AK+krh

Tvälups

Ylipäällikkö
Rutina on ollut kauhia ja yhtenä perusteluna krpist hankinnalle oli, ettei RK/AK -aseisiin saa muita kuin venäläisiä piipunalus-krh:iä.

No niin kun ei venäläinen kelpaa, vaan kävisikö tämä?

http://www.arsenal-bg.com/defense_police/40mm_UBGL-M4-M6.htm

[attachment=739]

[attachment=740]

Kaliiperi nato-ystävällinen 40x46mm
 

Liitteet

  • UBGL-M6.gif
    UBGL-M6.gif
    117.1 KB · Luettu: 32
  • AR-M9&UBGL-M6_r.gif
    AR-M9&UBGL-M6_r.gif
    68.8 KB · Luettu: 35
Tvälups kirjoitti:
Rutina on ollut kauhia ja yhtenä perusteluna krpist hankinnalle oli, ettei RK/AK -aseisiin saa muita kuin venäläisiä piipunalus-krh:iä.

Taisit myöhästyä. Muistaakseni siellä joku kyllä puhui Arsenalin heittimestä.
 
Nostellaan aihetta uudestaan tapetille.


Sama puulaaki tekee myös PKM:ää .308nato -kaliiperissa...
 
Oikeasti onko 7,62Natolla ja PKM:n 7,62x54:lla käytännön eroa suorituskyvyssä? Jälkimmäinen on laippakantaisella hylsyllä varustettu, mutta koska PKM toimii tuolla ratkaisulla luotettavasti, ei sekään ole ongelma.
Jos merkittävää eroa ei löydy, miksei hankita vanhoihin mielummin optisia tähtäimiä.
 
Ei merkittäviä eroja ole. Jos .308-kaliiperista konekivääriä lähdetään hakemaan on parempia ehdokkaita jonossa, omana suosikkina belgialainen uutuus, 7,62-millinen FN Minimi.

Mitä kranaatinlaukaisimiin tulee, pidän kranaattipistoolia ihan hyvänä ratkaisuna. Sen kantaminen on helpompaa kuin kertasingon, ammuksia lukuunottamatta, ja käyttö idioottihelppoa. Ei tuossa Arsenalin laitteessakaan varmasti mitään vikaa ole. Asennus vaatisi silti jotain omaa suunnittelua, kun ei rynkyssä taida olla ihan vakiomallista kalasnikov-kädensijaa. Suurin ongelma kranaattivehkeissä on, ettei niitä ole kuin marginaalisesti. Iloinen olisin jos mikä tahansa räjähtävän ammuksen ampuva himmeli, oli se länsi- tai itämainen, löytyisi kaikista sanan "jääkäri" sisältävistä joukkotyypeistä.

Jos ei 40-millisiä kranupyssyjä niin edes uudet HEDP-tyyppiset kertasingot joka joukolle olisivat hyvä uutuus.
 
Ryhmätasolle yksi RK56, jossa kivkrh ja optiikka. Vòila! Problem solved.


Krpist-konseptista on luovuttu muualla maailmassa (pl. SWAT-tyylin poliisitoiminnassa/vast). M203 korvasi M79 jenkkeissä jo Vietnamin sodan aikana ja varmasti ihan kokemusten perusteella: se poisti käyttäjältään sen aseettoman välihetken kun M79 oli laukaistu (grenadier oli varustettu M79+M1911A1 pistoolilla) ja henkilökohtaiseen aseeseen integroituna mahdollisti paremmin käyttäjän ensisijaisen asevalinnan.


Krpist/kivkrh ja kertasingot/singot eivät ole verrannollisia missään mielessä. Molemmilla on oma roolinsa ja tehtävänsä. Mikäli meillä ajattelu on "korvaava väline"-tasolla, niin kaukana ollaan realiteeteistä. Kivkrh on tehokkaampaa käkr-toimintaa, jos nyt verrata pitää.



Aiheesta sivuun1: millä tavoin FN on parempi kuin PKM? USMC totesi toisin omissa testeissään, mutta PKM ei tullut valituksi kauppapoliittisista yms. syistä johtuen, vaan joutuivat tyytymään M240 eli FN MAG GPMG.


