Yleisilmailu

Tässä videossa näkyy miten käy jos kuomu jää auki;

Tuossa ei kuitenkaan kukaan kuollut. Suomessa on tuon syyn takia ihmishenkiä menetetty. Eurostariin tuli korjausmääräys kuomun lukitusmekanismiin tuo onnettomuuden jälkeen.

Jämijärven lentokentän läheisyydessä tapahtui keskiviikkona 30.6.2010 klo 13.05 lento-onnettomuus, jossa matkalennolle lähtenyt EV-97 Eurostar -tyyppinen ultrakevyt lentokone syöksyi maahan pian lentoonlähdön jälkeen ja tuhoutui täysin. Sekä koneen ohjaaja että matkustaja saivat surmansa.

Lennon tarkoituksena oli noutaa matkustaja Jämijärven lentopaikalta ja lentää sen jälkeen Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Pian lentoonlähdön jälkeen lentokoneen kuomu aukesi, jolloin muun muassa ohjaamossa olleita asiakirjoja sekä ohjaajan ja lentokoneen asiakirjasalkut putosivat lentokoneesta. Kuomun aukeamisen jälkeen lentokone lensi noin 120 metrin korkeudella menettäen samalla nopeuttaan. Lyhyen vaakalentovaiheen jälkeen lentokorkeus pieneni nopeasti noin 50 metriin. Ennen maahansyöksyä lentokorkeus kasvoi hiukan, samalla kun nopeus pieneni ja lentokoneen suunta muuttui voimakkaasti vasemmalle. Lentokone syöksyi maahan vajaa minuutti lentoonlähdön jälkeen lähes pystyasennossa runsas kilometri Jämijärven lentopaikasta länteen.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/...0llento-onnettomuusjamijarvella30.6.2010.html
 
Jep, meidänkin kerhon Eurostaarissa on kuomu varmistettu. Muuten, tuo Eurostar kone on oikein hyvä lentää, yksi parhaista.
 
Voisin kyllä lähteä Fuugaa kuuntelemaan oikein kabiinista, olisiko muita lähtijöitä?.

Vilkaisin juuri Jyrki Laukkasen muistelmakirjaa ja siinä todetaan, että kun Laukkanen halusi 80-luvun puolivälin tienoilla tarjota hyvälle purjelentokaverilleen Fouga-keikan, piti tähän anoa Ilmavoimien Esikunnan lupa ja vielä lisäksi matkustajan piti läpäistä Tilkan psykofysiologinen koe ! Okei, ymmärrän kyllä että lupa piti kysyä kun Fougat olivat vielä tuolloin ilmavoimien omaa kalustoa, mutta että terveydentilan tutkimuksiin ?

Jyrki tosin itse kertoi allekirjoittaneelle 2014 Jämillä, että kun tämä joitain vuosia takaperin lennätti Fougan takapenkillä potentiaalista vävypoikakandidaattia, lähti kaverilta taju neljän g:n vedon jälkeen. Kertoi ihmetelleensä että kuoliko se helvetti sinne takapenkille ? No, lento piti sitten kuulemma valitettavasti keskeyttää. Mutta ilmeisesti jokainen reagoi tietenkin yksilöllisesti.
 
Laitetaanpa yksi hauska, hyvin konkreettinen esimerkki ilmailuteollisuuden teknisestä turvallisuuskulttuurista.

Siellä käytetään pelkästään reitettyjä pultteja ja muttereita.

upload_2017-1-14_22-27-47-jpeg.13117
IMG_3199.JPG

Kyllä ilmailussa suhtaudutaan turvallisuuteen erittäin vakavasti. Jopa harrasteilmailussa.

Tekniikan puolella lähes kaikki on varmistettu. Varajärjestelmiä niissä kohteissa, missä pystytään, esim. sytytys, polttoaineen syöttö (tuplapumput), letkujen palo/lämpö suojaukset .
Koneen päivätarkistus on tarkka: vesibensat, konekoppa irti tarkistetaan moottori. Siitä nesteet ja öljyt, nestevuodot, vaijerit ja letkut. Moottoripukki.
Kierretään kone tarkistaen siivekkeiden liikkuvuus ja välykset, siipituet, laskutelineet ja niiden tuet. Tarkistetaan runko ja polttoaineen määrä. Ohjaamosta mm, polkimet murtumien varalta. Esityisellä huolellisuudella laskutelineet. Tarkistetaan potkuri. Kierretään potkurista kierroksia käsin, kunnes öljy on noussut sumpussa, tämä kuullaan ''röyhtäisystä'' , sen jälkeen tarkistetaan mittatikusta öljyt.

