Otsikon aiheesta keskustelut ovat luonnollisesti levällään Foorumin eri ketjuissa ja aihepiireissä. Esim. Ukrainaketjussa saatetaan pohtia asevaikutuksia pitkään, ja aiheesta vähemmän kiinnostuneet hermostuvat. Eri asejärjestelmien tai varusteiden / kaluston ketjuissa aihetta käsitellään ja yksityiskohtainen nykerrys menee helposti off-topic -rajalle ketjun otsikon suhteen
Voitaisiinko tähän ketjuun kerätä perustietoa maaliballistiikkaa käsittelevistä aiheista ja keskusteluja niistä, kuten:
- panssarisuoja ja sen läpäiseminen
- asevaikutus suojarakenteisiin
- sirpaleiden, luotien, yms. projektiilien vaikutus erilaisiin maaleihin
- EFP ja ontelopanostekniikka
- painevaikutus
- henkilösuojauksen tekniset ideat ja asevaikutus ihmiseen
- haavoittuvuus- ja vaurioituvuuskriteerit
-Edit lisätty: mallinnus, simulointi vs. todellisuus, koetulokset.
Alkuun johdannoksi nostan Ilmatorjunta-ketjusta oman kommenttini putoavan volframikuulan (AHEAD ammuksen pelletin, joka on yksinkertaistettu kuulaksi, m=3,2 g) vaarallisuuteen vapaalla pudotusnopeudella, jota kirjoittaessani totesin viestin selvästi olevan Off-Topicia Ilmatorjunta-ketjun "kokonais-"aiheen suhteen. Samoin on käynyt monessa muussakin ketjussa ja mielenkiintoisia pohdintoja aiheesta on kätkeytynyt vaikeasti löydettäville tai yllättäville sivuille.
Ensin viiteviesti Ilmatorjunta-ketjusta ja sitten kommentointia haavoittuvuusmielessä:
Suojaamatonta ihmistä vahingoittavan sirpaleen tai muun pienen kpl:leen (m=50 mg .... 30 g, Querneyn massarajat projektiilille) liike-energian rajoina eri maissa pidetään:
Lähde: B.P. Kneubuehl. Wound Ballistics: Basics and Applications. Springer. 2008. Oheiseen latauslinkkiin ei tarvita tunnuksia eikä tarvitse kirjautua:
Eo. taulukko Table 4-7, löytyy sivulta 180. Siinä ympärillä on tekstiä, kriteeriesittelyjä ja kritiikkiä energiakriteerin ja muiden kriteerien suhteen.
E=80 J vastaa 1,5 mm FE 37 (S235 nuoremmille tiedoksi) rakenneteräslevyn läpäisyä d=7 mm teräskuulalla (m=0,4 g 1,4 g (kirjoitusvihre aluksi)), jos käytetään "todistelevy-"tekniikkaa.
Joidenkin teosten mukaan 80 J on arvo, joka johtaa 50 % haavoittuvuuskriteerillä (kill probability) sellaiseen vammautumiseen, joka estää uhrin jatkotoiminnat sotatoimessa.
E=(100...120...) J olisi tyypillisesti 100 % "kill probability" vastaava arvo käyrästöistä riippuen länsimaissa.
Venäläisistä en tiedä. Voi sen ajatella niinkin, että E=240 J on "ihan varmasti" kuolettava/vammauttava energia-arvo (100 % kill probability) länsi-kriteereillä arvioituna.
Ohessa toisesta lähteestä kopioleike, jossa on parametrit Feinstein:n haavoittuvuusyhtälöön (kill-probability equation):
Ymmärrän termin "alfa" olevan projektiilin liike-energian [J]. Ohessa linkki, josta löytyy eo. taulukko ja lukuisia yhtälöitä excel-maanikoille naputeteltavaksi:
Vielä kolmannesta lähteestä tieto iskuenergiatiheydelle E/A [J / cm^2] tylppäkärkiselle projektiilille (blunt test projectile), joka läpäisee ihon. Arvo on alueella E/A=(20...40) J/cm^2 osumakohdasta riippuen, katso table 1 oheisesta lähteestä:
Lähteitä on netti pullollaan ja kritiikkiä on niitä kohtaan esitetty, joten vastuu olkoon viestin tai julkaisun lukijalla.
