Afganistania uhkaa kaaos
Suomen Sotilas | 26.09.2016 | Artikkeli
Taliban eteneee suomalaisten entisillä partiointialueilla Faryabissa Pohjois-Afganistanissa. Länsimaisten joukkojen poistaminen on johtamassa odotettuun romahdukseen, kerrotaan Suomen Sotilas -lehden numeron 4/2016 turvallisuuskatsauksessa.
POHJOIS-AFGANISTANISSA sijaitseva Faryabin lääni oli ISAF-kriisinhallintaoperaation norjalaisjohtoisen jälleenrakennusryhmän (PRT) toiminta-alue, jossa myös Suomen ISAF-joukot toimivat vuosien 2003–2007 aikana. Nyt lääni on muuttunut kapinallistoiminnan takia yhdeksi Pohjois-Afganistanin levottomimmista. Negatiivinen kehitys on kiihtynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Faryabin epävakaus huolestuttaa Afganistanin pohjoisia rajanaapureita. Kuluva vuosi on ensimmäinen, jolloin taisteluja on käyty kaikissa Afganistanin kahdeksassa pohjoisessa läänissä. Nykyistä tilannetta verrataan kaksi vuosikymmentä sitten koettuun väkivallan laajuuteen ja vahvuuteen.
JATKUVAT yhteenotot Faryabissa alkoivat vuoden 2015 lopussa, mutta merkit tilanteen huonontumisesta olivat näkyvissä jo saman vuoden alussa, jolloin kapinallisten uutisoitiin pureutuneen Faryabin syrjäisempiin piirikuntiin. Kapinallistoiminta alkoi nostaa päätään vuonna 2007, mutta käännekohta saavutettiin vasta keväällä 2013, jolloin kapinalliset hyökkäsivät voimalla sen jälkeen, kun viimeiset norjalaiset ISAF-joukot olivat vetäytyneet Faryabista syyskuussa 2012. Norjalaisten lähtöä pohjusti huhtikuussa 2012 tehty itsemurhaisku läänin pääkaupungissa Maimanassa, jossa sai surmansa 10. Myöhemmin kapinalliset tekivät vielä itsemurhaiskun moskeijaan, jossa kuoli 40 ihmistä. Maakuntaan arvioitiin tuolloin siirtyneen jopa 800 talibania. Erityisesti Almarissa, Qaysarissa sekä osissa Pashtun Kotia kapinallisten onnistui vakiinnuttaa läsnäolonsa. Näiltä tukialueiltaan he ovat tehneet sekä pienimuotoisia että laajempia iskuja naapuripiirikuntiin.
AFGANISTANIN asevoimien (ANA) 209. prikaati vastaa Pohjois-Afganistanista. Armeijan viestintävastaava, eversti Reza Rezai kertoi, että 1.6.2016 Turkmenistaniin rajaavassa Gormachin piirikunnassa alkoivat kiivaat taistelut, jossa kapinalliset ja ANA molemmat kärsivät tappioita. Rezain mukaan kapinalliset hyökkäsivät myös Qaysarin, Dowlatabadin ja Khoja Sabz Poshin piirikunnissa ja liikenne Andkhoyn ja Maimanan välisellä moottoritiellä jouduttiin katkaisemaan. Kapinalliset hallitsevat Qaysarissa 18 kylää. Pashtun Kotin piirikunnassa he saavuttivat merkittäviä asemapaikkoja ja Khoja Sabz Poshissa he onnistuivat tuhoamaan turvallisuusjoukkojen tukikohdan.
FARYABIN lääninneuvoston puheenjohtaja Tahir Rahman vahvisti ANAn hälyttävät tiedot kapinallistoiminnan laajuudesta ja vahvuudesta, kun hän varoitti kapinallisten lähestyvän läänin pääkaupunkia Maimanaa. Alueen kuvernöörin edustajan Jawid Bedarin mukaan ilman turvallisuusjoukkojen vahvistuksia kapinalliset saattavat vallata kaupungin. Kapinalliset, jotka ovat turkmeeneja, uzbekkeja ja tadžikkeja Keski-Aasiasta, ovat katkaisseet Maimanasta Sheberghaniin johtavan tien.
