Ammattilaiset + vapaaehtoiset: arvio

[baikal]

Muutaman rekryäijän kanssa on tullut myös vuosien mittaan haastetltua. Aina se korkeakoulupaikkaa havitteleva näsäviisas älykkö ei olekaan se jota riviin halutaan. Kadun kovaan lakiin tottunut selviytyjä, joka ei kyseenalaista kaikkea toimii usein paremmin koneen osasena.

Britanniassa ainakin tilanne taitaa olla se, että Sandhurstiin upseerikoulutukseen hyväksytyistä 80...85 % on suorittanut jonkin korkeakoulututkinnon jo 'pohjaksi'. Miehistö/aliupseeritehtäviin ja toisaalta upseeriksi haetaan tai hakeutuu siis selvästi erilaista ainesta.

Paljonko on Sandhurstin saapumiserä vuodessa ja moniko sen akatemian suorittanut sijoittuu sotilasuralle?????

Millainen upseeri valmistuu laitoksesta, jos hän ei ole konsa ollut rivissä samalla viivalla niiden kanssa, joita pitää kyetä kenties johtamaan hyvin epätyypillisessä tilanteessa? Mille pohjalle rakentuu silloin kyky ja näkemys esim. suunnitella asioita, kun ruohonjuuritaso on jäänyt jos ei nyt vähälle niin sanotaan aika kapelolle?

Minä vaan veikkaan, että suomalainen systeemi, jossa jokainen lähtee samalta viivalta on parempi enkä edes veikkaa vaan olen siitä varma.

 

[baikal]

Muutaman rekryäijän kanssa on tullut myös vuosien mittaan haastetltua. Aina se korkeakoulupaikkaa havitteleva näsäviisas älykkö ei olekaan se jota riviin halutaan. Kadun kovaan lakiin tottunut selviytyjä, joka ei kyseenalaista kaikkea toimii usein paremmin koneen osasena.

Joku länsiupseeri kirjoitti toisen maailmansodan jälkeen, että oikea jalkaväensotilas on itsetietoinen, jopa röyhkeä, luja ja konstailematon. Samaa on kirjoittanut eitulenimimieleen, se eka musta Usan asevoimien komentaja Vietnamin sotiin perustuen. Taistelukentällä ei kukaan tuo lappua eteen, jossa kysytään äitisuhdetta ja haluatko isona kukkakauppiaaksi...niin se vain on.

 

[noska]

Muutaman rekryäijän kanssa on tullut myös vuosien mittaan haastetltua. Aina se korkeakoulupaikkaa havitteleva näsäviisas älykkö ei olekaan se jota riviin halutaan. Kadun kovaan lakiin tottunut selviytyjä, joka ei kyseenalaista kaikkea toimii usein paremmin koneen osasena.

Britanniassa ainakin tilanne taitaa olla se, että Sandhurstiin upseerikoulutukseen hyväksytyistä 80...85 % on suorittanut jonkin korkeakoulututkinnon jo 'pohjaksi'. Miehistö/aliupseeritehtäviin ja toisaalta upseeriksi haetaan tai hakeutuu siis selvästi erilaista ainesta.

Puhuinkin lähinnä miehistötehtävistä.

 

[noska]

Muutaman rekryäijän kanssa on tullut myös vuosien mittaan haastetltua. Aina se korkeakoulupaikkaa havitteleva näsäviisas älykkö ei olekaan se jota riviin halutaan. Kadun kovaan lakiin tottunut selviytyjä, joka ei kyseenalaista kaikkea toimii usein paremmin koneen osasena.

Britanniassa ainakin tilanne taitaa olla se, että Sandhurstiin upseerikoulutukseen hyväksytyistä 80...85 % on suorittanut jonkin korkeakoulututkinnon jo 'pohjaksi'. Miehistö/aliupseeritehtäviin ja toisaalta upseeriksi haetaan tai hakeutuu siis selvästi erilaista ainesta.

Paljonko on Sandhurstin saapumiserä vuodessa ja moniko sen akatemian suorittanut sijoittuu sotilasuralle?????

Millainen upseeri valmistuu laitoksesta, jos hän ei ole konsa ollut rivissä samalla viivalla niiden kanssa, joita pitää kyetä kenties johtamaan hyvin epätyypillisessä tilanteessa? Mille pohjalle rakentuu silloin kyky ja näkemys esim. suunnitella asioita, kun ruohonjuuritaso on jäänyt jos ei nyt vähälle niin sanotaan aika kapelolle?

