Aatoksia toiminnasta

[noska]

Meillä on ollut nyt muutaman vuoden pieni porukka, joka aikoinaan kyllästyi tuohon virallisen järjestelmän oman egon kohottamiseen eli kunniavartiojärjestelyyn. Se kun merkitsi joka vuotista taistelua siitä että kuka saa seistä, missä asussa, mihin aikaan ja kuinka kauan. Tältä alueelta kuvittelisi saavan kunniavartion näin joulun aikaan haudoille ihan aattoaamusta tapaninpäivän iltaan asti, mutta ei onnistu, vain aattona parhaat valoisat tunnit täyttyy.

Olemme valinneet erään pienen hautausmaan tässä lähellä ja käymme mekittävinä päivinä seisoskelemassa sen sankariahaudalla keskellä yötä. Meillä ei ole hienoja univormuja kaluunoilla ja kultapunoksilla miekoista puhumattakaan. Paikalla ei ole valtavaa yleisöä, kuvaajia eikä toimittajia. Eikä tarvitsekaan olla. Me emme sesio siellä heidän takiaan, vaan niiden, jotka makaavat mullan alla. Eräällä sotaveteraanilla on jo ties kuinka kauan ollut tapana käydä yöllä laskemassa kynttilät tuttujen haudoille. Viime vuodet on meistä joku lähtenyt kierrokselle avustamaan. TUon kierroksen jälkeen hän käy vielä kättelemässä koko porukan. Siihen sanattomaan hetkeen kiteytyy syyt miksi minä vuorostani olen nämä vuodet ollut tätä maata valmis puolustamaan.

 

[vehamala]

Hieno puheenvuoro Noskalta.
Kyllä tosiaan jossain aivan muualla kuin julkisesti postailussa, tapahtui se sitten ABC:lla tai Noskan kuvaamalla tavalla,
ovat minunkin ajatukseni mp-toiminnan arvoista ja sisällöstä.

Tällä en halua mitenkään vähätellä erilaisten juhlatilaisuuksien yhteydessä, jopa median läsnäollessa,
olevia kunniavartioita, aika useinhan ne onneksi onkin ns. skapparien puuhaa.

 

[baikal]

Meillä on ollut nyt muutaman vuoden pieni porukka, joka aikoinaan kyllästyi tuohon virallisen järjestelmän oman egon kohottamiseen eli kunniavartiojärjestelyyn. Se kun merkitsi joka vuotista taistelua siitä että kuka saa seistä, missä asussa, mihin aikaan ja kuinka kauan. Tältä alueelta kuvittelisi saavan kunniavartion näin joulun aikaan haudoille ihan aattoaamusta tapaninpäivän iltaan asti, mutta ei onnistu, vain aattona parhaat valoisat tunnit täyttyy.

Olemme valinneet erään pienen hautausmaan tässä lähellä ja käymme mekittävinä päivinä seisoskelemassa sen sankariahaudalla keskellä yötä. Meillä ei ole hienoja univormuja kaluunoilla ja kultapunoksilla miekoista puhumattakaan. Paikalla ei ole valtavaa yleisöä, kuvaajia eikä toimittajia. Eikä tarvitsekaan olla. Me emme sesio siellä heidän takiaan, vaan niiden, jotka makaavat mullan alla. Eräällä sotaveteraanilla on jo ties kuinka kauan ollut tapana käydä yöllä laskemassa kynttilät tuttujen haudoille. Viime vuodet on meistä joku lähtenyt kierrokselle avustamaan. TUon kierroksen jälkeen hän käy vielä kättelemässä koko porukan. Siihen sanattomaan hetkeen kiteytyy syyt miksi minä vuorostani olen nämä vuodet ollut tätä maata valmis puolustamaan.

Jossain vaiheessa aika monet ymmärtävät paikkansa sukupolvien jatkumossa ja tajuavat, että jokaisella on vuoronsa hoitaa tonttia niin hyvässä kuin pahassa. Varmaan yö on otollinen aika katsella kiviä, jotka kertovat pojista ja miehistä, joiden vuoro sattui sellaiseen kohtaan, että elämä jäi lyhyeksi. Jälkeenpäin on helppo olla viisas, mutta sen voi sanoa, että tuo yksittäisten ihmisten osalle tullut uhraus ei ollut jälkipolvien kannalta turha. Olemme varsinaisia kyrväkkeitä, jos emme tätä myönnä ja hiljenny välillä hetkeksi kunnioittamaan menneitä sukupolvia.