2: Miksi .308win eli 7,62x51 ? No miksi meillä muutenkin on siirrytty länsikalustoon ja kaliipereihin?
 
Tvälups kirjoitti:
Ryhmätasolle yksi RK56, jossa kivkrh ja optiikka. Vòila! Problem solved.

Ei käy, koska kaikki kiinalaiset rynnäkkökiväärit ovat tunnetusti horopiipuilla ja valmistusmaansa takia ne eivät ole maailman parhaita rynnäkkökivääreitä.
 
akealik kirjoitti:
Ei merkittäviä eroja ole. Jos .308-kaliiperista konekivääriä lähdetään hakemaan on parempia ehdokkaita jonossa, omana suosikkina belgialainen uutuus, 7,62-millinen FN Minimi.
SInulla lienee laajaltikin käyttökokemusta tuosta uutuudesta?
Mitä kranaatinlaukaisimiin tulee, pidän kranaattipistoolia ihan hyvänä ratkaisuna. Sen kantaminen on helpompaa kuin kertasingon, ammuksia lukuunottamatta,
Entä kun ammusten määrät tasataan? Heti kun on kaksi ammusta tai enemmän alkaa etu kääntyä kranaattipistoolin puolelle. Yhdelläkin menee melko tasan jos ammuksen kantaa putkessa valmiina. Lisäksi 40 millistä taitaa löytyä laajempi kirjo erilaisia ammuskia. Siis vain ammusten kantamisegonomiahuomioiden muihin osatekijöihin puuttumatta.

Mikä muuten estää tekemästä uusia kädensijoja suomalaisiin rynkkyihin tarvittavilla kiskoilla? Siis muut seikat kuin raha ja lisenssit. Jopa Suomesta pitäisi löytyä sen verran muoviprässäys- ja -valutekiniikkaa, vaikka totaalinen teknologian kehitysmaa ollaankin, että moisia kyettäisiin valmistamaan. Tietääkseni se kädensijan vaihtaminen ei ole mahdoton operaatio varikkotyönä ja konstruktio ei sinällään sitä pois sulje. Kun se on kerran vaihdettu niin siinähän se on ja pysyy. Ei sitä tarvi käyttäjän edes takas irrotella ja kiinnitellä.
 
Tvälups kirjoitti:
Aiheesta sivuun1: millä tavoin FN on parempi kuin PKM? USMC totesi toisin omissa testeissään, mutta PKM ei tullut valituksi kauppapoliittisista yms. syistä johtuen, vaan joutuivat tyytymään M240 eli FN MAG GPMG.

2: Miksi .308win eli 7,62x51 ? No miksi meillä muutenkin on siirrytty länsikalustoon ja kaliipereihin?

Minä nyt ajattelin hamaa tulevaisuutta, jolloin ei poliittisista syistä varmastikaan pysytä enää itäkaliiperissa ja -kalustossa. Trendi nyt on sen suuntainen ja toisaalta uusien aseiden tarjonta painottuu länsikaliipereille. Tämänhetkinen tilanne on kuitenkin ihan ok eikä polttelevaa pakkoa uusiin konekivääreihin ja patruunoihin ole.

M240 ei ole mikään ihmeellinen laite enkä niin väittänytkään. PKM on todennäköisesti luotettavampi ja jopa viisi kiloa kevyempi kuin vanhempaa designia oleva kollegansa. Viestissäni viittasin Minimi-konekiväärin (M249) isokaliiperiseen versioon (linkki) joka on ergonomisesti nykyaikainen mutta eipä sekään mitään ihmeitä tee ollen silti painavampi kuin PKM.

Eipä olisi huono idea tehdä itärynkyistä kranaatteja ampuvia pelejä. Nyt ajatellen voisin ottaa itärynkyt koko ryhmälle. Meillä vain taidetaan näissä asioissa pragmaattisuuden sijaan painottaa yhtenäistä varustusta eikä ryhmään tule yksittäisille sotureille kranaattilaitteita tai optiikoita, vaan edustavuuden ja mediaseksikkyyden nimissä kaikilla on tai ei kellään.

