”Suomi tunnusti, ettei se pysty puolustamaan itseään”

Fencer

Kenraali
"Venäjällä leviää villi tulkinta presidentti Sauli Niinistön puheesta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440634110696.html
Julkaistu: 27.8. 5:58

Osa Venäjän tiedotusvälineistä on tehnyt hyvin erikoisia tulkintoja presidentti Sauli Niinistön tiistaisesta puheesta suurlähettiläspäivillä.

Pisimmälle menee Ria Fan -uutistoimiston artikkelin otsikko, joka kuuluu seuraavasti:

Suomi tunnusti, ettei se pysty puolustamaan itseään eikä Baltiaa”.

Gazeta.ru-uutissivusto puolestaan oli aloittanut artikkelinsa näin:

”Suomen presidentti Sauli Niinistö ilmoitti, että hänen maansa ei pysty takaamaan muiden Baltian maiden eikä edes itsensä turvallisuutta”.

Ilta-Sanomien selvityksen mukaan virheellisten tulkintojen alkulähde näyttää olevan laajalevikkisen Tass-uutistoimiston epätarkka käännös Niinistön puheesta.

– Suomi ei ole siinä asemassa, jonka nojalla se voisi tarjota muille sotilaallista suojaa, jota sillä ei ole edes itsellään, Tass on siteerannut venäjäksi Niinistöä.

Tassin käännöksestä on siten jäänyt kokonaan pois Niinistön käyttämä turvatakuut-ilmaisu, jolle on olemassa myös selkeä venäjänkielinen termi. Näin ollen venäläinen lukija saattaa ymmärtää Niinistön todellakin tarkoittaneen sitä, että Suomella ei hänen mukaansa olisi maamme oman puolustuksen tuomaa sotilaallista suojaa.

Todellisuudessa Niinistö viittasi kuitenkin puheessaan ulkoisiin turvatakuisiin, joilla ymmärretään yleisesti esimerkiksi jonkin sotilaallisen liittouman jäsenilleen antamaa sotilaallista suojaa.

– Suomi ei ole asemassa, jossa se voisi antaa muille sellaisia sotilaallisia turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole, Niinistö sanoi puheessaan.

Niinistön sanoma oli pääpiirteissään siis se, ettei Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana ole mikään suurvalta, joka voisi lähteä tarjoamaan turvatakuita esimerkiksi Natoon kuuluville Baltian maille, mutta sen sijaan Suomi aikoo kyllä itse pitää huolen omasta puolustuksestaan.

– Meidän itärajamme on pidempi kuin kaikilla Nato-mailla yhteensä. Jos reilu viisimiljoonainen kansa näissä olosuhteissa lähtökohtaisesti itse vastaa puolustuksestaan, on siinä jo vastuuta aika lailla, Niinistö huomautti.

Ilta-Sanomat löysi venäjänkielisestä internetistä keskiviikkona reilut kymmenen artikkelia, joissa Niinistön puheesta levisi virheellinen sitaattikäännös ja sen pohjalta tehtyjä erikoisia tulkintoja.

Juzhnyi Federalnyi -uutissivulla päädyttiin esimerkiksi johtopäätökseen, että Niinistön puhe oli kylmä suihku Baltialle.

– Toisin sanoen Suomi kieltäytyi puolustamasta Baltian maita ja neuvoo naapureitaan parantamaan Venäjä-suhteitaan, sivustolla kirjoitetaan.

Muutamissa artikkeleissa Niinistön todetaan lisäksi ilmoittaneen, että ”Baltian turvallisuus on Naton velvollisuus”. Niinistö ei kuitenkaan antanut puheessaan mitään neuvoja tai käskyjä sen paremmin Baltian maille kuin Natollekaan. Myös uutistoimisto Ria Novostin julkaisemassa kommenttiartikkelissa levisi keskiviikkona tulkinta, että Niinistö tunnusti Suomen olevan kykenemätön turvaamaan itseään.

– Niinistö ilmoitti, ettei hänen maansa kykene takaamaan edes omaa turvallisuuttaan puhumattakaan sitten muista Baltian alueen maista, artikkelissa luki.

Niinistön turvatakuut-sitaatti ei ollut virheellisessä muodossaan kaikissa Venäjän tiedotusvälineissä, vaan osa oli kääntänyt sen oikein käyttäen ilmaisua ”garantii bezopasnosti”."

