Laitappa linkkejä näihin 30-lukulaisiin autuaasti unohtajiin?
Tämän tiedän..http://itsenaisyys100.fi/persons/vaino-voionmaa/
Kommunisteista en ole kiinnostunut...
1930-luku, isänmaa, uskonto ja joukkohurmos(IKL,AKS jne)
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Laitappa linkkejä näihin 30-lukulaisiin autuaasti unohtajiin?
Tämän tiedän..http://itsenaisyys100.fi/persons/vaino-voionmaa/
Kommunisteista en ole kiinnostunut...
John Hilly
Ylipäällikkö
Joo sen jälkeen, kun ensin olivat hakanneet päitään Karjalan mäntyyn...
Zeitgeist tai ajan henki usein tuntuu unohtuvan näissä pohdinnoissa.
Kyllä varmasti joku suojeluskunta oli isänmaallinen liike. Se vaan unohtuu, että se mitä isänmaallisuudella tarkoitetaan vuonna 2018 poikkeaa melko paljon siitä mitä sillä tarkoitettiin vuonna 1931. AKS:läisten puheet kuulostavat nykyihmisen korvaan täysin epärealistiselta haihattelulta, mutta samalla unohtuu, että aikalaiset olivat todistamassa sen aikaisen maailmanjärjestyksen murtumista. Muuttuihan maailma merkittävästi ihan juuri äskettäin. Kruunupäät eivät ole vallassa juuri missään ja Itävalta-Unkari ja tsaarien Venäjä oli muisto vain. Yhdysvallatkin oli alkanut liikehtiä mantereensa ulkopuolella. Miksi maailma ei voisi muuttua? Miksi kolmas vuosituhat ei voisi olla Jäämeren kansojen vuosituhat? Suomen kansahan oli vahvaa ja sai eniten mitaleja oympialaisissa väkilukuun nähden! Sivistys eteni ja olihan ryssät piesty vapaussodassa kuin kapiset rakit!
Kun jotkin asiat nostetaan siitä päivittäisestä elämästä elämään omaa elämäänsä, niin kuva aikakaudesta vääristyy. Ja se voi vääristyä pahasti. Onhan tälläkin foorumilla selitetty ilmeisesti aivan tosissaan, että Suomi oli YYA-aikana jonkinlainen neuvostotasavalta. Todisteina sitten oli jonkun kommarin heitto joka on kirjattu pöytäkirjoihin. Voin vakuuttaa, että mistään rauhanohjuksista ei silloin puhuttu. Sotaveteraaneja ei syrjitty, mutta ei liioin palvottu yli-ihmisinä, niin kuin jossain neuvostoliitossa. Muistan kuinka eräs sotaveteraaniyhdistyksen edustaja vaati, että sotaveteraanit pitäisi päästää kaupassa ja kaikkialla muuallakin jonon ohi, perusteluna oli se, että neuvostoliitossa tehtiin niin (sic). Toimittaja kysyi äijältä, että päästikö hän nuorena miehenä vapaussoturit ohi kaupan ja ravintolan jonossa, mihin veteraani ei sitten mitään sanonutkaan. Toimittaja myös totesi, ettei Iso-Britanniassa ja Ranskassa tunnettu etuiluoikeutta vaikka veteraani olisi ottanut osaa kumpaakin maailmansotaan.
Kyllä varmasti joku suojeluskunta oli isänmaallinen liike. Se vaan unohtuu, että se mitä isänmaallisuudella tarkoitetaan vuonna 2018 poikkeaa melko paljon siitä mitä sillä tarkoitettiin vuonna 1931. AKS:läisten puheet kuulostavat nykyihmisen korvaan täysin epärealistiselta haihattelulta, mutta samalla unohtuu, että aikalaiset olivat todistamassa sen aikaisen maailmanjärjestyksen murtumista. Muuttuihan maailma merkittävästi ihan juuri äskettäin. Kruunupäät eivät ole vallassa juuri missään ja Itävalta-Unkari ja tsaarien Venäjä oli muisto vain. Yhdysvallatkin oli alkanut liikehtiä mantereensa ulkopuolella. Miksi maailma ei voisi muuttua? Miksi kolmas vuosituhat ei voisi olla Jäämeren kansojen vuosituhat? Suomen kansahan oli vahvaa ja sai eniten mitaleja oympialaisissa väkilukuun nähden! Sivistys eteni ja olihan ryssät piesty vapaussodassa kuin kapiset rakit!
