Ahvenanmaa itsenäiseksi, onko Suomi pettänyt lupauksensa?

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Skotlannin esimerkki innostaa Ahvenanmaata
Keskiviikko 17.9.2014 klo 06.24 (päivitetty klo 08.25)

Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajava Axel Jonsson: Suomi on pettänyt lupauksensa.


Skotlanti äänestää itsenäisyydestään torstaina. Viimeisimmät gallupit lupaavat tiukkaa tulosta.

Ahvenanmaalla on nykyisin laaja itsehallinto, muttei juurikaan talouspoliittista toimivaltaa.

Axel Jonsson on Ålands framtid -puolueen puheenjohtaja. Itsenäisyyttä kannattavalla puolueella on kolme paikkaa maakuntapäivillä.
LUE MYÖS
Kysely: Enemmistö vastustaa Skotlannin itsenäisyyttä

Skotlannissa viimeinen kampanjapäivä ennen kansanäänestystä

Skotlannin ja Ahvenanmaan itsenäisyyttä kannattava suomenruotsalainen Axel Jonsson on matkalla Edinburghiin seuraamaan torstaina pidettävää itsenäistymisäänestystä.
- Ei minulla varsinaisesti mitään Suomea vastaan ole, mutta Suomi on pettänyt vuonna 1921 meille antamansa kielilupauksen, että saamme puhua vain ruotsia.

Jonssonin mukaan Ahvenanmaalla ei enää pärjää pelkällä ruotsilla, koska Suomen kielipolitiikka on mennyt niin huonoksi, että suomalaiset viranomaiset eivät enää osaa ruotsia.

- Jos sinulla on esimerkiksi firma, ja pitäisi asioida verottajan tai muiden viranomaisten kanssa, on se nykyisin täysin mahdotonta pelkällä ruotsin kielellä, Jonsson sanoo.

Hänen mukaansa ahvenanmaalaisilla on vaikeuksia asioida esimerkiksi poliisin tai terveysviranomaisten kanssa.

- Ajattele nyt, jos vaikkapa ruotsalainen joutuisi opettelemaan väkisin suomen kieltä, jotta kykenisi hoitamaan päivittäiset asiansa. Sellaista meidän arkemme nyt on, Jonsson kuvaa.

Ei Ruotsiin

Vaikka suurin osa ahvenanmaalaisista olisi halunnut vuonna 1921 liittyä Ruotsiin eikä Suomeen, Jonsson ei tätä halua. Hän haluaa itsenäisen Ahvenanmaan.

- Voisimme olla kuin San Marino. Euroopassa on paljon pieniä valtioita, jotka pärjäävät vallan mainiosti, miksei myös Ahvenanmaa.

Jonsson moittii Suomen yrityslakeja ja verotusta, jotka on tehty isoja suomalaisia firmoja silmällä pitäen.

- Meillä on paljon pienyrityksiä ja osaamista merikuljetuksissa. Suomen verolait eivät tue tällaista toimintaa. Haluaisimme notkeamman ja itsenäisen Ahvenanmaan, Jonsson sanoo.

Skotlanti esimerkkinä

Torstain itsenäistymisäänestystä paikan päällä seuraava Jonsson on innoissaan Skotlannin esimerkistä.

- Eurooppaa ei kehitetä sotimalla, vaan sillä, että annetaan itsenäisyyttä haluavien kansojen äänestää vapaasti.

Jonsson tapaa Skotlannissa myös muita eurooppalaisia poliitikkoja, jotka ajavat alueidensa itsenäisyyttä. Hän osallistuu Euroopan vapaan allianssin (EFA) kokoukseen.

Jonssonin mukaan Euroopan pitäisi olla niin kypsä, että se sallisi ihmisten vapauden ja demokratian.

- Kunnioitan sitäkin, jos skotlantilaiset päättävät pysyä kuningaskunnan yhteydessä. Pääasia on, että he saavat päättää itse, Jonsson sanoo.

