Asepalvelus lyhentyy todennäköisesti neljään kuukauteen

[noska]

Toisesta kohtaa ohentaminen EI TAKAA SITÄ, toiseen kohtaan tulee läskiä, usko pois.

Jos toiselle osalle annetaan huomattavasti vähemmän resursseja niin rahallisesti, henkilökunnallisesti kuin ajallisesti ja aivan eri tavoitteet kuin toiselle jolle annetaan enemmän rahaa, henkilökuntaa, aikaa ja kovemmat tavoitteet niin miksei koulutuksen laatu siellä muka paranisi?

Ei mikään takaa että se toinen saa enemmän rahaa, jenkilökuntaa ja iakaa. Säästöjähän tässä tehdään. Eka porukka siis saa niitä vähemmän ja toinen saman kuin ennenkin. Mitään koultuksen laadun paranemista ei siis välttämättä tapahdu.
Sinä lähdet nyt oletuskesta että edelleen jaetaan sama summa uudella jakoperusteella tasajaon sijaan. Mutta kun ei jaeta, vaan jaetaan pienempi summa ja silloin jos jostain otetaan pois niin sitä ei toiseen paikaan lisätä.

Varsinainen säästö tässä syntyy varuskuntien lakkautuksista joita voitaisiin tehdä enemmän jos melkein puolet porukasta vedetään 3-erässä/vuosi rullista läpi.
Toiminta rahoja ei ole välttämättä tarvis supistaa vaan säästö tulisi pitkälti palkkaus ja vuokrakulujen vähentymisestä.

Tällä hetkellähän ongelma on juuri se että monessa paikassa kouluttajien panostus ja rahat jakautuvat suht tasaisesti koko massaan josta puolia ei kuitankaan sijoiteta. Jos olisi olemassa 4kk palvelus, niin se erottaisi selkeästi 4kk porukan ja pidempään palvelevan porukan toisistaan esim. noin 2kk palveluksen jälkeen. 4kk palvelevat jäisivät omaan yksiköönsä jota kaitsee minimi määrä kantahenkilökuntaa + varusmiesesimiehet

Miksi pitää heitä sitten rivissä edes sitä 4 kk:ta. Miksei lyhennetä samantien 2kk:een? Tehdään valinnat jatkokoulutettavista ja potkaistaan loput ulos. Mitä sitä hukkaamaan rahaa enää johonkin myöhäisteinien leirikouluun?

Jotta porukalla olisi edes perusjutut hallussa lisävarana/takaportaassa toimimiseen. Kyllä siinä toisessa 2kk:ssa keretään ihan asiallisiakin hommia opettamaan + osa toimisi esim. seuraavan alokaserän apukouluttajina.

No sitten. AJattelin jo, että jos pistetään ihan lekkeriksi. Tosin jos toimivat seuraavan erän apukouluttajina niin saapumiserien pitäisi seurata toisiaan 2kk (tai ainakin alle 4kk riippuen kuinka kauan apukouluttajina toimisivat) välein.

 

[Kapiainen]

Tänään oli Hesarissa aiheeseen liittyen jälleen kerran mielipidekirjoitus, joka osoitti miten olemattoman vähän ihmiset ovat asioista perillä - mutta silti ovat varsin hanakasti "tietämässä mitä pitäisi tehdä"..

Kirjoituksessa viitattiin mm. Puolustusvoimien (kouluttaja)henkilöstöpulaan, mainiten että noin 30-miehen joukkuetta kouluttaa useita ammattisotilaita + kymmenkunta alikersanttia. Tällä sitten perusteltiin näkemys, ettei Puolustusvoimien näkemys kouluttajapulasta ole lainkaan totta - koska peruskoulusakin 30:nen oppilaan luokkaa opettaa vain yksi opettaja..

Totuushan ei ole lainkaan tuo!

Ensinnäkin: pääsääntöisesti yhtä joukkuetta kohti on yksi ammattisotilas, joka vastaa joukkueen kouluttamisesta. Muut joukkuetta kouluttavat palkatut sotilaat ovat joko "tuntiopettajia" (aivan kuten koulussakin usein esim liikunnnan ym aineiden opettajat) TAI sitten sopimussotilaita, jotka voidaan laskea työharjoittelijoiksi, joita joukkueen koulutuksesta vastaava ammattisotilas niinikään ohjaa ja opettaa TAI juuri koulusta valmistunut ammatti-AU tai kandi, joka niinikään vaatii vielä ohjaamista ja opastamista TAI työharjoittelussa oleva kadetti tai pari.
Alikersantteja ja upseerikokelaita ei oikeastaan voi laskea edes "kouluttajiksi", koska he ovat niinikään edelleen koulutuksessa/oppimassa. Puolustusvoimien johtajakoulutuksesta ylivoimaisesti suurin osa tapahtuu ns johtajakaudella..eikä suinkaan AUK:ssa tai RUK:ssa.

Näin tilanne onkin yhtäkkiä se, että joukkueen koulutuksesta vastaa yksi ammattisotilas, joka ohjaa 1-2:hta "työharjoittelijaa", noin kymmentä johtajakoulutuksessa olevaa varusmiesjohtajaa, sekä noin 30:ntä miehistötason varusmiestä.
Tosiasiassa tilanne on siis se, että sillä yhdellä ammattisotilaalla on ohjattavanaan 40-45 oppijaa, jotka sijoittuvat 3-5:lle eri oppimistasolle varusmiestason peruskoulutuksesta, varusmiesten johtajakoulutuksen kautta aina kanditason opiskelijoiden ohjaamiseen.