Kun jotkin asiat nostetaan siitä päivittäisestä elämästä elämään omaa elämäänsä, niin kuva aikakaudesta vääristyy. Ja se voi vääristyä pahasti. Onhan tälläkin foorumilla selitetty ilmeisesti aivan tosissaan, että Suomi oli YYA-aikana jonkinlainen neuvostotasavalta. Todisteina sitten oli jonkun kommarin heitto joka on kirjattu pöytäkirjoihin. Voin vakuuttaa, että mistään rauhanohjuksista ei silloin puhuttu. Sotaveteraaneja ei syrjitty, mutta ei liioin palvottu yli-ihmisinä, niin kuin jossain neuvostoliitossa. Muistan kuinka eräs sotaveteraaniyhdistyksen edustaja vaati, että sotaveteraanit pitäisi päästää kaupassa ja kaikkialla muuallakin jonon ohi, perusteluna oli se, että neuvostoliitossa tehtiin niin (sic). Toimittaja kysyi äijältä, että päästikö hän nuorena miehenä vapaussoturit ohi kaupan ja ravintolan jonossa, mihin veteraani ei sitten mitään sanonutkaan. Toimittaja myös totesi, ettei Iso-Britanniassa ja Ranskassa tunnettu etuiluoikeutta vaikka veteraani olisi ottanut osaa kumpaakin maailmansotaan.
Kyllähän tämä maa oli sen verran NL;n liekanarussa että voi hyvin puhua epävirallisesta neuvostotasavallasta. Vai oliko se vain Kekkonen joka käytti hyväkseen että kun hänelle oli jotain epämiellyttävää niin hän kontaktiensa kautta sai asialle NL;n paheksunnan? Kuten täällä äsken mainittu Sukselaisen tapaus.
Mitä veteraaneihin tulee niin en tiedä syrjittiinkö mutta aika pahasti puhuttiin heistä ainakin vasemmiston piireissä 60/70-luvuilla, "mitäs lähditte" jne. Ja vasemmiston piirit olivat melko laajat siihen aikaan.
Vähän taas suhteellisuuden tajua noihin juttuihin. Vai oikein sanottu, että "mitäs menitte".
Itse tunnen esimerkiksi erään Vietnamin sodan veteraanin, joka on saanut potkut töistään ja joutui syrjinnän ja uhkauksien takia muuttamaan toiseen osavaltioon. Yllättäen juuri länsimaissa on ollut paljon riitoja erilaisten veteraanien asioista ja korvauksista viimeisen sadan vuoden aikana.
Moniarvoisissa yhteiskunnissa suhtautuminen veteraaneihin vaihtelee. Vapaissa yhteiskunnissa kaikki tuskin tulevat koskaan pitämään sotilaista tai entisistä sotilaista.
Vonka
Supreme Leader
Ei. Yhteiskunta oli monimuotoisempi kuin poliitikot, jotka kahmivat etuja idänkortilla. Me tasapainoilimme ja valmistauduimme pahimpaan (kaappaushyökkäykseen) niillä pienillä edellytyksillä, mitä oli.
Kyllä me olimme lännen ikkuna. Pikkupoikana näin sunnuntaisin, kun neuvostoturistit tulivat kävelemään tyhjässä kaupungissa. Aina tulivat sunnuntaisin! Siihen aikaan kaikki oli kiinni. Heille sanottiin, että se oli propagandaa, kaupat olivat vain kulisseja.
