30-luku Mannerheimin muistelmien mukaan

Kapiainen

Respected Leader
Museo kirjoitti:
Mutta entäs se jälkiviisastelu? Miksi Paasonen hehkuttaa omissa muistelmissaan joitakin la résistancé hengessä suoritettuja tapaamisia amiraali Canariksen kanssa kun taas muusta yhteistyöstä natsi-Saksan viranomaisten kanssa ei mainita juuri mitään? Mieshän kai piti Sonderkommando Nordiin yhteyttä vielä 1945.

Vai olisiko sittenkin niin että suhdanteet muuttuvat ja myöhemmin historioitsijoiden selkeinä tapahtumakulkuina esittämät asiat olivat aikalaisille hyvinkin epäselviä? Pitäisi hahmottaa ne MURROSAIKOJEN SUURET KEHITYSLINJAT eikä keskittyä vatvomaan jotain mikrohistoriallisia tapahtumia.

Näin on..ja siksi pitääkin aina koettaa perehtyä mahdollisimman moneen lähteeseen ja koettaa sitä kautta muodostaa mahdollisimman objektiivinen käsitys niistä suurista kehityslinjoista. Eli siis perehtyä mahdollisimman moniin mikrohistoriallisiin tapahtumiin ja vetää niistä yhteenvetona johtopäätöksiä.
Omalta osaltani olen mm. Mannerheimin kohdalta pyrkinyt juuri niin tekemään. kun häntä, hänen tekemisiään ja tekemisten vaikuttimia, sekä hänen persoonaansa arvioi tuota kautta, on minulle muodostunut hänestä sellainen kuva kuin on aikaisemmin mm. Susi1:sen keskusteluissa käynyt ilmi. Se kuva ei ole lähellekään sellainen kuin mikä on "virallinen totuus" Mannerheimista. Mutta se on sitten jo oman keskustelunsa paikka se.
Sen kuitenkin sanon, että kaiken muun hyvän ja huonon lisäksi, Mannerheim on kiitettävän hyvä jälkiviisastelija ja "ennustaa" tulevaisuutta varsin hyvin vuosia "ennustettujen" tapahtumien jälkeen. No, eipä siinä sinänsä mitään väärää ole että analysoi tapahtumia jälkeenpäin niitä edeltävän ajan näkökulmasta. Sen vain voi tehdä korottaen itsensä suuren visionäärin ja ennustajan asemaan..TAI..sitten vain analysoida asioita kylmän viileästi. Siinä Mannerheimilla on mm. muistelmissaan ja monissa, monissa muissa yhteyksissä ollut tekemistä..eikä hän kyllä siinä ole onnistunutkaan, vaan sortuu toistuvasti silkkaan jälkiviisasteluun.
Toisaalta voi tietysti olla niinkinpäin, että hänet on helppo tuomita jälkiviisasatelijaksi..samoilla perusteilla kuin häntä äsken leimasin jälkiviisasatelijaksi. Mehän myös tiedämme tänä päivänä mitä on tapahtunut..todennäköisesti jopa paremmin ja laajemmin kuin Mannerheim aikanaan, joten siinä mielessä on helppo nähdä joku toinen jälkiviisastelijana.
Oli miten oli, niin minusta hän kuitenkin siis on sortunut useissa yhteyksissä ja toistuvasti jälkiviisasteluun ja tehnyt siten itse itsestään suuren visionäärin.
 

fulcrum

Respected Leader
Kapiainen kirjoitti:
Siinä hiukan Mannerheimin näkemyksiä 30-luvun menosta. Yhtäläisyydet nykypäivään ovat hämmentävän suuret! Oikeastaan ainoa suurempi ero on se, että 30-luvulla Suomi ei häärännyt KRIHA-tehtävissä maailmalla...tuolloin se suurin "turha" rahareikä tuntuisi olleen panssarilaivat.

