AA-ryhmä

Mengele_Joseph

Kapteeni
BAN
Moikka! Alotin juomisen melko myöhäisellä iällä, taisin olla 20-vuotias mutta heti ensisiemaisulla homma oli selvä, tätä lisää ja paljon. Yhden rakkaan ihmissuhteen olen ryypännyt, olen 37 vuotias. Tarkotus olis vähentää rankasti tätä juomista nyt on viikonloppu ryypiskeltyä. Mulle alkoholin käytttö on ongelma ja haluisin ongelmakäytöstä päästä irti.
 
Moikka! Alotin juomisen melko myöhäisellä iällä, taisin olla 20-vuotias mutta heti ensisiemaisulla homma oli selvä, tätä lisää ja paljon. Yhden rakkaan ihmissuhteen olen ryypännyt, olen 37 vuotias. Tarkotus olis vähentää rankasti tätä juomista nyt on viikonloppu ryypiskeltyä. Mulle alkoholin käytttö on ongelma ja haluisin ongelmakäytöstä päästä irti.

En osaa kyllä neuvoa, mutta ratkaisevimman askeleen olet tainnut ottaa jo, kun halu lopettaa tai vähentää löytyy. Onnea matkaan.
 
Moikka! Alotin juomisen melko myöhäisellä iällä, taisin olla 20-vuotias mutta heti ensisiemaisulla homma oli selvä, tätä lisää ja paljon. Yhden rakkaan ihmissuhteen olen ryypännyt, olen 37 vuotias. Tarkotus olis vähentää rankasti tätä juomista nyt on viikonloppu ryypiskeltyä. Mulle alkoholin käytttö on ongelma ja haluisin ongelmakäytöstä päästä irti.
Jollekin sopii hyvin AA, moni raitistuu sen avulla, jos itse valmis luopumaan alkoholista ja tarvitsee samankaltaisten ihmisten tukea eikä kaiken maailman ammattilaisten apua. Jotkut koe ettei ne ymmärrä alkoholistia, koska eivät itse juo.

Mutta siinä on se juttu että "kerran alkoholisti - aina alkoholisti", joten vähentämisestä ei tulee mitään. Eli joko juopottelet tai pysyt raittina.
 
En osaa kyllä neuvoa, mutta ratkaisevimman askeleen olet tainnut ottaa jo, kun halu lopettaa tai vähentää löytyy. Onnea matkaan.
Tämä. Tiedän monta tyyppiä, jotka eivät näe itse ongelmaa dokaamisessaan, vaan vika on aina kaikissa muissa. Kun itse hiffaa ongelman, on jo pitkällä.

Itselläni on mennyt myös joskus todella lukaa huikan kanssa. Yleensä kun vauhtiin pääsee, niin sitten sitä mennään.

Esim yhden saunakaljan tai ruuan kanssa olevan viinin jätän mielelläni väliin, sillä seurauksena vain saada muutama annos lisää.

Tsemppiä!
 
Näitä näkee kyllä duunissakin, pohjaa ei olla vielä saavutettu edes sillä että ollaan kännissä työpaikalla, kaljaa vedetään viimenen siivu autossa ennen tehtaalle tuloa jne. Ja koko homma on vielä leikinlaskun asia. Itelle ei enää vuosiin ole alkoholin käyttö ollut leikinasia, vitutuksen häpäilyn ja morkkiksien asia sitäkin enempi. Hukkaan heitetyn elämän, ei mitään positiivista eikä hauskaa alko mulle tarjoa. Silti pitää juoda.
 
@Mengele_Joseph Kuulostaa ikävästi siltä että sulla on alkoholiin sellainen ongelma että ainoa tapa on ryhtyä täysraittiiksi.

Näinpä, enkä muuten olis tätä säiettä edes avannut. Omasta mielestäni kyllä on ongelma, rajat paukkuu mennen tullen ja vielä palatessa. Sen oon kyllä huolen pitänyt ettei töihin vaikuta mutta ei se sitä kato että "hommansa hoitaa". Ongelma mikä ongelma, serkku kuoli reilu kolmekypäsenä alkoon, suvussa ainakin pari setää jolle maistuu, edesmennyt setä joka oli skappari ryyppäs työpaikkansa... Ite en ole koskaan pahemmin perseillyt alkon käytöstä johtuen mutta ehtiihän sitä vielä. Yhden ihmissuhteen olen juonut, jälkeenpäin tietysti vituttaa ihan hirmuisesti kun vaihdoin rakkaan kaljapulloon.
 