Kun asiaa katsoo näin, mikä vastaa totuutta, ei tilanne enää olekaan se, että 30:ntä miestä kohti on 12-15 kouluttajaa..

Pahinta sensijaan on se, että liian moni ihminen uskoo kaiken todeksi mitä HS sivuillaan julkaisee.

 

[Urho]

Ei pidä olla katkera tavallista ihmistä kohden. Hän ei ymmärrä sotilaskoulutuksen arvoa.

 

[baikal]

Tänään oli Hesarissa aiheeseen liittyen jälleen kerran mielipidekirjoitus, joka osoitti miten olemattoman vähän ihmiset ovat asioista perillä - mutta silti ovat varsin hanakasti "tietämässä mitä pitäisi tehdä"..

Kirjoituksessa viitattiin mm. Puolustusvoimien (kouluttaja)henkilöstöpulaan, mainiten että noin 30-miehen joukkuetta kouluttaa useita ammattisotilaita + kymmenkunta alikersanttia. Tällä sitten perusteltiin näkemys, ettei Puolustusvoimien näkemys kouluttajapulasta ole lainkaan totta - koska peruskoulusakin 30:nen oppilaan luokkaa opettaa vain yksi opettaja..

Totuushan ei ole lainkaan tuo!

Ensinnäkin: pääsääntöisesti yhtä joukkuetta kohti on yksi ammattisotilas, joka vastaa joukkueen kouluttamisesta. Muut joukkuetta kouluttavat palkatut sotilaat ovat joko "tuntiopettajia" (aivan kuten koulussakin usein esim liikunnnan ym aineiden opettajat) TAI sitten sopimussotilaita, jotka voidaan laskea työharjoittelijoiksi, joita joukkueen koulutuksesta vastaava ammattisotilas niinikään ohjaa ja opettaa TAI juuri koulusta valmistunut ammatti-AU tai kandi, joka niinikään vaatii vielä ohjaamista ja opastamista TAI työharjoittelussa oleva kadetti tai pari.
Alikersantteja ja upseerikokelaita ei oikeastaan voi laskea edes "kouluttajiksi", koska he ovat niinikään edelleen koulutuksessa/oppimassa. Puolustusvoimien johtajakoulutuksesta ylivoimaisesti suurin osa tapahtuu ns johtajakaudella..eikä suinkaan AUK:ssa tai RUK:ssa.

Näin tilanne onkin yhtäkkiä se, että joukkueen koulutuksesta vastaa yksi ammattisotilas, joka ohjaa 1-2:hta "työharjoittelijaa", noin kymmentä johtajakoulutuksessa olevaa varusmiesjohtajaa, sekä noin 30:ntä miehistötason varusmiestä.
Tosiasiassa tilanne on siis se, että sillä yhdellä ammattisotilaalla on ohjattavanaan 40-45 oppijaa, jotka sijoittuvat 3-5:lle eri oppimistasolle varusmiestason peruskoulutuksesta, varusmiesten johtajakoulutuksen kautta aina kanditason opiskelijoiden ohjaamiseen.

Kun asiaa katsoo näin, mikä vastaa totuutta, ei tilanne enää olekaan se, että 30:ntä miestä kohti on 12-15 kouluttajaa..

Pahinta sensijaan on se, että liian moni ihminen uskoo kaiken todeksi mitä HS sivuillaan julkaisee.

Mitä kuvaamasi "opetustilanne" tarkoittaa silloin, kun mennään leiriolosuhteisiin ja vm-johtajat ovat vielä johtajakautensa alussa?

En tiedä mikä on valtakunnallinen tilanne tai yleinen käytäntö, mutta kapea otantani on kyllä paljastanut sen, miten VÄHILLÄ kouluttajilla veivataan läpi leirejä. Monta tehtävää päällekkäin saattaa olla yhtä aikaa päällä, monta monituista kertaa olen nähnyt kuinka esim, harjoituksen varo- ja johtaja eivät ole ehtineet edes syömään lounastaan, vaan ovat kitkuttaneet päivälliseen saakka suklaapatukoilla. Enkä ainakaan minä ole voinut todeta, että kyse olisi huonosta järjestelykyvystä vaan yksinkertaisesti siitä, että tehtävää riittää, jotta aikataulut saadaan pidettyä ja homman turvallisuusmuodot pysyneet kurssissaan. Mitä minä olen nähnyt, niin kyllä leirisatasen eteen saa tehdä muutakin kuin kaivaa hammastikulla viisaudenhammastaan. Suoraan sanoen ei ole käynyt kateeksi.

Edelleen, mitä olen nähnyt ja kokenut, kapeaa otantaa: kouluttajaupseeri joutuu tekemään myös ns. rukkashommiakin, ainakin ressuharjoituksissa. Ja taas kyseessä on yleensä ollut tilanteita, joissa turvataan aikataulua jne.

Taloussyistä on aikatauluista tainnut tulla pinkeälle vedettyjä ja luonnollisesti niitä noudatetaan. Tuo näyttäytyy sitten kyllä kenttäupseerin rasituksena, ehkä liikaakin.