KREETA KARVALA
[email protected]
 
Ahvenanmaan separatisteja ja suomalaisia vihaavia freudenthalilaisia rasisteja ei tule sietää tai hyväksyä. Niitä kohtaan ei suomalaisen tarvitse tuntea mitään sääliä tai sympatiaa, vaan on katsottava uhmakkaasti takaisin.

Koska pelkät paheksuvat katseet eivät kuitenkaan riitä, niin tehdään Putinin kanssa kaupat ja vaihdetaan Ahvenanmaa Petsamoon, tai vaihtoehtoisesti johonkin Karjalan osaan. Tämän jälkeen paikalliset separatistit voivatkin ryhtyä miettimään irtautumispyrkimyksiään Venäjän osana, mikä tuo hankkeelle hieman idästä navakan hyytävästi puhaltavaa vastatuulta. Mielestäni se olisi ahvenanmaalaisille täysin oikein sekä lisäksi oikeudenmukainen kohtalo. Voivat sitten opetella suomen sijasta puhumaan venäjää - tarvittaessa erilaisten venäläiselle hallinnolle ominaisten pakkokeinojen motivoimana. Kansanäänestyskään ei paljon auttaisi, sillä se tuottaisi vain yksiselitteisen tuloksen, jonka mukaan ylivoimainen enemmistö kannattaisi liittymistä Venäjän federaatioon.

Ainoa huono puoli tässä visiossa on Ahvenanmaan strategisesti tärkeä sijainti, jonka vuoksi se on Suomelle ja myös Ruotsille tärkeä jo pelkästään normaaliolojen aikana. Poikkeusolojen aikana merkitys kasvaa eksponentiaalisesti. Siitä ei ole varaa luopua tai ottaa ylimääräistä riskiä alueen joutumisesta vihollisen haltuun.

Em. mainittujen syiden vuoksi Ahvenanmaan ei tule itsenäistyä eikä liittyä Venäjän osaksi. Sen sijaan järkevämpää olisi nykyaikana luopua Ahvenanmaan demilitarisoidusta erityisasemasta sekä sijoittaa sinne vähintään riittävä rannikkopuolustus kaappaushyökkäyksen estämiseksi.

Nordefcon hengessä Ahvenanmaan puolustus tulee hoitaa suomalais-ruotsalaisena yhteisoperaationa. Samaan aikaan paikallisväestön ruununraakit ja muut turvallisuuspoliittiset vapaamatkustajat saavat keittää oikeille miehille eli heitä puolustamaan tulleille sotilaille kahvia.
 
Viimeksi muokattu:
Ainoa huono puoli tässä visiossa on Ahvenanmaan strategisesti tärkeä sijainti, jonka vuoksi se on Suomelle ja myös Ruotsille tärkeä jo pelkästään normaaliolojen aikana. Poikkeusolojen aikana merkitys kasvaa eksponentiaalisesti. Siitä ei ole varaa luopua tai ottaa ylimääräistä riskiä alueen joutumisesta vihollisen haltuun.

Em. mainittujen syiden vuoksi Ahvenanmaan ei tule itsenäistyä eikä liittyä Venäjän osaksi. Sen sijaan järkevämpää olisi nykyaikana luopua Ahvenanmaan demilitarisoidusta erityisasemasta sekä sijoittaa sinne vähintään riittävä rannikkopuolustus kaappaushyökkäyksen estämiseksi.

22.6.1941 suoritettiin Operaatio Kilpapurjehdus, jossa Ahvenanmaa miehitettiin ihan ymmärrettävistä syistä. Jostain luin, että tänä päivänä kriisin uhatessa voisi Ahvenanmaahan liittyen tehdä merialueen miinoitusta tai vastaava puolustustointa. Itse veikkaan, että jos tilanne vaatii, niin saari miehitetään niin että heilahtaa, oli vuoden 1921 demilitarisointilaki voimassa, tai ei. Tässä tilanteessa Suomi tuskin olisi ensimmäisenä rikkomassa kansainvälisiä sopimuksia.

