Avaruus

Pitkä artikkeli, joka kertoo hieman mitä GPS-satelliittien M-Code:lla päivitys tuo. (GPSIII-satelliiteista IIIF:ksi).

GPS IIIF satellites will build on GPS III capabilities by adding Regional Military Protection capability and three secondary payloads. Regional Military Protection concentrates even higher M-Code signal power in a targeted region—allowing receivers to operate more than 10 times closer to a jammer than with the military signals operational today.

One new secondary payload is a Search and Rescue payload to geo-locate emergency transponders and provide coordinates for rapid assistance to distressed users. Another new payload is a Laser Retroreflector Array that enables independent ranging and ephemeris verification from surveyed ground sites worldwide. The third payload is the redesigned Nuclear Detonation Detection System.

Brown: The new capabilities will revolutionize GPS command and control from the point of view of availability, reliability, accuracy and cybersecurity. Modernization will enhance mission management and mission-data processing to shift the focus of operations from satellite command and control to basic, user-oriented effects-based operation. The key capabilities for our warfighter were providing pathfinding information to protect the system against cyber attack.

We’ll also see improved availability of military accuracy, especially in jammed environments. We also are increasing position accuracy and enhancing the system integrity to ensure that our warfighters have the most robust information to make decisions when they matter the most.
 
Ei ois enää porukalla paljon reissu jäljellä. Ehkä ne jännittivimmät hetket viel edessä. Itseäni ainakii kuumottaisi eniten varmasti juuri palaaminen maahan ku yhteydet on poikki maahan plasman takia ja alus mahtaa melkoiset kyydit tarjota ku ilmakehään palataan. Mut heti lähtisin kyll moiselle lennolle jos tilaisuus tarjoutuisi.


7f16c63fe4.jpg


Joku askarrellu itselleen foliohatun vasemmassa reunassa!

Muoks: Nätisti tuli alas ja nättiä live kuvaakin saatiin taas todistella.
 
Viimeksi muokattu:
Space Force tekee selkoa avaruusaseista. Onhan noita, esim. Nesting dolls on itselleni uusi termi.
There are laser dazzlers — a space or ground-based weapon to blind spy satellites. There are jammers that also can be deployed to interfere or block communication satellite signals. Cyberattacks can also be launched from anywhere in the world against spacecraft or the ground systems that support them.

“Nesting dolls” are spacecraft within a spacecraft. Something that may look like an ordinary telecommunications satellite may have a second spacecraft inside poised to attack.

And there is nothing secretive about anti-satellite missiles. In 2007, China used such a weapon to destroy one of its own defunct weather satellites, a pivotal moment that served as a wake-up call for U.S. military leaders that space was no longer a safe haven.
 
Jupiter saanut osuman , toki se tekee sitä paljon mut tällä kertaa se saatiin talteen ihan sitten.


Jotain isoa osui Jupiteriin Jupiteriin osuu usein taivaankappaleita, jotka suojaavat Maata. Mutta niitä havaitaan harvoin. Jupiterin kuu Io heitti varjon Jupiterin päälle syyskussa 2020.Jupiterin kuu Io heitti varjon Jupiterin päälle syyskussa 2020.


Aurinkokunnan suurin planeetta Jupiter on ottanut osumaa.
Euroopan avaruusjärjestö Esa kertoi viime viikon maanantaina, että Jupiterin päällä nähtiin valkoinen välähdys.

Jos twiitti ei näy, voit katsoa sen tästä.
Phys.org kertoo, että Jupiteriin osunut kappale on luultavasti läpimitaltaan 20 metrin kokoinen. Kappaleen uskotaan olleen isomman komeetan tai asteroidin jäänne. Varmaa tietoa kappaleesta ei kuitenkaan vielä ole.
Interenesting engineering -sivuston mukaan kyseessä on vasta kahdeksas havaittu osuma Jupiteriin sitten vuoden 1994. Tuolloin Galileo-avaruusluotain kuvasi kuuluisan Shoemaker-Lily-komeetan osumia Jupiteriin.