Noh. Väitän myös: kenttäupseerit ovat vähän varovaisia "käskemään" mm. ressuja hommiin esim. leirialueella....ja aivan turhaan. Väitän, että ei tarvi kuin vihjata sopivasti ressuille asiasta, jonka HE VOISIVAT hoitaa ja se kyllä tapahtuu, aina ryhmistä löytyy soluja, jotka lähtevät liikenteeseen ja vetävät muut mukanaan, vaikka olisi kuinka väsy ja housut märät.

 

[Peiper]

Muistan hatarasti miten helvetan pitkäveteisiä olivat viimeiset pari viikkoa...paljon parempi olisi ollut paahtaa loppuun saakka entisellä vauhdilla ja hups. Nuoren miehen aika menee paljon paremmin ja vähemmillä kiroiluilla, kun on tekemistä tarpeiksi.

Muistan ettei meillä Immolan alikessuilla ollut mitenkään erityisen tylsää missään vaiheessa. Odottelin ihan oikeasti sellaista vaihetta, koska olin kuullut ettei viimeisten viikkojen aikana tarvitse tehdä oikein mitään jne. Samaa paskaa se oli alusta loppuun

 

[noska]

Niin vielä tuohon kapiaisen vertauksen lisänä. Harvin se opettaja joutuu opettamaan luokkaansa maastossa laajalla alueella erilaisten näkemäesteiden ja kuuloa vaikeuttavien tekijöiden keskellä. Koulutusupseeri taas pääsee harvemmin suljettuun varta vasten rakennettuun opetustilaan työskentelemään.

Niin ja ihan mielelläni näen että aseenkäyttöä valvomassa olisi enemmän ouluttajia / opettelija kuin lyijykynän käyttöä. Ihan noin turvallisuussyistä.

 

[Kapiainen]

Sanotaan mitä sanotaan, niin kyllä tilanne on muuttunut merkittävästi esim 15v takaisesta tilanteesta.
Silloin kouluttajia oli hyvin pitkälti 2/ joukkue, joista toinen oli kokeneempi kouluttaja ja toinen nuori, juuri koulusta valmistunut kouluttaja. Vanhempi siirsi nuoremmalle "hiljaista tietoa" tarpeellisen ajan ja nuoren kouluttajan vastuu kasvoi pikkuhiljaa.
Nykyisin tilanne on tuo aikaisemmin kuvaamani. Ei ole mahdollisuutta siirtää "hiljaista tietoa", nuoret kouluttajat joutuvat joko suoraan koulusta tai parhaimmillaankin hyvin pian yksin tehtäviin, joihin he eivät vielä ole välttämättä valmiita jne.
Kyllähän vastuu opettaa, ei siinä mitään..mutta se on vain johtanut siihen, että moni nuori kouluttaja kokee työn hyvin stressaavana - töihin ei ole mukava tulla, koska jo valmiiksi tietää, että peräsuoli pitkänä saa vetää, eikä siltikään ehdi tekemään kaikkea.. Ei siinä tilanteessa se työssäoppiminenkaan ole mitenkään tehokasta, päinvastoin.

Tietysti voi olla, että jätkät ovat nykyisin paljon pehmeämpiä kun eivät pysty, eivät jaksa eivätkä ehdi tekemään kaikkea mitä pitäisi ehtiä - tosin olen kyllä sitten itsekin pehmentynyt samassa suhteessa. Nuorena kouluttajan ehdin ja kykenin, vaikka joskus oli kiirettäkin - nykyisin on omassa tehtävässä aika useinkin kertakaikkisen vaikeaa ehtiä tekemään kaikkea mitä pitäisi - saati niin hyvin kuin haluaisi....

Mutta eihän kouluttajapula ole totta - onhan siellä ne kokelaat ja alikersantit..

 

[Ohjus-tiedustelija]

Sanotaan mitä sanotaan, niin kyllä tilanne on muuttunut merkittävästi esim 15v takaisesta tilanteesta.
Silloin kouluttajia oli hyvin pitkälti 2/ joukkue, joista toinen oli kokeneempi kouluttaja ja toinen nuori, juuri koulusta valmistunut kouluttaja. Vanhempi siirsi nuoremmalle "hiljaista tietoa" tarpeellisen ajan ja nuoren kouluttajan vastuu kasvoi pikkuhiljaa.
Nykyisin tilanne on tuo aikaisemmin kuvaamani. Ei ole mahdollisuutta siirtää "hiljaista tietoa", nuoret kouluttajat joutuvat joko suoraan koulusta tai parhaimmillaankin hyvin pian yksin tehtäviin, joihin he eivät vielä ole välttämättä valmiita jne.
Kyllähän vastuu opettaa, ei siinä mitään..mutta se on vain johtanut siihen, että moni nuori kouluttaja kokee työn hyvin stressaavana - töihin ei ole mukava tulla, koska jo valmiiksi tietää, että peräsuoli pitkänä saa vetää, eikä siltikään ehdi tekemään kaikkea.. Ei siinä tilanteessa se työssäoppiminenkaan ole mitenkään tehokasta, päinvastoin.

Tietysti voi olla, että jätkät ovat nykyisin paljon pehmeämpiä kun eivät pysty, eivät jaksa eivätkä ehdi tekemään kaikkea mitä pitäisi ehtiä - tosin olen kyllä sitten itsekin pehmentynyt samassa suhteessa. Nuorena kouluttajan ehdin ja kykenin, vaikka joskus oli kiirettäkin - nykyisin on omassa tehtävässä aika useinkin kertakaikkisen vaikeaa ehtiä tekemään kaikkea mitä pitäisi - saati niin hyvin kuin haluaisi....