No en tiedä millaisia objekteja olet tarkoittamassa, mutta onhan UKK melko loihakka esimerkki.
Oma kysymyksensä voisi olla sekin, että missä määrin valtio tarvitsi esim. heimosotia, jotta energinen ja vähän sodasta ja verestä hullaantunut nuorison parhaimmisto sai tekemistä.....vähemmänpähän aiheuttivat tutinaa kotimaassa, kun sai tuon energian purettua toimeliaisuudessa itään.
Monen Talon isäntä sanoi jossain vaiheessa jyrkän nou, kun pojat alkoivat ehdotella heimorintamalle lähtöä. Isännillä oli pojille muutakin tekoa kuin panna ne tappelemaan pääomapiirien ja nousevan metsäteollisuuden siirtomaatarpeiden puolesta....ja TÄMÄ puoli on jotenkin varmaan vahingossa
jäänyt vähälle huomiolle koko tohinassa. Toiminnalle löytyi rahoitusta ja myötäsukaa rahapiireissä. Metsät, tunnetut kaivannaiset ja vihoviimein Jäämeren ranta houkuttelivat kovasti. Ei ole tässä maailmassa eka kerta, kun joku ideologia tai aate valjastetaan taloustoiminnan rattaita kiskomaan.Hyvä diili. Vapaaehtoiset vetävät vankkureita ilman asiallista korvausta, nakataan minimifyffe tiskiin ja katsotaan päältä. Jos onnistuu, niin hedelmä tippuu lautaselle halvalla, jos menee vituilleen, niin sattuuhan sitä.....aivan sattumalta liikkeiden pääpuhujina ei ollut palavasilmäisiä kirkonmiehiä tai tulikielisiä agitaattoreita. Ideologiat vääntyivät tarvittaessa luokille ja vihaa riitti, oikeutus etsittiin hamuamalla kehiin joku myyttinen suursuomalaisuus pitkin siperian rantoja kamuten.
Kiitos ja anteeksi, yllä on inhorealistinen omatekoinen käsitys tuon ajan pohinoista. Kirkasotsainen idealismi ei ole koskaan nevö minua vakuuttanut ja mitä olen vuosia mittaillut tätä elämänpolkua, niin eipä siihen ole kyllä aihettakaan.
Olen hiukan hajua paremmin snaijulla siitä, millä tavoin nämä heimosotajoukot katsoivat aiheelliseksi suhtautua mm. rajakarjalaisiin suomalaisiin. Talvela oli tunnettu siellä, missä hän rajoja ylitteli hevosvaunuissa tai ratsailla istuen.
Erkki
Ylipäällikkö
Noinhan se on. Suur-Suomi- ajattelu oli vain osa entisten imperiumien romahtamisen jälkikiehuntaa, jossa uusia valtioita muodostettiin ja niiden rajoja haettiin. Tuota samaa se oli silloin vähän joka puolella.
No en tiedä millaisia objekteja olet tarkoittamassa, mutta onhan UKK melko loihakka esimerkki.
Oma kysymyksensä voisi olla sekin, että missä määrin valtio tarvitsi esim. heimosotia, jotta energinen ja vähän sodasta ja verestä hullaantunut nuorison parhaimmisto sai tekemistä.....vähemmänpähän aiheuttivat tutinaa kotimaassa, kun sai tuon energian purettua toimeliaisuudessa itään.
