"Suomi ei voi tinkiä Puolustusvoimien suorituskyvystä loputtomiin. Jossain vaiheessa usko muuttuu epäuskoksi ja uskottavuus säälittävyydeksi.
Uskottavuuden rapistumisesta on jo merkkejä. Tuorein niistä näkyy juuri peruskorjatuissa Rauma-luokan ohjusveneissä. Rahapulassa niihin ei ostettu ilmatorjuntaohjuksia lainkaan.
Kiikun kaakun on myös taktisten Atacms-ohjusten hankinta. Puolustusvoimien iskukyvyn kärkihanke odottaa toteutumistaan, koska amerikkalaiset pyytävät niin suolaista hintaa. Suomi etsii paraikaa kumppania yhteisostoon, jotta hinta saataisiin siedettävämmäksi."
Mitä helvettiä!
Uutiset Pääkirjoitus
Kolumni
Seuraavaksi tulee puolustusreformi
23.3.2014 1:59
9
Jarmo Huhtanen
Helsingin Sanomat
Suomen edessä on puolustusreformi. Kysymys on enää siitä, ryhdytäänkö siihen suunnitelmallisesti vai tehdäänkö se vasta pakon edessä.
Puolustusreformi on paljon syvällisempi asia kuin nyt käynnissä oleva puolustusvoimauudistus. Puolustusvoimauudistus on todellisuudessa pitkälti säästöohjelma. Puolustushallinto teki välttämättömyydestä hyveen, kun se nimesi säästöt uudistukseksi.
Reformi tai puolustusuudistus tarkoittaa sitä, että Suomi joutuu miettimään armeijan tehtäviä uudelleen. Syynä tähän on modernin sotavarustelun kalleus. Pienillä mailla ei ole yksinkertaisesti varaa varustautua uskottavasti. Tiukkaa se tekee jo monilla isommillakin mailla.
Suomessa tulilinjalle joutuu puolustuspolitiikan koko liturgia. Sen avainsanoja ovat olleet itsenäinen puolustus ja koko maan puolustaminen.
Puolustusvoimat on säästänyt pakon edessä jo 1980-luvulta alkaen. Helpoiten sen näkee sodan ajan joukkojen määrästä, jota on pienennetty 750000:sta 230000:een.
Suomi ei voi tinkiä Puolustusvoimien suorituskyvystä loputtomiin. Jossain vaiheessa usko muuttuu epäuskoksi ja uskottavuus säälittävyydeksi.
Uskottavuuden rapistumisesta on jo merkkejä. Tuorein niistä näkyy juuri peruskorjatuissa Rauma-luokan ohjusveneissä. Rahapulassa niihin ei ostettu ilmatorjuntaohjuksia lainkaan.
Kiikun kaakun on myös taktisten Atacms-ohjusten hankinta. Puolustusvoimien iskukyvyn kärkihanke odottaa toteutumistaan, koska amerikkalaiset pyytävät niin suolaista hintaa. Suomi etsii paraikaa kumppania yhteisostoon, jotta hinta saataisiin siedettävämmäksi.
Suomi on pyristellyt aseiden kallistumista vastaan ostamalla käytettyä sotamateriaalia. Siinä on onnistuttu, mutta se tie alkaa olla kuljettu loppuun.
On helppo ennustaa, etteivät poliitikot halua kasvattaa puolustusbudjettia pitkällä aikavälillä, vaikka nykyjärjestelmän uskottavuus vaatisi juuri sitä.
Ja rahaa maksaisi Natoonkin liittyminen. Ei sieltä mitään ilmaiseksi tulisi.
Toinen vaihtoehto on tinkiä maanpuolustuksesta. Silloin puhutaan jo radikaalista reformista. Sellaista uskottavaa poliitikkoa ei ole nimittäin näkynyt, joka julistaisi, että luovutaan koko maan puolustamisesta.
Jarmo Huhtanen
[email protected]
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.