Mutta eihän kouluttajapula ole totta - onhan siellä ne kokelaat ja alikersantit..

Ja tälläisessä tilanteessa sitten koulutetaan "turhaan" suoraan luiskaan tuhansia varusmiehiä... Onko järkee vai ei? Jotain tarttis tehrä...

ps. Meillä oli tosiaan 90-luvulla +30hlö PstOhjj:tta koulimassa neljä vakinaista, vänskä, 2xluti ja yliluti, kaikki kokeneita. Lisäksi tietysti yksikön asioita hoiti kapu ja huoltoa sot.mest. Alokaskaudella kun vahvuus oli 100 huitteilla, oli vielä työssä oppimassa kadetti+rottakoululainen + tietty varusmiesapukouluttajat.

 

[Creidiki]

Miten intillä voi olla kouluttajapula? sotilashenkilöstön määrä on vain lisääntynyt 90-luvusta ja vähennykset ovat keskittyneet siviilipuoleen.

Hyvät hyssykät, sotilasläänit ovat lähteneet historian hämärään, maanpuolustusalueita on leikattu joten henkilöstä on varmaan vapautunut turhista paperihommista ydintoimintoihin. Kertausharjoitusvuorokaudetkin ovat minimissä, joten niidenkään ei pitäisi suhteettomasti rasittaa resurssipoolia.

Siis: PV pullistelee ammattisotilaita, ikäluokat vaan pienenee (heh heh) mutta kouluttajia ei vain näy eikä kuulu?

Matt 3:10

 

[Ohjus-tiedustelija]

Miten intillä voi olla kouluttajapula? sotilashenkilöstön määrä on vain lisääntynyt 90-luvusta ja vähennykset ovat keskittyneet siviilipuoleen.

Hyvät hyssykät, sotilasläänit ovat lähteneet historian hämärään, maanpuolustusalueita on leikattu joten henkilöstä on varmaan vapautunut turhista paperihommista ydintoimintoihin. Kertausharjoitusvuorokaudetkin ovat minimissä, joten niidenkään ei pitäisi suhteettomasti rasittaa resurssipoolia.

Siis: PV pullistelee ammattisotilaita, ikäluokat vaan pienenee (heh heh) mutta kouluttajia ei vain näy eikä kuulu?

Matt 3:10

On vissiin pikkasen viturallaan tuo pv:n "osaaja" jakauma... Harvemmin vissiin kapusta ylöspäin ketään näkee möyrimässä metsässä mukana...

Tättärää:
luutnantteja 480
yliluutnantteja 393
kapteeneja 806
majureita 662
everstiluutnantteja 422
everstejä 98
prikaatikenraaleja 14
kenraalimajureita 10
kenraaliluutnantteja 5
kenraaleja 1

 

[Museo]

Ensin teetetään komiteatyönä monitulkintainen raportti jossa on toimenpide-ehdotuksia valittavissa kuin ravintolan a la carte listalta ja sitten itketään kun raporttia tulkitaan väärin. Mitä en nyt ymmärrä?

Ei neljän kuukauden varusmiespalvelusta – ”Siilasmaan raporttia tulkittu väärin”

Verkkouutiset - Politiikka

Kirjoittanut OLLI NURMI

Vuosina 2009–2010 valmisteltiin raportti, johon nykyisen hallituksen linjausten asevelvollisuuden kehittämisestä pitäisi perustua. Raporttia on sen kirjoittajien mielestä tulkittu väärin.

Uudesta hallitusohjelmasta löytyy yksi lyhyt lause, joka on aiheuttanut monia tulkintoja. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittelevässä osiossa lukee:

"Yleistä asevelvollisuutta kehitetään Siilasmaan raporttiin tukeutuen."

Lauseen tulkittiin hallitusneuvotteluiden vanavedessä tarkoittavan, että Suomessa aiotaan saattaa voimaan uusi neljä kuukautta kestävä varusmiespalvelus, kun palveluksen vähimmäiskesto on nykyisin puoli vuotta.

- Neljän kuukauden palvelusvaihtoehto oli oikeastaan ainoa niistä yli 70 asiasta, jotka me toimme esille, josta erikseen totesimme sen olevan toteutettavissa vain todellisen pakon edessä, toteaa Risto Siilasmaa.

Siilasmaa toimi nimeänsä kantavan raportin laatineen asevelvollisuuden tulevaisuutta selvittäneen työryhmän puheenjohtajana. Siilasmaa on reservin yliluutnantti, siviiliammatiltaan tietoturvayhtiö F-Securen hallituksen puheenjohtaja.

Työryhmän kovat tavoitteet

Selvitysryhmän eräänä avainhenkilönä – sihteerinä – toimi everstiluutnantti Vesa Virtanen. Hän toimi Uudenmaan jääkäripataljoonan komentajana, kun häntä pyydettiin toimimaan syyskuusta 2009 lähtien selvitysryhmän sihteerinä. Työn piti olla valmis lokakuuksi 2010.

- Aikataulu oli hurja. Todella paljon työtä tehtiin lyhyessä ajassa, hän kertoo.