Mutta kuten sanottu, ei Ahvenanmaan itsenäisyys ole millään tavalla realistinen vaihtoehto. Nykyinen laaja itsehallinto on ihan OK, elelköön saarella niin kuin tykkäävät.
 
Julkaistu: 17.09.2014 01:01 http://www.karjalainen.fi/mielipite...t/item/55979-pantaisikos-myyntiin-muuan-saari
Pantaisikos myyntiin muuan saari!
Pekka Puustinen



Kansainvälisen politiikan saavutusten arvostelu herättää yleensä laajaa paheksuntaa.
Ei pidä mennä yksittäisen kansalaisen arvioimaan sellaista, mitä monien maiden suuret johtajat ovat yksissä tuumin saaneet aikaan.

Jos vaikka lie ratkaisuista kohta satakin vuotta kulunut, niin kunnioittaa niitä pitää.

Siitä huolimatta herjaan niin sanotusti verta nenästä ja kysyn, eikö olisi jo aika käydä kunnon keskustelu Ahvenanmaan erityisasemasta ja erityisesti rahan lapioimisesta saarimaakuntaan.



Itsehallinnon Ahvenanmaa sai Kansainliiton päätöksellä 1920-luvun alussa.

Samalla päätettiin tehdä siitä demilitarisoitu vyöhyke ja pitää maakunta osana Suomea, vaikka Ruotsillakin oli siihen kytyä.

Itsehallintolain mukaisesti verot ja veroluonteiset maksut kerää valtakunta, siis Suomen valtio.

Koko maassa kerätyistä valtion tuloista, pois lukien valtion uudet velat, tuloutetaan Ahvenanmaalle vuosittain 0,45 prosenttia.

Valtion tämän vuoden talousarviossa summa on noin 212 miljoonaa euroa.

Ahvenanmaan osuus koko Suomen asukasluvusta on noin 0,005 prosenttia.



Lisäksi valtio maksaa Ahvenanmaalle tänä vuonna 25 miljoonaa euroa verohyvitystä.

Sen voinee hyvällä tahdolla rinnastaa kuntien valtionosuuteen.

Sen sijaan arpajaisveron 13 miljoonan euron palautusta ei voi rinnastaa mihinkään. Se on valtion vuotuinen huomenlahja maakunnalle.

Pääluvulleen lähes täsmälleen samankokoisen Imatran tämän vuoden verotulot ja valtionosuudet ovat yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

Ahvenanmaalla on maakuntaitsehallintonsa, valtionhallinnon kustannuksista vastaa muu Suomi.

Ahvenanmaalla ei ole puolustusmenoja.

Runsaan 28 000 asukkaan maakunnassa on 16 kuntaa. Ei ole esitetty vaatimuksia siellä tehtävistä kuntaliitoksista.

Ahvenanmaa saa osuutensa esimerkiksi kansallisen maaseutuohjelman rahoituksesta, johon kanavoituu myös EU-rahaa, vaikka se on eräällä tapaa EU:n ulkopuolinen verosaareke.

Saarimaakunnan teollisuus tuottaa lähinnä perunalastuja. Se riittää, kun muuten pärjätään hyvin manner-Suomen rahoilla ja, vähän kärjistäen, omenatarhaa hoitamalla.



On vaikea mieltää oikeudenmukaiseksi sitä, ettei valtiolla riitä edes ykkösmiljoonia Suomen homekoulujen ja -hoitolaitosten korjaukseen samaan aikaan, kun Ahvenanmaan erityisasemaa ei kukaan uskalla kyseenalaistaa.

Lähempänä oikeutta ja kohtuutta olisi se, että itsehallintomaakunnan tulonsiirtoja leikataan asteittain lähemmäksi muun Suomen keskitasoa.

