Tvälups
Ylipäällikkö
Yle uutiset Kulttuuri 22.8.2012 klo 13:47
Armeijan silmänä ja korvana, tiedustelukenraalin elämä
Suomen puolustusvoimien pitkäaikaisesta tiedustelupäälliköstä, Raimo Heiskasesta, on julkaistu elämäkerta. Armeijan silmänä ja korvana kuvaa Suomen sotilaallisen tiedustelun ankaraa työtä idän ja lännen välissä.
Kenraalimajuri Raimo Heiskanen (1922 – 2000) toimi Suomen sotilaallisen tiedustelun päällikkönä Pääesikunnassa 1971 – 1982. Eversti Pertti Suomisen teos Armeijan silmänä ja korvana kertoo suomalaisen tiedustelu-upseerin elämästä ja työstä Suomen puolustusvoimien ja valtiojohdon tiedon hankkijana.
Tiedustelupäällikkö Heiskasen uralle ajoittuivat muun muassa Jom Kippur –sota vuonna 1973, Kyproksen kriisi ja Salt-neuvottelut 1974 sekä ETYK vuonna 1975. Kenraalimajuri Heiskasen tiedustelu-uran pitkäaikaisin ja varmasti tärkein haaste oli kuitenkin kautta 70-luvun jatkunut Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan. Neuvostoliitto tahtoi YYA-sopimuksen sotilaspykäliin nojautuen Suomen ryhtyvän tiiviimpään sotilaalliseen yhteistyöhön kanssaan. Asia raukesi vasta 1978, kun presidentti Urho Kekkonen torjui marsalkka Dmitri Ustinovin ehdotuksen Suomen ja Neuvostoliiton yhteisistä sotaharjoituksista.
Kenraali Lauri Sutela valitsi Heiskasen vuonna 1959 Pääesikuntaan tiedustelutyöhön. Sutela oli havainnut rajavartiokapteenin kyvyt ja sopivat ominaisuudet toimiessaan tämän opettajana Sotakorkeakoulussa.
Sutela oli kehittämässä Suomelle uudenaikaista sotilaallista tiedustelua, ja tähän työhön hän tarvitsi myös Heiskasen. Sutelan valinta oli osuva, hänestä ja Heiskasesta tuli paitsi toimiva työpari, myös aikanaan henkilökohtaiset ystävät.
Sotilasasiamies ja kenraali Jaruzelski
Vuonna 1965 Heiskanen komennettiin sotilasasiamieheksi Varsovaan. Heiskanen paneutui työhönsä tarmokkaasti ja osoittautui myös hyvin sopivaksi työssä tarvittavaan suhdetoimintaan. Heiskanen tutustui Varsovassa muun muassa kenraali Wojciech Jaruzelskiin. Heiskanen piti Jaruzelskia tämän kommunistitaustasta huolimatta ennen muuta isänmaallisena puolalaisena. 80-luvun alussa, Jaruzelskin ottaessa Puolassa johdon ja julistaessa maahan sotatilan, saattoi Heiskanen rauhoitella suomalaisia poliitikkoja myönteisellä käsityksellään Puolan vahvasta miehestä.
Lännen ja idän välissä
Tiedustelupäällikkö Heiskanen kehitti toimivat suhteet ja yhteistyön länsinaapureiden ja tärkeimpien länsivaltojen tiedusteluorganisaatioiden kanssa. Nämä kanavat olivat tärkeitä tiedon saannissa ja Suomi toimi myös tärkeänä tiedustelutiedon tarjoajana. Suuri osa Suomen sotilastiedustelun tarvitsemasta tiedosta Neuvostoliitosta ja sen asevoimista saatiin lännen kautta.
YYA-sopimus asetti Suomelle rajoja toimintavapauteen. Suomen puolustuskykyä ja ajettua linjaa puolueettomuudesta epäiltiin niin idässä kuin lännessäkin. Vuodesta 1972 aina vuoteen 1978 esillä olivat alituiseen YYA-sopimuksen sotilaspykälät – Neuvostoliitto palasi yhä uudestaan, eri muodoissa ajatukseen tiivistettävästä sotilaallisesta yhteistyöstä Suomen kanssa. Kenraalimajuri Heiskasen tiedustelun tärkein tehtävä tuossa tilanteessa oli pitää Suomen poliittinen johto hyvin informoituna Neuvostoliiton johdon mahdollisesta seuraavasta siirrosta pelissä
Leivän tuoja
”Tiedustelu on kuin reikäleipä”, tapasi kenraalimajuri Heiskanen luonnehtia tiedustelu-upseerin työtä.
Ja tuolle leivälle riittikin ottajia. Suomi tarvitsi ajankohtaista, tarkkaa ja hyvin analysoitua tietoa maailman tapahtumista ja naapureiden ajatuksista ja aikeista.
