Ampumatarvikkeen tai aseen asevaikutus, läpäisy, maali- ja haavaballistiikka

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ERAkko
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jos joku sanoo että 300bar pullo vaan viheltää vitusti puhjetessaan.

Isompien ilma-aseiden rekyyli taitaa olla lähempänä mustaruuti vehkeitä. hidas ja pitkä tuuppaus.
Nykyisin ainakin Helsingin pelastuslaitoksen paineilmapulloissa käytetään venttiiliä jonka alaosa on ns. pullon sisällä ja estää paineen hallitsemattoman purkautumisen vaikka venttiili katkeaisi. Näissä tulee pelkkä vihellys.

Ilman tuollaista turvalaitetta, käy kuten esimerkissä. :LOL:
 
Jos joku sanoo että 300bar pullo vaan viheltää vitusti puhjetessaan.

Isompien ilma-aseiden rekyyli taitaa olla lähempänä mustaruuti vehkeitä. hidas ja pitkä tuuppaus.
Tuossa käytettiin liki suurinta mahdollista pulloa ja painavaa sellaista. Aiemmin viitattiin paineaseen hiilikuituisiin pulloihin jotka ovat 0,2-0,8 litraa. Näissä jos venttiilin avaa huomaamattaan niin saa posauksesta kyllä korvansa lukkoon ja vaikkapa sormensa kipeäksi. Tai jos laukaisee ilman äänenvaimenninta ja luodin sijasta vaikkapa puhdistustyynyn niin ääni on hyvinkin hirvikiväärin luokkaa.
 
Kun kranaatin sirpaleteho voidaan määritellä varsin tarkasti, niin miten voidaan arvioida sekundaarista tehoa esim. Suomalainen metsämoreeni maaperä ja 500 runkoa hehtaarilla erikokoista puuta? Sekundaaritehon luulisi kasvavan r-ainemäärän kasvaessa ja toisinpäin.

Rypäleammuksillahan pyritään tulen tiheyden kasvuun maalissa. Niille on varmasti paikkansa. 155 millisen ryöpyn tulo tonttiin luonee myös moraaliin vaikuttavan näkökulman.

Sirpaleteho, sekundaaritavaran teho, painevaikutukset, moraalinen vaikutus plus erilaiset tulen syttymisvaikutukset.

Voiko tätä jotenkin summata?

Jäsen erakko, ehkä voisit summata tuota, ei tarvitse esseetä laatia, meille piisaa rukkasarviokin. Tykistötulen tehoa on mahdotonta ymmärtää, jos ei ole siitä joko tietoa tai kokemusta tai molempia. Minulla on käsitys, että sirpaleteho on "vain" osa kokonaistehosta. Miten sen voisi määritellä?

Tykistötulen tehoa voidaan toki laskea myös sekundääristen vahinkojen osalta koeammunnoin ja niiden tuloksia analysoiden. Se miten paljon siitä tarkasti laskemisesta sen pohjalta on todellista hyötyä muuhun kuin summittaiseen arvioon operaatiosuunnittelussa koska karrikoidusti kaikissa maastonkohdissa on omat ominaispiirteensä ja toisaalta harva kaupunkikortteli on 100% homogeeninen rakennuskannaltaankaan. Esimerkiksi rakennetulla alueella päälle romahtava rakennus on hyvin merkittävä lisä tuholle sirpalevaikutuksen lisäksi siinä missä kimmokevaikutus epäsäännölliselle kallioille ammuttaessa tekee enemmän tuhoa kuin tasaiselle kalliolle ammuttaessa. Tuon verran MeriTJ osaa asiaa avata, mielelläni luen jos joku valaisee minuakin ja syventää vastaus paremmaksi/korjaa jos lipsahti jotain väärin.
Jäsen @MeriTJ kiteytti vastauksessaan asiaa jo hyvin.

Ohessa linkki Aalto-yliopistossa tehtyyn d-työhön, jossa on kehitetty
epäsuoran tulen tehoarviota (vain sirpaletehoa) suomalaisessa metsämaastossa. Tarkastelu / malli on tilastollinen.
Maaperään ei liene otettu kantaa eikä sitä ole mallissa mukana, koska metsässä sytytin aktivoituu osuessaan puuhun tai oksiin ja räjähdyskorkeus tulee muuttujaksi, joka vaikuttaa sirpaleviuhkan osumiseen sotilaaseen.

