Äänestys: Mikä olkapääohjus sinä haluat että Suomi ostaa?

Äänestys: Mikä olkapääohjus sinä haluat attä Suomi ostaa ja miksi ?


  • Äänestäjiä yhteensä
    38
  • Äänestys suljettu .
Kun sitä rajallisilla resursseilla puuhataan niin onkohan mitään järkeä lähteä laventamaan valikoimaa ihan pikku syistä? Parempi on ra-aikana kouluttaa ja hankkia suorituskykyisiä vempeleitä, joskin haastavampia. Jos sotaa alkaa pukata niin täydentää mahdollisuuksien mukaan varustusta vehkeillä, jotka ovat helpompia ja nopeampia ottaa käyttöön laajassa mitassa tai ainakin lisänä????

Miksi ihmeessä Ito 05 ei sovi maavoimien suojaamiseen, mutta tukikohta-aseena se on mainio? ÄÄh. Äkkipoika sitä voisi luulla, että hyvä ase on hyvä ja sillä siisti. Kuuluuko tämä väite foorumillakin tuttuun NASAMS- on ihan paska-sarjaan? Jota olen sitäkin väitettä ihmetellyt.
 
Katsoin tuota äänestystulosta...todennäköisesti siis pv hankkii Mistralin.:a-laugh:
 
baikal kirjoitti:
Miksi ihmeessä Ito 05 ei sovi maavoimien suojaamiseen, mutta tukikohta-aseena se on mainio? ÄÄh. Äkkipoika sitä voisi luulla, että hyvä ase on hyvä ja sillä siisti. Kuuluuko tämä väite foorumillakin tuttuun NASAMS- on ihan paska-sarjaan? Jota olen sitäkin väitettä ihmetellyt.

Kai se ajatus tulee siitä että ItO 2005 ei ole oikein miehen raahattavissa, vaan käytännössä ajoneuvoon kiinnitetty. Tästä joillekin tulee mielikuva järjestelmän huonosta liikkuvuudesta.

Todellisuudessahan ne olkapääohjuksetkin liikkuvat ihan samanlaisilla ajoneuvoilla, niin eroa ei juuri ole. Tuliasemat voi olla vähän helpompi löytää olkapääohjuksella.

PS: NASAMS on ihan paska.
 
baikal kirjoitti:
Kun sitä rajallisilla resursseilla puuhataan niin onkohan mitään järkeä lähteä laventamaan valikoimaa ihan pikku syistä? Parempi on ra-aikana kouluttaa ja hankkia suorituskykyisiä vempeleitä, joskin haastavampia. Jos sotaa alkaa pukata niin täydentää mahdollisuuksien mukaan varustusta vehkeillä, jotka ovat helpompia ja nopeampia ottaa käyttöön laajassa mitassa tai ainakin lisänä????

Miksi ihmeessä Ito 05 ei sovi maavoimien suojaamiseen, mutta tukikohta-aseena se on mainio? ÄÄh. Äkkipoika sitä voisi luulla, että hyvä ase on hyvä ja sillä siisti. Kuuluuko tämä väite foorumillakin tuttuun NASAMS- on ihan paska-sarjaan? Jota olen sitäkin väitettä ihmetellyt.

Kyllä jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Pohjimmiltaan mielipiteet ovat kuin perseenreijät ”oma on paras ja kaikkien muiden haisee”. Jos nyt ei liuta ihan täyteen subjektiivisuuteen tässä meidän yhteiskunnassa ja yritetään jollain tavoin perustella ne mielipiteet.

Usein näissä maallikko arvioinneissa varsinkin ilmatorjunnan osalta vallitsee varsinainen harpitus. Piirrellään kantamakehiä ja laskeskellaan orkukeppi ojossa torjuntatilavuuksia ja tappotodennäköisyyksiä. Sota ei kuitenkaan ole pelkkää matematiikkaa. On olemassa se paljon puhuttu kitka ja kaikki ei aina mene niin kuin DI on laskenut.