Niin, panssarilaivathan tilattiin 1927. Jos katsotaan pelkästään 30-luvun rahoitustilannetta, niin laivaston merkitys on suht vähäinen. Laivastolain nojalla tilatut aluksethan tulivat palveluskäyttöön jo 1932.

Pitää muista tuolloin päällä ollut kansainvälinen lama. Siihen verrattuna tämä nykyinen kriisi on pikkujuttu. Ei sitä fyffeä ollut ylenmäärin tarjolla kellekään.

Asevoimia haittaisi tuolloin kiistely ja yleinen harrastelijamaisuus (tämä näkyi etenkin ilmavoimissa). Teknologia kehittyi eikä osattu oikein päättää mihin varoja pitäisi suunnata. Esimerkiksi konepistooli oli joidenkin mielestä tärkeä ase, joidenkin mielestä hyödytön lelu.
 

baikal

Supreme Leader
SUURET visionäärit...joo. Yhden kuukauden hinnalla siitä, kun valmistettiin linnoituksia ja linjoja olisi teoriassa saatu keskimäärin 44 kappaletta rynnäkkötykkejä noin vuoden -42 hintatasolla. -30-luvulla yhden linnoitustyömaakuukauden hinnalla olisi saatu 4 -6 senaikaista taistelukonetta. No, ei mitään, tähänhän syyllistyivät myös ranskalaiset ja monet muutkin, mutta koroittaako pöhköjen mukana seilaaminen henkilön ja perässähiihtajat visionääreiksi????

Minusta Kapiaisen aloitus tarkoittaa sitä, että -30-luvun ja tämän päivän yhtymäkohdat ovat sotilaallisesti hyvin samankaltaiset...kenellä riittäisi munkkelia niin paljon, että OIKEASTI visioisi TULEVIEN sotien kuvan? Edellisellä kierroksella saksalaiset visioivat...muut eivät, ja kas, sakut pyyhkäisivät käytännössä Euroopan ja kolmanneksen Venäjää haltuunsa.


Meidän osaltamme tämä tarkoittaisi sitä, että sopiva ratkaisu juuri meille ei välttämättä ole se, mitä muut tekevät tai jättävät tekemättä. Viime kierroksella linnoittautuminen ei merkannut enää oikeastaan juuri mitään....passiivinen osapuoli otti loimeensa olipa se linnoituksessa tahi ei. Mikä on kuva nyt? Mitä pitäisi nähdä/tehdä, että juuri me olisimme "visioineet" oikein tai ainakin lähes oikein tulevia? Ratkaisut eivät todennäköisesti ole samoja, joita isoilla on "varaa" ja halua tehdä. Pitäisi tehdä ihan ite, etsiä sopivimmat keinot ja meiningit ja huom! se ei onnistu muuten kuin oivaltamalla tai analysoimalla oikein uhka, johon pitää(isi) varautua ja valmistautua. Siinä sitä viisaille miettimistä.
 

fulcrum

Respected Leader
baikal kirjoitti:
SUURET visionäärit...joo. Yhden kuukauden hinnalla siitä, kun valmistettiin linnoituksia ja linjoja olisi teoriassa saatu keskimäärin 44 kappaletta rynnäkkötykkejä noin vuoden -42 hintatasolla. -30-luvulla yhden linnoitustyömaakuukauden hinnalla olisi saatu 4 -6 senaikaista taistelukonetta. No, ei mitään, tähänhän syyllistyivät myös ranskalaiset ja monet muutkin, mutta koroittaako pöhköjen mukana seilaaminen henkilön ja perässähiihtajat visionääreiksi????

Mutta minkäs teet? Suomella ei ollut teollisuutta jolla olisi voinut valmistaa ajanmukaisia rynnäkkötykkejä, lentokoneita pystyttiin rakentamaan vähän mutta omaa suunnittelukapasiteettia oli huonosti. Ei ollut myöskään valuuttaa ostella em. tavaroita ulkomailta kuin karkkia.