Raportin piti olla hyvissä ajoin seuraavan hallituksen käytettävissä. Vaikka valtaosa työstä tapahtui tapaamisten välissä, joka kuukausi pidettiin 3-8 tunnin kokous yhdessä koko työryhmän kanssa. Alusta saakka oli tiedossa, että raportti päätyisi todennäköisesti seuraavan hallituksen ohjenuoraksi.

- Raportissa on monia sellaisia suosituksia, joilla yleisen asevelvollisuuden jatkuminen turvataan. Se on suomalaisten enemmistön tahtotila. Raportissa on keinoja, jolla tämä tavoite saavutetaan.

Ryhmän kutsui koolle silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.). Ministerin haluna oli selvittää, onko nykymuotoinen yleinen asevelvollisuus vielä tulevaisuudessa se vaihtoehto, johon Suomi turvautuu.

- Me tarkastelimme kaikkia vaihtoehtoja. Päädyimme kuitenkin loogisen päättelyketjun kautta siihen, että yleinen asevelvollisuus on ainoa kustannustehokas tapa tuottaa Suomen puolustamiseen tarvittavat joukot.

- Se on ainoa uskottava vaihtoehto tällä budjetilla, kun ei olla liittoutuneita, kertoo Virtanen.

Raportin keskeinen johtopäätös on Siilasmaan mukaan se, että yleinen asevelvollisuus on myös toiminnallisesti paras vaihtoehto Suomelle "niin kauan kuin Suomen puolustaminen on puolustusvoimien ykköstehtävä".

- Jotta yleinen asevelvollisuus säilyttäisi hyväksyttävyytensä kaikki ne toimenpiteet, jotka johtavat siihen, että asevelvollisuus on yleinen ja pakollinen ovat äärimmäisen tärkeitä.

- Myös palveluksen tekeminen motivoivammaksi on äärimmäisen tärkeää; kouluttajien on oltava päteviä ja koulutuksen tarkoituksenmukaista, hän vaatii.

Väärä tulkinta ja poliittinen tarkoitushakuisuus

Virtasen mukaan raportista on vallinnut väärinkäsityksiä jo sen julkaisemisesta lähtien.

- Raporttia on ilman muuta tulkittu väärin. Kaikki alkoi 28.9.2010, kun Risto Siilasmaa piti työryhmän läsnä ollessa tiedotustilaisuuden, jossa raportti luovutettiin puolustusministerille.

- Tiedotusvälineiden edustajat eivät malttaneet kuunnella asiaa loppuun asti. Jo ennen tilaisuuden päättymistä STT:n sähkeessä luki, että työryhmä esittää neljän kuukauden asepalvelusta. Työryhmä ei sitä tosiaankaan ehdottanut; ei silloin, eikä sen jälkeen. Siitä jäi kuitenkin elämään tämä tulkinta.

Siilasmaa kokee, että raporttia on myös tulkittu poliittisesti tarkoitushakuisesti.

- Eräät poliittiset ryhmittymät kokevat ajan ajaneen puolustusvoimien ohi ja kannattavat asevelvollisuuden voimakasta supistamista. Kaikki liikkeet, jotka vievät siihen suuntaan, ovat heille positiivisia. Neljän kuukauden asepalvelus olisi askel tähän suuntaan ja siksi sitä kovasti kannatetaan, hän toteaa.

Myös Virtasen mukaan muutamat tahot ovat halunneet nostaa neljän kuukauden varusmiespalveluksen etualalle, koska asia on heille poliittinen tavoite.

- Ilman muuta on tiettyjä piirejä, jotka haluavat, että asiaa tulkitaan näin. Halutaan lyhentää asepalvelusta. He pitävät asiasta meteliä, jolloin oikeat argumentit peittyvät alle.

"Asiaa tarkisteltava laajemmin"

Siilasmaan raportti koostuu 77 toimenpide-ehdotuksesta, jotka selvitysryhmä kirjasi yksimielisesti. Yhdessä ehdotuksista lukee:

"Selvitetään mahdollisuudet siirtyä osin neljän kuukauden palvelusaikaan taloudellisen liikkumavaran saavuttamiseksi."

- Me halusimme ikään kuin velvollisuudentunnosta tehdä työn myös tältä osin ja pohtia millä tavoin varusmiespalveluksesta voitaisiin säästää, jos on pakko. Totesimme kuitenkin hyvin painokkaasti, ettei varusmiespalveluksesta pidä leikata, Siilasmaa kertoo.

Työryhmä ei Virtasen mukaan halunnut ottaa kantaan neljän kuukauden palvelukseen, koska sekä puolesta että vastaan olevia asiantuntijamielipiteitä kuultiin.

Raportissa kuitenkin todetaan, ettei neljän kuukauden palveluksella saataisi koulutettua sotakelpoista joukkoa, vaan sellaisessa ajassa koulutettaisiin ainoastaan yksilötaidot omaavia taistelijoita. Joukkotuotanto on Virtasen mukaan nykyisen koulutusjärjestelmän vahvuus.

- Neljän kuukauden varusmiespalveluksen myötä nousee pohdittavaksi, että kuka oikein Suomea puolustaa, jos ei tuoteta joukkoja.

Siilasmaa perustelee kirjausta neljän kuukauden varusmiespalveluksen selvittämisestä laajemmasta näkökulmasta.

Hänen mukaansa on lähes mahdotonta, että Suomeen kohdistuisi laajamittainen hyökkäys, jonka torjumiseen tarvittaisiin nopeasti ilman pidempiaikaista kriisiytymiskehitystä koko armeijan reservi.

