Keskeinen osa tätä Jamesin vuodatusta näyttää olevan iänikuinen politikointi sillä, että ulkomaan operaatioissa pitäisi päästä pois "kanttiinihommista" ja kaikkien viranhaltijoiden pitäisi myös yksimielisesti haluta sitä, vaikka edes kansan enemmistö ja poliittiset päättäjät eivät ole asiasta samaa mieltä. Tämän tyyppinen turhautuminen on periaatteellisella tasolla ymmärrettävää, koska Suomessa sotilasvirkamiehen työn sisältö ei syvän rauhan aikana käytännössä ole taistelua, verta ja kuviteltua kunniaa - tai edes aamusta iltaan metsässä kirmailua laukaus-laukaus-pum-sä-kuolit-enkä-kuollut huutaen, vaan arki on kohtalaisen rutiininomaista pakertamista, mitä voidaan hieman näkökulmasta riippuen myös mukaviksi virkamieshommiksi kutsua. Tämä on suomalaisen sotilasuran sisällöllinen tarjonta, vaikka yksittäisten ihmisten kysyntä voikin olla jotain muuta. Yli-innokkaimpien ei auta muuta kuin todeta syntyneensä väärässä maassa ja väärään aikaan. Kovin ikävää, mikäli tämä johtaa täysin turhaan katkeroitumiseen. Maanpuolustus on täyttänyt tehtävänsä onnistuneesti, mikäli sitä ei koskaan tositoimissa tarvita!
Suomen etuja puolustetaan Suomen rajojen sisällä ja ulkomailla. Vaikutuskeinot ovat kuitenkin monitasoisia ja hyväksi havaitun perinteisen linjan mukaisesti Suomen etujen puolustaminen ulkomailla tapahtuu ensisijaisesti aivan muilla keinoilla kuin sapelia kalistelemalla, kuten esimerkiksi diplomatian, politiikan, talouden kulttuurin, koulutuksen ja humanitäärisen avun keinoilla. Tässä työkaluvalikoiman kokonaisuudessa sotilaskomponentin tarkoituksenmukainen käyttö ulkomailla rajoittuu käytännössä niihin "kanttiinihommiin", mitkä ilmeisesti eivät kaikille innokkaimmille virkamiessotilaille näytä nyt riittävän. Laput silmillä on helppo katsoa vain "omaa juttuaan", jolloin kansakunnan etu saattaa helposti hämärtyä. Suomella ei ole suurvallan tai entisen siirtomaavallan geopoliittisia tai taloudellisia etuja puolustettavanaan.
Kansan enemmistölle Suomen nykyinen ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan linja on kuitenkin riittänyt jo vuosikymmenten ajan eikä ole juuri viitteitä, että kysyntä linjan muuttamiselle olisi merkittävästi kasvanut. On erinomaisen hieno asia, että olemme saaneet näinkin monta rauhan vuotta eikä ole mitään syytä luopua tästä. Monista puutteistaankin huolimatta Suomessa on näihin päiviin asti osattu tehdä aika hyvää politiikkaa ja valita viisaasti. Toivottavasti nykyisetkin haasteet voidaan ratkaista kunnialla ja kansakunnan etujen mukaisesti.
Seuraava kysymys onkin mielenkiintoinen ja kovin kovin subjektiivinen. Mitä tarkoittaa "sotiluus" (suomalainen sotilas), miten se määritellään, mitä tämän "sotiluuden" on tarkoitus sisältää ja mikä ylipäätään on suomalaisen sotilaan tehtävä? Tässä tapauksessa Jamesin mielipide "sotiluudesta" taitaa erota aika merkittävällä tavalla keskimääräisen suomalaisen mielipiteestä. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että kansan käsitys olisi väärä ja Jamesin käsitys ainoa oikea.