Sen sijaan puuta, rautaa ja betonia oli omasta takaa, samoin kuin miesvoimaa rakentelemaan niistä jotain.

baikal kirjoitti:
Meidän osaltamme tämä tarkoittaisi sitä, että sopiva ratkaisu juuri meille ei välttämättä ole se, mitä muut tekevät tai jättävät tekemättä. Viime kierroksella linnoittautuminen ei merkannut enää oikeastaan juuri mitään....passiivinen osapuoli otti loimeensa olipa se linnoituksessa tahi ei. Mikä on kuva nyt? Mitä pitäisi nähdä/tehdä, että juuri me olisimme "visioineet" oikein tai ainakin lähes oikein tulevia? Ratkaisut eivät todennäköisesti ole samoja, joita isoilla on "varaa" ja halua tehdä. Pitäisi tehdä ihan ite, etsiä sopivimmat keinot ja meiningit ja huom! se ei onnistu muuten kuin oivaltamalla tai analysoimalla oikein uhka, johon pitää(isi) varautua ja valmistautua. Siinä sitä viisaille miettimistä.

Sellaista se on. Belgiassahan muuten ennen 2. maailmansotaa varustettiin maavoimat varsin hyvin. Niillä oli hyvä aseistus ja raskas, ajanmukainen tykistö. Belgit pistivätkin hyvin hanttiin niksmanneille - kaksi ja puoli viikkoa. Armeija oli vahva, mutta vanhanaikainen. Suomessa oli taas verraten hyvin varustetut ilmavoimat. Oliko näin sittenkin paremmin, paha sanoa. Maiden geostrategiset tilanteet olivat toki toisenlaiset.
 

juhapar

Kenraali
Mitenkähän talvisodassa olisi Mannerheim-linjalla käynyt, jos vastapuolella olisi ollut saksalaisia? Kuinka kauan linja olisi kestänyt?
 

Kapiainen

Respected Leader
baikal kirjoitti:
Minusta Kapiaisen aloitus tarkoittaa sitä, että -30-luvun ja tämän päivän yhtymäkohdat ovat sotilaallisesti hyvin samankaltaiset...

Nimenomaan! Jos lukee Mannerheimin kuvaamaa tilannetta 30-luvun poliittisessa keskustelusta siitä, miten Puolustusvoimien toimintaa pitäisi rahoittaa, mistä pitää säästää ja mihin pitää panostaa, niin jos ei tietäisi kyseessä olevan 30-luvun, voisi helposti kuvitella lukevansa tämän päivän keskustelua. Ajatuksia saapumiserien palvelusajan lyhentämisestä säästöjen nimissä. Suurten sotaharjoitusten perumisia samasta syystä. Säästöillä haettiin silloinkin samaa kuin nyt: Kalustoltaan ja varusteiltaan iskukykyistä kenttäarmeijaa. Rahoitusta haluttiin torpata myös sillä verukkeellä että "eihän meitä kukaan uhkaa...". Tuttua nykypäivästä sekin. Myös Suojeluskuntien roolista ja rahoituksesta kiisteltiin...kuten mm. Maakuntajoukoista nykyään. Kiistelyä siitä, mihin Puolustushaaraan pitäisi panostaa. Tuolloin erityisesti Ilmavoimat, mutta myös Maavoimat kärsivät Panssarilaivaprojektista.
Siellä on todella paljon samanlaisia näkökulmia, perusteluita ja visioita kuin on nykypäivänä..jos siis tarkastellaan poliittista keskustelua Suomessa. Tietenkin globaali tilanne oli hyvin erilainen, mutta siis erityisesti Suomalainen poliittinen keskustelu asiasta näyttää olleen hyvin samankaltaista kuin mitä nykyään käydään.
 

Kapiainen

Respected Leader
juhapar kirjoitti:
Mitenkähän talvisodassa olisi Mannerheim-linjalla käynyt, jos vastapuolella olisi ollut saksalaisia? Kuinka kauan linja olisi kestänyt?