TILANNE alueella pahenee, vaikka Afganistanin varapresidentti, sotapäällikkö Abdul Rashid Dostum on tullut toistuvasti itse johtamaan hyökkäyksiä Taliban- kapinallisia vastaan. Ensimmäinen hyökkäys tehtiin elokuussa 2015. Syynä oli kapinallisten tunkeutuminen Almarin, Qaysarin, Pashtun Kotin ja Gormachin piirikuntiin, joissa sadat kylät olivat joutuneet kapinallisten vallan alle. Tämän jälkeen uusia läänin puhdistusyrityksiä on ollut kolme. Dostumille juuri taistelu Faryabin hallinnasta on keskeistä, sillä lääni on perinteisesti ollut uzbekkien hallitsema. Talibanien eteneminen Faryabiin ja naapurilääni Jowzjaniin uhkaa näin Dostumin omaa valta-aluetta. Kuitenkin erityisesti toisen Dostumin johtaman hyökkäyksen jälkeen tilanne on heikentynyt. Väkivalta ajoi yksin Faryabissa yli 30 000 siviiliä maan sisäiseen pakolaisuuteen. Lisäksi kapinalliset ovat ryhtyneet sieppaamaan siviilejä, joita ovat epäilleet yhteistoiminnasta hallituksen kanssa. Helmikuussa 2016 talibanit sieppasivat kaksi bussia Andkhoin piirikunnassa Jangal Baghin alueella. Lyhyen vankeuden jälkeen he vapauttivat vankinsa. Toisessa tapauksessa helmikuun lopussa kapinalliset sieppasivat Khaja Sabz Poshin piirikunnassa sata siviiliä, jotka olivat matkalla Faryabista Kabuliin. Talibanit surmasivat kaksi panttivankia ja päästivät loput vapaaksi.
LISÄÄNTYNYT väkivalta ja epävakaus on johtanut paikallisten etnisten suojeluskuntien perustamiseen. Vuoden 2015 aikana uutisoitiin, että Faryabin turkmeeniyhteisö, joka muodostaa läänin väestöstä 7 %, on muodostanut omia paikallisia suojeluskuntiaan. Turkmeenien voimamieheksi on mainittu sataa taistelijaa komentava emiiri Karyad, joka taisteli kapinalliskomentajana neuvostojoukkoja vastaan Afganistanin vapaussodassa (1979–1989). Syynä suojeluskunnan perustamiselle oli Taliban-liikkeen yritykset radikalisoida Karyadin kotikylän nuorisoa. Kylänvanhimmat olivat pyytäneet emiiriä suojelemaan kylää kapinallisilta. Kabulin hallitus on luvannut tukea Karyadia ja toimittaa aseita, ammuksia ja rahaa. Ongelmatonta etnisten suojeluskuntien syntyminen ei ole. Sen on osoittanut Faryabin naapurilääni Jowzjanin tapahtumat, jossa paikallinen turkmeenikomentaja miehineen ajautui tulitaisteluun poliisin kanssa.
Turvallisuuskatsaus on Suomen Sotilas -lehden vakiopalsta, jonka toimittaa asiantuntijaryhmä. Tämä turvallisuuskatsaus on julkaistu Suomen Sotilas -lehden numerossa 4/2016
Kuva: Nicklas Gustafsson / Sveriges Försvarsmakten
http://www.suomensotilas.fi/afganistania-uhkaa-kaaos/
Suomen Sotilas | 26.09.2016 | Artikkeli
Taliban eteneee suomalaisten entisillä partiointialueilla Faryabissa Pohjois-Afganistanissa. Länsimaisten joukkojen poistaminen on johtamassa odotettuun romahdukseen, kerrotaan Suomen Sotilas -lehden numeron 4/2016 turvallisuuskatsauksessa.
POHJOIS-AFGANISTANISSA sijaitseva Faryabin lääni oli ISAF-kriisinhallintaoperaation norjalaisjohtoisen jälleenrakennusryhmän (PRT) toiminta-alue, jossa myös Suomen ISAF-joukot toimivat vuosien 2003–2007 aikana. Nyt lääni on muuttunut kapinallistoiminnan takia yhdeksi Pohjois-Afganistanin levottomimmista. Negatiivinen kehitys on kiihtynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Faryabin epävakaus huolestuttaa Afganistanin pohjoisia rajanaapureita. Kuluva vuosi on ensimmäinen, jolloin taisteluja on käyty kaikissa Afganistanin kahdeksassa pohjoisessa läänissä. Nykyistä tilannetta verrataan kaksi vuosikymmentä sitten koettuun väkivallan laajuuteen ja vahvuuteen.
JATKUVAT yhteenotot Faryabissa alkoivat vuoden 2015 lopussa, mutta merkit tilanteen huonontumisesta olivat näkyvissä jo saman vuoden alussa, jolloin kapinallisten uutisoitiin pureutuneen Faryabin syrjäisempiin piirikuntiin. Kapinallistoiminta alkoi nostaa päätään vuonna 2007, mutta käännekohta saavutettiin vasta keväällä 2013, jolloin kapinalliset hyökkäsivät voimalla sen jälkeen, kun viimeiset norjalaiset ISAF-joukot olivat vetäytyneet Faryabista syyskuussa 2012. Norjalaisten lähtöä pohjusti huhtikuussa 2012 tehty itsemurhaisku läänin pääkaupungissa Maimanassa, jossa sai surmansa 10. Myöhemmin kapinalliset tekivät vielä itsemurhaiskun moskeijaan, jossa kuoli 40 ihmistä. Maakuntaan arvioitiin tuolloin siirtyneen jopa 800 talibania. Erityisesti Almarissa, Qaysarissa sekä osissa Pashtun Kotia kapinallisten onnistui vakiinnuttaa läsnäolonsa. Näiltä tukialueiltaan he ovat tehneet sekä pienimuotoisia että laajempia iskuja naapuripiirikuntiin.