Työssä mainitaan, että maasto-olosuhteiden vaikutusmallinnus on hys-hys dataa, jota ei julkisesti ole saatavilla.

Omaa pekulaatiota yleisesti:
Avoimessa maastossa painevaikutus ulottuu vain ammuksen räjähdyspisteen lähietäisyydelle, joten se on tavallisesti unohdetaan. Samalla lähietäisyydellä lienee sirpaleosumakin varma, joten tulen tehon kannalta on sama kumpaan vihollinen hyytyy.

Rakennetussa ympäristössä painevaikutus seinän vieressä kasvaa (karkeasti tuplaantuu) painerintaman ja seinästä heijastuvan paineaallon vaikuttaessa hetken aikaa samassa pisteessä. Ei pidä olla seinän lähellä pihalla tulituksen aikana. Käyrästö löytyy esim. Yleisestä ase- ja asejärjestelmäoppaasta.

Tulipalojen syttyminen ei liene merkityksellinen, paitsi erikoistapauksissa, jos halutaan esim rakennuksen tai laitteen sisälle palovaikutus (vrt. Merimaalikranaatti tai pst-aseiden taistelukärjet / ammukset, joissa joskus on sytytysvaikutus esim fosforilla, alumiinilisäyksellä, sytytysmassalla tms:lla aikaansaatuna.) Tulimyrskyyn venäläiset joskus pyrkivät, mutta tuskin nykyisin? He käyttävät niitä kaasua levittäviä pommeja ja sytyttävät sitten kaasun ja seurauksena on herkellinen happikato.

Venäläiset (neuvostoliittolaiset) pyrkivät massiivisella epäsuoralla tulella pelottelemaan vihollissotilaita II-MS :n kokemuksiensa ja tutkimuksiensa perusteella. Erityisesti keskityksen pitkään jatkuminen mainitaan tähän tehokkaana piirteenä, mutta se vaatii paljon ampumatarvikkeita ja niitä ampuvia aseita / rintamakilometri. Toinen mainittu tapa on jatkuva, satunnainen tulitus, jolla arvioivat olevan henkiseen tasapainoon vaikutuksia. Hieman samat tavat näyttävät jatkuvan edelleen Ukrainassa.

Julkisesti on saatavilla USA:laisia raportteja / kertomuksia esim. Vietnamin ja Korean sotien kokemuksista, joista ulkomuistista ohessa muutamia ajatuksia:
- herätesytytin tai muutoin herkkä sytytin räjäyttää ammuksen viidakon lehvästön yläpuolella ja tiheä lehvästö puineen ja oksineen vaimentaa sirpaleiden tehoa tai estää sen kokonaan
- viidakko-olosuhteissa kannattaa ampua jyrkillä tulokulmilla ja viiveisillä / jäykillä sytyttimillä, jos asevaikutus halutaan lehvästön alle. Krh on mainittu tehokkaaksi lähes pystysuoran tulokulmansa vuoksi.
- USAn tykistöllä on ollut myös kimmoketulimuoto (ricochet ), jossa ammutaan loivalla tulokulmalla ja viiveisellä sytyttimellä siten, että ammus räjähtää maasta kimpoamisen jälkeen, jolloin saadaan tehokas sirpalevaikutus alaspäin. Tämä lienee tehokasta vain joissakin tietyissä olosuhteissa, esim milloin ja miten ammus kimpoaa halutusti?
- rakennetussa ympäristössä ja jyrkkien mäkien takarinteissä jyrkät tulokulmat ovat eduksi, jos halutaan säästää rakennuksia ampumalla niiden yli tai tavoitellaan osumia jyrkkien mäkien / vuorien taakse.