Venäjä joko vahingossa tai tahallaan ymmärtää puhutut ja kirjoitetut viestit väärin. Olisiko kaikkien (omat kansalaiset ja kansainvälinen lehdistö) kannalta kenties parasta, että poliitikkojen puheet olisi kirjoitettu nykyistä selkeämmällä ja yksinkertaisemmalla tyylillä? Ns. selkosuomella:

  • käytä lyhyitä virkkeitä, ei pitkiä sivulauseita
  • etene johdonmukaisesti
  • vältä lauseenvastikkeita, ne ovat vieraskielisille usein liian tiiviitä ('tultuani kotiin join kahvia' -> 'kun olin tullut kotiin, join kahvia')
  • kirjoita kokonaisia lauseita
  • vältä passiivia, aktiivi on helpompi ymmärtää ('kellokortti leimataan aamuisin' -> 'sinä leimaat kellokortin aamuisin')
  • vältä pitkiä sanoja, joissa on paljon päätteitä, tunnuksia, liitteitä ('vähäpuheisuudellaankinko')
  • käytä lyhyitä, tuttuja, yleisiä, konkreettisia sanoja
  • selitä erikoissanat ja ammattitermit
  • sanasto ja selkeät kuvat tueksi (varmista, miten päin ohjattava lukee kuvasarjoja)
 
Luulen että tuollaisessa diplomaattisessa tapaamisessa missä presidentti Niinistö lausuntonsa antoi on parempi pitäytyä jatkossakin diplomatian edellyttämässä "kaunokielessä". Siellä missä mahdollista ja etiketin mukaista mahdollisimman selväsanainen viesti tosiaankin parasta ellei vastaanottajaa ehdoin tahdoin haluta jättää pyörittelemään mielessään "mitä v***ua minä just kuulin? :o ). Venäläisten tämän asian virheluvusta oma mielipiteeni tiivistyy yhteen sanaan: Maskirovka. Tässä Venäjä pelaa pussiinsa optioita mahdollisten tulevien konfliktien varalle jotta voi tekemisiään puolustella myöhemmin omalle kansalle.
 
Suomen paras - ja huonoin - ase propagandasodassa on Sauli Niinistö. Jopa tällaiselle Suomessa koko ikänsä asuneelle suomenkieliselle henkilölle tuottaa toisinaan vaikeuksia tulkita, että mitä helkkaria se nyt taas sanoi. Salen lauserakenteet on niittäin ihan jostakin toisesta universumista.

"Ei pidä sanoa niin, etteikö voisi yrittää sanoa niin, että joissakin tilanteissa olisi hyvä sanoa..."
 
Kovasti ollaan tultu eteenpäin niistä ajoista kun äidinkielenopettaja opasti lihottamaan eli pidentämään tekstiä, sekä käyttämään ilmaisuja mahdollisimman luovasti. Siinä on ihmisellä elämäntyö edessä kun em. opituista tavoista yrittää päästä eroon. Ensin oppii vaivalla, sitten jälkeenpäin saa hillitä itseään. Sitten joku tulee ja sanoo "Älä pidä kynttilääs vakan alla". o_O Sitten ihmetellään kun suomalaiset, "väkivaltageenikansa", vetää viinaa ja tekee runsaasti itsemurhia.

KÖHKÖHKÖH

No joo, tosiaan on varmaan parempi jättää kirjailut kirjoja varten. Julkisen viestinnän (korkeintaan nettikirjoittelu poislukien) kuuluu olla lyhyttä ja ytimekästä, varsinkin näinä aikoina. Sen tulee ottaa huomioon tekstin kääntämisen vaikeusaste sekä vieraan valtion kääntäjien kielitaito - heidän vahvuudet, heidän heikkoudet. Miten kansat voivat kommunikoida toistensa kanssa jos kieltäydytään tekemästä itsensä ymmärtäminen helpoksi? Miksi puhua ollenkaan ellei haluta tulla ymmärretyksi?

Kovasti ovat virhetulkinnat lisääntyneet Venäjällä viime vuosina muttei sitä aiemmin... Mistä lie johtuu? Ovatko poliitikkomme nykyään jotenkin vaikeaselkoisempia ulkomaalaisille ja kääntäjille? Vai ovatko venäläiset sittenkin tehneet vääriä tulkintoja kaikista tasaisesti kautta aikojen, eikä nykyaika ole mitenkään poikkeus? Pidetään mielessä ne kartat, joissa Suomi on osa Venäjää, sekä ne "lapsikaappaukset"... Kenellä täällä on väärä käsitys ja mistä?

Lopuksi voidaan pohtia Putinin omaa ilmaisutaitoa...
 
No, eipähän venäläisten tarvitse ainakaan sitten Suomea pelätä, luulisi nyt olevan hyvä sitten.

