Armeija ryhtyy kouluttamaan varusmiehistä myös kaatuneiden huoltomiehiä

Kannattaa muistaa, että hlökoht. varusteet on jo kertaalleen käyneet läpi Perustamiskeskuksen arvioinnin siitä, mitä kukin tarvitsee tai ei. :cool:
Hallitushan voisi päättää että tuleva kalmo ei tarvitse mitään, jotta kamat vaan valtion kirjoihin, ja ukko harjanvarren kanssa etiäpäin, ja perkin kuitti kamoista kirjootetaan serlan paperille, että voi pyyhkiä silmänsä, joko ylemmät tai sen alemman ;)
 
Olen välillä miettinyt, että kun olen C-mies ja diabeteksen takia minua tuskin LKP:ssä mukaan otettaisiin, niin päätyisinkö sodan tullen puuseppänä höyläämään valtion matka-arkkuja kaatuneille.
 
Olen välillä miettinyt, että kun olen C-mies ja diabeteksen takia minua tuskin LKP:ssä mukaan otettaisiin, niin päätyisinkö sodan tullen puuseppänä höyläämään valtion matka-arkkuja kaatuneille.

Tuskin. Paitsi jos olet jonkin sortoin puuseppä. Todennäköisesti tekisit sodan tullen omaa työtäsi ja mahdollisesti paikkailisit pois rivistä olevien panosta.
 
Tämä on hyvä uudistus. Aiemminhan homma oli lähinnä sotilaspappien harteilla, toki apukäsiä heilläkin oli(si ollut).
Kuitenkin käytännössä jokainen tuntemani sotilaspappi on ollut sitä mieltä että heidän tehtävänsä on (sotatilanteessa) keskittyä eläviin, ei kuolleisiin.

Huollossa opetettiin että nää työt jätetään pappien ja sotilasdiakonien johtamaksi hommaksi. Mutta huollosta saatu oma kohtanen osaaminen loppuu kun kaveri on muuttunut kaverista sankarivainaaksi. Tiettyihin lappuihin ruksi. Päivärahat ja henkilökohtainen omaisuus pakettiin.
 
Itse en sulje mitään pois.

En periaatteessa edes (pienten) taktisten ydinaseiden käyttöä suomea kohtaan esimerkiksi Venäjän taholta. Valikoiden tietysti. Teoriassa suomi saattaisi olla ihanteellinen maa, jota vastaan käyttää ydinaseita. Pinta-alaltaan laaja eli katastrofaaliset ympäristövaikutukset saisi rajattua maan sisälle monissa iskukohteissa. Pieni ja sotilaallisesti vapaaehtoisesti yksinjättäytynyt jolla ei ole isompia kavereita eikä ainakaan ydinasevaltoja liittolaisina joiden voisi pelätä kostavan iskut. Eikä suomella luonnollisesti ole omia ydinaseita joilla tehdä vastaiskua.

Sen lisäksi suomi on pitkälle kehittynyt länsimainen yhteiskunta jossa ydinaseet saisivat suurta tuhoa aikaan. Emme ole mikään yhteiskunnaton, alkukantaisten paimentolaisheimojen täyttämä autiomaa jossa paineaallot ja laskeumat pyyhkisivät laidunmaata ja aavikkoa, vaan infraltaan kehittynyt maa jossa jo pelkät materiaalitappiot infrastruktuurille saattaisivat muodostua merkittäviksi. Pitkällekehittyneellä palvelu- ja informaatioyhteiskunnalla on omat akilleenkantapäänsä. Siitäkin vinkkelistä katsottuna suomi on otollinen maa iskujen kohteeksi.