En ajattele sinkojen olevan substisuutti 40mm aseille. Simppelissä alueellisen jääkärijoukon reserviläisryhmänjohtajan mielessäni vain haaveilin, että olisi yleisessä jaossa sellainen laite, jolla voisi ampua niin rynnäkkövaunua kuin asepesäkettä tai ikkunasta sisään ja jonka käyttö olisi jo valmiiksi koulutettu kaikille. Bonuksena mahdollisuus ampua sisätiloista. Tämän suuntaisia M72- tai AT4-versioita on tietääkseni olemassa.
 
Hyvä, että selvensit.

5,56 M249 Minimin 7,62 isoveli oli tietääkseni mukana noissa USMC:n testeissä. PKM won. M240 (Gimpy) valittiin...

Kun kerran kaliipereja ollaan länsimaistamassa niin mieluummin 762nato PKM kuin nuo muut. Miksikö? Koska se on paras kk, tällä hetkellä.

Ottaisikohan Arsenalin bulgaarit vinkkiä vastaan, jos tarjoaisi tuoteideaa .338NM PKM:stä? Muuntelukykyä kun löytyy itäkaluston nato-kaliiperoinneista...

Noskan idea RK:n kädensuojusten vaihtamisesta onnistuu ihan varasto/korjaamotyönä. Millogin varikoilla se maksanee mansikoita.
Nimim. jokusen sata kappaletta kädensuojuksia vaihtaneena...

Noita LAW/AT CS-versioita löytyy ihan länsinaapureistamme. Vaan mitäpä moisista, ostetaan mielummin risteilyohjuksia kun rahaa on!
 
Tvälups kirjoitti:
5,56 M249 Minimin 7,62 isoveli oli tietääkseni mukana noissa USMC:n testeissä.

No tokkopa oli, jos joukkue/komppatason GPMG:tä etsivät. Minimi 7.62 kun on ryhmätason SAW.
 
Kun ne testit eivät rajoitu suppeaan asevalikoimaan...

Testauksissa on omat osionsa mm. kestävyyden ja toimintavarmuuden osalta. Lisäksi sitten field-evaluation, jossa aseen sopivuutta koetellaan osana joukkojen varustusta.

Testaustoiminta näiltä osin on hyvin samanlainen prosessi maassa kuin maassa. Joukkokeiluissa tulee ne suurimmat erot testien osalta.
 
Aivan sama mihin ne rajoittuvat, mutta selväähän on että Minimi 762 olisi moisessa testissä aivan väärässä luokassa. Ei taida olla samanlaista sustained fire-kykyä, kuin isommilla kollegoilla jne. Mk48 taitaa olla rajoitetussa käytössä joillain USA:n yksiköillä ja juurikin ryhmän tai fireteamin aseena, kun 556 ei kuulemma riitä ja M240 on painolastia. Britannia ja Uusi-Seelanti ovat ilmeisesti ottamassa käyttöön Minimi 762-mallin ja ilmeisesti myös ryhmäaseena. GPMG hoitelee heillä tämänkin jälkeen vielä GPMG-roolit.
 
Tvälupsin idea on hyvä, mikäli RK56:sta löytyy riittävän hyviä(tarkkoja) yksilöitä, jotta optinen tähtäin kannattaa asentaa. Helppo, nopea ja halpa integraatio.
 
Nuo RK56:t eivät kärsi samoista vaivoista kuin ne samaan aikaan Suomeen ostetut "reserviläiskiväärit".
Itse koeampumani RK56 yksilöt ovat olleet huipputarkkoja (puhuttaessa Kalashnikovin avotähtäimistä).
 
noska kirjoitti:
Mikä muuten estää tekemästä uusia kädensijoja suomalaisiin rynkkyihin tarvittavilla kiskoilla? Siis muut seikat kuin raha ja lisenssit. Jopa Suomesta pitäisi löytyä sen verran muoviprässäys- ja -valutekiniikkaa, vaikka totaalinen teknologian kehitysmaa ollaankin, että moisia kyettäisiin valmistamaan. Tietääkseni se kädensijan vaihtaminen ei ole mahdoton operaatio varikkotyönä ja konstruktio ei sinällään sitä pois sulje. Kun se on kerran vaihdettu niin siinähän se on ja pysyy. Ei sitä tarvi käyttäjän edes takas irrotella ja kiinnitellä.