Venäläiset vääntävät nyt jatkuvasti ja tarkoituksella asioita niinkuin haluavat. Antaa vaan Niinistö sanoo mitä katsoo parhaaksi sanoa. Ihan turha on lähteä siihen peliin, jossa mietittäisiin, että "voiko Kreml tulkita väärin"....koska Kreml tulkitsee ihan miten se haluaa ihan minkä tahansa asian. Silkka voima niitä mietityttää lopultakin. Ja onkohan vähän niin, että idässä vituttaa se, ettei suomalaisten elämisestä ja alueista löydy niitä löysällä olevia repaleita.......
 
No, eipähän venäläisten tarvitse ainakaan sitten Suomea pelätä, luulisi nyt olevan hyvä sitten.

Venäläiset vääntävät nyt jatkuvasti ja tarkoituksella asioita niinkuin haluavat. Antaa vaan Niinistö sanoo mitä katsoo parhaaksi sanoa. Ihan turha on lähteä siihen peliin, jossa mietittäisiin, että "voiko Kreml tulkita väärin"....koska Kreml tulkitsee ihan miten se haluaa ihan minkä tahansa asian. Silkka voima niitä mietityttää lopultakin. Ja onkohan vähän niin, että idässä vituttaa se, ettei suomalaisten elämisestä ja alueista löydy niitä löysällä olevia repaleita.......

Voi Putinkin nukkua yönsä rauhassa :D

raatteentie380476930.jpg
 
Aina kun suomalainen poliitikko sanoo "puolustus", "Venäjä" tai "NATO" tapahtuu naapurissa käännösvirhe ja asia ymmärretään toisin kuin se on tarkoitettu. Tannoin Haglund uhkaili Venäjää ja nyt presidentti Niinistö ei pysty puolustamaan maataan.

Putinin Venäjällä ei olekaan kuralla vain kansantalous ja sotilaiden suunnistustaito, vaan myös kielenkääntäjät on vaihdettu Googl.... anteeksi Yandex Translatoriin.
 
It's a trap...

(here, here, kitty!;))
 
Tämä sopii myös jatkoksi tähän säikeeseen..?

http://alporusi2014.puheenvuoro.uus...ko-suomettuminen-suomeen-jo-2000-luvun-alussa

Palasiko suomettuminen Suomeen jo 2000-luvun alussa?

Suomen turvallisuuspoliittista asemaa käsittelevä kansainvälinen keskustelu ei helposti laannu. Esillä on ”suomettuminen”, jota on soviteltu Ukrainalle ja Georgialle. Tähän on vaikuttanut myös se, että Suomessa ei suomettumista ole riittävästi tunnistettu. Mikäli suomalaiset pitävät omaa ulkopolitiikkaansa menestystarinana, ei pitäisi pahastua, jos sitä tarjotaan sitten Ukrainalle ja Georgialle. Molemmat tosin hylkäävät tarjouksen suoralta kädeltä, eikä Helsinki ole tietenkään ajatuksien takana.

Uusin kansainvälinen suomettumiskeskustelu on tietenkin seuraus Itämeren alueen muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta asetelmasta Venäjän Ukrainassa aloittaman sotilaallisen aggression seurauksena. Suomen turvallisuuspolitiikkaa tehdään ”laajan turvallisuuden”, ei strategisten tosiseikkojen pohjalta. ”Laaja turvallisuus” tarkoittaa, että Suomi panostaa kestävään kehitykseen, ihmisoikeuksien toteuttamiseeen ja sotilaalliseen yhteistyöhön rauhan ja vakauden varmistamiseksi. Sotilaallisten uhkakuvien identifiointia ei mielellään tuoda esille julkisuudessa, mikä on ehkä merkki siitä, että jonkinlainen itsesensuuri tekee paluuta. Presidentti Sauli Niinistö on puheenvuoroissaan toivonut turvallisuuskeskustelun rauhoittamista. Vastaavaa korkealta taholta vaadittua niukanlaisenkin keskustelun rauhoittamista tuskin muualla EU:n piirissä on havaittu.