Joskus kun pitäisi vaalia myös kansalaisten tasa-arvoisuutta.

Tietysti on mahdollista testata, olisiko käenpojalla ostajia, esimerkiksi Ruotsi.
 
Varustamoitten toiminta verolle. Chipsien maahantuontikielto. Varhaisperunan tuontikielto. Kalatuotteet pannaan. Matkailu Suomesta Ahvenanmaalle lisäveron alaiseksi.

Niin, ja lopetamme vähän yli 7000 euron vuotuisen rahalähetyksen per sierainpari.

Oletan, että separatistilla rupeaa nokanpää vaalenemaan ja naama mutristuu selfiekelvottomaan asuun.

Sitä kättä hauva puree, joka sitä ruokkii.

Paremminvointiyhteiskunnan kättä on kiva haukata, mutta jos tuo sama laitos purkaa hyvikkeensä, voi monenkin naama vääntyä itkuun.
 
Niin ja nettikauppa A-landista täydelle alville.
 
- Ajattele nyt, jos vaikkapa ruotsalainen joutuisi opettelemaan väkisin suomen kieltä, jotta kykenisi hoitamaan päivittäiset asiansa. Sellaista meidän arkemme nyt on, Jonsson kuvaa.
No hui kauheeta. Pitäkööt saaresa saatana kuhan pysyyvät siellä ja ovat hiljaa.
 
Tämähän kaipaa hivenen syventämistä... Miten Ålands framtidin ehdotuksen mukaan naapurivaltioiden velvoitteet itsenäisyyden myötä muuttuisivat? Ei kai sentään ajateltu että itsenäisyys tarkoittaa vain kielipolitiikan muuttamista ja verovelvollisuuden loppumista?
 
- Ei minulla varsinaisesti mitään Suomea vastaan ole, mutta Suomi on pettänyt vuonna 1921 meille antamansa kielilupauksen, että saamme puhua vain ruotsia.

Eihän kukaan ole mitään pettänyt, saahan ne affenet puhua ruotsia niin paljon kuin sielu sietää. Mutta suomalaisella virkamiehellä ole mitään pakkoa puhua ruotsia. Pysykööt siellä saarellaan jos ei suomeksi asiointi onnistu, tai menköön Ruotsiin.
Siis minähän olen itse ruotsinkielinen suomalainen mutta minua v***aa niiden affenien itku.
 
Ahvenanmaan demilitarisoinnista voitaisiin luopua. Siinä sivussa sietäisi laittaa itsehallinto luiskaan ja yhdistää Ahvenanmaa Varsinais-Suomeen. Ykköstie voitaisiin jatkaa Saaristomeren poikki Ahvenanmaalle asti.
 
Varustamoitten toiminta verolle. Chipsien maahantuontikielto. Varhaisperunan tuontikielto. Kalatuotteet pannaan. Matkailu Suomesta Ahvenanmaalle lisäveron alaiseksi.

Niin, ja lopetamme vähän yli 7000 euron vuotuisen rahalähetyksen per sierainpari.

Oletan, että separatistilla rupeaa nokanpää vaalenemaan ja naama mutristuu selfiekelvottomaan asuun.

Sitä kättä hauva puree, joka sitä ruokkii.

Paremminvointiyhteiskunnan kättä on kiva haukata, mutta jos tuo sama laitos purkaa hyvikkeensä, voi monenkin naama vääntyä itkuun.

On kiva leikkiä separatistia kun sen voi tehdä muiden rahoilla ja keskittyä huutelemaan iskulauseita ilman turhaa huolta huomisesta. Ahvenanmaa ei taida kyetä valtiollisen suvereniteetin saavuttamiseen pelkästään oman kansantalouden turvin ja pelkästään Suomen valtion asettamat talouspakotteet riittäisivät pahimman innon laantumiseen.

