomaisen ehdotuksen lentotoiminnan jatkamisesta.

Yhdistyksen on kuitenkin sovittava jatkosta kaupungin lisäksi myös ympäristöviranomaisten ja liikenteen turvallisuusviraston Trafin kanssa.

Kentän ympäristölupa voitaneen helpostikin siirtää Finavialta uudelle yhdistykselle, mutta ilman lennonjohtoa toimivan eli niin sanotun korpikentän toiminnan järjesteleminen edellyttää aikamoista viilausta Trafin kanssa.

Malmi on vain kymmenen kilometrin päässä maan ykköskentästä Helsinki-Vantaasta.

Iso kysymys on myös raha eli vuokra, jota kaupunki perii tilojen käytöstä.

Kallion mukaan tavoitteena on käydä lokakuun aikana neuvottelut hakijoiden kanssa ja saada sopimukset allekirjoitettua ennen joulua. Näin toiminta voisi jatkua katkoitta Finavian vetäytymisen jälkeen.

Kaupungilla on suuri intressi Malmin väliaikaiskäyttöä kohtaan. Rakentamisen on määrä alkaa viimeistään 2020, mutta kaavoitus- ja valitusprosessit voivat lykätä aloitusta vuosilla.

Ainakin Kalliota hirvittää tilanne, jossa kenttäalue rakennuksineen hiljenisi kokonaan vuosikausiksi. Paikkojen pitäminen kunnossa voisi osoittautua siinä tilanteessa ylivoimaisen hankalaksi.




http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...kukaan-ei-piittaa/?shared=938457-e2280c11-500
 
Laukkanen tarinoi osa 2:

Lisää kiinnostavaa juttua Jyrkiltä. MG-mies.:)
K-13 ohjuksen historiastakin minulle uutta. Korean sodassa Sidewinder jäi MiG:n pyrstöön kiinni räjähtämättä. Kinuskit toimitti ohjuksen venäläisille ja siitä tekastiin kopio.

MiG-21:n säätyvä ilmanotto oli itseasiassa varsin nerokas systeemi, sitäkin Jyrki tuossa ansiokkaasti ja selkokielisesti selittää.
Tuon säätyvän ilmanoton ansiosta MG meni mach 2 +, kun Draken kiinteällä ilmanotolla noin mach 1,6.

21 F:n säätyvä suihkusuutin (sapla) meni epäkuntoon Laukkasen viidennellä MG yksinlennnolla perusmoottori startissa. Jäi täysin auki ja työntövoima ei olisi lentoonlähtöön riittänyt. Jyrki huomasi nopeudella 280 km/h juuri kun oli nostamassa nokkaa, että toinen kierroslukumittareista näytti 80% toinen 100%,
korkeapaineturbiinille oli oma mittarin neula samassa mittarissa. Normilukemat 100%/100%. Välitön keskeytys, tehot pois, jarruvarjo auki, jarrutus, kone pysähtyi 50 metriä kiitotien päästä. Jos Laukkanen ei olisi vikaa huomannut, olisi kone mennyt kannokkoon kiitotien päästä nopeudella 320 km/h.
Eikä MG-21 F:n penkillä voinut hypätä kiitotieltä rullavasta koneesta. MG-21 Bis:n penkillä olisi onnistunut, nopeutta hyppyyn tarvittiin sillä 150 km/h.

Noista penkeistä, F:n penkin mukana lähti kuomu, joka kääntyi suojaamaan pilottia ilmavirralta. Penkillä ei ollut nopeusrajoitusta.
Bis:n penkin nopeusrajoitus oli 750 km/h, kovemmassa vauhdissa ilmavirta ruhjoi pilotille vammoja.

Kuten kävi myöhemmin Hornetin koelennolla, molemmat pilotit loukkaantuivat vakavasti. Hornetissa toki on Martin-Baker istuin, mutta nopeusrajoitukset hypylle lienevät suunnilleen samat.
 
Viimeksi muokattu:

Ultra laskeutuu ja lähtee laivan kannelta.
Laiva puskee navakkaan vastatuuleen. Laivan + tuulen nopeus on suunnilleen sama kuin koneen sakkausnopeus eli 65 km/h.
Kovaan vastatuuleen hitaasti lennettäessä on myös mahdollista, että koneen maanopeus on negatiivinen eli kone ei etene suhteessa maahan vaan ''peruuttaa'' pyrstö edellä.
 