Jännä homma että ite oon raivoraittiista ja urheilullisestä perheestä. Tällä menoa omat vanhemmat saavat lyödä mut hautaan.
 
Muista, että se mikä toimii yhdellä, ei toimi kaikilla.
Lopulta kaikki on sinusta kiinni ja uskon, että sinulla on voimia raitistumiseen. Apua saatat toki tarvita ja sitä kannattaakin hakea.

Tsemppiä raittiuteen.
 
Moikka! Alotin juomisen melko myöhäisellä iällä, taisin olla 20-vuotias mutta heti ensisiemaisulla homma oli selvä, tätä lisää ja paljon. Yhden rakkaan ihmissuhteen olen ryypännyt, olen 37 vuotias. Tarkotus olis vähentää rankasti tätä juomista nyt on viikonloppu ryypiskeltyä. Mulle alkoholin käytttö on ongelma ja haluisin ongelmakäytöstä päästä irti.

Olehan ensin vähän armollisempi itsellesi, itseruoskinta ei asiaa auta. Olen nähnyt ryyppäämistä sen verran, että varmaan siksi ei oikein itselleni maistu. Eräs läheiseni on kuvannut juuri boldatulla tavalla omaa suhdettaan alkoon. Vasta tehohoito sairaalassa kirvoitti pistämään alkon omaan arvoonsa.

Minä olen onnistunut hyvin pilaamaan ihmissuhteita ihan selvin päinkin.

Osa ihmisistä ryyppää koko ikänsä suht vakaasti ja harkiten.:cool: Osa lopettaa jossain vaiheessa ja osa ei edes aloita. Tuo eräs läheiseni on sanonut minulle, että hänelle tuli alkosta niin saaterin hyvä fiilis, ei sitä voinut välttää, ei ollut edes halua rajoittaa. Mutta ongelmahan siitä tuli lopulta. Niin tulee ylensyömisestäkin, pakkourheilusta, pelihimoa löytyy, ketjupolttajia, adrenaliiniriippuvaisia, hurmosuskovaisia, hurjastelijoita, jeesustelijoita, työnarkomaaneja... vot evö, eli meitä on moneen lähtöön.

Eli suunnilleen kaikilla ihmisillä on omat kotkotuksensa, sulla on nyt se alko. Sä olet vapaa päättämään kuitenkin. Jos katsot, että asia ei enää palvele sinua, niin kokeile muutosta. Mutta ei ole tarvis ruoskia itseään, kyllä tää elämä on loppujen lopuksi kuitenkin vähän hassu juttu.

Ethän sä välttämättä ole yhtään paska jätkä, vaikka ryyppäätkin välillä. Kuten sanoin, meillä on vähän kaikilla omat kotkotuksemme. Ota ihan rennoin rantein ja käy läpi haluatko dokailla....jos halua löytyy, niin en mä tiedä neuvoa, dokaa vaan, sanoisin.

Anteeksi poikkitieteellinen ja hyvin epäluterilainen tulokulma asiaan.
 
Probleemahan on siinä että järki sanoo että pitäs olla juomatta mutta sitten taas se viinanpiru istuu olkapäälle kuiskaamaan hae kaljaa hae kaljaa ilman kaljaa ei aika kulu eikä oo mukavaa. Jokaikinen solu mussa sanoo että juomatta pitäs olla. Mulle siitä ei ole mitään hyvää, enää. Ehkä joskus oli? Silti on pakko juoda. Vaikee selittää tätä asiaa, ehkäpä joku sellanen henkilö ymmärtää joka painii saman asian parissa.
 
Kyllä minulla tuo olut maistuisi paljon enenmmän kuin mitä juon. Sen takia en ole tullut tavaksi ostaa esim Virosta mukan kotiin alkoa (joskus harvoin olen). Suuri houkutus jos tietäisi että kaapissa olisi.
 