Monen Talon isäntä sanoi jossain vaiheessa jyrkän nou, kun pojat alkoivat ehdotella heimorintamalle lähtöä. Isännillä oli pojille muutakin tekoa kuin panna ne tappelemaan pääomapiirien ja nousevan metsäteollisuuden siirtomaatarpeiden puolesta....ja TÄMÄ puoli on jotenkin varmaan vahingossa
Hyvä diili. Vapaaehtoiset vetävät vankkureita ilman asiallista korvausta, nakataan minimifyffe tiskiin ja katsotaan päältä. Jos onnistuu, niin hedelmä tippuu lautaselle halvalla, jos menee vituilleen, niin sattuuhan sitä.....aivan sattumalta liikkeiden pääpuhujina ei ollut palavasilmäisiä kirkonmiehiä tai tulikielisiä agitaattoreita. Ideologiat vääntyivät tarvittaessa luokille ja vihaa riitti, oikeutus etsittiin hamuamalla kehiin joku myyttinen suursuomalaisuus pitkin siperian rantoja kamuten.
Kiitos ja anteeksi, yllä on inhorealistinen omatekoinen käsitys tuon ajan pohinoista. Kirkasotsainen idealismi ei ole koskaan nevö minua vakuuttanut ja mitä olen vuosia mittaillut tätä elämänpolkua, niin eipä siihen ole kyllä aihettakaan.
Olen hiukan hajua paremmin snaijulla siitä, millä tavoin nämä heimosotajoukot katsoivat aiheelliseksi suhtautua mm. rajakarjalaisiin suomalaisiin. Talvela oli tunnettu siellä, missä hän rajoja ylitteli hevosvaunuissa tai ratsailla istuen.
Lähinnä tarkoitin stmsvjkin mainitsemia suur-suomesta unelmoineita ja sittemmin tarkoituksellisesti asian unohtaneita demareita...ketä he olivat?
(tämä Voionmaa on vähän heikko esimerkiksi)
art1993
Alikersantti
En tiedä Ingsocin ikää, mutta itse muistan hyvin nuo ajat ja "mitäs menitte" oli kyllä sieltä, jos ei lievemmästä päästä, niin hyvin läheltä sitä.
Vonka
Supreme Leader
AKS lakkautettiin 1944, mutta se ei lakannut. Lakkauttamisen yhteydessä suurin osa AKS:n arkistoa poltettiin erään jäsenen kotona, jäsenkortisto ja tärkeimmät riittiesineet puolestaan kätkettiin. Entinen puheenjohtaja Martti Kantele säilytti kuuluisaa mustaa lippua kodissaan, kunnes hänen perikuntansa lahjoitti sen 1970-luvulla Kansallismuseoon.
Kerho 22 perustettiin sodan jälkeen ja tuli julkisuuteen vasta 1990-luvulla. Se julkaisi Matti Kuusen toimittamana Valtiollisen Poliisin 1940-luvulla kovasti kaipaaman listan AKS:n jäsenistä! Heitä oli neljätuhatta veljeä ja sata varsin kuuluisaa.
Kerho 22 luonnehti itseään näin:
Monet niistä nuorukaisista, jotka opiskelun ja sotien aikana toimivat AKS-jäseninä, kohosivat valmistuttuaan korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan ja kuuluivat siihen sukupolveen, joka jälleenrakensi meille hyvinvointi Suomen. Aseveljeys jatkuu läpi elämän. Kun samanaikaisesti esimerkiksi Tasavallan presidentti, eduskunnan puhemies, sotaväen päällikkö, korkeimman oikeuden presidentti ja usean hiippakunnan piispa olivat AKS-veljiä, ei voi olla epäselvää nuoruuden aatemaailman yhtäläisyydestä. Vaikka kaikki eivät halunneetkaan enää julkituoda menneisyyttään ja takin kääntämistäkin esiintyi, ei ole samantekevää, minkälaiset elämän arvot nämä miehet olivat opiskelu- ja nuoruusvuosinaan omaksuneet. Voidaankin perustellusti sanoa, että AKS koulutti ja kasvatti ne päättäjät, jotka vaarallisina kylmän sodan vuosina olivat vastuussa suomalaisen yhteiskunnan säilymisestä suomalaisena. Seura loppui, mutta ei seuran henki!