Oikeasti lähitorjunnan osalta kaiken piti näyttää tosi valoisalta vain muutama vuosi sitten. Meillä oli jo Igla kaudella ryhdytty kehittämään nostolavojen käyttöä ohjusten laukaisualustoina. ItO 2005 manpadin piti vain entisestään parantaa tilannetta. Olihan kantama pidempi ja nyt päästäisiin tulittamaan läheneviä kylmiä maaleja huomattavasti kauempaa kuin koskaan aikaisemmin oli mahdollista. Kaiken piti toimia hyvin. Laite oli testattu ja inssi oli laskenut, että uusi nostolava olisi tarpeeksi vakaa- kunhan se vain saataisiin valmiiksi. Käytännön kokeilut sitten paljastivat karun tilanteen. Se mikä riitti iglan lukitukseen ja laukaisuun olalta ei riittänytkään säteenseuraajan maaliinsaattamiseen.

Tavallaan palattiin lähtöruutuun. Tiedustelupartiot joutuvat edelleen etsimään sopivia tuliasemia manpadeille. Ja it:han ei taistele itsenäisesti vaan lähes aina suojataan jotain tiettyä porukkaa. Kun igla kulki vielä vantteran tykkimiehen selässä on ItO 2005 manpadi kolmen miehen raahattava laite. Käytännössä siirtelyyn tarvitaan lavalla varustettu mönkijä tai rekeä hinaava moottorikelkka. Luonnollisesti tulivalmiuteen pääseminen ja reagointi maaleihin on hitaampaa. Huomattava osa joustavuudesta katosi. Kun vielä yhdistetään laukaisulaitteiden selvästi pienempi määrä on ihan selvää, ettei järjestelmä tulisi koskaan tarjoamaa suojaa vaikka sissikomppanialle. Myös keveiden moottoripyörällä tai moottorikelkalla liikkuvien ”metsästyspartioiden” taistelutapaa ei voitaisi noudattaa ainakaan entiseen tapaan.

Osittain ItO 2005 hankinta oli peiton jatkamista toisesta päästä. Aikoinaanhan crotalea ei hankittu niin paljon kuin oli laskettu tarvittavan. Käytännössä tämä vaikutti tulevaan lähi-it hankinnan vaatimuksiin- mikä korosti korosti voimakkaasti kantamaa valinnassa. Käytännön testit myös osoittivat ettei crotale sopinut niin hyvin liikkuvien sotatoimien tukemiseen kuin oli alun perin luultu. Todellisuudessahan järjestelmä sopii paremmin suojaamaan puolikiinteitä maaleja kuin hyökkäävää prikaatia.

ItO 2005 manpadissa närästää myös laukaisulaitteiden pieni määrä. Kun tämä yhdistetään tuliasemien rajalliseen määrään ollaan melko ikävässä tilanteessa. Varsinkin kun liikkuvissa sotatoimissa ohjuspartioiden tarvitsee vaihtaa asemia usein. Puhumattakaan siitä, että vastustaja tietää tilanteen. Neljän kopterin partio ensimmäinen Hind räjähtää tulipalloksi. Mitä loput kolme tekevät? On olemassa sangen suuri todennäköisyys että ne voivat hyvinkin ryhtyä vastahyökkäykseen kun niitä mahdollisia tuliasemia ei välttämättä edes ole kovin monta tyypillisessä suomalaisessa maastossa. Tuossa tilanteessa se seitsemän sekunnin latausaika on todella piiiitkä yksinäisellä manpadilla.

Tunnen kyllä oman aselajini ja tiedän, ettei siellä käynnistellä kilpailutuksia pelkällä mutu pohjalla. ItO 2005 oli ihan hyvä hankinta, se varmistaa sen ettei valmiusprikaatia jatkuvasti taota esim. 4000 metrin korkeudesta täsmäpommein. Tavallaan ase on tarkkuuskivääri jolla on tosi hyvä pudotella maaleja pitkän matkan takaa. Nyt varmaankin haetaan sille tarkka-ampujan suojamiehelle asetta jolla voidaan torjua se silmille syöksyvä suurempi porukka läheltä.
 