Muita yleishuomioita satunnaisista lähteistä:
Kaupunkitaistelussa venäläiset käyttävät paljon suorasuuntausta ja rakennukset tuhotaan täysin epäsuoralla tai suorasuuntaus tulituksella (esim Grosnyi). Länsimaat yrittävät säilyttää infraa mahdollisuuksien mukaan tarkalla tulituksella ja sen vaikutuksen arvioilla (tulenjohto / tarkkailijat, nykyisin ehkä droonit apuna ?). On arvioitu, että Ukrainan ja Georgian sotien kokemukset ovat muuttaneet myös venäläisten rakennetun alueen sotataktiikkaa? Onkohan muuttanut vai toteuttavatko he tykistöaseillaan edelleen normeja kykyjensä mukaan? Venäläisen tykistön taktiikan syynä mainitaan se, että ven. upseerit ovat nuoria ja kokemattomia eivätkä he kykene / osaa eivätkä saa tehdä omia päätelmiä tilanteen mukaan vaan täyttävät normeja. Lännessä tykistöosaston ylempi upseeristo on kokenutta ja he kykenevät tilanteiden mukaisiin päätöksiin.

Ehkäpä ampumaoppia työkseen tuntevat voivat avata aihetta siinä laajuudessa kuin se on sallittua. Oma ymmärrykseni rajoittuu yhden projektiilin (sirpale, luoti, KE-ammus tms) läpäisykyvyn / läpäisyn estämisen pohtimiseen, joten alkuperäinen kysymys menee laajuudessaan yli hilseen ja "summaaminen" ei osaltani onnistu, :whistle:.
 
Unan supersteel sai eilen ensikasteensa. Reiluun kolmeenkymmeneen metriin ammuttuna konebaikalin sylinterisupistuksella teeressä läpireikiä kymmenkunta. Melko suppeana menee näemmä pitkälle. Ehdottomasti jatkoon, mutta seuraavaksi mahdollisimman pientä haulia. On hintansa väärti ainakin näillä laukausmäärillä.
 
Huomasin selaillessani Bulletpickeriä, että neukkujen 57 mm panssariammuksessa on ilmeisesti jonkinlainen lisäkärki (APCBC - armor piercing capped ballistic cap). Mutta sitä kutsutaan nimellä Makarov's cap. Onko tuosta esim @ERAkko mitään lisätietoa, mistä aineesta tehty?

 
Huomasin selaillessani Bulletpickeriä, että neukkujen 57 mm panssariammuksessa on ilmeisesti jonkinlainen lisäkärki (APCBC - armor piercing capped ballistic cap). Mutta sitä kutsutaan nimellä Makarov's cap. Onko tuosta esim @ERAkko mitään lisätietoa, mistä aineesta tehty?



Wikipedian mukaan "läpäisykorkki" voi olla pehmeä tai kova: the cap can be made of soft metal (soft cap), or hard metal (hard cap). Ymmärtääkseni pehmeys on tässä tapauksessa varsin suhteellista, koska se viittaa pehmeään teräkseen. Kovempiin "korkkeihin" jouduttiin siirtymään panssariterästen kehittymisen myötä. On intuitiivisesti hyvin epäselvää, miksi "pehmusteen" lisääminen panssariammuksen kärkeen parantaisi läpäisyä. Ehkä se toimii jonkinlaisena impedanssisovituksena ammuksen ja panssarin välillä, mikä vähentää iskuallon heijastumista takaisin ammukseen ja parantaa energian siirtoa panssariteräkseen.
 
Huomasin selaillessani Bulletpickeriä, että neukkujen 57 mm panssariammuksessa on ilmeisesti jonkinlainen lisäkärki (APCBC - armor piercing capped ballistic cap). Mutta sitä kutsutaan nimellä Makarov's cap. Onko tuosta esim @ERAkko mitään lisätietoa, mistä aineesta tehty?

Taitaa sana ballistic cap viitata tässä tapauksessa vain ammuksen lentominaisuuksien parantamiseen, eli kärjen muotoiluun, jolloin läpäisijä voidaan optimoida läpäisyyn. Tällöin kärki voi siis olla "pehmeä" koska sillä ei ole.varsinaista vaikutusta läpäisyyn.
 

Wikipedian mukaan "läpäisykorkki" voi olla pehmeä tai kova: the cap can be made of soft metal (soft cap), or hard metal (hard cap). Ymmärtääkseni pehmeys on tässä tapauksessa varsin suhteellista, koska se viittaa pehmeään teräkseen. Kovempiin "korkkeihin" jouduttiin siirtymään panssariterästen kehittymisen myötä. On intuitiivisesti hyvin epäselvää, miksi "pehmusteen" lisääminen panssariammuksen kärkeen parantaisi läpäisyä. Ehkä se toimii jonkinlaisena impedanssisovituksena ammuksen ja panssarin välillä, mikä vähentää iskuallon heijastumista takaisin ammukseen ja parantaa energian siirtoa panssariteräkseen.
Bullet pickerissä tämän huomaa jenkkien 90 mm APC-T M82, jossa cap on kova ja penetraattori pehmeä. Vrt 37 mm APC-T M51, jossa tuo on toisin päin.
 
