30 vuotta Berliinin muurin murtumisesta.

Katselin muurin murtumista 6-vuotiaana poikasena telkkarin iltauutisista. Kesällä 90 tehtiin perheen voimin lomareissu Saksaan. Karnevaalitunnelma on jäänyt mieleen, sillä DDR:n lähtölaskenta oli jo täysiä käynnissä.

80-luvulta muistan jämäkän Ronald Reaganin ja aisapari Margaret Thatcherin. Neukkujohdosta on mieleen jäänyt läikkäpää. Vaikka alle kouluikäinen olinkin, niin kesällä 89 tehty Viipurin matka jäi mieleen. Kauppojen edustalla valtavat jonot ja kauppojen hyllyt olivat tyhjiä. Jopa lapsikin tajusi kuinka valtavasta elintasoerosta Suomen ja itänaapurin välillä oli kyse.

Itselläni on toimistolla palanen Berliinin muuria. Ostettu muutama vuosi sitten kun tuli kaupungissa poikettua.

s-l300.jpg
 
Me vanhat starat ollaan kasvettu rauhanomaisen rinnakkaiselon maailmassa. Voihan vittu sitäkin, onkohan elinikäinen kauna YLEä kohtaan jäänyt juuri tuosta. Narisevaääniset naistoimittajat haastattelivat rintamamiehiä, että mitäs läksitte.

Jokaisella kuuluin tuttavapiiriin - vaan ei kaveripiiriin - niitä, jotka oikeastikin uskoivat noihin juttuihin ja sitä totuutta julistivat.

Poliittisesti ei-aktiivinen kuitenkin muistaa nuo ajat Suomen talouden kautta. -80 - luvun loppu oli aivan tolkuntonta menoa, kaikki kasvoi, rakennettiin hulluna, palkat nousivat, jupit pörhistelivät ja raha liikkui. Suomi vapautui rahan myötä ja se tottavie näkyi ja kuului.

Sitten kaikki muuttui selviytymistaisteluksi, jossa työpaikoista kirjaimellisesti taisteltiin, ne ketkä onnistuivat saivat yhdellä kuukausipalkalla nipin napin asuntolainan 17% korot maksettua. Lyhennyksistä ei puhettakaan. Asuntojen arvot liki puolittuivat ja oli siinä naurussa pitelemistä, monet olivat kahden asunnon loukussa - se kun oli aivan tavallista että uusi ostettiin ensin ja sitten lähdettiin myymään vanhaa ja pankki antoi lainaa oikein mielellään.

Olin pitkin itäblokkia prätkäillyt koko -80 - luvun ja kyllähän se neukun romahtaminen kummalta tuntui. Toisaalta Persianlahden sota, pankkikriisi ja kotimaisen järjestelmän totaalinen romahdus sai muistini mukaan huomattavasti enemmän huomiota uutisissa. Taistelu markan arvosta, Viinasen ja Ahon leikkaukset ja huoli omasta taloudesta sekä koko Suomesta ylitti moninkertaisesti kiinnostuksen Neuvostoliiton hajoamisesta, jonka toisaalta otti tyydytyksellä vastaan mutta viennin romahdus ja sen vaikutus talouteen käänsi tapahtuman mielummin harmin puolelle.

Kävin Viron puolella töissä heti kun se itsenäistyi, ja sieltä jäi mieleen vetäytyvä sotilaskalusto jota olikin sitten lujasti. Jako venäläistaustaisten ja virolaisten kesken muuttui veitsenteräväksi, sekä kävi selväksi että mitkä businekset ovat venäläisten pyörittämiä. Valtava into ja usko tulevaisuuteen virtasi virolaisten olemuksessa.
 
Abdullah Koo kirjoitti:
Asuin jonkin aikaa Berliinissä ja kaikki liikenevä vapaa-aika tuli käytettyä muurin ja Derkkuhistorian tutkailuun. Hienoja museoita ja paljon tietoa tarjolla aiheesta, suosittelen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hieno kaupunki. Itse kävin tosiaan 2013 ja vietin pitkän viikonlopun. Kaupunki on täynnä historiaa. Itse pyhitin yhden kokonaisen päivän Luftwaffen museolle Gatowin lentokentällä joka jo itsessään on kylmän sodan kohde. Checkpoint Charlie, vaikka turistirysä onkin, on näkemisen arvoinen. Ja tietysti Brandenburgin portti. Yksi viikonloppu ei riitä kaiken näkemiseen ja kokemiseen.
 
baikal kirjoitti:
Tarkoitatko Usan uutta ulkopolitiikkaa? Mulle se ei tullut ullatuksena, se oli luettavissa mahdollisuutena jo vuosia sitten aivan avoimesti. Että vehkeilee Venäjän kanssa....ei ullatus, kun löytyy joku yhteinen etu. Onko tää paha uni, joka poistuu aikanaan Trumpin eläköidyttyä...tuskin. Amerikkalaiset tekevät asioita etujensa tähden, koska voivat.