hessukessu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Ja todellinen elinikä saattaa olla vieläkin lyhempi, kun vastakeinot kehittyvät. En näe tämän olevan ongelma Boliden kohdalla, joskin laser varoittimet voivat yleistyä, mutta silloinkin systeemille jää kohtuullinen toimintateho(puhumattakaan siitä, että vihollista voi hätyyttää myös ilman ammuskulutusta).
Mikään ei taida estää lentokonetta ampumasta laserilla tuohon Boliden laukaisualustaan (sen suuntahan saadaan paikannettua tuosta ohjuksesta tai sen laserohjaussäteestä) ja sitä kautta sokaisemasta sitä. Toki, samalla laserilla voidaan myös sokaista ip-ohjuksen hakupää, myönnetään, mutta ip-ohjus on "ammu ja unohda", Bolide ei ole.

Kuten toiset tuossa on maininneetkin, niin sellaista sensoria ei taida ollakaan, joka tarpeeksi hyvin paikaintaisi sen laukaisimen säteen perusteella ohjuslaukaisun havaitseva systeemi saattaisi olla mahdollinen, mutta sitäkin voi jallittaa, jos se nyt 5-8 kilsan päästä tuon havaitsee. En kuitenkaan usko, että noita laser systeemejä olisi koneessa useita, joten kaksi laukaisinta vie tuonkin edun. Se, että tuollaiset sokaisimet ovat kv-lakien mukaan kiellettyjä on ryssien tapauksessa sivuseikka, joten ei siitä sen enempää. Myöskin olen sinulle huomauttanut aikaisemmin, että sillä laserilla ei liene pakko heti alusta alkaen hosua sitä konetta kohti, vaan sillä voi ohjata ohjusta sen suuntaan vaikka ensimmäiset 5 sekuntia (arvioidut ohjuksen lentoajat lienevät ampujalle koulutettavissa?) ja sitten vasta tähdätä keskelle maalia, jolloin reaktioaikaa jää vähemmän.
 
Valitsin Boliden, lähinnä vaikean härittävyyyden, kantaman ja jo olemassaolevuuden takia. Mikäli todellista olkapääohjusta, niin sitten joko Stinger tai Lig Nex1 Chiron.
 
Mosuri kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Kun sitä rajallisilla resursseilla puuhataan niin onkohan mitään järkeä lähteä laventamaan valikoimaa ihan pikku syistä? Parempi on ra-aikana kouluttaa ja hankkia suorituskykyisiä vempeleitä, joskin haastavampia. Jos sotaa alkaa pukata niin täydentää mahdollisuuksien mukaan varustusta vehkeillä, jotka ovat helpompia ja nopeampia ottaa käyttöön laajassa mitassa tai ainakin lisänä????

Miksi ihmeessä Ito 05 ei sovi maavoimien suojaamiseen, mutta tukikohta-aseena se on mainio? ÄÄh. Äkkipoika sitä voisi luulla, että hyvä ase on hyvä ja sillä siisti. Kuuluuko tämä väite foorumillakin tuttuun NASAMS- on ihan paska-sarjaan? Jota olen sitäkin väitettä ihmetellyt.

Kyllä jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Pohjimmiltaan mielipiteet ovat kuin perseenreijät ”oma on paras ja kaikkien muiden haisee”. Jos nyt ei liuta ihan täyteen subjektiivisuuteen tässä meidän yhteiskunnassa ja yritetään jollain tavoin perustella ne mielipiteet.

Usein näissä maallikko arvioinneissa varsinkin ilmatorjunnan osalta vallitsee varsinainen harpitus. Piirrellään kantamakehiä ja laskeskellaan orkukeppi ojossa torjuntatilavuuksia ja tappotodennäköisyyksiä. Sota ei kuitenkaan ole pelkkää matematiikkaa. On olemassa se paljon puhuttu kitka ja kaikki ei aina mene niin kuin DI on laskenut.