Ottaen jälkiviisaana huomioon Saksalaisten operaatiot Puolassa ja Ranskan sotaretkellä + sen, millainen Mannerheimlinja todellisuudessa oli niin eiköhän Sakut olisi menneet heittämällä siitä linjasta läpi?! Tietenkin oman haasteensa Sakuille olisi taatusti tuoneet 1939-1940 talven olosuhteet ja maasto-olosuhteet muutenkin. Tosin Sakut pystyivät kyllä sittemmin taistelemaan suht hyvin esim. Ardennien talvisessa metsämaastossa.
Jokatapauksessa Saksalaisten upseerien ammattitaito oli 1939-1940 selvästi korkeampaa kuin Venäläisten kollegoidensa..kiitos Stalinin puhdistusten. Sitä taustaa vasten lienee todennäköistä, että Saksalaiset olisivat keksineet nopeasti keinot Mannerheimlinjan murkaamiseen.
Talvisota oli (Mannerheimin teksteistä päätellen) kuitenkin melkoinen vedenjakaja Suomelle. Viittaan tällä länsimaiden suunniteltuun apuun Suomelle. Jos suunnitellut brittiläiset divisioonat + ranskisten joukot olisivat ehtineet kunnolla sotaan mukaan, se olisi varmasti voinut muuttaa Suomen asemaa jatkossa. Olisiko Suomi siinä tapauksessa koskaan päätynyt Akselivaltojen puolelle vai olisiko Suomalaiset joukot päätyneet myöhemmin sodassa Liittoutuneiden joukkoihin?
Mannerheimille se olisi varmaan sopinut?! Tai sitten ei, koska Liittoutuneiden puolella hän olisi joutunut taistelemaan NL:n kommunistien rinnalla..ja kommunismi oli kuitenkin Mannerheimille se suurin peikko. Samoin tietysti Suomalaisissä poliittisissa ja sotilaallisissa piireissä oli tuolloin hyvin paljon Saksalaismyönteisyyttä.
No, käänsihän Suomi takkinsa 1944 Sakujakin vastaan, joten kaipa se takinkääntö olisi käynyt 1941 brittien ja ranskistenkin suuntaan?! Ta tehtiinhän se oikeastaan jo nytkin, koska vaikka britit ja ranskikset eivät koskaan Suomeen ehtineetkään, niin "meidän puolellammehan" he kuitenkin siinä vaiheessa olivat.
On se ollut mielenkiintoista aikaa monessa mielessä näin jälkikäteen ja jälkiviisaana katsottuna.
 

Creidiki

Kenraali
Kapiainen kirjoitti:
Tietenkin oman haasteensa Sakuille olisi taatusti tuoneet 1939-1940 talven olosuhteet ja maasto-olosuhteet muutenkin. Tosin Sakut pystyivät kyllä sittemmin taistelemaan suht hyvin esim. Ardennien talvisessa metsämaastossa.

Älähän sano, niksmannien esitykset metsämaastossa jatkosodan aikana eivät olleen kehuttavia.

Kapiainen kirjoitti:
Talvisota oli (Mannerheimin teksteistä päätellen) kuitenkin melkoinen vedenjakaja Suomelle. Viittaan tällä länsimaiden suunniteltuun apuun Suomelle. Jos suunnitellut brittiläiset divisioonat + ranskisten joukot olisivat ehtineet kunnolla sotaan mukaan, se olisi varmasti voinut muuttaa Suomen asemaa jatkossa

Lueskelin aiheesta:
Clark, Douglas
Liittoutuneet lähtevät talvisotaan : Englannin ja Ranskan Suomen-politiikka 1939-1940.

Silloisien suunnitelmien mukaan lukumääräinen ero apuun lähetettyjen ja suomeen saapuneiden divisioonien välillä oli melkoinen. Mihin ne joukot olisivat jääneet? Ruotsin malmikentillepä tietenkin, yhteyksiä varmistamaan. Länsivaltojen avulla spekulointi on mukavaa, mutta jos tälle linjalle lähdetään niin miksei samantien pohdita että kuinka olisi käynyt jos Kainuun prikaati olisi spontaanisti aikasiirtynyt marraskuun 15. pvään 1939?