Valtioilla ei ole ystäviä, on vain etuja.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tarkoittanut varsinaisesti sitä vaikka kyllä Trump ja Putin on sellainen parivaljakko että en olisi tuotakaan osannut muurin kaatuessa ennustaa :ROFLMAO: Bush ja Putin oli ihan ennustettavissa oleva asia, kuten myös se että demokraatitkin haluaisivat olla Putinin parhaita kavereita, mutta eivät siihen kykene kun ovat vähän liian liberaalia jengiä Putinin makuun. Norsut ja Putin ovat luotuja toisilleen.

Mielenkiintoista kyllä nähdä millaiset asetelmat on seuraavan aasin kohdalla. Vaaleihin sekaantuminen on asia mitä tuskin annetaan ihan heti anteeksi. Toisaalta...USA:lla on isompiakin ongelmia, kun joku suuruudenhullu kasakka jossain hevon kuusessa. Venäjä ei lopultakaan ole USA:lle erityisen tärkeä maa, myös se asetelma muuttui muurin kaatuessa....sama pätee myös Eurooppaan. USA:n ulkopoliittinen painopiste on nykyään ihan muualla ja se on asia mitä ei kaikki eurooppalaiset vieläkään oikein ymmärrä, vaikka olisi kyllä hyvä ymmärtää...erityisesti Suomessa.

Mitä Berliiniin tulee, niin on kyllä hieno kaupunki ja mikäli yöelämä kiinnostaa, niin nykyään itä voittaa lännen 10-0. Sieltä saa myös parhaat currywurstit...ranskalaisilla tai ilman. Myyjä on yleensä turkkilainen vaikka makkarat valmistaa etupäässä Hitlerin lempilapsi Volkswagen joka tekee nykyään enemmän makkaraa kun autoja.

yle.fi

Volkswagen valmistaa Saksassa enemmän makkaroita kuin autoja

Saksalaisten lempilounas currywurst eli currymakkara täyttää perjantaina 60 vuotta. Euroopan suurin currywurst-tehdas Volkswagen vääntää 4,5 miljoonaa makkaraa vuodessa.
yle.fi yle.fi

Ja mikäli vatsa tekee lakon, niin missään ei ole yhtä siistejä yleisiä vessoja...siellä on mukava tyhjentyä klassisen musiikin säestyksellä :sneaky:
 
Coffee Man kirjoitti:
USA:n ulkopoliittinen painopiste on nykyään ihan muualla ja se on asia mitä ei kaikki eurooppalaiset vieläkään oikein ymmärrä, vaikka olisi kyllä hyvä ymmärtää...erityisesti Suomessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Amerikkalaiset ovat tämänkin asian sanoneet monta kertaa hyvin selvästi. Kyllä se ymmärrettään, mutta sitä ei haluta myöntää. Myöntäminen tekisi lähes tyhjäksi sen elämänasenteen ja maailmankäsityksen, jossa roikutaan.

Toistan: amerikan ulkopolitiikka tuskin on niin Trump-määritteinen kuin halutaan vielä uskoa.
 
Olin nuori rakennuttajainssi silloin ja me olimme valmistelleet muurin kaatumista erinäisin suunnitelmin, muuri kaatui kuitenkin jopa meidän suunnitelmia ja arveluita nopeammin.
Minä olen käynyt kuukautta aiemmin Charliella erään pikkuasian vuoksi. Mitään en älynnyt ottaa edes muistoksi silloin.
Osseihin aloimme tekemään erästä projektia noin 2-3 vuotta muurin kaatumisen jälkeen.
 

www.hs.fi

Ei ollut vapautta matkustaa, mutta oli työtä, ystäviä ja aikaa juhlia – Itäsaksalaiset kertovat, millaista oli elää DDR:ssä

Entiset itäsaksalaiset muistelevat Kati Koivikon kirjassa, millaista oli DDR:n arki – ja mitä sitten tapahtui, kun muuri murtui. Toiko tavarataivas onnen?
www.hs.fi www.hs.fi

d860202c6bd543d6acca3509f764a7eb.jpg
 
baikal kirjoitti:
Amerikkalaiset ovat tämänkin asian sanoneet monta kertaa hyvin selvästi. Kyllä se ymmärrettään, mutta sitä ei haluta myöntää. Myöntäminen tekisi lähes tyhjäksi sen elämänasenteen ja maailmankäsityksen, jossa roikutaan.