Moukaroidaan usein​

Space.comin mukaan Jupiteria moukaroidaan kuitenkin paljon. Syynä on se, että Jupiter kiertää lähellä sen ja Marsin välissä sijaitsevaa asteroidikenttää.
Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta.
Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta.

Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta. NASA

Kun osuma on tarpeeksi iso, se voi avata repeämän Jupiterin pilviin. Koska Jupiterin kaasukehä on paksu, ei tarkalleen tiedetä, mitä pilvien alla on. Siksi tutkijat yrittävät käyttää tilaisuuden hyödykseen aina, kun osuma havaitaan.
Space.com kertoo, että tällä kertaa osumasta ei jäänyt tarpeeksi suurta repeämää ilmakehään, jotta siitä olisi tutkijoille hyötyä. Törmäyksestä jäänyt arpi sulkeutui jo tuntia myöhemmin.

Tuhansien kappaleiden uhka​

Interesting engineering -sivuston mukaan Jupiteriin osuu paljon kappaleita, jotka voisivat uhata maata. Mutta planeetan massa on niin suuri, että sen vetovoima saa ohikiitävät kappaleet syöksymään sen pintaan.
Kaikkea Jupiterkaan ei pysty ottamaan. Interesting engineering kertoo, että Maata uhkaa dinosaurusten häviämisen kaltainen uhka noin 50–60 miljoonan vuoden välein.
NEOWISE-komeetta meni läheltä maata heinäkuussa 2020.
NEOWISE-komeetta meni läheltä maata heinäkuussa 2020.

NEOWISE-komeetta meni läheltä maata heinäkuussa 2020. Zuma press
Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa on kuitenkin vastaamassa haasteeseen. Se aikoo kehittää NEO Surveyor -nimisiä valvontalaitteistoja avaruuteen havaitsemaan Maata uhkaavia taivaankappaleita.
Nasan mukaan luotaimet pystyisivät havaitsemaan kaksi kolmasosaa Maan lähellä, eli 30 miljoonan kilometrin päässä kulkevista yli 140-metrisistä kappaleista.
– Uskomme, että avaruudessa on noin 25 000 kappaletta, jotka voisivat hävittää eteläisen Kalifornian kokoisen alueen. Yli 140-metriset kappaleet voivat aiheuttaa suurta alueellista tuhoa. Haluamme löytää niistä niin monet kuin mahdollista, sanoi Arizonan yliopiston professori Amy Mainzer tiedotteessa.
 
Illustration of the CNSA plans for a lunar base and landings.


image.png


The International Lunar Research Station (ILRS) is a complex, multiphase megaproject that the China National Space Administration (CNSA) unveiled jointly with Russia in June in St. Petersburg. Starting with robotic landing and orbiting missions in the 2020s, its designers envision a permanently inhabited lunar base by the mid-2030s. Objectives include science, exploration, technology verification, resource and commercial exploitation, astronomical observation, and more.

ILRS will begin with a robotic reconnaissance phase running up to 2030, using orbiting and surface spacecraft to survey potential landing areas and resources, conduct technology-verification tests, and assess the prospects for an eventual permanent crewed base on the moon. The phase will consist of Chinese missions Chang'e-4, Chang'e-6 sample return, and the more ambitious Chang'e-7, as well as Russian Luna spacecraft, plus potential missions from international partners interested in joining the endeavor. Chang'e-7 will target a lunar south pole landing and consist of an orbiter, relay satellite, lander, and rover. It will also include a small spacecraft capable of "hopping" to explore shadowed craters for evidence of potential water ice, a resource that, if present, could be used in the future for both propulsion and supplies for astronauts.

CNSA will help select the site for a two-stage construction phase that will involve in situ resource utilization (ISRU) tests with Chang'e-8, massive cargo delivery with precision landings, and the start of joint operations between partners. ISRU, in this case using the lunar regolith (the fine dust, soil, and rock that makes up most of the moon's surface) for construction and extraction of resources such as oxygen and water, would represent a big breakthrough. Being able to use resources already on the moon means fewer things need to be delivered, at great expense, from Earth.
 