:)
 

Kapiainen

Respected Leader
Creidiki kirjoitti:
Länsivaltojen avulla spekulointi on mukavaa, mutta jos tälle linjalle lähdetään niin miksei samantien pohdita että kuinka olisi käynyt jos Kainuun prikaati olisi spontaanisti aikasiirtynyt marraskuun 15. pvään 1939?

Tai Karjalan Jääkäriprikaati Leopardeineen ja panssarijääkäreineen Tali-Ihantalaan silloisen PSD:n kaveriksi..

Tietysti on myös niin, että kummasti se pysähtyy Leopard ja CV:kin kun löpö loppuu ja lakkaa ampmasta kun kuulat loppuu..jalan taistellen nykyaikainen panssarijääkäri on tietysti 40-luvun aikaan peilaten tulivoimainen..muttei ehkä sittenkään täysin ylivoimainen silloiseen määrällisesti suureen ja vahvasti konepistoolein ja pikakiväärein aseistettuun vastustajaan nähden.
 

baikal

Supreme Leader
juhapar kirjoitti:
Mitenkähän talvisodassa olisi Mannerheim-linjalla käynyt, jos vastapuolella olisi ollut saksalaisia? Kuinka kauan linja olisi kestänyt?

Saksalaisille ei olisi vuonna - 39 pärjännyt kukaan, väitän.
 

juhapar

Kenraali
Mannerheim-linja ei tainnut kovin korvessa olla ja Kannashan muutenkin oli enempi maanviljelysseutua, joten kyllä saksalaiset sen puoleen olisivat pärjänneet. Enempi minäkin epäilen kolmenkymmenen asteen pakkasen ja metrisen(?) hangen hidasteita. Eri asia sitten olisikin, että syksyn -39 Wehrmacht ei ollut sama kuin kesällä -41 ja Luftwaffekin oli vielä aika vaatimattomissa puitteissa.
 

Creidiki

Kenraali
baikal kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Mitenkähän talvisodassa olisi Mannerheim-linjalla käynyt, jos vastapuolella olisi ollut saksalaisia? Kuinka kauan linja olisi kestänyt?
Saksalaisille ei olisi vuonna - 39 pärjännyt kukaan, väitän.

Suomi-Saksa maaottelun lopputulos olisi ollut ennalta selvä, ihan niinkuin Suomi-Neuvostoliittokin, pelin kulku olisi voinut vaihdella.

En äkkiseltään löydä sellaista kaavaa jolla akseli olisi voittanut sodan, liian monen asian olisi pitänyt osua kohdalleen.

Mielnkiintoisampaa olisi miettiä mitä olisi tapahtunut jos Saksa olisi hävinnyt aiemmin. Oletetaanpa että ranskalaiset olisivat valinneet pätevän komentajan kuin kupan runteleman Maurice Gamelinin? Jos Saksa ja Hitler olisi lyöty kesällä 1940?

Natsit eivät olleet kvin suosittuja ennen sotaa, häviön jälkeen Aatu olisi varmasti syrjäytetty. Kansallissosialismi myös, ehkä.

Aselepo ja rauha, johon olisi kuulunut vetäytyminen Puolasta, pakolaishalitus olisi lentänyt Varsovaan 10 min myöhemmin. Mitä tekee NL? Se miehittää yhä Puolan itäosaa ja Baltian maita.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
baikal kirjoitti:
SUURET visionäärit...joo. Yhden kuukauden hinnalla siitä, kun valmistettiin linnoituksia ja linjoja olisi teoriassa saatu keskimäärin 44 kappaletta rynnäkkötykkejä noin vuoden -42 hintatasolla. -30-luvulla yhden linnoitustyömaakuukauden hinnalla olisi saatu 4 -6 senaikaista taistelukonetta. No, ei mitään, tähänhän syyllistyivät myös ranskalaiset ja monet muutkin, mutta koroittaako pöhköjen mukana seilaaminen henkilön ja perässähiihtajat visionääreiksi????