Toistan: amerikan ulkopolitiikka tuskin on niin Trump-määritteinen kuin halutaan vielä uskoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Trump on pelkkä pelle tai korkeintaan hullu tirehtööri isossa sirkuksessa :ROFLMAO: Se ei ole ihan sitä mitä ne oikeat vallanpitäjät haluaisivat, mutta pysyy teltassa niin kauan kun siitä on valtaeliitille jotain hyötyä.

207671.png
 
Herman30 kirjoitti:
Jossain ohjelmassa muisteltiin että Honecker olis halunnut avata tulen mutta Gorba kielsi.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä Gorba:sta, kai se kieltäytyi osallistumasta. Se mitä olen kuullut, että Honecker teki päätöksiä ja armeija teki johtopäätöksiä. Eli mitä tapahtui, oli että armeija käskettiin kyllä toimintaan mutta valitettavasti ammukset ja polttoaine oli kumpikin varastoitu toisaalle, kumpikin erikseen ja lukittujen varastojen avaimet oli "oudosti" hukassa. Lisäksi upseerit jotka olisivat voineet totella käskyä ampua siviilejä olivat "sattumalta" manöövereissä.

Asiaa sivuten: Onko näin, että kadiksessa opetetaan niin, että mikäli yksikköön tulee käsky käyttää sotilaita mellakoiden kukistamiseen, niin silloin laitetaan yksikkö valmiuteen ja odotetaan kirjallista käskyä pääesikunnasta. Ja idea siis olisi se, että tätä odottamista saattaisi kestää aika pitkään. :p
 
Honecker haki Gorbalta tukea, mutta sai jäädä pärjäilemään ihan itsekseen. Muistan, kuinka Honecker julisti muurin ja DDR:n pysyvän vielä tuhat vuotta. Romahdus taisi tulla jo samana vuonna. Oli se hienoa seurattavaa, kun tuo inhoamani ja ikuiseksi uskottu ja julistettu itäblokki romahteli pala kerrallaan. Vaikka nuorukainen olinkin, niin ymmärsin nauttia näytelmästä ja tajusin eläväni eräässä historian käännekohdassa.
 
Honecker tosiaan valmistautui käyttämään väkivaltaa mielenosoitusten murskaamiseksi. Mm. Leipzigin suurmielenosoitusten hajottamiseksi oli kaavailtu käytettävän DDR:n kansanarmeijan erikoisjoukkoja laskuvarjojääkäreitä. Armeijan johto kavahti ja hidasteli ja jarrutteli minkä ehti. Hyvin pian tämän jälkeen Honecker syrjäytettiin.
 
Tumppi kirjoitti:
Kerro lisää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Museoista tietenkin DDR museo, Stasi museo, Stasin vankila, Bernauer strasse, Mauer Park jne. Lisäksi kartta käteen ja kaupungin läpi kävellen pitkin muurin vartta (150km)..

On mielenkiintoista pysähtyä risteyksiin ja koittaa havainnoida, missä muuri on kulkenut. Jäljet edelleen nähtävillä ympäristössä.

Huikea kohde historiasta kiinnostuneille. Jossain Hitlerin aikakautta käsitellessä museossakin kävin, kunnes tajusin 4h menneen, puh akun loppuneen ja vihaisen vaimon odottelevan kämpillä..
 
Hyvin on muistissa ne uutiskuvat Berliinin muurin murtumisesta. Olin tuolloin 19-vuotias maalaispoika, tuoreet yo-paperit taskussa ja inttiin meno edessä seuraavana keväänä.

Hienoa symboliikkaa Saksojen tulevasta yhdistymistä pääsin näkemään läheltä myös ensimmäisessä Hamina Tattoo -sotilasmusiikkitapahtumassa varusmiessoittajana. Silloin kesäkuussa 1990 Liittotasavallan ja DDR:n soittokunnat pitivät Haminassa ison yhteiskonsertin, joka sai mediassakin ihan ansaittua huomiota.
 
Vääpeli kirjoitti:
Saksan muurin murtuminen oli vain yksi osa siitä isosta palapelistä, minkä osat rupes osumaan kohdilleen. Baltian maat, Neukkulandian vallankaappaukset, koko itä-blokin romahdus yms..
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin oli, muurin murtumisella oli tietysti valtava symbolinen arvo ja merkitys. Nuhjuinen kabinettipolitikointi nyt vaan ei symboloi asioita samalla tavoin.

Aika ryypänneen näköisiä olivat tuon ajan itäjohtajat laidasta laitaan. Omanlaisensa -perikato- siinä koettiin varmasti. Ja monella oli pelko persiissä siitä, että uusi valta alkaisi ruotia kovalla kädellä menneitä syntejä. Romanian tapahtumat loivat tiettyä perspektiiviä sille, miten johtajia voidaan -käsitellä-, jos niikseen tulee.

