Kenen käsiin Afganistan jää?
IL Lauantai 5.4.2014 klo 02.26
Afganistanissa valitaan lauantaina presidentti. Talebanit uhkaavat tappaa kaikki, jotka äänestävät.
Väkivalta on kiihtynyt vaalien alla, siviilejä kuolee itsemurha-iskuissa. Talebanit uhkaavat iskeä erityisesti vaalipäivänä. (ZUMAWIRE/ MV PHOTOS)
Ex-ulkoministeri Zalmay Rassoul on istuvan presidentin todennäköinen suosikki. (ZUMAWIRE/ MV PHOTOS)
Ashraf Ghani on talousasioiden tuntija. Hänen varapresidenttiehdokkaansa on pelätty sotapäällikkö. (ZUMAWIRE/ MV PHOTOS)
Presidenttiehdokkaat Ashraf Ghani ja Abdullah Abdullah television vaaliväittelyssä 8. helmikuuta. (EPA/ AOP)
Afganistanissa järjestetään presidentinvaalit huhtikuun 5. päivänä. Presidentiksi on ehdolla yhdeksän miestä, joista kolmella on hyvä mahdollisuus voittaa vaalit.
Istuva presidentti Hamid Karzai nostettiin valtaan samoihin aikoihin, kun Taleban-hallinto kaadettiin ja Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi maahan vuonna 2001. Karzai voitti presidentinvaalit vuosina 2004 ja 2009.
Karzai ei voi enää olla ehdolla presidentiksi, sillä perustuslaki kieltää kolmannen kauden.
Vaalien menestys riippuu siitä, ovatko ne vapaat ja oikeudenmukaiset. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli 50:ä prosenttia äänistä, järjestetään toinen vaalikierros.
Talebanit ovat uhanneet iskeä erityisesti vaalipäivänä.
Yhdeksän miestä kisaa Afganistanin presidentin paikasta huhtikuun 5. päivänä järjestettävissä vaaleissa.
Vaalit ovat merkittävät, sillä nykyinen presidentti
Hamid Karzai on ollut vallassa siitä lähtien, kun Taleban-hallinto kaatui ja Yhdysvallat liittolaisineen nosti hänet maata johtamaan.
Kaksi kertaa uudelleenvalittu Karzai ei enää Afganistanin perustuslain mukaan voi kilpailla presidenttiydestä.
Ehdokkaita oli alun perin 11, mutta kaksi on jo vetäytynyt vaalikilvasta. Entinen puolustusministeri
Rahim Wardak jättäytyi pois, kuten myös nykyisen presidentin veli
Qayyum Karzai aiemmin maaliskuussa.
Jäljelle jääneistä ehdokkaista kolmella on todennäköinen mahdollisuus voittaa vaalit. Nämä miehet ovat
Zalmay Rassoul,
Abdullah Abdullah ja
Ashraf Ghani.
Karzain veli ilmoitti pois jäädessään tukevansa Rassoulia presidentiksi. Presidentti itse ei ole suosikkiaan kertonut.
Rassoul on kuitenkin Afganistanin ex-ulkoministeri ja presidentin uskottu mies. Jos Rassoul valitaan, Karzain toivoma linja todennäköisesti jatkuu.
Myös Abdullah on entinen ulkoministeri. Hän on ammatiltaan silmäkirurgi ja menneisyydessään kunnostautunut myös talebanien vastaisen vastarintataistelijan neuvonantajana. Hän johtaa perustamaansa oppositioallianssia ja jäi Karzaille toiseksi vuoden 2009 presidentinvaaleissa, joita on syytetty vilpillisiksi.
Tänä vuonna Abdullahin kannattajat ovat varmoja voitosta.
Ghani on entinen valtiovarainministeri ja talousasioiden asiantuntija, joka pyrkii saamaan kannatusta eri puolilla maata. Hänen varapresidenttiehdokkaansa
Abdul Rashid Dostum on pelätty sotapäällikkö Pohjois-Afganistanista. Hänen ehdokkuutensa on arveluttavaa, sillä ihmisoikeusasiantuntijat syyttävät häntä tuhansien ihmisten surmaamisesta ja sotarikoksista. Kenraali Dostumilla on yhä oma yksityisarmeijansa.