Minusta Kapiaisen aloitus tarkoittaa sitä, että -30-luvun ja tämän päivän yhtymäkohdat ovat sotilaallisesti hyvin samankaltaiset...kenellä riittäisi munkkelia niin paljon, että OIKEASTI visioisi TULEVIEN sotien kuvan? Edellisellä kierroksella saksalaiset visioivat...muut eivät, ja kas, sakut pyyhkäisivät käytännössä Euroopan ja kolmanneksen Venäjää haltuunsa.


Meidän osaltamme tämä tarkoittaisi sitä, että sopiva ratkaisu juuri meille ei välttämättä ole se, mitä muut tekevät tai jättävät tekemättä. Viime kierroksella linnoittautuminen ei merkannut enää oikeastaan juuri mitään....passiivinen osapuoli otti loimeensa olipa se linnoituksessa tahi ei. Mikä on kuva nyt? Mitä pitäisi nähdä/tehdä, että juuri me olisimme "visioineet" oikein tai ainakin lähes oikein tulevia? Ratkaisut eivät todennäköisesti ole samoja, joita isoilla on "varaa" ja halua tehdä. Pitäisi tehdä ihan ite, etsiä sopivimmat keinot ja meiningit ja huom! se ei onnistu muuten kuin oivaltamalla tai analysoimalla oikein uhka, johon pitää(isi) varautua ja valmistautua. Siinä sitä viisaille miettimistä.

Linnoitteet olivat 30-luvulla luotavissa käytettävissä olevan insinööritaidon ja teollisuuden keinoin. Linnoitteet olisivat myös olleet hyvin pitkäaikäisiä. Ne olisivat olleet päteviä vaikka sota olisi alkanut kymmenen vuotta myöhemmin. Lentokoneiden ja panssarien osalta tilanne olisi luultavasti ollut toinen.

Betonikorsujen osalta oli kolme oppisuuntaa Suomessa. Yksi halusi korsuja ampuma-aukot rintamasuuntaan, toinen halusi sivustatulikorsut ja kolmas kokonaan maanalaiset korsut ilman aseita tai sitten uppolavettiaseilla, eli kk nousisi tarvittaessa maan pinnalle. Ensimmäinen malli oli voitolla heti itsenäisyyden alussa ja toinen malli 30-luvulla. Ensimmäisen mallin käyttö 20-luvun alussa oli perusteltua silloisessa tilanteessa, joskaan ei kovin kaukonäköistä. Sivustatulikorsujen rakentaminen 30-luvulla oli puolestaan jo selvä virheratkaisu silloin käytössä olleiden tietojen valossa. Maanpäällisillä kk-korsuilla ei ollut toimintaedellytyksiä, kun huomioitiin Neuvostoliiton tykistön ja panssarien määrä. Asiaa ei haluttu syystä tai toisesta huomioida.

Pitää muistaa, etteivät linnoitteet yksinään sodi. Niiden tarkoituksena on mahdollistaa sotilaiden selviäminen taistelukykyisenä lähitaistelun alkuun asti. Siinä vaiheessa vasta ratkaistaan taistelun kulku. Ellei miehillä ole aseita lähitaistelun käymiseen, on linnoitteisiin uhratut varat menneet hukkaan. Näin pääsi valitettavasti käymään joukkojemme osalta. Ajanmukaisia pst-aseita ei ollut tarpeeksi. Ei kehitetty kokonaisuutta, vaan kokonaisuden yksittäisiä osia. Oli korsut, kevyet aseet ja suunnilleen muukin rilpe mitä sotilaat tarvitsivat, mutta puuttui pst. Se teki pohjimmiltaan linnoituksiin ja jalkaväkeen tehdyt panostukset turhiksi. Meidän pelastuksemme oli venäläisten onneton taktiikka. Keskitetyllä panssarijoukkojen rynnistyksellä venäläiset olisivat ajaneet 2-3 päivässä Viipuriin.