:a-smiley:

 

[baikal]

Olen pannut viime kuukausina merkille erilaisten päähenkilöiden puheissa seuraavaa: on korostettu monessa kohtaa VAIN, SIIS VAIN, reserviläistoiminnan suhdetoiminnallista puolta, eli sitä, kuinka reserviläistoiminta pitää yllä positiivista henkeä suhteessa maanpuolustukseen. Tähän kytken armotta huomion siitä, että MPKY taisi menettää fyrkkaa loivan pinon seuraavalle ohjelmakaudelle. Huomaa, näissä puheissa ja kirjoituksissa ei sanaakaan reserviläistoiminnan TOIMINNALLISESTA puolesta. Miksi?

Kun puolustusvoimia uudistetaan niin jatkuuko ns. reserviläistoiminta kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan vai tuleeko siihenkin muutoksia? Millaisia?

 

[koponen]

Aatteellinen ja perinnetoiminta on jokaiselle henkilölle ja yhdistykselle vapaasti harjoitettavaa. Sotilaallinen koulutustoiminta on monopolisoitu (tai duopolisoitu, miten vain) lain tasolla, ja sen rahoitus on suorassa budjettiohjauksessa pl. sotilallisia valmiuksia palveleva koulutus, joka sekin on maksuperustelain ja monen muun asian säätelemää.

Huonoimmillaan olemme pian siinä tilanteessa että sotilaallinen koulutus on kerätty yksiin kansiin ja johdonmukaisesti kuihdutettu. (Tiedän että monen mielestä näin jo on, mutta rohkenen olla eri mieltä.)

On aika onttoa tehdä tekoja maanpuolustushengen nostattamiseksi, jos taito rapistuu. Tahto, taito, välineet...

Dystopia: milloin nähdään ensimmäinen ison näkyvyyden oikeudenkäynti laittoman sotilaallisen koulutuksen antamisesta? Periaatteessahan jo foorumilaisen leppoisa isä-lapsi -puuhailu voi rikkoa vaikka mitä rajoja jos niitä tarkastelee tämän kuuluisan hoplofoobikko-raivopasifisti-punaviher-laktovegaanin silmin...

 

[baikal]

Puolustusvoimat kouluttaa osaa reservistä varsin runsaasti. Minä ymmärrän pv:n pointin tuossa ihan hyvin, sillä on syynsä. Olen vain yrittänyt jo vuosia pohtia tätä "kentän" roolia, mikä se on ja pitäisikö sen mennä johonkin suuntaan?

 

[noska]

Minäkin olen jo vuosia seurannut tätä reserviläishommaa ja pannut merkille että suuri osa näistä niin sanotuista aktiivireserviläisitä on pelkkiä kabinettiressuja. Yhdistystoimintaa puuhataan, papereita pyöritellään, pidetään kokouksia ja illanistujaisia, mutta itse toiminta jää vähemmälle.
Sitten on myös niitä hiljaisempia joukkoja, joilla toimintaa on. He eivät pidä itsestään suurta ääntä. Eivät tee toimistaan numeroa. Eivät tavoittele piirien, liittojen ja muiden edustustojen paikkoja. Eivät anna suuria julkilausumia asioista. Kunniamerkit ja ylennykset eivät kiinnosta. Mutta tälläiseen porukkaan kuuluvilta löytyy keskivertoa useammin pyykistä hikiset verkkarit ja/tai pyvettynyt maastopuku ja saattaapa aseöljykin silloin tällöin tuoksahtaa heidän kodeissaan.

 

[suksisissi]

Minäkin olen jo vuosia seurannut tätä reserviläishommaa ja pannut merkille että suuri osa näistä niin sanotuista aktiivireserviläisitä on pelkkiä kabinettiressuja. Yhdistystoimintaa puuhataan, papereita pyöritellään, pidetään kokouksia ja illanistujaisia, mutta itse toiminta jää vähemmälle.
Sitten on myös niitä hiljaisempia joukkoja, joilla toimintaa on. He eivät pidä itsestään suurta ääntä. Eivät tee toimistaan numeroa. Eivät tavoittele piirien, liittojen ja muiden edustustojen paikkoja. Eivät anna suuria julkilausumia asioista. Kunniamerkit ja ylennykset eivät kiinnosta. Mutta tälläiseen porukkaan kuuluvilta löytyy keskivertoa useammin pyykistä hikiset verkkarit ja/tai pyvettynyt maastopuku ja saattaapa aseöljykin silloin tällöin tuoksahtaa heidän kodeissaan.