Tämä ei tarkoita, etteikö Suomi olisi huolehtinut suhteellisen hyvin kansallista sotilaallista puolustuskykyään. Ruotsi ei ole tässä ollut Suomen esimerkkinä, vaan ehkä traditio ,usko, että olemme tuomittu puolustautumaan yksin. On niinikään selvä, että ”kestävä kehitys” ja YK:n vuosituhattavoitteet ovat tietenkin ja perustellusti Suomen ulkopolitiikan prioriteetteja, mikäli strateginen turvallisuustilanne ja taloudelliset voimavarat sen sallivat. On silti vaikeampaa edistää Afrikassa paikan päällä pakolaiskriisiä, jos sotilaallinen turvallisuusympäristö on Pohjois-Euroopassa samaan aikaan epävakaa ja talous sakkaa. Syyrian sodan analysoinnissa ei edes EU:ssa kyetty identifioimaan syy-seuraussuhteita ajoissa väkivallan patoamiseksi. Tämä oli seurausta osin ainakin siitä, että ”laaja turvallisuus”-ajattelu esti Syyrian kriisin strategisen tarkastelun. Näkemys on, että kaikki kriisit tulee ratkaista diplomatialla. Näin pitäisi olla, mutta aina näin ei ole. Suomen ulkoministeriössä saattaa olla vakava strategisen osaamisen vaje 2000-luvun seurauksena.

Suomen on nyt hoidettava turvallisuusympäristön muutoksien seurausvaikutuksia hieman kuin selkä seinää vasten. Viron ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja, professori Anders Kasekamp kommentoi presidentti Niinistön suurlähettiläspäivillä esittämiä näkemyksiä, joiden mukaan Suomi ei tule Baltian maiden avuksi ”Venäjän aggression takia”. Miksi Niinistö nyt otti tämän kannan on erikoista, koska se ei ole aivan sopusoinnussa EU:n solidaarisuusperiaatteen kanssa, jota presidentti on aiemmin pitänyt arvossa. Kasekamp aivan oikein huomauttaa, että Suomi joutuisi silti nostamaan aggression seurauksena valmiuttaan ”dramaattisesti”. Kasekampin loppuhuomautus on realistinen. Venäjän aggression seuraukset olisivat hyvin kielteiset myös maan taloudelle, sekä strategiselle asemalle. Viron Suojelupoliisin agentin kaappaus Viron maaperältä kaksi päivää presidentti Barack Obaman vierailun jälkeen oli vihamielinen teko, mikä voidaan tulkita myös hybridisodan uuden vaiheen valmistelutoimeksi. Suomi jäisi Venäjän aggression seurauksena ”loukkuun”, mikä johtaisi Kasekampin mukaan suomettumisen paluuseen.

Suomessa on merkittäviä poliittisia toimijoita, joiden mielestä mitään suomettumista ei koskaan ole edes tapahtunut. Suomi selvisi kylmästä sodasta, mikä on riittävä selitys. Ne jotka tekivät yhteistyötä kulisseissa Moskovan kanssa, tekivät näin isänmaaallisista motiiveista. SKP:n Moskovasta tapahtunut rahoittaminen, ja rahanpesu, sallittiin, koska sen esto olisi heikentänyt Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että merkittävän rahoituksen salliminen hyödytti vasemmistoa poliittisesti ja heikensi oikeusvaltiota. Eikö tämä ole suomettumista? Ensimmäisen atomivoimalan tilaaminen Neuvostoliitosta tapahtui ilman kilpailua. Eikö kyse ollut suomettumisesta? Neuvostoliiton julkinen arvostelu esti etenemisen politiikassa ja valtionhallinnossa. Oliko kyse suomettumisesta?

Suomen valtioeliitti luki heikosti Euroopan turvallisuuspoliittisen muutoksen 1980-luvun lopussa. Tänään voidaan todeta, että se oli seurausta suomettumisesta, ”menestystarinasta”. Kun Neuvostoliiton ihmisoikeuskriisiä ei voitu julkisesti arvostella, alkoi muodostua käsitys ettei kriisiä ollut tai sitä lännessä liioiteltiin. Suomessa osattiin arvioida kriisiä realistisemmin. Suomessa tuettiin tämän realismin seurauksena loppuun saakka Euroopan status quota, toisin sanoen myös sosialistista järjestelmää, koska muutos koettiin uhkana turvallisuuspoliittisesti ja vasemmiston, ja ensin laajemmin kansanrintaman ja myöhemmin sinipunankin, kannalta myös sisäpoliittisesti. Näin arvio neuvostosysteemin kestävyydestä oli kohtalokkaalla tavalla virheellinen. 1990-luvulla lama oli osin seurausta tästä virhepäätelmästä, mutta lamasta irtipääsy oli seurausta Euroopan integraation nopeutumisesta ja globalisaatiosta: irtaantumisesta Venäjän holhouksesta. Suomi sentään kykeni sopeutuman muutokseen, vaikka kansanäänestyksessä EU-jäsenyydestä 1994 saattoi lukea, että yli 40% suomalaisista olisi halunnut valita paluun suomettumiseen.