Suomalaisia rynnäkkökivääreitä ei kannata alkaa kotikutoisilla osilla tuunaamaan, koska lopputulos menee varmasti yhtä perseelleen kuin suurin osa muistakin kotimaisista helmistä.
Parhaina esimerkkeinä "minä ite"- ajattelusta ovat KVKK 62, suomalainen sivujalka ja valonvahvistimen pääpanta, taisteluliivin m/05 taskut ja Tuuli.
Ensimmäiset ovat huonoja kopioita, viimeiselle ei ole ollut kenelläkään juuri käyttöä.

Kun ei osata itse, niin mikä siinä on vaikeaa ostaa valmiiksi tehty tuote, josta on käyttökokemusta ja se tiedetään toimivaksi.

Eikä parin muoviosan vaihto edes riitä. Lisäksi pitäisi saada sivukiilaa tähtäinjalkoineen, RK-62 mallisiin uudet tukit ja kai jotain uusia osiakin kuluneiden tilalle. Ja hintaa tulee?

Kalashnikoveihin löytyy kaikki osat valmiina, niitä ei tarvitse suomalaisen insinöörin keksiä uudestaan.

kimmo.j kirjoitti:
Tvälupsin idea on hyvä, mikäli RK56:sta löytyy riittävän hyviä(tarkkoja) yksilöitä, jotta optinen tähtäin kannattaa asentaa. Helppo, nopea ja halpa integraatio.

Tvälups kirjoitti:
Nuo RK56:t eivät kärsi samoista vaivoista kuin ne samaan aikaan Suomeen ostetut "reserviläiskiväärit".
Itse koeampumani RK56 yksilöt ovat olleet huipputarkkoja (puhuttaessa Kalashnikovin avotähtäimistä).

Mikä on riittävä tarkkuus teidän mielestänne? Millaista kasaa Tvälupsin ampuma kinkki-AK teki?

Onko 10 cm / 100 metriä riittävä?

Itse olen samoilla linjoilla. Varastossa levänneet Kalashnikovit olisivat hyvä ase siirtymäajaksi siihen asti, kunnes kaliiperi ja asemalli menevät lopullisesti vaihtoon.
 
pstsika kirjoitti:
Mikä on riittävä tarkkuus teidän mielestänne? Millaista kasaa Tvälupsin ampuma kinkki-AK teki?

Onko 10 cm / 100 metriä riittävä?

Itse olen samoilla linjoilla. Varastossa levänneet Kalashnikovit olisivat hyvä ase siirtymäajaksi siihen asti, kunnes kaliiperi ja asemalli menevät lopullisesti vaihtoon.

Todellakin riittää minun mielestäni. Suomalainen kiväärimiesmystiikka pitäisi unohtaa ja keskittyä käytännölliseen ampumataitoon radalla sulkeiskomentojen mukaan äkseeraamisen sijaan. Kertaamaan joutumisesta ei nyt kyllä ole huolia mutta reserviläispoppoita olisi hyvä totuttaa harjoituksissa ulkomaisiin rynkkyihin. Ehkä se rikkoisi vähän niiden ja suomalaisaseiden ylivertaisuuden ympärillä pyöriviä myyttejä.

Tulikin mieleen, onko itärynkyissä sivukiiloja valmiina? Jos olisi edes "kurjat" venäläiset yötähtäimet (esim. PN19, saatavilla gen 3-vahvistimella) niihin kiinnitettäväksi... mikähän lie kappalehinta vrt amerikkalaiseen AN/PVS-17?
Toinen kysymys tietäjille: onko suomalainen sivukiila ja siten tähtäinjalat yhteensopivia venäläistyyppisen sivukiilan kanssa, vähän erinäköisiä kun ovat?
 
Kaikki koeampumani ovat tehneet 3ls kasan 4-7cm sisälle. 5-10ls sitten 5-12cm kasoja. Amet 150m.


Ja ei ole yhteensopivia kotimaiset/itämaiset sivukiilat.
 
Back
Top