Siksi olisi yhteiskunnallisesti järkevää antaa vain ryhmätason koulutus osalle varusmiehistä ja velvoittaa heidät vastaanottamaan lisäkoulutusta hyvin lyhyellä varoitusajalla, mikäli kriisitilanne pahenisi.

Neljän kuukauden palvelus on parempi vaihtoehto kuin yleisestä asevelvollisuudesta tinkiminen. Siilasmaalla on painava muistutus yleisen asevelvollisuuden periaatteesta:

- Jos varusmiespalvelusta lähdetään viemään vapaaehtoisuuden tai valikoivuuden suuntaan, siltä tieltä ei ole paluuta. Se on yksisuuntainen tie joka johtaa ehkä nopeasti, ehkä kymmenen, ehkä 20 vuoden sisällä ammattiarmeijaan.

Siilasmaa vaatii myös selkeitä muutoksia puolustusvoimien omaan ajattelutapaan:

- Puolustusvoimien toimintakulttuuria pitäisi muuttaa siten, että menestys varusmiesten koulutustehtävissä olisi suuri meriitti ammattisotilaan uralla. Tämä ei ole tilanne tällä hetkellä.

Toimintakyvyn ylläpitäminen

Puolustusvoimien kehittäminen on kaikkea muuta kuin helppo tehtävä.

Siilasmaan mukaan on olemassa suuri vaara, että puolustusvoimien uudistus rampautuu rohkeuden puutteeseen ja muutaman vuoden kuluttua Suomessa ei enää ole niin toimivaa koneistoa kuin mikä olisi tarkoituksenmukaista ja mahdollista.

- Puolustusvoimat ja puolustuspolitiikka ovat Suomessa edelleenkin jonkunlainen pyhä lehmä ja poliittisten intohimojen kohde, johon vaikuttavasta dynamiikasta ei voi puhua avoimesti, Siilasmaa sivaltaa.

Puolustusvoimien henkilökunnan irtisanomisesta ja varuskuntien sulkemisesta pitää Siilasmaan mukaan voida puhua. Hän toteaa myös, että puolustusvoimien pitäisi suunnitella uusi toimintatapa, joka perustuu nykyistä pienempään määrärahaan.

- Varuskuntia pitäisi sulkea, ei yhtä, eikä kahta, vaan useita. Päättävätkö poliitikot mikä on puolustusvoimien toimintamalli? Keskustelua ei pitäisi käydä poliittisella tasolla, vaan pitäisi poliittisesti sopia, että annetaan pääesikunnan tehdä ehdotus, joka perustuu puolustusvoimien ja puolustuksen tarpeisiin.

- Pitäisi tehdä iso, rohkeutta ja päättäväisyyttä vaativa uudistus.

Ongelma on, että puolustusvoimilta on Siilasmaan mielestä estetty itsensä radikaalimpi kehittäminen. Tämä on massiivinen ongelma tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu tavalla, joka edellyttäisi suurta muutosta puolustusvoimiin.

- Osittain sitä kautta, ettei asioista saa puhua, osittain sitä kautta, että poliittinen ohjaus on estänyt uudistamisen. Osittain myös sitä kautta, että puolustusvoimien toiminnan uudistaminen on aina kautta aikain ollut vaikeaa, koska organisaatiot ovat vanhoja ja niillä on hyvin vahva sisäinen kulttuuri, joka estää voimakkaat uudistukset.

Suomessa on kuitenkin talouden toimintaympäristö muuttunut. Määrärahat eivät kasva kulujen tahtiin. Tämä pakottaa hakemaan uusia toimintamalleja.

- Puolustusvoimien uudistamisen kipupisteet ovat asevelvollisuusjärjestelmän ulkopuolella, mutta se on usein joutunut säästöjen sijaiskärsijäksi, kun on esimerkiksi karsittu kouluttajien määrää tai kertausharjoituskuluja.

- On suuri riski siitä, että mennään hyvin pitkälle väärään suuntaan.

Raportista ei apua säästötalkoisiin

- Asevelvollisuusjärjestelmä on kuluiltaan noin 350 miljoonaa euroa eli puolustusvoimien usean miljardin budjetissa suhteellisen pieni osa. Asevelvollisuusjärjestelmä on kuitenkin puolustusvoimien toiminnan ydin.

- Meidän ehdotuksemme itse asiassa lisäävät kustannuksia, mutta vain marginaalisesti, Siilasmaa kertoo.

Puolustusvoimien säästökohteiden pitää hänen mukaansa löytyä muualta. Nyt ollaan tasaisen kurjistumisen tiellä, jossa koko ajan leikataan vääristä paikoista.

- Tämän pitäisi olla asiaan vihkiytyneiden suurimpana huolena.
Sellaisia uudistuksia, jotka auttavat turvaamaan yleisen asevelvollisuuden jatkumisen tehdään kuitenkin Vesa Virtasen mukaan jo parhaillaan.

- Raportissa on useita pieniä uudistuksia. Yhtä isoa ei ole. Kynnyksen ja eron vähentäminen arkielämiseen on eräs tavoite.

Esimerkiksi langatonta verkkoa majoituskasarmeihin ollaan kokeilemassa. Raportissa ehdotetut laajat uudistukset koskevat niin kutsuntoja kuin palvelusta. Ehdotetut tietotekniset uudistukset mahdollistaisivat puolustusvoimien paremman yhteydenpidon reserviläisten kanssa.