Venäjä lennätti ohjaajan ja näyttelijän avaruuteen kuvaamaan elokuvaa

Venäjä on lähettänyt näyttelijän ja ohjaajan kuvaamaan elokuvaa avaruuteen.

Elokuvaohjaaja Klim Shipenko ja näyttelijä Julia Peresild nousivat ilmaan Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista hieman ennen puoltapäivää Suomen aikaa.

Kosmonautti Anton Shkaplerovin johdolla kaksikko matkustaa Sojuz-avaruusaluksella kansainväliselle ISS-avaruusasemalle 12 päiväksi kuvaamaan The Challenge -nimistä elokuvaa.

Onnistuessaan venäläistuotanto olisi ensimmäinen avaruudessa kuvattu pitkä elokuva, kirjoittavat muun muassa New York Times ja CNN. Kyseessä olisi New York Timesin mukaan myös ensimmäinen elokuva, jota varten lähetetään avaruuteen ohjaaja ja näyttelijä.

Venäläiset ehtisivät näin aiemmin julkistetun Hollywood-projektin edelle. Suunnitelmien mukaan näyttelijä Tom Cruisen on määrä tähdittää ISS-asemalla kuvattavaa elokuvaa. Yhdysvaltalaisprojektissa ovat mukana avaruushallinto Nasa ja avaruusyhtiö SpaceX.

Venäläistuotanto julkistettiin viime vuoden syyskuussa neljä kuukautta sen jälkeen, kun Hollywood-tuotannosta oli kerrottu julkisuuteen.

Aiemmin avaruudessa on New York Timesin mukaan kuvattu ainakin muutaman minuutin pituinen lyhytelokuva Apogee of Fear vuodelta 2008 sekä kohtauksia vuonna 1984 ilmestyneeseen neuvostoelokuvaan, jonka nimi on vapaasti suomennettuna "Paluu kiertoradalta".

Ohjaajalla monta vastuuta​

Venäjän avaruusjärjestö Roskosmosin mukaan tuleva elokuva kertoo kirurgista, joka lähetetään avaruusasemalle pelastamaan astronautti.

Ohjaaja Shipenko luonnehtii tuotantoa kokeiluksi.

–  Jotkut asiat onnistuvat, toiset eivät, hän sanoi etätiedotustilaisuudessa maanantaina ennen laukaisua.

Ohjauksen lisäksi Shipenko on vastuussa myös kuvauksesta, valaistuksesta, äänityksestä ja maskeerauksesta.

Sivurooleissa nähdään avaruusasemalla olevia kosmonautteja.

"Luulen, että venäläiset ovat menettäneet täysin mielenkiintonsa"​

Uutistoimisto AFP kirjoitti ennakkoon, että laukaisu tapahtuu Venäjän avaruusteollisuuden kannalta haastavalla hetkellä. Avaruusteollisuuden on ollut vaikeaa saada valtiolta rahoitusta, sillä Kremlissä sotilasmenot on laitettu etusijalle.

Venäjän avaruusjärjestö on edelleen riippuvainen Neuvostoliitossa suunnitellusta teknologiasta. Roskosmosilla on taustallaan niin epäonnistuneita laukaisuja kuin korruptioskandaaleja.

Kansainvälisesti Venäjä on jäämässä avaruuskilpailussa jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Politiikan tutkija Konstantin Kalatshov arvioikin, että elokuvalla pyritään viemään venäläisten huomio muualle avaruusjärjestön ongelmista.

–  Tämän on tarkoitus inspiroida venäläisiä ja näyttää, kuinka siistejä olemme, Kalatshov sanoo AFP:lle.

–  Mutta luulen, että venäläiset ovat menettäneet täysin mielenkiintonsa avaruusteollisuuteen.

Aiemmin tänä vuonna Venäjä on kertonut aloittavansa uudelleen avaruusturismiohjelmansa, jossa lennätetään turisteja ISS-avaruusasemalle.

Ei varmaan mitään hyödyllisempää ois ISS:lle voinu lähettää ku kaksi turhaketta.
 
Piti lähteä jo mut yllättäen taas odotteluks meni. Ois pitäny Kirk saada kunnon rakettiin eikä tollaseen suhnuun.
 
Back
Top