Koneilla on huolto-ohjelma, 50 h ja 100 h, vuosihuolto. (Yleisilmailu.) Huolto tehdään huoltolistojen mukaan, josta jokainen kohta kuitataan tehdyksi.
Ylitystä saa olla muistaakseni 10 %, sen jälkeen kone on lentokelvoton, kunnes huolto on suoritettu.

Rungon ja moottorin valmistajalta tulee huoltomääräyksiä, kun puutteita on huomattu. Nämä on kuitattava huoltomääräyksessä määrättyyn päivämäärään mennessä tehdyksi, muuten kone on lentokelvoton.
 
Viimeksi muokattu:
Kamalin tekninen ongelma, mikä yleisilmailussa voi eteen tulla, on moottoripalo.
Tähänkin on menetelmät harjoiteltu, mutta silloin on vitsit vähissä. Laskuvarjoa ei matkustajilla yleensä ole, eikä koneen pelastusvarjosta tässä tapauksessa ole apua.

Jos ohjaamossa on bensahana, se kiinni ja täydet tehot, imetetään polttoineletkut ja moottori tyhjiksi polttoaineesta. Magneetot alas ja päävirta pois.
Kone syöksyyn (jos korkeutta) sekä sivuluisuun liekkien ohjaamiseksi pois ohjaamosta. Kova ilmavirta saattaa pystyä palon sammuttamaan.
Alas pakkolaskuun parasta mahdollista vauhtia, elävältä kärventyminen ei liene kenenkään unelmana..

Pakkolaskua sorvaamaan, yhtenä vaihtoehtona tässä tapauksessa joku matala vesistö. Rannan suuntaisesti lähelle rantaa. (Kesällä.)
Palo kyllä sammuu kun kone sukeltaa.
 
Onneksi koneissa alkaa pikkuhiljaa yleistymään tuo hätälähetin, niin mahdollisen pakkolaskutilanteen kohdatessa pelastusoperaatio alkaisi vikkelämmin, jos vaikka pilotti ei muuten pystyisi ilmoittamaan sijantiaan kenellekkään.
 
Viimeksi muokattu:
Talvimaisemia.
Tuli ilmailuvuosi 2017 avatuksi. Pilven pohja 1200 jalkaa, kuva otettu 1000-1100 jalkaa. Pilvikerros näkyy kuvassakin. Alle mahtui hyvin.
Lentokeli heikkotuulinen ja tasainen, pakkasta -5 C, koneessa hyvin tarkenee, aivan avokäsin. Lämmityslaite ei ole tehokas, mutta pikkupakkaselle riittävä.

Lensin 1h 15 min, 2 laskua, bensaa meni 14 l.
 

Liitteet

  • 150117.jpg
    150117.jpg
    31.7 KB · Luettu: 6
Ilmeisesti Ikaruksessakin on äänenvaimentatajan vaippaan perustuva lämmityslaite, tuttavallisemmin niitä lienee eniten käytetty Kupla Volkkareissa.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti Ikaruksessakin on äänenvaimentatajan vaippaan perustuva lämmityslaite, tuttavallisemmin niitä lienee eniten käytetty Kupla Volkkareissa.

euro148-m.jpg

Kuva ei ole C 42:sta, vaan periaate on sama. Maskista patopaineella ilmaa letkua pitkin äänenvaimentimen ympärillä olevaan vaippaan. Lämmennyt ilma johdetaan ohjaamoon.
 
Yritin tuossa taannoin kysellä titaanista pakoputkistoa Skylarkkiin, mutta eivät tehtaalla oikein ottaneet tosissaan kysymystäni. Pipistreliin voi ruksia tilauksen yhteydessä titaani putkiston. Noh jatketaan rst-pukistolla. Tuttuni hhommasi Eurostaariin titaani putkiston ja on se kevyt.
 