Myös taloudellis-sosiaaliset uudistukset, kuten päivärahojen korottaminen ja kotiuttamisraha, ovat mainittuna raportissa. Tällaisten uudistusten ongelma on raha; ne ovat tavattoman kalliita.

Virtasen mukaan mitättömältä kuulostava yhden euron korotus kaikkien varusmiesten päivärahoihin johtaisi vuositasolla kuuden miljoonan euron lisäkustannuksiin. Työryhmä oli kuitenkin sitä mieltä, että erityisesti pitkiä aikoja palvelevien päivärahoja pitäisi parantaa.

Virtanen kiteyttää Siilasmaan raportin keskeisimmän ajatuksen seuraavasti:

- Jos asepalvelus halutaan säilyttää, ei saisi tinkiä kohtuuttomasti sen kustannuksista.

Siilasmaan työryhmä

Selvitysryhmä perehtyi asevelvollisuuteen muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä ja asiantuntijoita sekä teettämällä työnsä tueksi tutkimuksia.

Puheenjohtaja

Risto Siilasmaa, F-Securen hallituksen puheenjohtaja

Jäsenet

Marko Ahtisaari, johtaja
Pekka Ala-Pietilä, toimitusjohtaja
Mikael Jungner, toimitusjohtaja, puoluesihteeri
Kirsi Komi, oikeustieteen kandidaatti
Anni Ojajärvi, tutkija
Marko Parkkinen, toimitusjohtaja
Outi Siimes, asianajaja

Selvitysryhmän pysyvä asiantuntija

Arto Räty, kenraaliluutnantti

Selvitysryhmän sihteeri

Vesa Virtanen, everstiluutnantti

Selvitysryhmän työtä tuki laajapohjainen neuvottelukunta, jonka jäseninä oli myös poliittisten puolueiden edustajia. Myös neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Risto Siilasmaa.​

 

[baikal]

Olet Museo varmaan suorittanut vm-palveluksen ja mitä opit siellä? Opit varmaan ainakin sen, että älä ajattele. Ymmärryksessäsi ei ole vikaa vaan siinä, että pyrit iha ite ajattelemaan. Ihan samaa olen minäkin pohtinut, kun tuota Siilasmaan työryhmän raporttia olen tavaillut...lista on messevä, josta jokainen voi poimia haluamansa. Yleensä silloin ainakin itse lista ja sen laatijat saavat meriittiä. Jokaiselle jotain.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ensin teetetään komiteatyönä monitulkintainen raportti jossa on toimenpide-ehdotuksia valittavissa kuin ravintolan a la carte listalta ja sitten itketään kun raporttia tulkitaan väärin. Mitä en nyt ymmärrä?

Varmaankin sitä että listalta yleisen mielenkiinnon kohteeksi ei päässyt kuin tuo "viimeisenä vaihtoehtona" mainittu 4kk palvelus ja sekin uutisoitiin siihen tyyliin että varusmiespalveluksen kesto on yleisesti jatkossa 4kk ja piste.

Minä en ymmärrä sitä miten voitaisiin sulkea useita varuskuntia ilman että isohko osa porukasta ei tosiaan palvelisi ns. nopeutetusti tuon 4kk mukaan. Mihin porukka ängetään ja mikä soppa siitä syntyy jos palvelusajat pysyvät ennallaan ja varuskuntia suljetaan vaikka 4-6kpl:tta? Ikäluokkien vähääkään oleellisempi pienentyminenhän on ymmärtääkseni perätön myytti?

Ihmettelen edelleen myös sitä miksei kukaan kyseenalaista SA-joukkojen määrää ja liturgista SA-miesvahvuuutta jossa on puolet löysää (lisävaraa)? SA-joukkojen n.160 000 miestarve kun tarkoittaa sitä että niistä mahdollisista 4kk miehistä ei tarvisi kriisin uhatessakaan jatkokouluttaa "pikaisesti" kovinkaan suurta osaa.


Hänen mukaansa on lähes mahdotonta, että Suomeen kohdistuisi laajamittainen hyökkäys, jonka torjumiseen tarvittaisiin nopeasti ilman pidempiaikaista kriisiytymiskehitystä koko armeijan reservi.

Siksi olisi yhteiskunnallisesti järkevää antaa vain ryhmätason koulutus osalle varusmiehistä ja velvoittaa heidät vastaanottamaan lisäkoulutusta hyvin lyhyellä varoitusajalla, mikäli kriisitilanne pahenisi.

Neljän kuukauden palvelus on parempi vaihtoehto kuin yleisestä asevelvollisuudesta tinkiminen

Puolustusvoimien henkilökunnan irtisanomisesta ja varuskuntien sulkemisesta pitää Siilasmaan mukaan voida puhua. Hän toteaa myös, että puolustusvoimien pitäisi suunnitella uusi toimintatapa, joka perustuu nykyistä pienempään määrärahaan.

- Varuskuntia pitäisi sulkea, ei yhtä, eikä kahta, vaan useita. Päättävätkö poliitikot mikä on puolustusvoimien toimintamalli? Keskustelua ei pitäisi käydä poliittisella tasolla, vaan pitäisi poliittisesti sopia, että annetaan pääesikunnan tehdä ehdotus, joka perustuu puolustusvoimien ja puolustuksen tarpeisiin.