Minä vaan veikkaan, että suomalainen systeemi, jossa jokainen lähtee samalta viivalta on parempi enkä edes veikkaa vaan olen siitä varma.

En lähde noita laatutekijöitä arvioimaan mutta vastaan kysymykseen millainen: erittäin arvonsa tunteva ja luokkatietoinen. Harvassa paikassa olen nähnyt niin suurta luokkaeroa upseerein ja aliupseerit+miehistön välillä kuin brittiarmeijassa.
Muistanpa Kosovosta tapauksen kun eräs brittiupseeri ei suostunut oikeastaan edes tervehtimään saati puhumaan suomalaisten aliupseerien kanssa, ennenkuin hänelle selvisi että kyseiset kolme aliupseeria olivat itse asiassa korkeakouluopiskelijoita. Paikalle tullut neljäs joka ei opiskelija ollut sai taas kylmää kohtelua. Sivusta seuranneena voin todeta että omiensa kesken on ero vielä jyrkempi. Tosin eroja on eri joukkojen keskuudessa sielläkin.

 

[Heikkilä]

Britanniassa ainakin tilanne taitaa olla se, että Sandhurstiin upseerikoulutukseen hyväksytyistä 80...85 % on suorittanut jonkin korkeakoulututkinnon jo 'pohjaksi'. Miehistö/aliupseeritehtäviin ja toisaalta upseeriksi haetaan tai hakeutuu siis selvästi erilaista ainesta.

Paljonko on Sandhurstin saapumiserä vuodessa ja moniko sen akatemian suorittanut sijoittuu sotilasuralle?????

Millainen upseeri valmistuu laitoksesta, jos hän ei ole konsa ollut rivissä samalla viivalla niiden kanssa, joita pitää kyetä kenties johtamaan hyvin epätyypillisessä tilanteessa? Mille pohjalle rakentuu silloin kyky ja näkemys esim. suunnitella asioita, kun ruohonjuuritaso on jäänyt jos ei nyt vähälle niin sanotaan aika kapelolle?

Minä vaan veikkaan, että suomalainen systeemi, jossa jokainen lähtee samalta viivalta on parempi enkä edes veikkaa vaan olen siitä varma.

En lähde noita laatutekijöitä arvioimaan mutta vastaan kysymykseen millainen: erittäin arvonsa tunteva ja luokkatietoinen. Harvassa paikassa olen nähnyt niin suurta luokkaeroa upseerein ja aliupseerit+miehistön välillä kuin brittiarmeijassa.
Muistanpa Kosovosta tapauksen kun eräs brittiupseeri ei suostunut oikeastaan edes tervehtimään saati puhumaan suomalaisten aliupseerien kanssa, ennenkuin hänelle selvisi että kyseiset kolme aliupseeria olivat itse asiassa korkeakouluopiskelijoita. Paikalle tullut neljäs joka ei opiskelija ollut sai taas kylmää kohtelua. Sivusta seuranneena voin todeta että omiensa kesken on ero vielä jyrkempi. Tosin eroja on eri joukkojen keskuudessa sielläkin.

Vastaanpa nyt sekä Noskalle että Baikalille: en väitäkään että brittijärjestelmä olisi parempi kuin suomalainen, mutta kumpikin heijastelee omaa yhteiskuntaansa. Kotimainen malli, jossa kaikki ovat joskus olleet samalla viivalla alokkaina taitaa olla kuitenkin harvinaisempi mutta se sopinee täkäläiseen asenneilmastoon varmaan hyvin. Brittiupseerin voisi olla vaikea johtaa suomalaisia reserviläisiä ja veikkaanpa että samalla tavalla olisi melkoinen sopeutuminen edessä jos Suomi-ressu hankkisi kansalaisuuden ja värväytyisi miehistötehtäviin brittiarmeijaan.

 

[Heikkilä]

Paljonko on Sandhurstin saapumiserä vuodessa ja moniko sen akatemian suorittanut sijoittuu sotilasuralle?????

Eiköhän siellä ole kolme saapumiserää, noin 270 henkeä kukin (wikipedian mukaan). Keskeyttäneiden määrää ja toisaalta ulkomaisten vaihto-oppilaiden määrää en tiedä, mutta sitä kautta on mentävä jos haluaa ammattiupseeriksi maavoimiin (army).