AFGANISTANIN asevoimien (ANA) 209. prikaati vastaa Pohjois-Afganistanista. Armeijan viestintävastaava, eversti Reza Rezai kertoi, että 1.6.2016 Turkmenistaniin rajaavassa Gormachin piirikunnassa alkoivat kiivaat taistelut, jossa kapinalliset ja ANA molemmat kärsivät tappioita. Rezain mukaan kapinalliset hyökkäsivät myös Qaysarin, Dowlatabadin ja Khoja Sabz Poshin piirikunnissa ja liikenne Andkhoyn ja Maimanan välisellä moottoritiellä jouduttiin katkaisemaan. Kapinalliset hallitsevat Qaysarissa 18 kylää. Pashtun Kotin piirikunnassa he saavuttivat merkittäviä asemapaikkoja ja Khoja Sabz Poshissa he onnistuivat tuhoamaan turvallisuusjoukkojen tukikohdan.
FARYABIN lääninneuvoston puheenjohtaja Tahir Rahman vahvisti ANAn hälyttävät tiedot kapinallistoiminnan laajuudesta ja vahvuudesta, kun hän varoitti kapinallisten lähestyvän läänin pääkaupunkia Maimanaa. Alueen kuvernöörin edustajan Jawid Bedarin mukaan ilman turvallisuusjoukkojen vahvistuksia kapinalliset saattavat vallata kaupungin. Kapinalliset, jotka ovat turkmeeneja, uzbekkeja ja tadžikkeja Keski-Aasiasta, ovat katkaisseet Maimanasta Sheberghaniin johtavan tien.
TILANNE alueella pahenee, vaikka Afganistanin varapresidentti, sotapäällikkö Abdul Rashid Dostum on tullut toistuvasti itse johtamaan hyökkäyksiä Taliban- kapinallisia vastaan. Ensimmäinen hyökkäys tehtiin elokuussa 2015. Syynä oli kapinallisten tunkeutuminen Almarin, Qaysarin, Pashtun Kotin ja Gormachin piirikuntiin, joissa sadat kylät olivat joutuneet kapinallisten vallan alle. Tämän jälkeen uusia läänin puhdistusyrityksiä on ollut kolme. Dostumille juuri taistelu Faryabin hallinnasta on keskeistä, sillä lääni on perinteisesti ollut uzbekkien hallitsema. Talibanien eteneminen Faryabiin ja naapurilääni Jowzjaniin uhkaa näin Dostumin omaa valta-aluetta. Kuitenkin erityisesti toisen Dostumin johtaman hyökkäyksen jälkeen tilanne on heikentynyt. Väkivalta ajoi yksin Faryabissa yli 30 000 siviiliä maan sisäiseen pakolaisuuteen. Lisäksi kapinalliset ovat ryhtyneet sieppaamaan siviilejä, joita ovat epäilleet yhteistoiminnasta hallituksen kanssa. Helmikuussa 2016 talibanit sieppasivat kaksi bussia Andkhoin piirikunnassa Jangal Baghin alueella. Lyhyen vankeuden jälkeen he vapauttivat vankinsa. Toisessa tapauksessa helmikuun lopussa kapinalliset sieppasivat Khaja Sabz Poshin piirikunnassa sata siviiliä, jotka olivat matkalla Faryabista Kabuliin. Talibanit surmasivat kaksi panttivankia ja päästivät loput vapaaksi.
LISÄÄNTYNYT väkivalta ja epävakaus on johtanut paikallisten etnisten suojeluskuntien perustamiseen. Vuoden 2015 aikana uutisoitiin, että Faryabin turkmeeniyhteisö, joka muodostaa läänin väestöstä 7 %, on muodostanut omia paikallisia suojeluskuntiaan. Turkmeenien voimamieheksi on mainittu sataa taistelijaa komentava emiiri Karyad, joka taisteli kapinalliskomentajana neuvostojoukkoja vastaan Afganistanin vapaussodassa (1979–1989). Syynä suojeluskunnan perustamiselle oli Taliban-liikkeen yritykset radikalisoida Karyadin kotikylän nuorisoa. Kylänvanhimmat olivat pyytäneet emiiriä suojelemaan kylää kapinallisilta. Kabulin hallitus on luvannut tukea Karyadia ja toimittaa aseita, ammuksia ja rahaa. Ongelmatonta etnisten suojeluskuntien syntyminen ei ole. Sen on osoittanut Faryabin naapurilääni Jowzjanin tapahtumat, jossa paikallinen turkmeenikomentaja miehineen ajautui tulitaisteluun poliisin kanssa.
Turvallisuuskatsaus on Suomen Sotilas -lehden vakiopalsta, jonka toimittaa asiantuntijaryhmä. Tämä turvallisuuskatsaus on julkaistu Suomen Sotilas -lehden numerossa 4/2016
Kuva: Nicklas Gustafsson / Sveriges Försvarsmakten
http://www.suomensotilas.fi/afganistania-uhkaa-kaaos/