Totta; koskee sekä reserviläisiä yksilöinä että kerhoja ja yhdistyksiä. Jotkut kerhot ovat keskittyneet "solmio- ja pikkukenkälinjalle", mutta on myös kerhoja, joiden toiminta tapahtuu pääasiassa maastossa, ampumaradoilla ja kamppailulajien saleilla. Toki näiden aktiiviseen tekemiseenkin keskittyvien yhdistystenkin on pidettävä vuosikokoukset, tehtävä tilinpäätökset ym viralliset kuviot ja löydettävä osaavat tekijät niitä hoitamaan.

 

[pjort]

Mutta, kumpaa pv tukee, mokkakenkiä vai maastokenkiä? On kai edullisempaa antaa kabinetin väen odottaa mitalleja kuin järjestää maastokengille kunnon toimintaa.

Koponen; viis dystopiasta! Jos rupeamme nyt kyyristelemään ja pelkäämään niin homma kuolee ennenkuin poliitkot ehtivät tappamaan sen! Vaatikaa aseelliisia kursseja MPK:lta! En tiedä pystyykö pv:tä "vaatimaan" mitään mutta ruinatkaa vaikka sitten!

MInä en kyyristele, minä olen näkyvästi omassa pikkukaupungissani maanpuolustuksen puolesta puhuja. Minä lähetän myös kaupungille yhdistyksen nimissä raha-anomuksia että saamme ratamme vielä parempaan kuntoon! Euroakaan ei ole vielä tullut mutta pidämme siten itsemme edes jotenkin näkyvillä! Olen yrittänyt saada paikallislehteä käymään radalla kun harjoittelemme, olen pyytänyt kunnallispamppuja tulemaan mukaan, mutta ei...

 

[veffeade]

Mutta, kumpaa pv tukee, mokkakenkiä vai maastokenkiä? On kai edullisempaa antaa kabinetin väen odottaa mitalleja kuin järjestää maastokengille kunnon toimintaa.

Koponen; viis dystopiasta! Jos rupeamme nyt kyyristelemään ja pelkäämään niin homma kuolee ennenkuin poliitkot ehtivät tappamaan sen! Vaatikaa aseelliisia kursseja MPK:lta! En tiedä pystyykö pv:tä "vaatimaan" mitään mutta ruinatkaa vaikka sitten!

MInä en kyyristele, minä olen näkyvästi omassa pikkukaupungissani maanpuolustuksen puolesta puhuja. Minä lähetän myös kaupungille yhdistyksen nimissä raha-anomuksia että saamme ratamme vielä parempaan kuntoon! Euroakaan ei ole vielä tullut mutta pidämme siten itsemme edes jotenkin näkyvillä! Olen yrittänyt saada paikallislehteä käymään radalla kun harjoittelemme, olen pyytänyt kunnallispamppuja tulemaan mukaan, mutta ei...

Tuli mieleen jotta ootteko yrittänyt: kouluttaa niitä ampumaan; ampumaan opastetusti riittävästi; illanvietto sitten pitemmän kaavan mukaan: sauna, illanvietto ja huonot naiset (=kotiin vienti hirvittävässä humalassa suoraan eukon viereen ) :a-grin:.

Vakavasti ottaen: Jos päättäjillä on mielestään jokin näkemys asiasta; sen oikaiseminen ei sitten välttämättä onnistu muuten kuin viranhaltijaa vaihtamalla tai sitten lobbaamalla ao. byrokraatin esimiehen puolelleen...

 

[koponen]

Suomessa on muuten useita yrityksiä jotka eivät pidätä kertausharjoituspäiviltä palkkaa edes reserviläispalkkaa vastaavalta osin, vaan maksavat täyttä palkkaa jonka lisäksi kh-käyjä saa reserviläispalkan. Miettikääpä kuka noista on tehnyt päätökset.