Enivei, Eurooppalaiselle Tiananmenille oli ainekset olemassa.
 
Osallistutaanpas näihin muisteloihin.

Olin koko 80-luvun "ennustanut" neuvostoblokin romahdusta joskin enemmän pyhään vihaan ja toiveajatteluun perustuen. "Kaikin keinoin Kekkosta vastaan" ja "Viro vapaaksi" tarrojen liimailu lienee rikoksista pahinta mihin käytännön tasolla tuli syyllistyttyä. Muutamat vaalien alus tupaillat tuli pilattua YYA aiheella ja intissä valistusupseerien haastaminen propaganda luonnolla toimi lähinnä itseäni vastaan. Pienenä meriittinä mainittakoon että Palmen murhan jälkeen pääsin jopa Säpon seurantaan.

No niin. Kun sitten Unkarin rajat alkoi vuotaa ei innostuksella ollut rajaa. Berliinin muurin murtuminen ei tullut minulle yllätyksenä mutta harmikseni en tuolloin vielä päässyt paikalle. Silloinhan oli vielä erittäin epäselvää voiko suuri unelma nyt toteutua eli se että maa kerrallaan irtautuu sosialismista ja Saksat yhdistyy.

Kun tästä saatiin varmuus 89-90 kuluessa oli päämäärä selvä. Olen paikalla Berliinissä syksyllä 1990 kun viralliset Saksojen yhdistymiset juhlitaan. Ököpoikana en sitten tietenkään tajunnut varata hotellia etukäteen ja kun ajelin autolla paikalle oli kaikki majoituspaikat tietysti täynnä. No auto parkkiin Kurfürstendammille ja wanhan maailman googletus käyntiin eli kysymään taksisuharilta neuvoa. Ei tärpännyt pari hotellia joten sanoin että vie sitten parhaaseen bordelliin, tarkoitushan oli juhlia. Onnekas sattuma oli että "yökerhon" omistaja oli taksin tuttu ja hän järjesti minulle hotellin josta kiitollisena tilasin elämäni kalleimman samppanja pullon. Tiedättehän noiden paikkojen juomahinnoittelun.

Reppu hotelliin ja kadulle katselemaan. Ostin niitä spray maalattuja betoniklimppejä muurista ja ddr:n kansanarmeijan everstiluutnantin takin. Sitten vaan etsimään jotain oluttupaa jonne mahtuisi juhlimaan. Kaikki olivat aivan tupaten täynnä kunnes pääsin livahtamaan sisään ostoskeskuksen aulaan väliaikaisrakennettuun juhlatilaan jossa oli satoja ihmisiä pitkissä pöydissä. Änkesin pokkana penkin päähän ja jo oli iso tuoppi kourassa. Muu juhlaporukka oli juuri lopettanut ruokailun joten voitiin keskittyä juomiseen ja, voihan helvetti, laulamiseen. Pöydässä jokainen vuorollaan nousi järjestyksessä ylös ja hoilasi jonkun slaagerin jonka vuorosäe sitten penkillä keinuen hoilattiin mukana. Kaikki hyvin kunnes vuoro osui minulle. XX määrän olutta jälkeen ajattelin vetäistä sen laulun jonka osaan vaikka sammumispisteessä. Vöyrin marssi. Keinuminen penkeillä loppui ja piinaava hiljaisuus valtasi juhlijat kunnes vieruskaveri nosti pussistani esiin hankkimani everstiluutnantin takin ja heitti sen päälleni. Kaikki repesivät nauramaan ja laulu jatkui biiseillä mihin muutkin osasivat sanat. Kun sitten vihdoin kysyin mitä porukkaa te olette sain kuulla että olen juhlimassa sosialismin kaatumista länsi-saksan sosiaalidemokraattien kanssa. Mun juhlat olivat päättyneet sitten siihen ja marssin hotelliin.

Ajomatka Berliinistä Gdanskiin lautalle paljasti että sosialismin pysäyttämät kellon viisarit ovat vielä tukevasti jumissa ja että heti Berliinin ulkopuolella ryssät ovat edelleen aseineen ja takkeineen paikalla. Saksojen yhdistyminen ei ollut vielä alkanut kuin vasta juhlapuheissa.

Kotiin tultua lahjoitin muurinkappaleet kavereille mutta takin olen pitänyt itselläni. Kun viimeksi sitä esiin kaivoin huomasin että hiiri oli tehnyt pesän sen taskuun. Hyvä että jollain edes on ollut jotain hyötyä tuostakin suuresta ihmiskunta kokeilun reliikistä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top