Fasismi oli vielä 1930-luvulla merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa ja muodosti välillä vakavankin uhan demokratialle. Tappamista ja harmonikan soittoa tutkiva yliopistolehtori Marko Tikka kertoo, millaisissa olosuhteissa fasismi kukoisti Suomessa.
....
HILJAISET HYVÄKSYJÄT AVAINASEMASSA
Tikan mukaan 1930-luvun tärkeimpiä fasistisia toimijoita olivat ne, jotka hiljaisesti hyväksyivät ja kannattivat näitä arvoja. Esimerkiksi IKL:llä eli Isänmaallisella kansanliikkeellä oli sata tuhatta äänestäjää.
”IKL:n asema yhteiskunnassa oli vahva, koska aatteen kannattajista suurin osa oli toimijoina myös vapaaehtoisessa maanpuolustusjärjestössä, suojeluskunnissa. Tämä seikka huolestutti jopa sk-järjestöä itseäänkin. Usein aikaisemmin IKL on nähty vain harmittomien hörhöjen liikkeenä, mutta silloin unohdetaan se, miten vahva osa se oli 1930-luvun suomalaista yhteiskuntaa”, Tikka kertoo.
Talvella 1930 syntyi demokratialle uhkaava tilanne, kun laaja poliittinen rintama keskustasta oikealle hyväksyi esimerkiksi Lapuan liikkeen arvot ja toimintatavat. Kun liike alkoi siepata vasemmistolaisia ja kyyditä heitä itärajalle, sitä sympatisoinut porvarillinen rintama kuitenkin hajosi. IKL:n nuorisojärjestö Sinimustat oli vähintäänkin yhtä väkivaltainen kuin Lapuan liike ja sekaantui jopa Viron vallankaappausyritykseen. Sen tavoite oli luoda taisteluun valmiita ihmisiä fasistiselle aatteelle.
”Ellei liike olisi kompastunut omaan toimintaansa ja Viron vallankaappausyritykseen, siitä olisi saattanut muodostua huomattavan arvaamaton voima suomalaisessa yhteiskunnassa”, Tikka sanoo.