Monella tasolla on maanpuolustusmyönteistä toimintaa.

Henkilökohtaisesti toivoisin että kun PV:llä ei ole varaa kouluttaa väkeä, niin kertoisi edes niille joilta jotain jatkossa oletetaan että mitä voivat tehdä itsenäisesti. Siis jokaiselle (sijoitetulle tai mahdollisesti sijoitettavalle) kirje kotiin parin vuoden välein: käy juoksutestissä (jotka rekisteröivät tuloksen ja lähettävät AVT-OPJOon automaattisesti, esimerkiksi lähes kaikki massajuoksutapahtumien tulokset), kohota kuntoasi (tavoitetaso tämä), sinua lähimmät ampumaseurat ja suunnistusseurat tässä... Ja itseopiskeluportaalin nettiosoitehan oli tämä. Päälle soveltuva MPK tarjonta.

 

[Hande]

Suomessa on muuten useita yrityksiä jotka eivät pidätä kertausharjoituspäiviltä palkkaa edes reserviläispalkkaa vastaavalta osin, vaan maksavat täyttä palkkaa jonka lisäksi kh-käyjä saa reserviläispalkan. Miettikääpä kuka noista on tehnyt päätökset.

Monella tasolla on maanpuolustusmyönteistä toimintaa.

Henkilökohtaisesti toivoisin että kun PV:llä ei ole varaa kouluttaa väkeä, niin kertoisi edes niille joilta jotain jatkossa oletetaan että mitä voivat tehdä itsenäisesti. Siis jokaiselle (sijoitetulle tai mahdollisesti sijoitettavalle) kirje kotiin parin vuoden välein: käy juoksutestissä (jotka rekisteröivät tuloksen ja lähettävät AVT-OPJOon automaattisesti, esimerkiksi lähes kaikki massajuoksutapahtumien tulokset), kohota kuntoasi (tavoitetaso tämä), sinua lähimmät ampumaseurat ja suunnistusseurat tässä... Ja itseopiskeluportaalin nettiosoitehan oli tämä. Päälle soveltuva MPK tarjonta.

Erinomaisia ajatuksia.

Aktiivisesta informoinnista ollaan tänä päivänä melko kaukana. Esim. minulle tupsahti heti 16 vuotta kotiutumisen jälkeen kutsu ihan oikeaan kertausharjoitukseen, mutta erittäin epämääräisellä tehtävänimikkeellä. Kun soittelin kutsukirjeessä kerrotuille yhteyshenkilöille, he kieltäytyivät yksilöimästä mitä hommia sitä ollaan menossa harjoittelemaan. Harjoittele siinä sitten itsenäisesti, kun tehtävästä ei ole mitään hajua.

Ans kattoa kuinka käy nyt kun harjoitukset taas harvenevat, eli ehtiikö uusi kutsu tulla ennen kuin asevelvollisuuden yläikäraja tulee vastaan?

 

[Mosuri]

Aktiivisesta informoinnista ollaan tänä päivänä melko kaukana. Esim. minulle tupsahti heti 16 vuotta kotiutumisen jälkeen kutsu ihan oikeaan kertausharjoitukseen, mutta erittäin epämääräisellä tehtävänimikkeellä. Kun soittelin kutsukirjeessä kerrotuille yhteyshenkilöille, he kieltäytyivät yksilöimästä mitä hommia sitä ollaan menossa harjoittelemaan. Harjoittele siinä sitten itsenäisesti, kun tehtävästä ei ole mitään hajua.

Ans kattoa kuinka käy nyt kun harjoitukset taas harvenevat, eli ehtiikö uusi kutsu tulla ennen kuin asevelvollisuuden yläikäraja tulee vastaan?

No ei tuollaisia tietoja koskaan anneta puhelimitse koska henkilöllisyyttä on vähän hankala varmistaa. Kirjeeseen sitä ei välttämättä laiteta kun monet esittelee kaikki paperit työnantajalle, kalakaverille ja vielä junassa konnarille.

Oikeastaan ainoa tapa selvittää ne mystiset "erityistehtävät" on kysyä sotilasläänin esikunnasta tai vaikka palvelupisteestä sitä sodan ajan sijoitusta. Vähän kuitenkin eppäilen, että jos sulla on tuollainen peiteilmaisu tehtävän kohdalla niin sitä tehtävää ei MPK:n kurssilla voi treenata. Eli siitä vain kohottamaan peruskuntoa ja harjoittelemaan niitä sotilaan yleistaitoja.