Tälläisenkin kuvan löysin...

a914c5a7112eab31a4a8f625a9445c6a.jpg
 
Boeing 747 -rahtikone syöksyi asuinalueelle Kirgisiassa – ainakin 16 kuollut
Rahtikone oli laskeutumassa Manasin kansainväliselle lentokentälle lähellä pääkaupunki Biškekiä. Koneessa ei ollut miehistön lisäksi muita matkustajia.
16.1.2017 klo 05:54 päivitetty 16.1.2017 klo 06:03
13-3-9405577.jpg

Turmakone oli malliltaan Boeing 747. Malliltaan vastaava rahtikone laskeutui Sveitsin Payerneen tammikuussa 2015.Laurent Gillieron / EPA
Turkish Airlines -lentoyhtiön rahtikone on syöksynyt keskelle asutusta Kirgisian pääkaupungin Biškekin lähellä. Ainakin 15 paikallista asukasta ja yksi lentokoneen miehistön jäsen on saanut surmansa, uutistoimisto Reuters kertoo.

Surmansa saaneiden joukossa on kymmenen aikuista ja kuusi lasta, Kirgisian hätätilaministeriö kertoo uutistoimisto Tassin mukaan. Viisi loukkaantunutta on viety sairaalaan.

– Onnettomuuden jälkeen kaksi taloa kylässä syttyi tuleen. Pelastustyöt ovat käynnissä, hätätilaministeriö kertoi.

Tassin mukaan yksi miehistön jäsen on selvinnyt turmasta. Lentokoneessa ei ollut miehistön lisäksi muita matkustajia.

Onnettomuus tapahtui maanantaina puoli neljän tienoilla Suomen aikaa. Boeing 747 -mallinen rahtikone oli laskeutumassa Biškekin lähistöllä sijaitsevalle Manasin kansainväliselle lentokentälle. Se oli hätätilaministeriön mukaan lähtenyt matkaan Kiinan Hong Kongista.

Kanadalainen toimittaja ja lentokoneharrastaja välitti Twitterissä paikallisen median julkaisemia kuvia tapahtumapaikalta.


Lähteet: Reuters, Tass

http://yle.fi/uutiset/3-9405585
 
Hinauksessa ollut varjoliidin putosi jäälle Lopella - lentäjä menehtyi
15.01.2017 - 20:11
Poliisi sai sunnuntaina 15. tammikuuta noin kello 13.44 aikaan hätäkeskukselta ilmoituksen ilmaliikenneonnettomuudesta Sajatiellä Lopella. Onnettomuudessa mönkijän perässä hinauksessa ollut varjoliidin oli vielä toistaiseksi tuntemattomasta syystä pudonnut alas järven jäälle. Lentäjä menehtyi.

Varjoliitimellä lentänyt 1950-luvulla syntynyt mieshenkilö sai surmansa onnettomuudessa. Poliisi ja Onnettomuustutkintakeskus tutkivat onnettomuuden syytä. Poliisin mukaan tässä vaiheessa onnettomuudesta ei tiedoteta enempää.

Varjoliidin muistuttaa laskuvarjourheilussa nykyisin käytettäviä tunneloituja liitovarjoja (arkistokuvassa yllä). Kyseessä on ilmanpaineella jäykistettävä kaareva siipiprofiili, jonka alla lentäjä roikkuu punosten varassa.

Varjoliitimellä lennettäessä mukana on pallokupuinen pelastusvarjo, joka hätätilanteessa käsin heitetään avautumaan ilmavirtaan. Matalalla se ei kuitenkaan yleensä ehdi avautumaan.

Varjoliitimellä lennetään nostavissa ilmavirtauksissa eli termiikeissä ja rinnetuulessa. Ilmaan Suomen oloissa päästään useimmiten vintturi- tai ajoneuvohinauksella. Myös korkeilta maastonkohdilta voidaan startata.

Moottoroidussa varjoliidossa käytetään selkäreppumaista moottorin ja potkurin muodostamaa pakettia. T.T
http://www.lentoposti.fi/uutiset/hi...liidin_putosi_jaalle_lopella_lentaja_menehtyi

Ikävä onnettomuus.:( Jos kupu menee kasaan, alas tullaan liian äkkiä. Voi kai kuvun saada sakkaamaankin. Onnettomuuden syy vielä tuntematon.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/...lvarjoliito-onnettomuuskuopiossa7.1.1996.html
Hinausnarun katkeaminen voi johtaa myös murheelliseen lopputulokseen.^ Tässä tapauksessa vakava loukkaantuminen.
 
Back
Top