Ampumatarvikkeen tai aseen asevaikutus, läpäisy, maali- ja haavaballistiikka
- Viestiketjun aloittaja ERAkko
- Aloitus PVM
kimmo.j
Greatest Leader
Nykyisin ainakin Helsingin pelastuslaitoksen paineilmapulloissa käytetään venttiiliä jonka alaosa on ns. pullon sisällä ja estää paineen hallitsemattoman purkautumisen vaikka venttiili katkeaisi. Näissä tulee pelkkä vihellys.
Ilman tuollaista turvalaitetta, käy kuten esimerkissä.
Tuossa käytettiin liki suurinta mahdollista pulloa ja painavaa sellaista. Aiemmin viitattiin paineaseen hiilikuituisiin pulloihin jotka ovat 0,2-0,8 litraa. Näissä jos venttiilin avaa huomaamattaan niin saa posauksesta kyllä korvansa lukkoon ja vaikkapa sormensa kipeäksi. Tai jos laukaisee ilman äänenvaimenninta ja luodin sijasta vaikkapa puhdistustyynyn niin ääni on hyvinkin hirvikiväärin luokkaa.
Jäsen @MeriTJ kiteytti vastauksessaan asiaa jo hyvin.
Ohessa linkki Aalto-yliopistossa tehtyyn d-työhön, jossa on kehitetty
epäsuoran tulen tehoarviota (vain sirpaletehoa) suomalaisessa metsämaastossa. Tarkastelu / malli on tilastollinen.
Maaperään ei liene otettu kantaa eikä sitä ole mallissa mukana, koska metsässä sytytin aktivoituu osuessaan puuhun tai oksiin ja räjähdyskorkeus tulee muuttujaksi, joka vaikuttaa sirpaleviuhkan osumiseen sotilaaseen.
Simulating artillery fire in forest environment
Indirect fire provided by artillery and mortars is one of the most powerful weapons available to Finnish Army. Effective use of indirect fire requires as accurate as possible information about its effects on different targets. Military modeling is one possible way of obtaining information that...
Työssä mainitaan, että maasto-olosuhteiden vaikutusmallinnus on hys-hys dataa, jota ei julkisesti ole saatavilla.
Omaa pekulaatiota yleisesti:
Avoimessa maastossa painevaikutus ulottuu vain ammuksen räjähdyspisteen lähietäisyydelle, joten se on tavallisesti unohdetaan. Samalla lähietäisyydellä lienee sirpaleosumakin varma, joten tulen tehon kannalta on sama kumpaan vihollinen hyytyy.
Rakennetussa ympäristössä painevaikutus seinän vieressä kasvaa (karkeasti tuplaantuu) painerintaman ja seinästä heijastuvan paineaallon vaikuttaessa hetken aikaa samassa pisteessä. Ei pidä olla seinän lähellä pihalla tulituksen aikana. Käyrästö löytyy esim. Yleisestä ase- ja asejärjestelmäoppaasta.
Tulipalojen syttyminen ei liene merkityksellinen, paitsi erikoistapauksissa, jos halutaan esim rakennuksen tai laitteen sisälle palovaikutus (vrt. Merimaalikranaatti tai pst-aseiden taistelukärjet / ammukset, joissa joskus on sytytysvaikutus esim fosforilla, alumiinilisäyksellä, sytytysmassalla tms:lla aikaansaatuna.) Tulimyrskyyn venäläiset joskus pyrkivät, mutta tuskin nykyisin? He käyttävät niitä kaasua levittäviä pommeja ja sytyttävät sitten kaasun ja seurauksena on herkellinen happikato.
Venäläiset (neuvostoliittolaiset) pyrkivät massiivisella epäsuoralla tulella pelottelemaan vihollissotilaita II-MS :n kokemuksiensa ja tutkimuksiensa perusteella. Erityisesti keskityksen pitkään jatkuminen mainitaan tähän tehokkaana piirteenä, mutta se vaatii paljon ampumatarvikkeita ja niitä ampuvia aseita / rintamakilometri. Toinen mainittu tapa on jatkuva, satunnainen tulitus, jolla arvioivat olevan henkiseen tasapainoon vaikutuksia. Hieman samat tavat näyttävät jatkuvan edelleen Ukrainassa.
Julkisesti on saatavilla USA:laisia raportteja / kertomuksia esim. Vietnamin ja Korean sotien kokemuksista, joista ulkomuistista ohessa muutamia ajatuksia:
- herätesytytin tai muutoin herkkä sytytin räjäyttää ammuksen viidakon lehvästön yläpuolella ja tiheä lehvästö puineen ja oksineen vaimentaa sirpaleiden tehoa tai estää sen kokonaan
- viidakko-olosuhteissa kannattaa ampua jyrkillä tulokulmilla ja viiveisillä / jäykillä sytyttimillä, jos asevaikutus halutaan lehvästön alle. Krh on mainittu tehokkaaksi lähes pystysuoran tulokulmansa vuoksi.
- USAn tykistöllä on ollut myös kimmoketulimuoto (ricochet ), jossa ammutaan loivalla tulokulmalla ja viiveisellä sytyttimellä siten, että ammus räjähtää maasta kimpoamisen jälkeen, jolloin saadaan tehokas sirpalevaikutus alaspäin. Tämä lienee tehokasta vain joissakin tietyissä olosuhteissa, esim milloin ja miten ammus kimpoaa halutusti?
- rakennetussa ympäristössä ja jyrkkien mäkien takarinteissä jyrkät tulokulmat ovat eduksi, jos halutaan säästää rakennuksia ampumalla niiden yli tai tavoitellaan osumia jyrkkien mäkien / vuorien taakse.
Muita yleishuomioita satunnaisista lähteistä:
Kaupunkitaistelussa venäläiset käyttävät paljon suorasuuntausta ja rakennukset tuhotaan täysin epäsuoralla tai suorasuuntaus tulituksella (esim Grosnyi). Länsimaat yrittävät säilyttää infraa mahdollisuuksien mukaan tarkalla tulituksella ja sen vaikutuksen arvioilla (tulenjohto / tarkkailijat, nykyisin ehkä droonit apuna ?). On arvioitu, että Ukrainan ja Georgian sotien kokemukset ovat muuttaneet myös venäläisten rakennetun alueen sotataktiikkaa? Onkohan muuttanut vai toteuttavatko he tykistöaseillaan edelleen normeja kykyjensä mukaan? Venäläisen tykistön taktiikan syynä mainitaan se, että ven. upseerit ovat nuoria ja kokemattomia eivätkä he kykene / osaa eivätkä saa tehdä omia päätelmiä tilanteen mukaan vaan täyttävät normeja. Lännessä tykistöosaston ylempi upseeristo on kokenutta ja he kykenevät tilanteiden mukaisiin päätöksiin.
Ehkäpä ampumaoppia työkseen tuntevat voivat avata aihetta siinä laajuudessa kuin se on sallittua. Oma ymmärrykseni rajoittuu yhden projektiilin (sirpale, luoti, KE-ammus tms) läpäisykyvyn / läpäisyn estämisen pohtimiseen, joten alkuperäinen kysymys menee laajuudessaan yli hilseen ja "summaaminen" ei osaltani onnistu,
.Tutkimus 7,62 AP -luotia vastaan erillisten levyjen ja ilmaraon avulla (spaced armor).
Tästä kai oli nopealla selailulla Miku-ketjussa juttua, @ERAkko ?
Tästä kai oli nopealla selailulla Miku-ketjussa juttua, @ERAkko ?