 

[Hande]

Aktiivisesta informoinnista ollaan tänä päivänä melko kaukana. Esim. minulle tupsahti heti 16 vuotta kotiutumisen jälkeen kutsu ihan oikeaan kertausharjoitukseen, mutta erittäin epämääräisellä tehtävänimikkeellä. Kun soittelin kutsukirjeessä kerrotuille yhteyshenkilöille, he kieltäytyivät yksilöimästä mitä hommia sitä ollaan menossa harjoittelemaan. Harjoittele siinä sitten itsenäisesti, kun tehtävästä ei ole mitään hajua.

Ans kattoa kuinka käy nyt kun harjoitukset taas harvenevat, eli ehtiikö uusi kutsu tulla ennen kuin asevelvollisuuden yläikäraja tulee vastaan?

No ei tuollaisia tietoja koskaan anneta puhelimitse koska henkilöllisyyttä on vähän hankala varmistaa. Kirjeeseen sitä ei välttämättä laiteta kun monet esittelee kaikki paperit työnantajalle, kalakaverille ja vielä junassa konnarille.

Oikeastaan ainoa tapa selvittää ne mystiset "erityistehtävät" on kysyä sotilasläänin esikunnasta tai vaikka palvelupisteestä sitä sodan ajan sijoitusta. Vähän kuitenkin eppäilen, että jos sulla on tuollainen peiteilmaisu tehtävän kohdalla niin sitä tehtävää ei MPK:n kurssilla voi treenata. Eli siitä vain kohottamaan peruskuntoa ja harjoittelemaan niitä sotilaan yleistaitoja.

Aluetoimisto ei kommentoinut, vaan kehotti lähestymään asiassa harjoituksen johtoa. Mistään erityistehtävästä ei todellakaan ollut kysymys, joten vaikenemisessa ei vain ollut mitään järkeä.

Harjoitus tuli aikanaan käytyä, joten kaikki on sen puoleen mallillaan. Olipahan olo välistä vain kuin valehtelijoiden klubissa, kun päätyy kylmiltään kouluttamaan joukkueelliselle miehiä välinettä, jota ei itse ole koskaan aiemmin edes nähnyt pieni ennakkovalmentautuminen olisi tullut tarpeeseen ihan perusasioidenkin osalta.

 

[baikal]

Aktiivisesta informoinnista ollaan tänä päivänä melko kaukana. Esim. minulle tupsahti heti 16 vuotta kotiutumisen jälkeen kutsu ihan oikeaan kertausharjoitukseen, mutta erittäin epämääräisellä tehtävänimikkeellä. Kun soittelin kutsukirjeessä kerrotuille yhteyshenkilöille, he kieltäytyivät yksilöimästä mitä hommia sitä ollaan menossa harjoittelemaan. Harjoittele siinä sitten itsenäisesti, kun tehtävästä ei ole mitään hajua.

Ans kattoa kuinka käy nyt kun harjoitukset taas harvenevat, eli ehtiikö uusi kutsu tulla ennen kuin asevelvollisuuden yläikäraja tulee vastaan?

No ei tuollaisia tietoja koskaan anneta puhelimitse koska henkilöllisyyttä on vähän hankala varmistaa. Kirjeeseen sitä ei välttämättä laiteta kun monet esittelee kaikki paperit työnantajalle, kalakaverille ja vielä junassa konnarille.

Oikeastaan ainoa tapa selvittää ne mystiset "erityistehtävät" on kysyä sotilasläänin esikunnasta tai vaikka palvelupisteestä sitä sodan ajan sijoitusta. Vähän kuitenkin eppäilen, että jos sulla on tuollainen peiteilmaisu tehtävän kohdalla niin sitä tehtävää ei MPK:n kurssilla voi treenata. Eli siitä vain kohottamaan peruskuntoa ja harjoittelemaan niitä sotilaan yleistaitoja.

Aluetoimisto ei kommentoinut, vaan kehotti lähestymään asiassa harjoituksen johtoa. Mistään erityistehtävästä ei todellakaan ollut kysymys, joten vaikenemisessa ei vain ollut mitään järkeä.