Vastaavalta virheeltä tuntuu nykyinen keskittyminen valmiusprikaateihin muut joukot unohtaen. Muutama yksikkö ei voi olla joka paikassa samaan aikaan. Riittävän monesta paikasta samaan aikaan yrittävä hyökkääjä pääsee vaivatta eteenpäin, kun juuri mitään ei ole vastassa. Paikallisilla kovillakaan tappioilla ei ole hyökkääjälle merkitystä kokonaisuuden kannalta. Maavoimia kehitettäessä on unohdettu kokonaisuus ja keskitytty yksittäisiin osiin.
 

Kapiainen

Respected Leader
JOKO kirjoitti:
Meidän pelastuksemme oli venäläisten onneton taktiikka. Keskitetyllä panssarijoukkojen rynnistyksellä venäläiset olisivat ajaneet 2-3 päivässä Viipuriin.

Vastaavalta virheeltä tuntuu nykyinen keskittyminen valmiusprikaateihin muut joukot unohtaen. Muutama yksikkö ei voi olla joka paikassa samaan aikaan.

Hyvä huomio tuo Venäläisten onneton taktiikka. Jos vastassa olisivat olleet Saksalaiset heidän käyttämällään taktiikalla jossa pystyttiin (aikakausi huomioiden) erinomaisesti yhdistämään eri aselajien toiminta maavoimien sisällä + maavoimien ja ilmavoimien yhteistoiminta, niin todennäköisesti Suomalainen puolustus ei olisi kovin montaa vuorokautta kestänyt. Keskitetty panssarien käyttö yhdistettynä tehokkaaseen ilmavoimien ja tykistön käyttöön olisi todennäköisesti saanut aikaiseksi nopeasti usemapia murtoja, joista panssarikiilat olisivat painaneet nopeasti hyvin pitkälle syvyyteen..joka taas olisi sitonut Suomalaisten vähät reservit käytännössä kokonaan ja täydellisesti. Se taas olisi johtanut "etulinjankin" nopeaan romahtamiseen.

Nykypäivästä sen verran, että mielestäni tilanne ei ole noin lohduton. Meillä ON tänä päivänä hyvä järjestelmä jossa valmiusyhtymillä on oma tärkeä roolinsa, mutta on virheellistä ajatella että kaikki muu olisi sen myötä laiminlyöty. Tilanne on tällä hetkellä kuitenkin melko hyvä..kokonaisuutena ehkäpä yksi parhaista mitä on koskaan sotien jälkeen ollut.
 

Creidiki

Kenraali
Kapiainen kirjoitti:
Tilanne on tällä hetkellä kuitenkin melko hyvä..kokonaisuutena ehkäpä yksi parhaista mitä on koskaan sotien jälkeen ollut.

Ole kiltti äläkä käytä tuota ilmaisua enää koskaan. Pyydän. Kauniisti. Pliis?
 

Hejsan

Alokas
BAN
Kapiainen kirjoitti:
Ehrnroothin vahva mielipide siitä, että Suomea ei puolusta muut kuin Suomalaiset itse.

Aivan, Suomi on hyvää maa, se on puolustusarvoinen maa Ehrnrooth sanoi
 

Creidiki

Kenraali
Kapiainen kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Tilanne on tällä hetkellä kuitenkin melko hyvä..kokonaisuutena ehkäpä yksi parhaista mitä on koskaan sotien jälkeen ollut.

Ole kiltti äläkä käytä tuota ilmaisua enää koskaan. Pyydän. Kauniisti. Pliis?

Se nyt vaan sattuu olemaan tosiasia.