Ajatus entisten AKS-veljien tapailemisesta ja sosiaalisen verkoston luomisesta oli syntynyt jo vuonna 1952 erään AKS:n keskeisen vaikuttajan, Vilho Helasen hautajaisissa. Alun satunnaisten tapaamisten antamien positiivisten kokemusten pohjalta päätettiin järjestäytyä yhdistykseksi, jonka nimeksi tuli Kerho 22. Perustamisasiakirja ja säännöt toimitettiin patentti- ja rekisterihallitukseen Snellmanin päivänä 1958 ja perinteitä kunnioittaen - 22:lla allekirjoituksella varustettuna. Myöhemmin kerhon nimi vaihdettiin nykyiseen muotoonsa. Perinneyhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälä kuului: ”Kerhon tarkoituksena on suomalaiskansallisen hengen ja kulttuurin vaaliminen ja edistäminen.” Nuo roomalaiset kansallishyveet päätettiin siis säilyttää. Akateemisuus ei kuitenkaan ole enää edellytys perinneyhdistyksen jäsenyydelle.
http://www.aksperinne.fi/joomla2.5/...ew=article&id=8:beginners&catid=19&Itemid=435
Kerho 22 perustettiin sodan jälkeen ja tuli julkisuuteen vasta 1990-luvulla. Se julkaisi Matti Kuusen toimittamana Valtiollisen Poliisin 1940-luvulla kovasti kaipaaman listan AKS:n jäsenistä! Heitä oli neljätuhatta veljeä ja sata varsin kuuluisaa.
Kerho 22 luonnehti itseään näin:
Monet niistä nuorukaisista, jotka opiskelun ja sotien aikana toimivat AKS-jäseninä, kohosivat valmistuttuaan korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan ja kuuluivat siihen sukupolveen, joka jälleenrakensi meille hyvinvointi Suomen. Aseveljeys jatkuu läpi elämän. Kun samanaikaisesti esimerkiksi Tasavallan presidentti, eduskunnan puhemies, sotaväen päällikkö, korkeimman oikeuden presidentti ja usean hiippakunnan piispa olivat AKS-veljiä, ei voi olla epäselvää nuoruuden aatemaailman yhtäläisyydestä. Vaikka kaikki eivät halunneetkaan enää julkituoda menneisyyttään ja takin kääntämistäkin esiintyi, ei ole samantekevää, minkälaiset elämän arvot nämä miehet olivat opiskelu- ja nuoruusvuosinaan omaksuneet. Voidaankin perustellusti sanoa, että AKS koulutti ja kasvatti ne päättäjät, jotka vaarallisina kylmän sodan vuosina olivat vastuussa suomalaisen yhteiskunnan säilymisestä suomalaisena. Seura loppui, mutta ei seuran henki!
Ajatus entisten AKS-veljien tapailemisesta ja sosiaalisen verkoston luomisesta oli syntynyt jo vuonna 1952 erään AKS:n keskeisen vaikuttajan, Vilho Helasen hautajaisissa. Alun satunnaisten tapaamisten antamien positiivisten kokemusten pohjalta päätettiin järjestäytyä yhdistykseksi, jonka nimeksi tuli Kerho 22. Perustamisasiakirja ja säännöt toimitettiin patentti- ja rekisterihallitukseen Snellmanin päivänä 1958 ja perinteitä kunnioittaen - 22:lla allekirjoituksella varustettuna. Myöhemmin kerhon nimi vaihdettiin nykyiseen muotoonsa. Perinneyhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälä kuului: ”Kerhon tarkoituksena on suomalaiskansallisen hengen ja kulttuurin vaaliminen ja edistäminen.” Nuo roomalaiset kansallishyveet päätettiin siis säilyttää. Akateemisuus ei kuitenkaan ole enää edellytys perinneyhdistyksen jäsenyydelle.
http://www.aksperinne.fi/joomla2.5/...ew=article&id=8:beginners&catid=19&Itemid=435
Ovatko nuo roomalaiset kansallisuushyveet jonkinlaisessa vaarassa tänään? Kun AKS-eliitti tahtoi- ja katsoi hyväksi säilyttää nuo hyveet, niin säilyvätkö ne nyt säilyttämättä vai pukkasiko maailman muuttuminen uusia ja valovoimaisempia hyveitä framille?