Harjoitus tuli aikanaan käytyä, joten kaikki on sen puoleen mallillaan. Olipahan olo välistä vain kuin valehtelijoiden klubissa, kun päätyy kylmiltään kouluttamaan joukkueelliselle miehiä välinettä, jota ei itse ole koskaan aiemmin edes nähnyt pieni ennakkovalmentautuminen olisi tullut tarpeeseen ihan perusasioidenkin osalta.

Tokko tuo mitenkään ihmeellistä on. Minustakin tuli joskus PKM-kouluttaja aika lyhyellä varo-ajalla, illalla klo 1800 sain suomenkielisen oppaan ja laatikon tiskiin ja eikun siitä vaan. Ensi kertaa näin koko kalun ja aika monta tuntia sitä piti käännellä ja väännellä, jotta ilkisi seuraavana aamuna klo 0800 aloittaa paminan. Vieressä ähisi kaveri, joka opiskeli kouluttajaksi Itkon kanssa, samoilla lähtimillä oltiin liikenteessä. Paras oli hlö, joka aloitti koulutuksen kes/orakin kanssa...aamulla oli edessään toistakymmentä karjua, jotka olivat vm-koulutukseltaan keittiömiehiä jokahinen.

Nämä hommat sujuu tiijätkö miksi? Kun jokainen eteentuleva kaveri on käynyt intin, se on tuonut kuitenkin perustan, jolle voidaan rakentaa uutta palikkaa tarvittaessa nopeastikin. Mielestäni erinomainen vahvuus Suomen armeijassa.

 

[Hande]

Tokko tuo mitenkään ihmeellistä on. Minustakin tuli joskus PKM-kouluttaja aika lyhyellä varo-ajalla, illalla klo 1800 sain suomenkielisen oppaan ja laatikon tiskiin ja eikun siitä vaan. Ensi kertaa näin koko kalun ja aika monta tuntia sitä piti käännellä ja väännellä, jotta ilkisi seuraavana aamuna klo 0800 aloittaa paminan. Vieressä ähisi kaveri, joka opiskeli kouluttajaksi Itkon kanssa, samoilla lähtimillä oltiin liikenteessä. Paras oli hlö, joka aloitti koulutuksen kes/orakin kanssa...aamulla oli edessään toistakymmentä karjua, jotka olivat vm-koulutukseltaan keittiömiehiä jokahinen.

Nämä hommat sujuu tiijätkö miksi? Kun jokainen eteentuleva kaveri on käynyt intin, se on tuonut kuitenkin perustan, jolle voidaan rakentaa uutta palikkaa tarvittaessa nopeastikin. Mielestäni erinomainen vahvuus Suomen armeijassa.

Tuossa on kuitenkin 14 tuntia enemmän aikaa valmistautua kuin minulla. Lisäpohdintaa aiheutti se, että puolenkymmentä miestä ei osannut lainkaan Suomea, enkä minä käytännössä lainkaan Ruotsia. :a-grin:

Voihan harjoituksessa olla ihan tarkoituskin lykätä porukka kylmiltään liikenteeseen ja seurata mielenkiinnolla mitä sen jälkeen tapahtuu. Kyllä tullakin tavalla saadaan jotakin selville, en kyllä ole ihan varma että mitä?

 

[reservin esikuntaupseeri]

No ei tuollaisia tietoja koskaan anneta puhelimitse koska henkilöllisyyttä on vähän hankala varmistaa. Kirjeeseen sitä ei välttämättä laiteta kun monet esittelee kaikki paperit työnantajalle, kalakaverille ja vielä junassa konnarille.

Kyllä minulla ainakin on joka kh-kutsussa lukenut vähintään inttislangilla se tehtävä esim. "LKP-UPS"

Jos tuntee firman systeemejä, niin siitä voi päätellä aika paljon mikä on homma nimi.

Löytyykö Hande sun lapusta joku tommoinen koodi? Mikä?

Oikeasti aika vähän ressuilla on mitään tosi kova-kova paikkoja, jotka hirveen kuumia. Kyllä liki kaikissa tosi kovissa paikoissa on kapiainen tai evp mitä olen noita listauksia katellut.