Olin toivonut 2000-luvun alussa, että Suomi olisi jatkanut avautumista ja vahvistanut yhteyttä läntiseen puolustusyhteisöön, Natoon. Se olisi tuonut Suomeen enemmän investointeja lännestä ja vakauttanut pysyvästi turvallisuuspoliittista asemaa. Samalla ehkä Venäjä olisi hakeutunut aktiivisemmin länsi-integraatioon. Suomessa tapahtui kuitenkin merkillinen henkinen täyskäännös, paluu menneisyysnostalgiaan, jonka seurauksena muutosta vastustettiin ei vain Nokiassa, vaan myös valtioinstituutioissa. Suhteita Venäjään ryhdyttiin korostamaan kylmän sodan kauden sanavalinnoilla. Näin suomettuminen saattoi palata Suomeen jo 2000-luvun alussa. Nord Stream -kaasuputki oli sitten 2008 Georgian sodan yhteydessä Suomen tarjoama rauhan silta Venäjän ja EU:n välille. On todennäköistä, että kansainvälisesti huomattu suomettumisen avoin paluu tarkoittaisi vuonna 2016 Suomen talousvaikeuksien pahenemista, sisäpoliittista epävakautta ja Venäjä-riippuvuuden kasvua EU-yhteyden kustannuksella
 
Niinistön puhe on nyt muutaman päivän ollut rosessoitumassa.

Lainaan tuon venäläisten rääpimän kohdan tähän:

Suomi ei ole asemassa, jossa se voisi antaa muille sellaisia sotilaallisia turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole.

Ajatus jatkuu seuraavasti: ...mutta olisi hyvä olla ne takuut, jotta jne. Tästä päästään myös siihen, että tuo oli vähän kuin neito pudottaisi pitsiliinansa jotta ylkä lähestyisi. Lisäksi Baltian maat (+Puola) voisivat Naton sisällä potkia noita lähestymisyrityksiä liikkeelle.
 
Millä helvetillä me annetaan balteille turvatakeita, kun ei maassa ole populaa tarpeeksi muille jaettavaksi? Kyllä naapuri sen tietää ja propaganda laulaa. En ymmärrä missä vaiheessa meistä tuli heille vihulaisia, kuten en ymmärrä miksi ukrainan kanssa pitää pelleillä, suhteiden ehostamisen sijaan. Jos puuttini olisi jatkanut "ei sotimista, muuten kuin pakosta" linjalla, olisi naapuri saanut aikaiseksi isompia rakenteellisia muutoksia koko maassa, mutta ei, pitää matkia ameriikan presidenttiä ja saada aikaan sota tai kaksi vallan aikana.
 
No, eipähän venäläisten tarvitse ainakaan sitten Suomea pelätä, luulisi nyt olevan hyvä sitten.

Venäläiset vääntävät nyt jatkuvasti ja tarkoituksella asioita niinkuin haluavat. Antaa vaan Niinistö sanoo mitä katsoo parhaaksi sanoa. Ihan turha on lähteä siihen peliin, jossa mietittäisiin, että "voiko Kreml tulkita väärin"....koska Kreml tulkitsee ihan miten se haluaa ihan minkä tahansa asian. Silkka voima niitä mietityttää lopultakin. Ja onkohan vähän niin, että idässä vituttaa se, ettei suomalaisten elämisestä ja alueista löydy niitä löysällä olevia repaleita.......

Hetki sitten Suomi mobilisoi USA:n käskystä miljoona miestä valmiiksi hyökkäämään Venäjälle.

Tuetaan karjalaista separatismia...jne.

Nyt sitten se, että Niinistö sanoo ettemme me voi myöntää mitään omaa takaustamme Baltialle, eikä meillä itselläkään ole vastaavasti mitään ulkopuolisten takuita, virhetulkitaan tahallaan tällä tavalla, katsotaan miten Suomessa reagoidaan.

Karkeasti ilmaistuna: Ryssien paskapuheisiin ei tarvitse paljoa mitenkään korvaansa lotkauttaa, tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun tällaista sammakkoa tahallaan pääsee "lipsahtamaan". Nimenomaan tulkintani tästä on, että siellä ollaan harmissaan kun entinen YYA-sidekicki lännestä ei enää ole ohjailtavissa, ja sitten vähän vittuillakseen päästetään tällaisia pieniä piikkejä.

Mutta oman tulkintani mukaan näihin ollaan jo turtuneita ja väsyneitä eikä jakseta paljoa hetkahtaa, mikä sitten taas sattumalta onkin aivan oikea reaktiotapa.
 
Back
Top