Oikeasti lähitorjunnan osalta kaiken piti näyttää tosi valoisalta vain muutama vuosi sitten. Meillä oli jo Igla kaudella ryhdytty kehittämään nostolavojen käyttöä ohjusten laukaisualustoina. ItO 2005 manpadin piti vain entisestään parantaa tilannetta. Olihan kantama pidempi ja nyt päästäisiin tulittamaan läheneviä kylmiä maaleja huomattavasti kauempaa kuin koskaan aikaisemmin oli mahdollista. Kaiken piti toimia hyvin. Laite oli testattu ja inssi oli laskenut, että uusi nostolava olisi tarpeeksi vakaa- kunhan se vain saataisiin valmiiksi. Käytännön kokeilut sitten paljastivat karun tilanteen. Se mikä riitti iglan lukitukseen ja laukaisuun olalta ei riittänytkään säteenseuraajan maaliinsaattamiseen.

Tavallaan palattiin lähtöruutuun. Tiedustelupartiot joutuvat edelleen etsimään sopivia tuliasemia manpadeille. Ja it:han ei taistele itsenäisesti vaan lähes aina suojataan jotain tiettyä porukkaa. Kun igla kulki vielä vantteran tykkimiehen selässä on ItO 2005 manpadi kolmen miehen raahattava laite. Käytännössä siirtelyyn tarvitaan lavalla varustettu mönkijä tai rekeä hinaava moottorikelkka. Luonnollisesti tulivalmiuteen pääseminen ja reagointi maaleihin on hitaampaa. Huomattava osa joustavuudesta katosi. Kun vielä yhdistetään laukaisulaitteiden selvästi pienempi määrä on ihan selvää, ettei järjestelmä tulisi koskaan tarjoamaa suojaa vaikka sissikomppanialle. Myös keveiden moottoripyörällä tai moottorikelkalla liikkuvien ”metsästyspartioiden” taistelutapaa ei voitaisi noudattaa ainakaan entiseen tapaan.

Osittain ItO 2005 hankinta oli peiton jatkamista toisesta päästä. Aikoinaanhan crotalea ei hankittu niin paljon kuin oli laskettu tarvittavan. Käytännössä tämä vaikutti tulevaan lähi-it hankinnan vaatimuksiin- mikä korosti korosti voimakkaasti kantamaa valinnassa. Käytännön testit myös osoittivat ettei crotale sopinut niin hyvin liikkuvien sotatoimien tukemiseen kuin oli alun perin luultu. Todellisuudessahan järjestelmä sopii paremmin suojaamaan puolikiinteitä maaleja kuin hyökkäävää prikaatia.

ItO 2005 manpadissa närästää myös laukaisulaitteiden pieni määrä. Kun tämä yhdistetään tuliasemien rajalliseen määrään ollaan melko ikävässä tilanteessa. Varsinkin kun liikkuvissa sotatoimissa ohjuspartioiden tarvitsee vaihtaa asemia usein. Puhumattakaan siitä, että vastustaja tietää tilanteen. Neljän kopterin partio ensimmäinen Hind räjähtää tulipalloksi. Mitä loput kolme tekevät? On olemassa sangen suuri todennäköisyys että ne voivat hyvinkin ryhtyä vastahyökkäykseen kun niitä mahdollisia tuliasemia ei välttämättä edes ole kovin monta tyypillisessä suomalaisessa maastossa. Tuossa tilanteessa se seitsemän sekunnin latausaika on todella piiiitkä yksinäisellä manpadilla.

Tunnen kyllä oman aselajini ja tiedän, ettei siellä käynnistellä kilpailutuksia pelkällä mutu pohjalla. ItO 2005 oli ihan hyvä hankinta, se varmistaa sen ettei valmiusprikaatia jatkuvasti taota esim. 4000 metrin korkeudesta täsmäpommein. Tavallaan ase on tarkkuuskivääri jolla on tosi hyvä pudotella maaleja pitkän matkan takaa. Nyt varmaankin haetaan sille tarkka-ampujan suojamiehelle asetta jolla voidaan torjua se silmille syöksyvä suurempi porukka läheltä.

Ja voihan se olla niin, että tällä kierroksella aidosti myös valitaan rehellinen olkapääohjus, onhan niilläkin puolensa. Tuo mitä kirjoitit nostolava-asemista kontra olkapääohjus, se lienee täyttä totta, olen tämän teesin kuullut muualtakin, itseasiassa veljeni, tuo mainio it-taistelija, selvitti tätä asiaa taannoin sen verran kuin tiesi. Eli nostokurjesta vielä ampuu ammu-unohda-aseen, mutta säteenseuraaja-ase vaatii horjumattoman kuntan alleen.