Mulla on varmaan nyt "urani huippu" salaisuusmielessä mihinkä ressu voi sijoituksellaan päästä. Viime harjoituksista ei saa kuulemma sanoa sanakaan, oikein kenraali oli uhkailemassa. Kaikki paperitkin oli saatana kuitilla....

Omasta mielestäni se nyt niin mitään hirveän hifiä hommaa ollut, mutta toki pidän turpani kiinni yksityiskohdista kun kerran sitä toivottiin.

Edit: Joo sori Hande, en hoksannutkaan että olit käynyt jo treeneissä. Ihan sama havainto minulla. Firmassa ei oikeasti tiedetä mikä on salaamisen arvoista ja mikä ei. Kunhan yritetään tehdä köyhä ohjelma kiinnostavaksi leikkimällä "tää on sitten tosi kovakova salaista" leikkiä.

En usko että ne pukkas piruuttaan sut svedunkielisten kouluttajaksi. Eiköhän se ollut taas Tornilta puhdasta ammattitaidottomuutta. Siellä sattuu tuollaista räpellystä jatkuvasti. Olisko joku motivaatio-ongelma vaiko mikä?

Huvittavaa oli kun olin yhdessä vanhojen patujen "paperiharjoituksessa", en nyt sen kummemmin määrittele että mikä, mutta voin sanoa, että se pakollinen RK-ammunta ja lompsinta hajarivissa ruokalaan olivat harjoituksen ainoat action kohdat. Meitä oli siellä neljänkympin ja kuudenkympin väliltä ukkoja ja sitten oli yllättäen pari kolme nuorta sissivänrikkiä! Kotiutuneetkin about alle 2 vuotta sitten eli erikoismiehiä. Olivat aivan hoomoilaisena, että mitä v***a. Olisivat halunneet juosta metsissä tiedusteluryhmän kärjessä ja ymmärtäähän sen, kovakuntoisia nuoria miehiä, erikoiskoulutuksen saaneita kaukopartiomiehiä. Ei meillä noita liikaa ole eikä tasan varmasti vara laittaa "takarintaman töpinään" vilttiketjuun. Siellä ne vaan pojat oli... heh. No valittivat asiasta itse ja mekin valitettiin, että kapiaiset lupasivat korjata asian. En tiedä korjattiinko, koska seuraavassa harjoitukesssa olin jo taas uudessa tärkeässä SA-tehtävässä. Nekin tuntuvat vaihtuvan jatkuvalla syötöllä. Mitään ei opi kunnolla.

 

[vehamala]

Joo, kyllä mullakin on aina kutsussa lukenut jokin tehtävä"koodi". Muutenkin tuo res ek-upsin kirjoitus kuulostaa jollain lailla tutulta.

Aikoinaan eräässä harjoituksessa oli huvittava tilanne kun mukana oli tuore elso-vänrikki ja yksi osa harjoituksesta sivusi tuota aihetta.
No, luonnollisesti vänskä pantiin joukon vetäjäksi ja kouluttajaksi. Hiukan poika ensin arkaili meitä vanhoja ukkoja,
kun kymmenpäinen oppilasjoukko oli linjalla kapteeni-luti, mutta pian homma toimi hienosti.
Hän päivitti yhden iltapäivän kuluessa meidän jo "vähän" antiikkiset tietomme aiheesta ja pari hands-on (käyttääköhän PV jo tuota termiä?) harjoitustakin tehtiin.

 

[Bodyguard]

Muistaakseni kutsuissa oli suurinpiirtein se aiottu tehtävä. Kaikissa kertauksissani, ehkäpä ensimmäistä lukuun ottamatta, on joukko ollut hyvin kirjavaa. Eiköhän PV pyri aina käyttämään yksittäisten ihmisten (erikois)osaamista hyväkseen. Vaikka mä oon vaan au, niiin joka kertauksessa jouduin porukkaa opettamaan, jääkäreistä (spol)upseereihin asti. Eikä siinä mitään ongelmaa ollut, vaikka yksi "oppilaista" oli oma joukkueenjohtajja.

 

[vehamala]

Kyllä tuossa esimerkissäni ikäero oli isompi juttu kuin mitkään sotilasarvot. Kaveri oli saanut omalla erikoisalallaan
nykyaikaisen koulutuksen, joka oli tietysti paljon edellä niitä muinaisia juttuja, joissa esim. minä olin ollut mukana.