Vanha sanonta: Sen virsiä veisaat, kenen leipää syöt, pätee tässäkin.
 
Ahvenanmaan demilitarisoinnista voitaisiin luopua. Siinä sivussa sietäisi laittaa itsehallinto luiskaan ja yhdistää Ahvenanmaa Varsinais-Suomeen. Ykköstie voitaisiin jatkaa Saaristomeren poikki Ahvenanmaalle asti.

Ja samalla voisi rakentaa tunneli yhteyden Ruotsiin. Siis jos Viron ja Helsingin välille puuhaillaan tunnelia, niin miksi ei myös Ruotsiin?
 
Suomen pitäisi ottaa nimenomaan mallia ahvenanmaalaisista ja siitä kuinka he haluavat omistaa yrityksensä ja varustamonsa. Suomen merenkulkupolitiikka on ollut todella huonoa ja ihmekös tuo kun miettii Suomea. Viking Line, Eckerö, Godby, Lundqvist, Lillgaard. Lisäksi iso osa Suomen vanhimman varustamon Boren toiminnoista on kivellä. Silja Line myytiin Viroon, Finnlines Italiaan ja Neste möi juuri laivojaan pois. Siinä on mantereen ja saaren ero. Muistaakseni juuri täällä on päivitelty kansallisomaisuuden myyntiä. Ainakin Digita, A-katsastus, Sonera ja moni muu on mainittu täälläkin kun on päivitelty suomalaisen omistuksen valumista ulos. Ahvenanmaalaiset toimivat juuri kuten täällä on toivottu. Firmoista halutaan pitää kiinni ja palkata sinne ahvenanmaalaisia. Suomessa halutaan laivoihin ja maihin halpatyövoimaa ja myydään firmat texasilaiselle pääomasijoittajalle.

Yksi syy Ruotsin taloudelliseen menestymiseen on sen elinkeinoelämän monipuolisuus verrattuna Suomeen. Merenkulu on yksi elinkeinoelämän, melko tärkeäkin, osa. Ilman Ahvenanmaata suomalainen omistus olisi todella vähäistä alalla. Olisiko varaa päästää sekin vähän pois? Voi esim. katsoa mitä elinkeino parhaimmillaan merkitsee Tanskalle. Ilman taitavaa merenkulkupolitiikkaa se ei olisi onnistunut. Ehkä itsenäisyys antaisi joustavammat keinot elinkeinoelämälle? Pitäisikö Suomen kuitenkin katsoa peiliin? Yrityslakien moittimiselle on saletisti perusteet. Ikävä kyllä demarien ja kepun mukanan olo on saarelaisten mielestä ja onhan se, enemmistön diktatuuria.

Toi ruotsin osaamattomuus on kyl ihan paska perustelu, mut moni muu ei. Tässäkin ketjussa näkee lähinnä vihan kirvottamia tunteellisia purkauksia.
 
Kompensoiko suomalaisten maksama rahallinen tuki miten näitä vääryyksiä joita ahvenanmaalaiset mm. verojen suhteen joutuvat sietämään? Ahvenanmaan itsenäisyys ei kuulosta ollenkaan huonommalta, mutta Ahvenanmaa taitaa valitettavasti olla strategisesti tärkeä Suomelle. Tosin jollain kierolla tavalla idea siitä, että ahvenanmaalaisista lähes jokainen äänestäisi Venäjään liittymisen puolesta aiheuttaa riemua minussa, vaikken sadistiksi tunnustaudukaan.
 
.....................................................
Jonssonin mukaan Ahvenanmaalla ei enää pärjää pelkällä ruotsilla, koska Suomen kielipolitiikka on mennyt niin huonoksi, että suomalaiset viranomaiset eivät enää osaa ruotsia.

- Jos sinulla on esimerkiksi firma, ja pitäisi asioida verottajan tai muiden viranomaisten kanssa, on se nykyisin täysin mahdotonta pelkällä ruotsin kielellä, Jonsson sanoo.