Kynnys taktisten ydinaseiden käyttöön olisi tietysti korkea, mutta jos panokset olisivat myös niin se saattaa sanella tilanteen. Mitkä ovat hyödyt vs riskit vs haitat vs mahdollisuudet jotka ydinaseiden käyttö suomea vastaan konkretisoisi? Lisäksi ydinaseet saattavat muodostaa sellaisen tapahtumien kaskadin, käytön pakon haltijoilleen, että niitä saattaa olla jopa mahdollisesti pakko käyttää tai ainakin houkutus on suuri tietyissä tilanteissa. Pelkkä aseiden omaaminen ja niillä uhkailu ei riitä, jos ei ole näyttöjä. Mikäs sen parempi ydinasevallan ja mahdin pönkittäjä, kun niiden rajattu käyttäminen "näytösmielessä". Näytetään että meillä näitä "isoja kiviä" piisaa ja kyllä niitä heitelläänkin jos on pakko. Jos kädessä on vasara niin kaikki ongelmat ovat nauloja.

Loppuviimein, sotilaallisesti vapaaehtoisesti yksinjättäytyneenä maana vaikka Joensuun tai Kuopion nukettaminen, tai taktisten ydinaseiden käyttö meikäläisiä joukkokeskittymiä tai ilmavoimien tukikohtia vastaan ei varmaankaan nostaisi maailmanlaajuisesti muuta kun vitunmoisen paskamyrskyn. Se nyt on selvää että tämän jälkeen yksikään maa ei uskaltaisi asettua poikkiteloin Venäjän kanssa, eikä niin ainakaan tekisi yksikään ydinasevaltio omalle alueelle kohdistuvien iskujen pelossa. Varmaan teot taas tuomittaisiin jyrkin julistuksin ja suomalaisille solidaarisuutta osoittaen mahonkisaleissa ja kristallikruunujen loisteessa, kansainvälisen diplomatian kunniakkailla areenoilla. Puhetta piisaisi ja palaveeraamista. Eiköhän se siihen jäisi.

Hygienia syistä ruumisi kuskataan jemmaan huollon iloksi.
 
puuseppänä höyläämään valtion matka-arkkuja kaatuneille.

Eikö @Iso-Mursu seni ole törmännyt huoltoyhteyksissä puukuituvalmisteisiin kantokahvallisiin luvattoman paljon ruumisarkkumielleyhtymiä tuottaviin askeihin? Minusta ne lootat eivät olleet tarkoitettu vanikkalaatikoiksi, joita joskus ammoin näin eräässä yhteydessä.

Mutta mennäämpä jykevin ottein itse asiaan, joka kolkkoudessaan vetää vertoja monelle saitilla käsitellylle teemalle.

Minusta sotilaan kuolemasta puhuminen etukäteen on ihan jees. Mutta siitä ei voi tulla mitään ohjelmallista vatvelointia. Sotilas ei lähtökohtaisesti halua kuolla ja ihmisen perusominaisuuksiin kuuluu se, että -se sattuu toisille-. Tuo ominaisuus suojaa psyykeä ja itseasiassa auttaa selviämään myös fyysis-psyykkisesti.

Kovissa taisteluissa kentällä jakaa Tuomioita Mr.Darwin ja Sattuma. Nämä kaksi tekijää ratkaisevat pitkälti sen, kuka taistelusta tulee omin jaloin saunottelemaan ja nukkumaan. Yksittäisen taistelijan kannalta asia on näin. Taistelija voi vaikuttaa Mr.Darwinin jakamiin tuomioihin jossain määrin, Sattuma taas on oikullinen ja pirullinen. Kummankaan tuomiosta ei voi valittaa.

Sodan etukäteissuunnittelulla ja valmisteluilla ja varustelulla voidaan anoa lievennyksiä ym. kaksikon jakamiin tuomioihin. Malli: hups, lusikan kokoinen sirpale pysähtyi juuri ja juuri kypärään, oli hyvä, että oli kypärä. Tai: olipa hyvä, että kerittiin juuri päästä rauta-ajoneuvon suojiin, kun kranaattirypäs tosahti lähelle.....rauta-ajoneuvo oli jees.

Varustaminen on siis ihmisen yritys hakea lievennystä Tuomioon. Kaikesta huolimatta Mr.Darwin ja Sattuma jatkavat toimintaansa tst-kentällä.
 
Back
Top