Ei ole yks eikä kaks kertaa, kun olen tätä pohtinut.
Vonka
Supreme Leader
Olivatkohan ne roomalaiset arvot esi-isien ja perheen kunnioittamista ja sotilashyveitä?
Siitä ei ole kauan, kun vielä monikin sivistyslaitos ja opinahjo kantoi arvoinaan antiikin arvoja hyvyys, totuus ja kauneus. Ne taas ovat Platonin arvoja, eivät roomalaisten. Siitä astuttiin muistaakseni jo parikymmentä vuotta sitten kohti yhteisöllisyyttä ja kansainvälisyyttä. Nykyisin muotiarvot lienevät demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen tai vaikka eläinten oikeuksien, jos sikseen tulee.
Minulle antiikin arvot ovat tärkeitä vieläkin. Ei pitäisi heittää lasta pesuveden mukana.
Viimeksi muokattu:
Entäs jos nuo arvot ovatkin edelleen säilyttämisen arvoisia ja kannatettavia?
Kiistatta AKS ym. arvopohjat olivat osaltaan muodostamassa Suomea, joka menestyi ja menestyy edelleen. Ovatko nykyiset arvopohjat arvopohjia vai ArwoPohjia tai peräti Pohja-Arvoja? Kysyn, en tiedä, enkä väitä mitään. Arvojen puntarointi ei ole turhaa yksityisen ihmisen kohdalla, eikä se olisi sitä myöskään, kun kyseessä on valtio.
Rotaryn vertaaminen etnisten suomalaisten oikeuksien edistämiseen tähtäävään ideologiseen toimintaan on vähän erikoista.
AKS:n arvot kriminalisoitiin hävityn sodan jälkeen voittajien toimesta, ne eivät ole kadoneet minkään luontaisen kehityksen toimesta vaan kommunistien subversion.
Oliko väärin yrittää pelastaa mahdollisimman paljon suomalaisia Neuvostoliiton alaisuudesta?
Eivät ne kaikki siellä haluneett pysyä ja moni pakeni tänne, ne ketkäs sinne jäivät tai tahtoivat siirtyä saivat melkein kaikki luodin takaraivoon.
Venäjällä on loppuvaiheissaan satojen vuosien kansanmurha suomensukuisia kohtaan, Suomi ja Viro ovat itämerensuomalaisten viimeinen linnoitus.
Miljoonia uhreja, kuka muistaa ja missä heitä?
En nyt tiedä. AKS oli sellainen kiva herrakerho pienessä Suomenmaassa johon oli syytä kuulua jos halusi edetä urallaan. Ihan kuin vaikkapa SDP:n jäsenyys oli edellytys menestyksekkäälle virkauralle 1980-luvulla ja Kokoomuksen jäsenyys 2010-luvulla. Uskoivatko kaikki täysillä aatteeseen? Tuskin.
Tutkimuksen paikka olisi mutta veikkaan että suurempi osa uskoi kun noihin puolueisiin.
Ajan kuvaa ennen sotaa, Tannerin puhe kesäkuussa 1939
https://yksa.darchive.fi/YKSA3/public/files/20140715-YAM100202-140540880286800
Tannerin puhe 1930, Lapuan liikettä koskien
https://yksa.darchive.fi/YKSA3/public/files/20140702-YAM100202-140429125585200
https://yksa.darchive.fi/YKSA3/public/files/20140715-YAM100202-140540880286800
Tannerin puhe 1930, Lapuan liikettä koskien
https://yksa.darchive.fi/YKSA3/public/files/20140702-YAM100202-140429125585200