En osaa arvioida mikä olkapääohjus on jotenkin parempi kuin toinen. Ylipäätään taitaa olla hyvä, kun edes joku tulee hankittua viimeistään siinä vaiheessa, kun Sergei-kalut upotetaan altaaseen. Venäläiset ja amerikkalaiset ovat varmasti hyviä. Puolalaista tai intialaista en ostaisi millään ehdolla. Enkä virolaista tai kiinalaistakaan. :cool:

Eilen illalla koitin laskea mitä olkapääohjuslaite plus neljä tuubia kust. ja päädyin puoleen miljoonaan euroon. Sadalla miljoonalla irtoaisi siis 200 asetta jokainen neljällä tuubilla.....tähän en osaa laskea koulutus- yms. järjestelmien osuutta mitenkään.
 
Baikal, jos Lig Nex1 Chiron:ista puhuit, niin se on kyllä Etelä-Koreasta, ei Intiasta, ja voisi kuvitella suht hyväksi. Hakupää pohjasi muistaakseni Igla-S:ään.
 
RPG83 kirjoitti:
Baikal, jos Lig Nex1 Chiron:ista puhuit, niin se on kyllä Etelä-Koreasta, ei Intiasta, ja voisi kuvitella suht hyväksi. Hakupää pohjasi muistaakseni Igla-S:ään.

En en luullut. Korean pojat varmasti osaavat tehdä asioita siinä kuin muutkin. Minulla on vain pysyväksi luokiteltava epäluulo intialaisia, hinkuvintialaisia, puolalaisia ja baltteja kohtaan. Sille ei ole järkevää selitystä, mutta näin vaan on.

On kai ne korealaiset tehneet oman hävittäjänkin ja telakkaosastolta kai valmistuu jatkuvasti maailmanluokan siviili- ja sota-alusta niin ettei muut meinaa sekaan sopia.
 
RPG83 kirjoitti:
Baikal, jos Lig Nex1 Chiron:ista puhuit, niin se on kyllä Etelä-Koreasta, ei Intiasta, ja voisi kuvitella suht hyväksi. Hakupää pohjasi muistaakseni Igla-S:ään.

Hakupää taisi pohjata ihan vain IGLA:an, joskin korealaiset ovat saattaneet parannella sitä, luultavasti elektroniikan puolella.
 
Panzerjäger

Olet ainoa tällä hetkellä joka on äänestänyt Mistralia.

Voisitkko ehkä kirjoitaa miten sä niin päätit? :)
 
Valitsin Stingerin. Luulisin sen olevan kehittynein saatavilla olevista ohjuksista ja yhden miehen liikuteltavissa vaikka pappa-tunturilla. Joskus joku PV:n tyyppi sanoi, että olkapääohjuksiin palataan sitten kun uusi sukupolvi on myynnissä. Lieneekö muilla tarjota esim hahmontunnistusta?? Oikeasti en näistä mitään tiedä....

Toki jos saadaan esim Puolasta tai vaikka Pohjois-Koreasta lähes yhtä hyvä tuote puoleen hintaan, niin sitten sieltä. Bolide olisi myös ihan ok valinta, mutta kuitenkin aika rajoittunut juurikin tuliasemien suhteen ja kulkeehan Stinger operoijansa kanssa vaikka missä härvelissä periaatteella, aina on tilaa yhdelle joka käyttää Rexonaa.

Miten muuten Bolidessa ja vaikkapa meidän Iglassa, meneekö tähtäimet, tai jotain sellasta, tukkoon esim kovalla räntäsateella jos pitempään pitää odotella valmiina tulossa olevaa maalia?
 
Hejsan kirjoitti:
Panzerjäger

Olet ainoa tällä hetkellä joka on äänestänyt Mistralia.