Kovaan vastatuuleen hitaasti lennettäessä on myös mahdollista, että koneen maanopeus on negatiivinen eli kone ei etene suhteessa maahan vaan ''peruuttaa'' pyrstö edellä

Tämä kuulostaa maakravun mielessä aika jännältä kokemukselta. :rolleyes: Itseasiassa saattaisi tuntua vatsassa vähän ikävältä.
 
Tämä kuulostaa maakravun mielessä aika jännältä kokemukselta. :rolleyes: Itseasiassa saattaisi tuntua vatsassa vähän ikävältä.


Ei se tunnu miltään, laskukierroslentämistä laipoilla aika suurella kohtauskulmalla navakkaan vastatuuleen. Maisema ei vaan vaihdu eikä matka etene.
Vastatuuli maksaa velkansa palatessa. Jos pusketaan vastatuuleen maanopeudella 100 km/h, (ilmanopeus 150 km/h), myötätuuleen samalla ilmanopeudella 150 km/h tullaankin 200 km/h maanopeutta.

Maanopeus on mikä on tuulista riippuen, lentokoneen ilmassa pysymisen ratkaisee riittävä ilmanopeus. Ja tästä lentämiseen ja koneen ilmassa pitämiseen riittävästä ilmanopeudesta on aina ja kaikissa tilantessa pidettävä huolta.

Koneella, jonka sakkausnopeus on 65 km/h on mahdollista ''peruuttaa'' vastatuuleen lennettäessä tuulen nopeuden ylittäessä 65 km/h. Tämä edellyttää sitä että, koneella myös lennetään lähellä sakkausnopeutta, ei lämä tiskissä. Kovaan vastatuuleen myös lentoonlähtöön ja laskeutumiseen tarvittavat kiitotie vaatimukset ovat erittäin lyhyitä. Muutamia metrejä.
 
Viimeksi muokattu:
Lisää kiinnostavaa juttua Jyrkiltä. MG-mies.:)
K-13 ohjuksen historiastakin minulle uutta. Korean sodassa Sidewinder jäi MiG:n pyrstöön kiinni räjähtämättä. Kinuskit toimitti ohjuksen venäläisille ja siitä tekastiin kopio.

Sidewinder ei ollut käytössä vielä Korean sodassa. Taiwanilaisten ampuma Sidewinder tarttui kiinalaiseen Mig-17:aan vuonna 1958 käydyn kahakan yhteydessä.
 
Tämä kuulostaa maakravun mielessä aika jännältä kokemukselta. :rolleyes: Itseasiassa saattaisi tuntua vatsassa vähän ikävältä.
Jossain saksalaisen sota-ajan muistelmassa kerrotaan, kuinka kirjoittaja tarkkaili Storchia jonkun saksalaisen kaupungin yllä myrskytuulessa. Haikara ei edennyt, vaan peruutti tosiaan pyrstö edellä vaakatasossa. Hävisi hiljalleen tulosuuntaansa takaisin... Joskus miettinyt, että mitäköhän siitäkin seurasi.
 
https://www.ilmailusaa.fi/#flash_checkbox=checked#id=multi#top=0#level={"multi":{"value":"FL300"}}#map=southern-finland

Sääennusteet ilmailuun, myös lentopinnoille.
Yleisilmailun kevytlaitteilla (ultrat) ei tyypillisesti lennetä juurikaan yli 5000 jalan, noin 10000 jalkaan (3000 m) asti niillä pääsee.
Niistä puuttuu moottorin seos säätö, joten käyntiongelmia edessä tuon korkeuden yläpuolella. Hieman raskaammista seossäätö jo löytyy, esim. Cessna 152 tai 172.

Reittikoneet suunnittelevat lentokorkeutensa mahdollisuuksien mukaan sellaiseksi, josta löytyy myötäinen suihkuvirtaus.
Polttoaineen sekä ajan säästö on huomattava, jos joltain pinnalta myötätuulta löytyy. Ja tässä virtauksessa sitä myötätuulta voikin sitten olla ihan reippaasti. Tuossa ennusteessa pinta 34 (34000 jalkaa) tuulta 50-80 solmua idästä.
 
Back
Top