Ehkä, mutta se on kuultu joka vuosi vuodesta 1980 -> jos tähän lisätään maininta alueellisesta puolustuksesta, laajaan asevelvollisuuteen perustuvasta armeijasta ja suorituskyvyn romahtamisesta jos määrärahoja ei heti koroteta on PV:n komentaja normi-puhe valmis.
 

vehamala

Kenraali
Mod
Kapiainen kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Tilanne on tällä hetkellä kuitenkin melko hyvä..kokonaisuutena ehkäpä yksi parhaista mitä on koskaan sotien jälkeen ollut.
Ole kiltti äläkä käytä tuota ilmaisua enää koskaan. Pyydän. Kauniisti. Pliis?
Se nyt vaan sattuu olemaan tosiasia.

Näin reserviläisen näkökulmasta tuo tuntuu vaan niin oudolta kaiken viime vuosina tapahtuneen stenauksen, pokkauksen, myyntien ja (reservin) vahvuudesta poispyyhkimisien jälkeen....

Minulla ei ole omaa kokemusta kuin yhdestä pienestä ja vanhahkosta varuste-erästä, joka "poistettiin" vaikka minun ja parin muunkin ressun mielestä kyseiset romppeet olisivat vielä hyvin kelvanneet esim. alueellisille tai muille toissijaisille porukoille.
Varmaan varastointikustannukset yms. olivat liian suuret ?

Mutta kaikki se "tieto" aiheesta, jota julkisuudessa ja myöskin edesmenneessä sudettimessa on jaettu, ei varmaankaan ole ollut väärää tai perätöntä vaikka jokainen yksityiskohta ei ehkä olekaan täsmännyt.

Tietysti ajan mittaan on uusia aseita ja varusteita otettu käyttöön, mutta jotenkin minulle on jäänyt se uskomus tai luulo, ettei ainakaan "terävän kärjen" taakse jäävien joukkojen osalta tilanne ole paras mahdollinen.

Ja reserviläisten (keskimääräinen) fyysinen kunto on heikentynyt menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Elämäntapamuutokset ovat olleet melkoisia.
 

Kapiainen

Respected Leader
vehamala kirjoitti:
Tietysti ajan mittaan on uusia aseita ja varusteita otettu käyttöön, mutta jotenkin minulle on jäänyt se uskomus tai luulo, ettei ainakaan "terävän kärjen" taakse jäävien joukkojen osalta tilanne ole paras mahdollinen.

Ja reserviläisten (keskimääräinen) fyysinen kunto on heikentynyt menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Elämäntapamuutokset ovat olleet melkoisia.

Niin, se on tietysti näkemyskysymyskin mikä on "paras mahdollinen varustus". Se on selvää, että jokaisen miehen ja joukon varustus ei ole samanlainen, mutta siitä huolimatta jokaiselle joukolle on se, mitä se tarvitsee tehtävänsä suorittamiseen. Paras mahdollinen se ei taatusti ole, jos "paras mahdollinen" on uusinta uutta...mutta jos "paras mahdollinen" on tehtävään nähden tarkoituksenmukainen, niin sitten kaikilla on paras mahdollinen varustus.
Talvisodan tapaan ei tarvitse yhdenkään miehen lähteä omissa vaatteissa, armeijan antaessa vain vyön, kokardin ja aikansa eläneen torrakon käteen.
Jossainhan se näkyy jo nyt, että kenttärmeijan vahvuutta on pienennetty 500 000 miehestä lähes puolella. Silloinkin jokainen joukko olisi voitu varustaa paremmin kuin Talvisotaan lähtiessa moni joukko varustettiin.
Ei tämä perusvarustekysymys ole mikään ongelma tänä päivänä. Paljon suurempi ongelma on tuo jälkimmäinen minkä otit esiin: miehet eivät ole fyysisesti kunnossa. Se on meikäläisen reserviläisarmeijan suurin ongelma. Miehet osaavat hommansa, heille on välineet niihin hommiin..kunhan vain jaksaisivat sen hommansa tehdä. Siinä on se avainkysymys mikä pitäisi ratkaista.
 
Top