Hänen mukaansa ahvenanmaalaisilla on vaikeuksia asioida esimerkiksi poliisin tai terveysviranomaisten kanssa.

- Ajattele nyt, jos vaikkapa ruotsalainen joutuisi opettelemaan väkisin suomen kieltä, jotta kykenisi hoitamaan päivittäiset asiansa. Sellaista meidän arkemme nyt on, Jonsson kuvaa.

Ei Ruotsiin

Vaikka suurin osa ahvenanmaalaisista olisi halunnut vuonna 1921 liittyä Ruotsiin eikä Suomeen, Jonsson ei tätä halua. Hän haluaa itsenäisen Ahvenanmaan.

- Voisimme olla kuin San Marino. Euroopassa on paljon pieniä valtioita, jotka pärjäävät vallan mainiosti, miksei myös Ahvenanmaa.

Jonsson moittii Suomen yrityslakeja ja verotusta, jotka on tehty isoja suomalaisia firmoja silmällä pitäen.

- Meillä on paljon pienyrityksiä ja osaamista merikuljetuksissa. Suomen verolait eivät tue tällaista toimintaa. Haluaisimme notkeamman ja itsenäisen Ahvenanmaan, Jonsson sanoo..
KREETA KARVALA
[email protected]
...........................................

Johnsonilta vähän samanlaista yksipuolista ajattelua kuin kuin meilläkin on joillain pakkoruotsin vastustajilla. Vaikka osin ymmärränkin ettei pakollisuus aina ole paras motivoimaan opiskelua..

Ikäänkuin puhuttu kieli ratkaisisi yhteiskunnan erilaisuuksien ongelmia. Ahvenanmaa on väestöltään aika pieni yhteisö (vajaa 30.000 asukasta). Sieltä ei oikein löydy riittävästi omaa väkeä kaikkiin yhteiskunnan töihin ja palveluihin. Johtunee osin siitäkin että monet, varsinkin enemmän opiskelleista paikallisista, lähtevät tai tekevät töitään Tukholman seudulla missä ovat käyneet koulunsakin. Kysymys ei kuitenkaan ole kielestä vaan muista asenteista, joista löytyy erilaisuutta Ahvenanmaalta vs. Suomesta.

Siis tottakai Ahvenanmaalle asettuu asumaan suomalaisia työpaikkojen perässä ja on luonnollista että ottaa jonkin aikaa ennen kuin oppii puhumaan paikallista murretta. Samahan se on muidenkin maiden ( paitsi tietysti ruotsalaisilla) kansalaisilla, joita siellä myös tapaa. Toissä ei pärjää jollei opettele puhumaan ruotsia. Sen pitäisi olla itsestään selvää jokaiselle Ahvenanmaalle muuttaneelle. Johnsonin mielipiteestä tunnistan myös hieman vastaanasettelua ns. junttiuho-asenteeseen ruotsin kieltä vastaan jota joskus tapaa siellä asuvilla/vierailevilla suomalaisilla. Kaiken lisäksi sitä löytyy joissain tilanteissa siltä toiseltakin osapuolelta.

Tunnen jonkin verran Ahvenanmaan asioita ja ymmärrän paremmin Johnsonin kritiikin suomalaisen lainsäädännön kankeudesta yrittämistä kohtaan. Se ei todellakaan taivu itsenäisten ahvenanmaalaisten mieleen. Sikäläisessä yhteisössä yrittäminen ja yrittäjyys on varsin luontaista ja mutkatonta. Tältä osin Johnsonin kritiikki suomalaista virkamieskulttuuria ja pikkutarkkaa "pilkunnussimis-asennetta" kohtaan on todellakin paikallaan. Ymmärrän erinomaisen hyvin ettei tällaisen, vain suomenkielisen, virkamiehen kanssa kukaan ahvenanmaalainen puhu muuta kuin ruotsia..vaikka hän itseasiassa osaisi jonkin verran suomeakin, kuten monet toki osaavat.