- Pitäisi tehdä iso, rohkeutta ja päättäväisyyttä vaativa uudistus.

 

[Kapiainen]

Tulipa tuossa mieleen että tämäkö on se porukka, joka parhaiten tietää miten Suomen puolustusta tulisi kehittää:

Työryhmä:
Puheenjohtaja

Risto Siilasmaa, F-Securen hallituksen puheenjohtaja

Jäsenet
Marko Ahtisaari, johtaja
Pekka Ala-Pietilä, toimitusjohtaja
Mikael Jungner, toimitusjohtaja, puoluesihteeri
Kirsi Komi, oikeustieteen kandidaatti
Anni Ojajärvi, tutkija
Marko Parkkinen, toimitusjohtaja
Outi Siimes, asianajaja

Selvitysryhmän pysyvä asiantuntija
Arto Räty, kenraaliluutnantti

Selvitysryhmän sihteeri
Vesa Virtanen, everstiluutnantti

Marko Ahtisaari..varmasti mies paikallaan - omalla alallaan - mutta onko se ala maanpuolustuksen syvä tuntemus?!

Pekka Ala-Pietilä? Perustuuko hänen ammattitaitonsa tällä alalla saatuun reserviupseerikoulutukseen + mahdollisiin kertausharjoituksiin?

Mikael Junger? Mikä on hänen meriittinsä maanpuolustuksen alalla?

Kirsi Komi ja Anni Ojajärvi? Epäilemättä kovia tekijöitä omalla alallaan..tuntemus armeijasta perustuu muistaakseni P-kauden "suorittamiseen" alokkaiden mukana tutkimusmielessä..silläkö pohjalla näitä raportteja väännetään ja "tiedetään" että 4kk riittää?!

Marko Parkkinen?! Varmaan taas kova tekijä alallaan - mutta jonka asiantuntemus armeijasta perustunee RUK:n käymiseen ja kokelaskauteen..

Outi Siimes?! Hyvä juristi ja kovan luokan ultrajuoksija - hatunnosto siitä ehdottomasti - mutta mikä on tuntemus armeijasta? Ensimmäisiä aseplaveluksen suorittaineita naisia..resups..ja siinä se?!

Arto Räty: pitkään ja laaja-alaisesti eri tehtävissä palvellut ammattisotilas..ainoa, jolla todennäköisesti on oikeasti pintaa syvempää tietoa ja ennenkaikkea ymmärrystä siitä, mistä armeijassa on kyse!

Tämäkö on se joukko, joka on pätevä antamaan suosituksia siitä, miten Suomea tulee puolustaa ja miten sitä tehtävää täyttävä armeija tulee kouluttaa?!

Siispä kysynkin mielessäni seuraavaa:

KUINKA MONELLA MUULLA ALALLA nyt aluillaan olevan suuruusluokan uudistuksia suunnitellaan vastaavanlaisella joukolla, jonka ammattitaito ja osaaminen liittyy ihan johonkin muihin aloihin kuin siihen, jonka uudistusmahdollisuuksia ja -suuntia selvitellään??

ONKO MAANPUOLUSTUS todella NIIN VÄHÄPÄTÖINEN ASIA, että kelpuutamme sen tulevaisuutta linjailemaan sellaisen joukon ihmisiä, joista juuri kukaan ei tunne koko asiaa kuin hädintuskin pintaraapaisun verran?!?!?!?!?!

Mielestäni maanpuolustuksen tulevaisuutta selvittävään työryhmään pitää ehdottomasti kuulua ihmisiä useilta eri yhteiskunnan aloilta..siitä ei ole epäilystäkään..mutta kyllä suurimman osan työryhmän jäsenistä olisi ehdottomasti omattava hyvin laaja-alainen ja syvä asiantuntemus siitä alasta, jonka tulevaisuudennäkymiä on tarkoitus maalailla!!!

Oliko/onko esimerkiksi Nokian uudistusta suunnittelemassa lääkärit ja sotilaat?? Eipä taida olla..vaan bisnesmaailman kovia tekijöitä ja Nokian tuotteisiin liittyvän alan huippuosaajia..

 

[Einomies1]

Siispä kysynkin mielessäni seuraavaa:

KUINKA MONELLA MUULLA ALALLA nyt aluillaan olevan suuruusluokan uudistuksia suunnitellaan vastaavanlaisella joukolla, jonka ammattitaito ja osaaminen liittyy ihan johonkin muihin aloihin kuin siihen, jonka uudistusmahdollisuuksia ja -suuntia selvitellään??

Pelastusalalla. Welcome to the club!

ONKO MAANPUOLUSTUS todella NIIN VÄHÄPÄTÖINEN ASIA, että kelpuutamme sen tulevaisuutta linjailemaan sellaisen joukon ihmisiä, joista juuri kukaan ei tunne koko asiaa kuin hädintuskin pintaraapaisun verran?!?!?!?!?!

Mielestäni maanpuolustuksen tulevaisuutta selvittävään työryhmään pitää ehdottomasti kuulua ihmisiä useilta eri yhteiskunnan aloilta..siitä ei ole epäilystäkään..mutta kyllä suurimman osan työryhmän jäsenistä olisi ehdottomasti omattava hyvin laaja-alainen ja syvä asiantuntemus siitä alasta, jonka tulevaisuudennäkymiä on tarkoitus maalailla!!!

Hyviä kysymyksiä ja huomioita! SA ei ole tässä kelkassa yksin......