Jos pallosirpale painaa m=3,2 g, niin edellä mainittuja alarajoja vastaavat nopeudet tai energiatiheydet ovat:
Energiakriteeri:
40 J vastaa 158 m/s nopeutta (> 55 m/s viiteviestin mukainen pallon nopeus), joten putoava m=3,2 g volframipallo ei ole energiakriteerillä vaarallinen edes ranskalaisille.
Energiatiheyskriteeri:.
Pallon halkaisija 7,1 mm = 0,71 cm volframiseostiheydellä 17000 kg/m^3 laskettuna (jos oikein laskin?).
Energiatiheys v=55 m/s iskunopeudella olisi E/A ~ 12 J/cm^2 < (24...40) J/cm^2 eli volframipallo ei ole vaarallinen energiatiheyskriteerilläkään ihon läpäisyn suhteen arvioidulla putoamisnopeudella.
Lienee niin, että vain osumat suojaamattomiin silmiin olisivat vaarallisia vapaan, pienen volframipallon (m=3,2 g) putoamisnopeuden (55 m/s) suhteen, jos laskut ovat oikein
.
PS: Volframin tiheytenä käytetty energiatarkasteluissa tyypillistä seosarvoa (~17000 kg/m^3) puhtaan volframin tiheyden (~19300 kg/m^3) sijasta, koska jonkin verran sitkeyttä kaivataan sirpaleelle, jotta se säilyy eheänä ammuttaessa ja taistelukärjen räjähdyksessä. Toisinkin voi tiheyden valita ja laskut laskea uudelleen.
EDIT: Lisätty aiheiksi simulointi.... Kirjoitusvirheitä korjailtu. Etenkin 7 mm:n teräskuulan paino oli virheellisesti 0,4 g, pitää olla 1,4 g.
Voitaisiinko tähän ketjuun kerätä perustietoa maaliballistiikkaa käsittelevistä aiheista ja keskusteluja niistä, kuten:
- panssarisuoja ja sen läpäiseminen
- asevaikutus suojarakenteisiin
- sirpaleiden, luotien, yms. projektiilien vaikutus erilaisiin maaleihin
- EFP ja ontelopanostekniikka
- painevaikutus
- henkilösuojauksen tekniset ideat ja asevaikutus ihmiseen
- haavoittuvuus- ja vaurioituvuuskriteerit
-Edit lisätty: mallinnus, simulointi vs. todellisuus, koetulokset.
Alkuun johdannoksi nostan Ilmatorjunta-ketjusta oman kommenttini putoavan volframikuulan (AHEAD ammuksen pelletin, joka on yksinkertaistettu kuulaksi, m=3,2 g) vaarallisuuteen vapaalla pudotusnopeudella, jota kirjoittaessani totesin viestin selvästi olevan Off-Topicia Ilmatorjunta-ketjun "kokonais-"aiheen suhteen. Samoin on käynyt monessa muussakin ketjussa ja mielenkiintoisia pohdintoja aiheesta on kätkeytynyt vaikeasti löydettäville tai yllättäville sivuille.
Ensin viiteviesti Ilmatorjunta-ketjusta ja sitten kommentointia haavoittuvuusmielessä:
Suojaamatonta ihmistä vahingoittavan sirpaleen tai muun pienen kpl:leen (m=50 mg .... 30 g, Querneyn massarajat projektiilille) liike-energian rajoina eri maissa pidetään:
| Maa | Rajaenergia E = 0,5*m*v^2, [J] | Huom. |
| Ranska | 40 | "Herkkähipiäisiä ovat ranskalaiset" |
| Saksa (Länsi-Saksa) | 80 | Rhone, 1896 |
| USA | 80 | Gurney, 1944 |
| Sveitsi | 150 (80 myöhemmin) | 150 J vuoteen 1976 saakka, sen jälkeen 80 J |
| Venäjä (Neuvostoliitto?) | 240 | "Musikka" kestää enemmän, ainakin normimielessä |
Eo. taulukko Table 4-7, löytyy sivulta 180. Siinä ympärillä on tekstiä, kriteeriesittelyjä ja kritiikkiä energiakriteerin ja muiden kriteerien suhteen.
