Hesarissa tänään:
Malmin kentän lähialueen maapohjan tyyppi edellyttää paaluttamista.
Ps. Noh, tietäähän tuo JUNTTAN-miehille hommia.
Vielä vuosi sitten maa Johanna Heikkisen ja Suvi-tyttären kodin takana kulkeva tie aaltoili kuin meri. Savimaalle rakennettujen rivitalojen taakse pystytetyt varastorakennukset olivat lähteneet vuosien saatossa vajoamaan, koska niiden alustaa ei ollut paalutettu. Toissa kesänä varastojen alustat paalutettiin.
MAA VAJOAA kerrostaloalueella Fallkullan kiilassa Helsingin Malmilla. Kerrostaloalue rakennettiin vuosina 2003–2006 Malmin lentoaseman naapuriin sen luoteisnurkkaan, kivenheiton päähän Tapanilan asemasta. Pitkin matkaa alueella on ollut ongelmia maan vajoamisen takia.
”Iso runkovesiputki muun muassa meni poikki ja aiheutti isot vesivahingot”, hallituksen puheenjohtaja
Marko Klapuri Asunto Oy Helsingin Fallkullan Kuulas -yhtiöstä kertoo Helsingin Sanomille.
Kyseinen Hitas-talo sijaitsee Tasankotien ja Helluntairaitin risteyksessä Fallkullan kiilan asuinalueen sydämessä. Klapurin mukaan ongelmia on ollut koko alueella.
”Muutaman talon alueella meistä lentokentälle päin”, Klapuri kertoo.
PIHAT, KULKUVÄYLÄT ja jopa piharakennukset ovat painuneet, synnyttäneet monttuja ja nyrjähtäneet kenolleen. Muun muassa
Koillis-Helsingin lähitieto -verkkosivusto kertoi asiasta viime syksynä. Lähitiedon julkaisemassa kuvassa piharakennusten rivistö on vinksin vonksin, kovin kaukana vatupassin vaakanäyttämästä.
Vajoamat johtuvat alueen savisesta maaperästä. Savea on isoksi osaksi paksukin kerros. Kun savi ajan myötä kuivuu, se supistuu, ja maanpinta laskeutuu kunnes se paikoin romahtaa.
”Ongelmia on ollut pihateiden, pihojen ja muun muassa sadevesikaivojen kanssa. Koko ajan joudutaan remonttia tekemään”, Marko Klapuri kertoo.
Itse talot eivät ole vajonneet, sillä ne on paalutettu. Vajoamiset koskevat talojen ympäristöjä.
”ON JOITAKIN toimia vajoamisten takia tehty. Sähkökaapeleita muun muassa on katkennut, pihateille on tullut painaumia ja kuoppia”, talojen isännöitsijä
Juha Juntunen Realia Isännöinti Oy:stä kertoo.
Juntusen mukaan maat Falkullan kiilassa painuvat hiljalleen koko ajan. Savimaata on vaihdettu ”kevyempään” maalajiin, ja se maksaa. Saviperän tuottamat mahdolliset ongelmat ovat Juntusen mukaan todennäköisesti olleet tiedossa jo ennen kuin taloja alettiin alueelle rakentamaan.
”Se on asia, jolle ei enää voi mitään, sen kanssa täytyy vain elää.”
Alueen Hitakset rakennutti Helsingin Asuntotuotantotoimisto (ATT). Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Marko Klapurin mukaan taloyhtiö on ollut yhteydessä ATT:hen vastuukysymyksien tiimoilta. Klapuri kertoo lopputuleman olleen, että ”artisti maksaa”.
”Eli asukas”, Klapuri täsmentää.
RAKENNUTTAMISJOHTAJA
Risto Mykkäselle ATT:sta ongelma on yleisellä tasolla tuttu: ”Helsingissä on aika paljon alueita, joiden maaperä on savea”, hän sanoo.
Mykkäsen mukaan jälkipainauman taso pyritään arvioimaan etukäteen, perustustyöt tehdään sen mukaisesti, ja etukäteen määriteltyjen raja-arvojen sisällä pyritään pysymään.
Maaperän laji ja laatu eivät vaikuta maan vuokratasoon tai rakennusoikeuden hintaan, mutta rakentamisen hintaan kyllä. Niin myös Fallkullan kiilassa, joka ATT:n Hitas-kohteena on Mykkäsenkin vastuualueella.
”Mitä pitemmät paalut sitä kalliimpaa on rakentaa. Se menee rakennuttajan piikkiin, ja sitä kautta lopulta asukkaan piikkiin”, Mykkänen sanoo.
KYSEISEN Hitas-kohteen naapurustoon rakennetaan piakkoin uusia 4–8-kerroksisia taloja ja asuntoja noin 1 300 helsinkiläiselle. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys Päärataan ja Suurmetsäntiehen rajautuvan alueen asemakaavasta tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn lähiaikoina.
Eikä tässä kaikki: Klapurin mukaan koko Malmin lentokentän alue on samaa savimaata kuin Fallkullan kiila. Helsinki haluaa rakentaa lentokentälle asunnot 25 000 asukkaalle. Klapurin mukaan rakentaminen on mahdollista, mutta halpaa se ei ole.
”Täällä on raja-arvoja ylittäviä painaumia. Korjauksia tehdään koko ajan. Kaupunki on säästänyt perustustöissä”, Marko Klapuri sanoo.
”Jos asiat [savimaaperän muokkaus ja paalutus] tehdään kunnolla, se maksaa ja näkyy asuntojen hinnoissa. Malmin lentokentälle ei halpoja asuntoja tulla siksi rakentamaan koskaan.”