Taitaa sana ballistic cap viitata tässä tapauksessa vain ammuksen lentominaisuuksien parantamiseen, eli kärjen muotoiluun, jolloin läpäisijä voidaan optimoida läpäisyyn. Tällöin kärki voi siis olla "pehmeä" koska sillä ei ole.varsinaista vaikutusta läpäisyyn.
Katsopa tarkemmin: windshield on tämä ballistic cap, mutta Makarov's cap eli cap on merkitty erikseen. Eli sen takia tuo 57 mm on APCBC.
 
Taitaa sana ballistic cap viitata tässä tapauksessa vain ammuksen lentominaisuuksien parantamiseen, eli kärjen muotoiluun, jolloin läpäisijä voidaan optimoida läpäisyyn. Tällöin kärki voi siis olla "pehmeä" koska sillä ei ole.varsinaista vaikutusta läpäisyyn.
APCBC_shell.webp
Ballistisen kärjen (1) tehtävä on tosiaankin parantaa aerodynamiikkaa mutta "Makarov's cap" (2) on vielä erikseen lisäämässä läpäisyä.
 
Ukrainan sota -ketjussa on pohdittu venäläisten (ja miksei muidenkin) polttoainejalostamojen prosessi- ja tuotesäiliöiden sekä säiliökenttien suojaamista verkoilla drone-uhkaa vastaan. Siirrän kommentin tänne "asevaikutus"-ketjuun oheisen viestin suhteen:
Verkkojen korkeus vaikuttaa aika optimaalille air-burst korkeudella kun kyseessä on ~100kg sirpalekärki. Herkällä sytyttimella vain verkkoa päin, on sitten laajalta alueelta kaikki reijitettynä. Joskus huthit yritteli säiliöitä vasten ja tulos oli yksi iso musta reikä. Puhdas pensa kun ei pala ilman happea ja räjähdys tapahtui vasta pensanalla. Tuhansia reikä ja kuumia sirpaleita pitkin kenttää tekee vähän toisenlaista jälkeä.

Räjähtämällä sirpaloituvan taistelulatauksen sirpaleet eivät ole kuumia (hehkuvia), joten ne eivät sytytä sellaisenaan polttoainetta. Esim. nopeudella (0,5...1,5) km/s iskeytyvän projektiilin läpäisy- / tunkeumatapahtumassa keskimääräinen lämpötila on 0,1 x sulamislämpö Ts eli luokkaa < 150 oC teräkselle (Ts = 1400...1550 oC). Isutapahtuman maksimilämpötilaksi (peak temperature) on arvioitu olevan alueella 0,2...0,3 x Ts eli (300... 450) oC.
Lähteenä: Zukas & Walters. Fundamentals of Shaped Charge Technology, 1990. (s 202 / Table 4 ).
Ohessa linkki ontelopanosteknologian lukuhetkiä ajatellen:

Tavallisen tupakan sytyttimen liekin lämpötilaksi on esitetty 800....1000 oC ja kynttilän liekin lämpötilaksi (1000....1400) oC, joilla polttoaineet syttyvät.
Ne ovat n. kolminkertaisia em. läpäisevän projektiilin lämpötilaan nähden.


Varmaan säiliöiden sisällön ja niistä valuneen polttoaineen sytytykseen tarvittaneen joko:
- Taistelukärkeen lisätty sytytysmassa, joka jää alueelle palamaan ja sytyttää valuneen, kaasuuntuneen polttoaineen (esim. panssarisytysluoti tai merimaalikranaatti toimii näin. 130 mm merimaalikranaatin sytyttimessä oleva pyroteknisen massan hippuset palavat vielä räjähdyksen jälkeen.)
- Toisellä taistelukärjellä sytytetään läpäisyrei'istä valunut polttoaine tai sen kaasuntunut osa ensimmäisen osuman jälkeen
- Jotenkin muuten saadaan aikaan "jälkisytytys".
 
Back
Top