Probleemahan on siinä että järki sanoo että pitäs olla juomatta mutta sitten taas se viinanpiru istuu olkapäälle kuiskaamaan hae kaljaa hae kaljaa ilman kaljaa ei aika kulu eikä oo mukavaa. Jokaikinen solu mussa sanoo että juomatta pitäs olla. Mulle siitä ei ole mitään hyvää, enää. Ehkä joskus oli? Silti on pakko juoda. Vaikee selittää tätä asiaa, ehkäpä joku sellanen henkilö ymmärtää joka painii saman asian parissa.
Vaikea sanoa, onko näistä mitään apua. Mutta jostakin luin näistä, kaivoin nyt esille, ja jospa olisi apua siitä, että juomiseen liittyvä mielihyvä alenisi?
Menet heti ensitöiksesi lääkärin puheille maanantaina. Vaikka yksityiselle, saa nopeasti ajan, ja otat vaikka saikkua, jos ei aikaa muuten järjesty.
Tuosta kukaan ilman ammattilaisen tukea pääse eteenpäin.
Tämä on nyt se hetki, kun sinun pitää syöksyä päin luotituiskua.
-----
Alkoholiriippuvuuden hoidossa alkoholin käytön suhteen tavoitteena voi olla välitön täysraittius, raitistuminen vähitellen, raittiuden ylläpitäminen tai juomisen kohtuullistaminen. Hoitotavoite määritellään yksilöllisesti ja siihen vaikuttaa henkilön oman toiveen lisäksi myös hänen terveydentilansa.

Opioidiantagonistit, joko naltreksoni (ReVia®) tai nalmefeeni (Selincro®) ovat ensisijaisia vaihtoehtoja, jos tavoitteena on juomisen vähentäminen. Naltreksoni (50 mg) tai nalmefeeni (18 mg) ennen alkoholinkäyttöä tai retkahdusta uhkaavissa tilanteissa vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja retkahtamista rankkaan juomiseen. Sekä naltreksoni että nalmefeeni salpaavat opioidireseptoreja ja vähentävät juomiseen liittyvää mielihyvää. Mieliteko juoda lisää vähenee ja kertakulutuksen määrä laskee. Maksa-arvoja seurataan säännöllisesti hoidon aikana. Naltreksonia voidaan ottaa myös päivittäin esimerkiksi kolmen kuukauden ajan, mikäli potilas ei riittävän hyvin tunnista riskitilanteita. Opioidisalpaajat saattavat vähentää mielitekoa juoda alkoholia myös abstinenssin aikana.
https://www.paihdelinkki.fi/fi/tiet...oito/alkoholiriippuvuuden-laakkeellinen-hoito
 
Moikka! Alotin juomisen melko myöhäisellä iällä, taisin olla 20-vuotias mutta heti ensisiemaisulla homma oli selvä, tätä lisää ja paljon. Yhden rakkaan ihmissuhteen olen ryypännyt, olen 37 vuotias. Tarkotus olis vähentää rankasti tätä juomista nyt on viikonloppu ryypiskeltyä. Mulle alkoholin käytttö on ongelma ja haluisin ongelmakäytöstä päästä irti.

Jos olet satunnaisesti maisteleva, ole armollinen ja yritä rajoittaa. Jos olet alkoholisti, hae apua jo ennen iltaa.

Päihdelääketiede ei ole vielä ratkaissut surullista ongelmaa, miksi Jeppe juo. Kokemusperäisesti voidaan väittää seuraavaa: On olemassa paljon juovia, jotka eivät ole alkoholisteja. Alkoholisti eroaa siinä, että hän on luonut sielullisen suhteen pulloon ja juo säädelläkseen tunne-elämäänsä. Hänen persoonallisuutensa voi muuttua humalassa eikä hän yleensä voi lopettaa yhden ryypyn jälkeen vaan koukkukänni alkaa.

Tämä tuo vakavia vaikeuksia elämään. Lisäksi se on kuolemaan johtava sairaus.

Kaikilla alkoholisteilla ei ole kaikkia oireita, mutta useimmat huomaavat jossain sairautensa kehitysvaiheessa joitakin seuraavista taudin tunnusmerkeistä:

  • Vain alkoholi voi saada heidät tuntemaan itsensä varmoiksi ja vapautuneiksi toisten ihmisten seurassa.
  • He haluavat usein "vain yhden vielä", kun toiset ovat jo lopettaneet.
  • He odottavat juomatilaisuuksia ja ajattelevat niitä paljon.
  • He juopuvat silloinkin, kun eivät ole aikoneet, myöhemmin jopa silloinkin, kun kaikki järkisyyt puhuvat juopumista vastaan.
  • He koettavat hallita juomistaan vaihtamalla juomien laatua.
  • He tekevät raittiuslupauksia, näpistelevät ryyppyjä, piilottelevat pulloja ja juovat salaa.
  • He juovat yksin, heillä on muistin menetyksiä; he eivät muista seuraavana päivänä, mitä tekivät tai sanoivat humalassa ollessaan.
  • He juovat aamulla päästäkseen vaikeasta krapulastaan, syyllisyydentunteistaan ja pelkotiloistaan.
  • Heillä voi ilmetä ruokahaluttomuutta ja aliravitsemusta, voimakasta vapinaa, harhakuvitelmia ja kouristuksia, kun joutuvat irtaantumaan viinasta.