E=80 J vastaa 1,5 mm FE 37 (S235 nuoremmille tiedoksi) rakenneteräslevyn läpäisyä d=7 mm teräskuulalla (m=
Joidenkin teosten mukaan 80 J on arvo, joka johtaa 50 % haavoittuvuuskriteerillä (kill probability) sellaiseen vammautumiseen, joka estää uhrin jatkotoiminnat sotatoimessa.
E=(100...120...) J olisi tyypillisesti 100 % "kill probability" vastaava arvo käyrästöistä riippuen länsimaissa.
Venäläisistä en tiedä. Voi sen ajatella niinkin, että E=240 J on "ihan varmasti" kuolettava/vammauttava energia-arvo (100 % kill probability) länsi-kriteereillä arvioituna.
Ohessa toisesta lähteestä kopioleike, jossa on parametrit Feinstein:n haavoittuvuusyhtälöön (kill-probability equation):
Ymmärrän termin "alfa" olevan projektiilin liike-energian [J]. Ohessa linkki, josta löytyy eo. taulukko ja lukuisia yhtälöitä excel-maanikoille naputeteltavaksi:
Vielä kolmannesta lähteestä tieto iskuenergiatiheydelle E/A [J / cm^2] tylppäkärkiselle projektiilille (blunt test projectile), joka läpäisee ihon. Arvo on alueella E/A=(20...40) J/cm^2 osumakohdasta riippuen, katso table 1 oheisesta lähteestä:
Lähteitä on netti pullollaan ja kritiikkiä on niitä kohtaan esitetty, joten vastuu olkoon viestin tai julkaisun lukijalla.
Jos pallosirpale painaa m=3,2 g, niin edellä mainittuja alarajoja vastaavat nopeudet tai energiatiheydet ovat:
Energiakriteeri:
40 J vastaa 158 m/s nopeutta (> 55 m/s viiteviestin mukainen pallon nopeus), joten putoava m=3,2 g volframipallo ei ole energiakriteerillä vaarallinen edes ranskalaisille.
Energiatiheyskriteeri:.
Pallon halkaisija 7,1 mm = 0,71 cm volframiseostiheydellä 17000 kg/m^3 laskettuna (jos oikein laskin?).
Energiatiheys v=55 m/s iskunopeudella olisi E/A ~ 12 J/cm^2 < (24...40) J/cm^2 eli volframipallo ei ole vaarallinen energiatiheyskriteerilläkään ihon läpäisyn suhteen arvioidulla putoamisnopeudella.
Lienee niin, että vain osumat suojaamattomiin silmiin olisivat vaarallisia vapaan, pienen volframipallon (m=3,2 g) putoamisnopeuden (55 m/s) suhteen, jos laskut ovat oikein
.PS: Volframin tiheytenä käytetty energiatarkasteluissa tyypillistä seosarvoa (~17000 kg/m^3) puhtaan volframin tiheyden (~19300 kg/m^3) sijasta, koska jonkin verran sitkeyttä kaivataan sirpaleelle, jotta se säilyy eheänä ammuttaessa ja taistelukärjen räjähdyksessä. Toisinkin voi tiheyden valita ja laskut laskea uudelleen.
EDIT: Lisätty aiheiksi simulointi.... Kirjoitusvirheitä korjailtu. Etenkin 7 mm:n teräskuulan paino oli virheellisesti
Viimeksi muokattu:
, kun levypakan läpi on kohdistus-/referenssilaukaus mennyt "pysähtymättä".
.
.
ompas hirveä määrä tekstiä 