Voisitkko ehkä kirjoitaa miten sä niin päätit? :)

Mistralin heikkoutena on huono häiriönsietokyky (huonompi kuin Iglalla). Plussana suurempi lukkittumis kantama kuin igla ohjuksella. Mistral 2:n pystyulottuvuus on heikompi kuin muilla ohjuksilla (3km). Lisäksi se tarvitsee jalustan.
 
kunnas kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Panzerjäger

Olet ainoa tällä hetkellä joka on äänestänyt Mistralia.

Voisitkko ehkä kirjoitaa miten sä niin päätit? :)

Mistralin heikkoutena on huono häiriönsietokyky (huonompi kuin Iglalla). Plussana suurempi lukkittumis kantama kuin igla ohjuksella. Mistral 2:n pystyulottuvuus on heikompi kuin muilla ohjuksilla (3km). Lisäksi se tarvitsee jalustan.

Eikos kyseessa ollut alunperin "olkapaaohjus"; jalustaversiot on siten vissiin bannattu :confused:
 
kunnas kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Panzerjäger

Olet ainoa tällä hetkellä joka on äänestänyt Mistralia.

Voisitkko ehkä kirjoitaa miten sä niin päätit? :)

Mistralin heikkoutena on huono häiriönsietokyky (huonompi kuin Iglalla). Plussana suurempi lukkittumis kantama kuin igla ohjuksella. Mistral 2:n pystyulottuvuus on heikompi kuin muilla ohjuksilla (3km). Lisäksi se tarvitsee jalustan.

Joskus jostakin luin, että kun Suomeen valittiin Igla vaihtoehtona oli Mistral, joka hylättiin juuri huonon häiriönsietökyvyn takia. Mistral oli tarkempi (mitä sitten tarkoittaneenkaan???) ja tehokkaampi, mutta päätettiin valita Igla joka oli lähes tunnoton silloisille häirinnöille ja omasi kuitenkin 90% Mistralin tarkuudesta (?) Miksi merivoimat valitsi Mistralin? ja vieläkö on samat puutteet? Eikö todellakaan asialle ole tehty mitään näinä vuosina?
 
Pullosorsa kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Panzerjäger

Olet ainoa tällä hetkellä joka on äänestänyt Mistralia.

Voisitkko ehkä kirjoitaa miten sä niin päätit? :)

Mistralin heikkoutena on huono häiriönsietokyky (huonompi kuin Iglalla). Plussana suurempi lukkittumis kantama kuin igla ohjuksella. Mistral 2:n pystyulottuvuus on heikompi kuin muilla ohjuksilla (3km). Lisäksi se tarvitsee jalustan.

Joskus jostakin luin, että kun Suomeen valittiin Igla vaihtoehtona oli Mistral, joka hylättiin juuri huonon häiriönsietökyvyn takia. Mistral oli tarkempi (mitä sitten tarkoittaneenkaan???) ja tehokkaampi, mutta päätettiin valita Igla joka oli lähes tunnoton silloisille häirinnöille ja omasi kuitenkin 90% Mistralin tarkuudesta (?) Miksi merivoimat valitsi Mistralin? ja vieläkö on samat puutteet? Eikö todellakaan asialle ole tehty mitään näinä vuosina?

Oisko tuolloin jo ollut Nato-yhteensopivuus nakopiirissa? ja toisaalta se etta vihollinen tulle aina idasta vaikka sitten koukaten...
 
veffeade kirjoitti:
Pullosorsa kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Panzerjäger

Olet ainoa tällä hetkellä joka on äänestänyt Mistralia.

Voisitkko ehkä kirjoitaa miten sä niin päätit? :)

Mistralin heikkoutena on huono häiriönsietokyky (huonompi kuin Iglalla). Plussana suurempi lukkittumis kantama kuin igla ohjuksella. Mistral 2:n pystyulottuvuus on heikompi kuin muilla ohjuksilla (3km). Lisäksi se tarvitsee jalustan.