Kun puhutaan, että jossain kehitysvaiheessa, homma menee valitettavasti niin, että yleensä koko skaala käydään läpi.
 
Vaikea sanoa, onko näistä mitään apua. Mutta jostakin luin näistä, kaivoin nyt esille, ja jospa olisi apua siitä, että juomiseen liittyvä mielihyvä alenisi?
Menet heti ensitöiksesi lääkärin puheille maanantaina. Vaikka yksityiselle, saa nopeasti ajan, ja otat vaikka saikkua, jos ei aikaa muuten järjesty.
Tuosta kukaan ilman ammattilaisen tukea pääse eteenpäin.
Tämä on nyt se hetki, kun sinun pitää syöksyä päin luotituiskua.
-----
Alkoholiriippuvuuden hoidossa alkoholin käytön suhteen tavoitteena voi olla välitön täysraittius, raitistuminen vähitellen, raittiuden ylläpitäminen tai juomisen kohtuullistaminen. Hoitotavoite määritellään yksilöllisesti ja siihen vaikuttaa henkilön oman toiveen lisäksi myös hänen terveydentilansa.

Opioidiantagonistit, joko naltreksoni (ReVia®) tai nalmefeeni (Selincro®) ovat ensisijaisia vaihtoehtoja, jos tavoitteena on juomisen vähentäminen. Naltreksoni (50 mg) tai nalmefeeni (18 mg) ennen alkoholinkäyttöä tai retkahdusta uhkaavissa tilanteissa vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja retkahtamista rankkaan juomiseen. Sekä naltreksoni että nalmefeeni salpaavat opioidireseptoreja ja vähentävät juomiseen liittyvää mielihyvää. Mieliteko juoda lisää vähenee ja kertakulutuksen määrä laskee. Maksa-arvoja seurataan säännöllisesti hoidon aikana. Naltreksonia voidaan ottaa myös päivittäin esimerkiksi kolmen kuukauden ajan, mikäli potilas ei riittävän hyvin tunnista riskitilanteita. Opioidisalpaajat saattavat vähentää mielitekoa juoda alkoholia myös abstinenssin aikana.
https://www.paihdelinkki.fi/fi/tiet...oito/alkoholiriippuvuuden-laakkeellinen-hoito

Varmaan suurkuluttajalle, mutta alkoholisti ei oikeastaan enää nauti muutenkaan juomisestaan vaikka se on jo pakkkomielle. Minusta koko homman clue on tilanteen määrittelyssä. Yleensä ihmisen on helpompi lopettaa kokonaan, jos hän hyväksyy sen, että on alkoholisti. Jos hän ajattelee, että hän ei ole, hän etsii kaikkia - siis kaikkia - muita teitä. On antabuksia ja on naltreksonia. Hän voi mennä psykiatrille ja liittyä kohtuujuovien ystäviin ja tehdä epätoivoisia kokeiluja. Hän voi yrittää juoda vain olutta ja viiniä. Mutta lopulta hän on humalassa kuin käki ja ihan väärään aikaan. Niin se vain menee.

Oikeastaan kaikki tätä asiaa tuntevat ovat ehdottoman varmasti huomanneet yhden asian. Alkoholisti ei koskaan enää parane eikä muutu kohtuujuojaksi. Suolakurkusta ei tule tuoretta kurkkua. Ei millään. Mutta hän voi toipua täysin ennalleen, jos pysyy täysraittiina.

Se vaatii vain psyykkistä työtä ja itse asiassa jos hän on yhtään järkevä tai edes riittävän lopussa, hän menee sinne AA:han ja hakee tukea.
 
Marty Mannin klassikko on varmaan yksi tiedollistaiteellinen huippu alkoholismin kehittymisestä. Siitä voi lukea, missä kulloinkin mennään. Huom! Suurkuluttaja on aina erilainen. Suurkuluttaja menee aina maanantaina töihin eikä ylitä etukäteen itselleen sallimaansa määrää (esim. otanpa kolme) vaan pitää sen, vaikka se olisi reippaamminkin kuin vinkerporillinen.

Linkkeinä Juha Kemppisen referointia. Nousee ihokarvat pystyyn, kun lukee... kukapa meistä ei tuntisi jonkun?

Alkoholismin varhaisvaiheet

Alkoholismin keskivaiheet

Alkoholismin myöhäisvaiheet
 
Back
Top