Armeijan silmänä ja korvana, tiedustelukenraalin elämä
Suomen puolustusvoimien pitkäaikaisesta tiedustelupäälliköstä, Raimo Heiskasesta, on julkaistu elämäkerta. Armeijan silmänä ja korvana kuvaa Suomen sotilaallisen tiedustelun ankaraa työtä idän ja lännen välissä.
Kenraalimajuri Raimo Heiskanen (1922 – 2000) toimi Suomen sotilaallisen tiedustelun päällikkönä Pääesikunnassa 1971 – 1982. Eversti Pertti Suomisen teos Armeijan silmänä ja korvana kertoo suomalaisen tiedustelu-upseerin elämästä ja työstä Suomen puolustusvoimien ja valtiojohdon tiedon hankkijana.
Tiedustelupäällikkö Heiskasen uralle ajoittuivat muun muassa Jom Kippur –sota vuonna 1973, Kyproksen kriisi ja Salt-neuvottelut 1974 sekä ETYK vuonna 1975. Kenraalimajuri Heiskasen tiedustelu-uran pitkäaikaisin ja varmasti tärkein haaste oli kuitenkin kautta 70-luvun jatkunut Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan. Neuvostoliitto tahtoi YYA-sopimuksen sotilaspykäliin nojautuen Suomen ryhtyvän tiiviimpään sotilaalliseen yhteistyöhön kanssaan. Asia raukesi vasta 1978, kun presidentti Urho Kekkonen torjui marsalkka Dmitri Ustinovin ehdotuksen Suomen ja Neuvostoliiton yhteisistä sotaharjoituksista.
Kenraali Lauri Sutela valitsi Heiskasen vuonna 1959 Pääesikuntaan tiedustelutyöhön. Sutela oli havainnut rajavartiokapteenin kyvyt ja sopivat ominaisuudet toimiessaan tämän opettajana Sotakorkeakoulussa.
Sutela oli kehittämässä Suomelle uudenaikaista sotilaallista tiedustelua, ja tähän työhön hän tarvitsi myös Heiskasen. Sutelan valinta oli osuva, hänestä ja Heiskasesta tuli paitsi toimiva työpari, myös aikanaan henkilökohtaiset ystävät.
Sotilasasiamies ja kenraali Jaruzelski
Vuonna 1965 Heiskanen komennettiin sotilasasiamieheksi Varsovaan. Heiskanen paneutui työhönsä tarmokkaasti ja osoittautui myös hyvin sopivaksi työssä tarvittavaan suhdetoimintaan. Heiskanen tutustui Varsovassa muun muassa kenraali Wojciech Jaruzelskiin. Heiskanen piti Jaruzelskia tämän kommunistitaustasta huolimatta ennen muuta isänmaallisena puolalaisena. 80-luvun alussa, Jaruzelskin ottaessa Puolassa johdon ja julistaessa maahan sotatilan, saattoi Heiskanen rauhoitella suomalaisia poliitikkoja myönteisellä käsityksellään Puolan vahvasta miehestä.
Lännen ja idän välissä
Tiedustelupäällikkö Heiskanen kehitti toimivat suhteet ja yhteistyön länsinaapureiden ja tärkeimpien länsivaltojen tiedusteluorganisaatioiden kanssa. Nämä kanavat olivat tärkeitä tiedon saannissa ja Suomi toimi myös tärkeänä tiedustelutiedon tarjoajana. Suuri osa Suomen sotilastiedustelun tarvitsemasta tiedosta Neuvostoliitosta ja sen asevoimista saatiin lännen kautta.
YYA-sopimus asetti Suomelle rajoja toimintavapauteen. Suomen puolustuskykyä ja ajettua linjaa puolueettomuudesta epäiltiin niin idässä kuin lännessäkin. Vuodesta 1972 aina vuoteen 1978 esillä olivat alituiseen YYA-sopimuksen sotilaspykälät – Neuvostoliitto palasi yhä uudestaan, eri muodoissa ajatukseen tiivistettävästä sotilaallisesta yhteistyöstä Suomen kanssa. Kenraalimajuri Heiskasen tiedustelun tärkein tehtävä tuossa tilanteessa oli pitää Suomen poliittinen johto hyvin informoituna Neuvostoliiton johdon mahdollisesta seuraavasta siirrosta pelissä
Leivän tuoja
”Tiedustelu on kuin reikäleipä”, tapasi kenraalimajuri Heiskanen luonnehtia tiedustelu-upseerin työtä.
Ja tuolle leivälle riittikin ottajia. Suomi tarvitsi ajankohtaista, tarkkaa ja hyvin analysoitua tietoa maailman tapahtumista ja naapureiden ajatuksista ja aikeista.