Joskus jostakin luin, että kun Suomeen valittiin Igla vaihtoehtona oli Mistral, joka hylättiin juuri huonon häiriönsietökyvyn takia. Mistral oli tarkempi (mitä sitten tarkoittaneenkaan???) ja tehokkaampi, mutta päätettiin valita Igla joka oli lähes tunnoton silloisille häirinnöille ja omasi kuitenkin 90% Mistralin tarkuudesta (?) Miksi merivoimat valitsi Mistralin? ja vieläkö on samat puutteet? Eikö todellakaan asialle ole tehty mitään näinä vuosina?

Oisko tuolloin jo ollut Nato-yhteensopivuus nakopiirissa? ja toisaalta se etta vihollinen tulle aina idasta vaikka sitten koukaten...

Laivastolla lienee ykkösprioriteetti se ohjuksen lukittuminen ja tarkkuus (liikehtimiskyky?), koska kohtituleva MTO ei juuri soihtuja tiputtele.
 
SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Pullosorsa kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Panzerjäger

Olet ainoa tällä hetkellä joka on äänestänyt Mistralia.

Voisitkko ehkä kirjoitaa miten sä niin päätit? :)

Mistralin heikkoutena on huono häiriönsietokyky (huonompi kuin Iglalla). Plussana suurempi lukkittumis kantama kuin igla ohjuksella. Mistral 2:n pystyulottuvuus on heikompi kuin muilla ohjuksilla (3km). Lisäksi se tarvitsee jalustan.

Joskus jostakin luin, että kun Suomeen valittiin Igla vaihtoehtona oli Mistral, joka hylättiin juuri huonon häiriönsietökyvyn takia. Mistral oli tarkempi (mitä sitten tarkoittaneenkaan???) ja tehokkaampi, mutta päätettiin valita Igla joka oli lähes tunnoton silloisille häirinnöille ja omasi kuitenkin 90% Mistralin tarkuudesta (?) Miksi merivoimat valitsi Mistralin? ja vieläkö on samat puutteet? Eikö todellakaan asialle ole tehty mitään näinä vuosina?

Oisko tuolloin jo ollut Nato-yhteensopivuus nakopiirissa? ja toisaalta se etta vihollinen tulle aina idasta vaikka sitten koukaten...

Laivastolla lienee ykkösprioriteetti se ohjuksen lukittuminen ja tarkkuus (liikehtimiskyky?), koska kohtituleva MTO ei juuri soihtuja tiputtele.

:a-smiley:
 
veffeade kirjoitti:
SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Pullosorsa kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Mistralin heikkoutena on huono häiriönsietokyky (huonompi kuin Iglalla). Plussana suurempi lukkittumis kantama kuin igla ohjuksella. Mistral 2:n pystyulottuvuus on heikompi kuin muilla ohjuksilla (3km). Lisäksi se tarvitsee jalustan.

Joskus jostakin luin, että kun Suomeen valittiin Igla vaihtoehtona oli Mistral, joka hylättiin juuri huonon häiriönsietökyvyn takia. Mistral oli tarkempi (mitä sitten tarkoittaneenkaan???) ja tehokkaampi, mutta päätettiin valita Igla joka oli lähes tunnoton silloisille häirinnöille ja omasi kuitenkin 90% Mistralin tarkuudesta (?) Miksi merivoimat valitsi Mistralin? ja vieläkö on samat puutteet? Eikö todellakaan asialle ole tehty mitään näinä vuosina?

Oisko tuolloin jo ollut Nato-yhteensopivuus nakopiirissa? ja toisaalta se etta vihollinen tulle aina idasta vaikka sitten koukaten...

Laivastolla lienee ykkösprioriteetti se ohjuksen lukittuminen ja tarkkuus (liikehtimiskyky?), koska kohtituleva MTO ei juuri soihtuja tiputtele.

:a-smiley:

Kykeneekö Mistral tosiaan torjumaan ohjuksia? Siinähän se syy tietysti on Mistralin valinnalle.
 
Pullosorsa kirjoitti:
Kykeneekö Mistral tosiaan torjumaan ohjuksia? Siinähän se syy tietysti on Mistralin valinnalle.

No, siinä on herätesytytin, joten eiköhän se joihinkin ohjuksiin tehoa, siitä en tiedä, että kuinka nopean ohjuksen reitille se vielä kerkiää.
 
Back
Top