Abdullah Abdullah (keskellä) jäi viime presidentin- vaaleissa kakkoseksi. Hän on ammatiltaan silmäkirurgi. (ZUMAWIRE/ MV PHOTOS)
Presidentti Hamid Karzai ei enää voi asettua ehdolle. Hän haluaa amerikkalais- sotilaat ulos maastaan. (ZUMAWIRE/ MV PHOTOS)
Kaikki pääehdokkaat kuuluvat etnisiin pashtuihin, joka on Afganistanin suurin väestöryhmä - tosin Abdullah kuuluu äitinsä puolelta myös tajik-vähemmistöön. Afganistanissa äänestetään pitkälti etnisten linjojen mukaisesti.
Väkivaltaa luvassa
Talebanit ovat uhanneet tappaa kaikki, jotka osallistuvat vaaleihin.
Tavallisten äänestäjien lisäksi erityisen suuressa vaarassa ovat kampanjatyöntekijät ja vaalitoimitsijat. Talebanien terrorikampanja perustuu heidän uskomukseensa siitä, että vaalit ovat Yhdysvaltain manipuloimat.
Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on vedonnut Afganistanin viranomaisiin, jotta nämä takaisivat kampanjatyöntekijöiden ja äänestäjien turvallisuuden.
Ainakin kahdeksan vaalikampanjointiin osallistunutta ihmistä on murhattu sen jälkeen kun kampanjointi alkoi helmikuun alussa. Ihmisiä on myös siepattu.
Afganistanin sisäministeriön mukaan noin 400 000 sotilasta ja poliisia voidaan tarvittaessa valjastaa turvaamaan demokraattiset vaalit.
Sisäministeriön edustajan
Mohamad Najib Nikzadin mukaan talebanien väkivallalla uhkailu on heidän normaalia propagandaansa ja vaalit pidetään suunnitelmien mukaisesti. Nikzad kertoi Voice of Americalle, että neljällä eri alueella turvallisuusuhkat ovat kuitenkin vakavia.
Mitä lähemmäs vaaleja on tultu, sitä pahemmaksi väkivalta on muuttunut yleisemminkin. Viime kuussa 15 ihmistä kuoli, kun itsemurhapommittaja räjäytti pomminsa torilla Maimanassa. Kaikki kuolleet olivat siviilejä. Myös 10 poliisia kuoli, kun seitsemän itsemurhapommimiestä hyökkäsi poliisiasemalle Jalalabadissa maaliskuussa.
Nato-joukot lähtevät
Naton johtamat joukot jättävät Afganistanin joulukuussa, 13 vuoden sotimisen jälkeen. Yhdysvallat on ajanut pienemmän amerikkalaissotilaiden joukon jäämistä Afganistaniin tämän jälkeenkin ylläpitämään rauhaa ja kouluttamaan afgaanisotilaita.
Sen toteutuminen näyttää kuitenkin epävarmalta, sillä nykyinen presidentti Karzai on kieltäytynyt allekirjoittamasta jo neuvoteltua turvallisuussopimusta.
Karzain mielestä Yhdysvallat sotilaineen on vapaa poistumaan maasta, sillä Afganistanin omat joukot kontrolloivat jo 93 prosenttia maasta. Karzai on viime aikoina syyttänyt Yhdysvaltoja pelkästään omien ja muiden länsimaiden etujen ajamisesta Afganistanissa ja muuttunut muutenkin kriittiseksi Yhdysvaltoja kohtaan.
- Afgaanit kuolivat sodassa, joka ei ole omamme, presidentti totesi hiljattain The Washington Postin haastattelussa.
Kansainvälisen politiikan asiantuntijat pitävät hyvänä sitä, etteivät Karzain sukulaiset ole enää ehdolla vaaleissa. Silloin Afganistan ei ajaudu minkään yksittäisen poliittisen dynastian hallintaan.
Lähteet: The Guardian, Reuters, Deutsche Welle, Voice of America, Fox News, The New York Times
Juttu on julkaistu Iltalehdessä 21.3.2014.