Suomen valtion tulisi sallia ahvenanmaalaisten itse päättää nykyistä enemmän yrittämiseen liittyvistä lainsäädöksistä. Toki osin näin myös tehdään..onhan siellä omat kotipaikkasäädökset. Ahvenanmaalaisten avoimista asenteista yrittäjyyttä kohtaan olisi monilla suomalaisilla, varsinkin poliitikoilla ja muilla lainsäätäjillä, opittavaa.

PS.
Meidän suomalaisten pakkoruotsin opiskelu osoittaa omalla tavallaan yhteiskunnan vastuuta ruotsinkielisestä väestöstä ja maakunnista.
 
Suomen pitäisi ottaa nimenomaan mallia ahvenanmaalaisista ja siitä kuinka he haluavat omistaa yrityksensä ja varustamonsa. Suomen merenkulkupolitiikka on ollut todella huonoa ja ihmekös tuo kun miettii Suomea. Viking Line, Eckerö, Godby, Lundqvist, Lillgaard. Lisäksi iso osa Suomen vanhimman varustamon Boren toiminnoista on kivellä. Silja Line myytiin Viroon, Finnlines Italiaan ja Neste möi juuri laivojaan pois. Siinä on mantereen ja saaren ero. Muistaakseni juuri täällä on päivitelty kansallisomaisuuden myyntiä. Ainakin Digita, A-katsastus, Sonera ja moni muu on mainittu täälläkin kun on päivitelty suomalaisen omistuksen valumista ulos. Ahvenanmaalaiset toimivat juuri kuten täällä on toivottu. Firmoista halutaan pitää kiinni ja palkata sinne ahvenanmaalaisia. Suomessa halutaan laivoihin ja maihin halpatyövoimaa ja myydään firmat texasilaiselle pääomasijoittajalle.

Yksi syy Ruotsin taloudelliseen menestymiseen on sen elinkeinoelämän monipuolisuus verrattuna Suomeen. Merenkulu on yksi elinkeinoelämän, melko tärkeäkin, osa. Ilman Ahvenanmaata suomalainen omistus olisi todella vähäistä alalla. Olisiko varaa päästää sekin vähän pois? Voi esim. katsoa mitä elinkeino parhaimmillaan merkitsee Tanskalle. Ilman taitavaa merenkulkupolitiikkaa se ei olisi onnistunut. Ehkä itsenäisyys antaisi joustavammat keinot elinkeinoelämälle? Pitäisikö Suomen kuitenkin katsoa peiliin? Yrityslakien moittimiselle on saletisti perusteet. Ikävä kyllä demarien ja kepun mukanan olo on saarelaisten mielestä ja onhan se, enemmistön diktatuuria.

Toi ruotsin osaamattomuus on kyl ihan paska perustelu, mut moni muu ei. Tässäkin ketjussa näkee lähinnä vihan kirvottamia tunteellisia purkauksia.

Kyllä.

Muuten olen sitä mieltä, että ei kannata edes kiinnittää huomiota Framtidin mölinään. Heillä on kolme paikkaa käräjillä, ja puolue on ollut kaksikymmentä vuotta siellä 2-3 paikan varassa.
 
Ajattelin lähinnä rahtia ja sellaista. Oletan, että laivalla kuskaaminen tai pohjoisen kautta kiertäminen eivät ole se paras keino.

Juurihan tässä on vakuutettu, kuinka Oolanti pitää huolta varustamoistaan ja merenkulkijoistaan. Senhän takia jäivät EU:n tullimuurin taaksekin, jotta laivaliikenteen edut saadaan turvattua. Maantieyhteys Suomeen ja Ruotsiin tappaisi koko toimialan, ja toisi mukanaan rikollisuuden, kerjäläiset ja heinäsirkkaparvet.
 
Back
Top